Vapaa julkaistavaksi 15.6.

Yli 40 vuotta jatkuneen Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen tulokset on tiivistetty 15.6.2017 julkistettavassa kirjassa Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged (Lontoo:Routledge). Tutkimus alkoi vuonna 1968, kun tutkittavat olivat 8-vuotiaita, ja viimeisin aineiston keruu toteutettiin 2009, kun he olivat 50-vuotiaita. Kirjan on kirjoittanut tutkimuksen alulle panija ja pitkäaikainen johtaja, professori Lea Pulkkinen yhteistyössä Jyväskylän yliopiston gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Katja Kokon kanssa. Kokko on toiminut Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen johtajana vuodesta 2013 lähtien. 

 - On tavallista painottaa opillisten suoritusten ja perheen sosiaalisen taustan merkitystä lasten tulevaisuudelle, mutta tämä tutkimus osoittaa, että lasten itsesäätely, joka sisältää lasten sosiaalisia taitoja ja tunteiden käsittelyä, suuntaa tulevaa kehitystä perustavanlaatuisella tavalla elämän eri aloilla. Vahva itsesäätely edistää koulutuksessa ja työelämässä selviytymistä, parisuhdetta, terveyskäyttäytymistä ja yhteiskuntaan jäsentymistä sekä persoonallisuuden rakentumista joustavaksi, tähdentää professori Pulkkinen.

Kirjaan tiivistetty laaja tutkimus osoittaa, että hyvää aikuisen toimintakykyä ennakoivat lasten rakentavat keinot käsitellä eteen tulevia ongelmatilanteita, toisten ihmisten huomioonotto ja myönteinen ajattelutapa edesmenneen presidentti Koiviston tapaan: ”Kyllä se siitä”. Itsesäätelyn kehitystä edistää lapsilähtöinen kypsä vanhemmuus.

 - Lapsilähtöiset vanhemmat kykenevät jäsentämään käyttäytymistään lapsen näkökulmasta, luovat ilmapiirin, jossa lapset voivat tuntea vanhempiensa lämpöä ja hyväksyntää sekä kestävää omistautumista ja kiinnostusta lapsen asioita kohtaan, ottavat huomioon lapsen mielipiteitä sekä reagoivat lapsen tarpeisiin tyydytystä tuottaen ja tukea antaen, kertoo Pulkkinen.

Tutkimus tuo paljon uutta tietoa myös vähän tutkitusta aikuisiän kehityksestä. Merkittävät asiat elämässä eivät rajoitu lapsuuteen. Siirtymä aikuisuuteen ja aikuisiän erilaiset roolit perheessä ja työelämässä luovat uusia tilanteita, joissa ihminen voi kehittyä ja kypsyä vastuullisuuteen itsestä ja muista. Haitallisia vaikutuksia aikuisiän kehitykseen on ennen kaikkea runsaalla alkoholin käytöllä, jolla on tavallisesti juuret varhain alkaneessa alkoholin käytössä.

Tutkimus osoittaa, että ihmiset ovat keski-iässä yleensä varsin terveitä, työkykyisiä ja vastuullisia. He ovat aktiivisia elämän eri aloilla ja heidän fyysinen ja psyykkinen hyvinvointinsa on hyvää.

 - Keski-ikäisten syrjintä työmarkkinoilla ja heidän leimaamisensa keski-iän kriisillä ei ole tämän tutkimuksen mukaan perusteltua. Elämässä on siirtymävaiheita, mutta hankalia kriisejä kokevat vain harvat ihmiset, huomauttaa Pulkkinen.  

Tutkimus on toteutettu Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa ja sitä on vuosikymmenien ajan tukenut taloudellisesti Suomen Akatemia. Tutkimus on herättänyt kansainvälistä huomiota ja kustantaja on nimennyt Lea Pulkkisen kuukauden kirjailijaksi.

Lisätietoja kirjasta: Lea Pulkkinen, puh. +358445524892; lea.pulkkinen@psyka.jyu.fi

Kirjan julkistamistilaisuus on Helsingissä Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6) torstaina 15.6.2017 klo 14-18 Haukkalan säätiön järjestämän kansainvälisen seminaarin ”For the Best of the Child” yhteydessä. Tietoja seminaarista saa dosentti Päivi Fadjukoffilta: paivi.fadjukoff@jyu.fi, puh. +358505181410

Viime lauantaina kesäisessä Helsingissä kisatussa Suomen sambakoulujen välisessä mestaruuskilpailussa karnevaalisamban Suomen mestaruuden nappasi Stadin oma sambakoulu Império do Papagaio aiheellaan Summer of Love – Rakkauden kesä. Hopealle sijoittui União da Roseira Tampereelta aiheellaan Viva Las Roseiras – Roseira 30 vuotta ja pronssille Samba el Gambo Kokkolasta aiheellaan Sauna lämmittää suomalaisten sydämet.

Voittajakoulu Papagaio hurmasi tänä vuonna yleisön ja tuomariston erityisesti loistokkailla asuillaan, näyttävällä visuaalisella kokonaisuudella ja koreografisesti taidokkaalla etujoukollaan. Yhteensä Papagaio nappasi kilpailussa 109,42 pistettä. Hopealle tulleen Tampereen Roseiran pistesaalis oli 108,32.

Papagaion kulkue vei katsojat San Franciscon Rakkauden kesään ja 50 vuoden takaisiin hippiliikkeen syntyhetkiin. Kulkue lähti liikkeelle Vietnamin sodan ajoista, jolloin hippiliike sai alkusysäyksensä, ja jatkui kukkaiskansan ja väriloiston valtaamaan San Franciscoon. Kulkueesta löytyi muun muassa hippibussi, kukkaislapsia, Jimi Hendrix -asuihin pukeutunut rumpuryhmä, psykedeliaa kuvaavia tanssijoita sekä Beatlesin Yellow Submarine – ja kaikkea siltä väliltä.

Karnevaalisamban Suomen mestaruus meni Helsingin Papagaioon nyt jo 14. kerran. Helsinki Samba Carnaval on järjestetty yhteensä 27 kertaa. Karnevaalikulkueita on rakennettu vapaaehtoisvoimin syksystä lähtien. Koko perheen harrastuksessa on mukana esiintyjien lisäksi myös paljon taustajoukkoja avustamassa muun muassa asujen ompelussa ja lavastevaunujen rakentamisessa.

Tulokset & pisteet

1. Império do Papagaio, Helsinki, 109,42 pistettä. Aihe: Rakkauden kesä – Summer of Love
2. União da Roseira, Tampere, 108,32 pistettä. Aihe: Viva Las Roseiras – Roseira 30 vuotta
3. Samba el Gambo, Kokkola, 107,27 pistettä. Aihe: Sauna lämmittää suomalaisten sydämet
4. Samba Tropical, Seinäjoki, 106,74 pistettä. Aihe: Kodasta Helsinkiin – Samba saamelaisuudelle

Taustaa kulkuearvostelusta

Kulkueiden arvosteluperusteet on muokattu suoraan Rion karnevaalien arvosteluperusteista. Jokainen kilpaileva koulu saa 10 pistettä onnistuneesta lähdöstä. Lisäksi tuomarit arvioivat koulujen paremmuutta kymmenessä eri kohdassa:

• Kulkueen aihe ja tarina – kulkueen "teoreettinen" käsittely, aiheen valinta, luova lähestyminen
• Bateria eli rumpuryhmä
• Kulkueessa soitettava ja laulettava kappale eli samba enredo (sävelletään joka vuosi aina aiheen mukaan)
• Musiikillinen kokonaisuus ja harmonia
• Asut – niiden sambamaisuus ja soveltuvuus teemaan
• Lavastevaunut
• Visuaalinen kokonaisuus – kulkueen käytännön toteutus, visuaalinen ilme jne.
• Kulkueen etujoukko, joka tervehtii yleisön ja esittelee sambakoulun
• Lipunkantajapari, joka esittelee koulun symbolin lipun
• Tanssillinen kokonaisuus ja esiintyminen
  
  

Lisätietoja:

Helsinki Samba Carnaval
Tiedottaja Liisa Oksanen, lissu[at]roseira.net, p. 040 418 1179

www.samba.fi
www.facebook.com/Helsinki-Samba-Carnaval-R-383748404994201/ 

Sambakoulujen kulkuetarinat: 
samba.fi/helsinki-samba-carnaval/helsinki-samba-carnaval-2/

Kuvat: Mikael Rantalainen

Sinebrychoff tuo juuri käynnistyneeseen Taste of Helsinki –tapahtumaan laajan Craft & Specialty –olutvalikoimansa. Olutasiantuntijamme ovat valinneet annoksille täydellisen sopivan oluen.

Suomalaisten halu kokeilla erikoisoluita ja uusia maltaisia makuja ei otalaantuakseen ja tämä näkyy tänä vuonna myös Taste of Helsinki –tapahtumassa. Sinebrychoffin Craft & Specialty -valikoimassa ovat kevään uutuudet KOFF American Lager, Kronenbourg 1664 Blanc, Brooklyn Naranjito ja tutuista oluista Brooklyn Lager, Hoegaarden Witbier sekä Guinness. Somersby Orchard Selectionin Secco ja Sparkling Rosé ovat siidereistä mukana.

”Suomalaiset kuluttajat haluavat kokeilla uusia oluita ja makuja. Erikoisoluet ovat yhä kasvava trendi ja kuluttajat löytävät ja kokeilevat niitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi uutuutemme Kronenbourg 1664 Blanc on otettu todella hyvin vastaan. Myös kotimaiset tuotemerkkimme, kuten KOFF ja Karhu, haluavat olla mukana tarjoamassa uusia makuelämyksiä oluen ystäville. Erikoisoluita on tarjolla tänään valtava määrä, ja tuttu tuotemerkki madaltaa kynnystä kokeilla uusia oluttyyppejä”, Sinebrychoffin markkinointijohtaja Alexander Sneen kertoo.

“On hieno nähdä, kuinka ihmiset ovat entistä rohkeampia yhdistäessään juomia ruoan kanssa tapahtumassa. Säännöthän on tehty rikottaviksi, ja jokaisella on erilaiset makutottumukset. Erityisesti oluen ja ruoan yhdistäminen kiinnostaa Taste of Helsinki –kävijöitä”, sanoo Barry MacNamara, Taste of Helsingin järjestäjä.

Sinebrychoffin valikoiman löytää Töölönlahden puolelta aluetta, tilaa on nyt entistä enemmän maistella uutuuksia. Koko Taste of Helsinki –alue on anniskelualuetta. Tervetuloa Sinebrychoffin teltalle saamaan juomasuosituksia ja makuelämyksiä!

Taste of Helsinki, torstaista sunnuntaihin 15. – 18.6.2017, Helsinki Kansalaistori
http://www.tasteofhelsinki.fi

Tietoa Sinebrychoffin juomista: https://sinebrychoff.fi/juomamme/

Lisätietoja:

Sinebrychoff: viestintäpäällikkö Timo Mikkola, 
puh: 040 8307176, email: timo.mikkola@sff.fi

Lappeenrannan lukioissa opiskelunsa elokuussa 2017 aloittavat on valittu. Kaikki Kimpisen ja Lyseon lukion opiskelijapaikat täyttyivät. Alin keskiarvo, jolla Lappeenrannan kaupungin lukiosta sai opiskelupaikan, oli 7,83. Valittujen keskiarvojen keskiarvo oli 8,75. 

Syksyllä alkavaan lukiokoulutukseen on 380 paikkaa. Paikkoja varattiin normaaliin tapaan puolelle peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Opiskelijapaikat jakautuvat tasan Kimpisen lukion ja Lappeenrannan Lyseon lukion kesken. Paikat on täytetty hakijoiden hakutoiveiden mukaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvojärjestyksessä. 

Ensisijaisia hakijoita kaupungin lukioihin oli tänä vuonna yhteensä 358. Viime vuonna ensisijaisia hakijoita oli 366. Lappeenrannassa peruskoulunsa käyneiden lisäksi hakijoita on myös muista kunnista. 

Lukioon valituille postitettiin henkilökohtaiset kirjeet keskiviikkona 14.6.2017. Perinteiseen tapaan luettelot valituista ovat nähtävillä myös lukioiden ovissa. Tiedot lukioon valituista on julkaistu myös Kimpisen ja Lyseon lukioiden verkkosivuilla siltä osin kuin hakijat ovat antaneet luvan tiedon julkistamiseen verkossa. 

Lukioon valitun tulee vastaanottaa lukiopaikka ilmoittautumalla lukiossa. Lukiopaikat toivotaan vastaanotettaviksi 19.6.2017 klo 15.00 mennessä, sillä siihen saakka lukiossa ovat rehtorit tai opinto-ohjaajat paikalla. Mikäli lukiopaikkaa ei vastaanoteta viimeistään 29.6.2017, paikka vapautuu varasijalle päässeille. 

Opetushallitus lähettää kaikille koulutukseen valitsematta jääneille tiedotteen yhteishaun tuloksista aikaisintaan 15.6.2017. Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneet saavat tietoja muista vaihtoehdoista Opetushallituksen ylläpitämiltä verkkosivuilta www.opintopolku.fi tai peruskoulunsa opinto-ohjaajilta.  

Lisätietoja: 

Lukiovalinnoista antavat lisätietoja lukion rehtorit:

Kimpisen lukio, rehtori Olli Mielonen, puh. 040 197 0899
Lappeenrannan Lyseon lukio, rehtori Mika Luukkonen, puh. 040 514 7615 

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 0400 705 875
tuija.willberg(at)lappeenranta.fi

Muotialan pienyrittäjien uusi toimitalo, Fashion Center, on valmistunut Vantaalle. Fashion Centerissä on uudet, kansainvälisen tason toimitilat 49 maahantuojalle, yritykselle ja agentille. Yhdessä ne edustavat lähes 200 kansainvälistä vaate-, kenkä- ja asustebrändiä. Uusi toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuuden entistä tiiviimpään yhteistyöhön muotialan toimijoiden kesken. Sen myötä Fashion Centerin odotetaan luovan uutta kasvua koko muodin ja muotikaupan alalle. Taloon sijoittaneiden luottamus konseptiin on luja: rakennuslupahakemus toisen toimitalon rakentamiseksi on jo jätetty, ja talon odotetaan nousevan samalle tontille vuoden 2018 aikana.

Parhaillaan eletään suomalaisen muodin viennin nousukautta. Samaan aikaan myös kotimaassa on parannettu alan toimintamahdollisuuksia. Fashion Center on jo rakennuksena yli 12 milj. euron arvoinen investointi. Sen ovat rakennuttaneet suomalaisen muotialan pienyrittäjät yhdessä Takoa Investin kanssa ja se on ensimmäinen erityisesti muotialan tarpeisiin suunniteltu toimitalo Suomessa. Fashion Center syntyi tarpeesta luoda uusia kasvun mahdollisuuksia alan toimijoille ja kysyntä tiloille onkin ollut suuri: valmistunut talo on täynnä ja toisen toimitalon rakennuttamissuunnitelmat ovat jo pitkällä. Toiminnan keskittämisestä saman katon alle odotetaan merkittävää hyötyä.

Kasvua ja tehokkuutta yhteistoiminnasta

”Muotikauppa on kaupan alan suurin työllistäjä Suomessa ja siinä toimivista yli puolet on välillisesti Fashion Centerin vaikutuspiirissä. Kun muodin alalla saadaan uutta toimintaa käyntiin ja kasvua aikaiseksi, sen vaikutukset ovat laajat”, sanoo Kari Heinonen Maki & Co Oy:sta, joka on yksi Fashion Centeriin muuttanut yritys. Uuden talon uskotaan ruokkivan uutta liiketoimintaa niin mukana oleville yrittäjille kuin heidän asiakkailleen. ”Uusi ympäristö inspiroi kehittämään uutta. Toisaalta, kun alan yrittäjät ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään, ideat kiertävät ja jalostuvat. Siten Fashion Center toimii jo miljöönä muutoksen moottorina”, jatkaa Tony Lassooy Lasessor Oy:stä.

Fashion Center on suunniteltu erityisesti tehostamaan sisäänostajien työtä. Yhdellä vierailulla he voivat tutustua useamman brändin mallistoihin ja vertailla niitä. Yhä useamman muotialan kivijalkaliikkeen erottautumis- ja pärjäämiskeino kilpailussa kansainvälisten ketjujen rinnalla on tarjota valikoimissaan niin vaatteita, kenkiä kuin asusteitakin. Fashion Center seuraa omassa toiminnassaan tätä trendiä: sisäänostajat löytävät tarvitsemiensa tuotekategorioiden mallistot samasta paikasta.

Uusia asiakkaita

Mahdollisuus saada uusia asiakkaita on merkittävin etu, jonka Fashion Center voi siellä toimiville yrityksille tarjota. Kun sisäänostajat tulevat tekemään ostoja itselleen tuttujen merkkien mallistoista, he näkevät talossa kulkiessaan myös uusia brändejä. Muita synergiaetuja ja kustannussäästöjä tavoitellaan järjestämällä yhdessä esimerkiksi postitusta, tapahtumajärjestämistä ja vartiointia.

Muotikauppa on murroksen tilassa kansainvälistymisen ja digitalisoitumisen myötä. Myös näihin haasteisiin voidaan vastata paremmin yhdistämällä talossa toimivien voimat. Esimerkiksi Baltian markkinat kiinnostavat monia, mutta aiemmin pienten yrityksien resurssit eivät ole riittäneet niiden tavoittelemiseksi. Fashion Center tarjoaa mahdollisuuden ponnistaa yhdessä isommille markkinoille. Tällä hetkellä viidesosa talon yrityksistä on suuntautunut myös vientiin. Useilla on Pohjoismaiden tai Pohjois-Euroopan myyntikonttorit Suomessa.

Kuluttajat tavoitetaan Outletin kautta

Kuluttajat pääsevät osallisiksi Fashion Centerin tarjonnasta kesän aikana avattavan Fashioncenteroutlet.com:n myötä. Se tuo myyntiin talossa toimivien brändien näytekappaleita ja erikoiseriä. Outlet toimii sekä verkkokauppana että kivijalkaliikkeenä. Siitä odotetaan erityisesti muodista kiinnostuneiden, yksilöllisiä vaihtoehtoja ja edullisia löytöjä etsivien kohdetta. Fashion Centerissä tullaan järjestämään myös kuluttajien keskuudessa suosittuja ystävämyyntejä neljä kertaa vuodessa. 

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Kiertokapula Oy:lle Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeuden. Merkki on myönnetty osoituksena ekologisesti tärkeän tehtävän vastuullisesta hoitamisesta. Kiertokapula toimii yhteensä 12 kunnan alueella.

Yhteiskunnallinen yritys -merkki voidaan myöntää yrityksille, joiden ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia tai ekologisia haasteita ja ne käyttävät myös vähintään puolet voitostaan tähän. Tärkeää on myös toiminnan avoimuus.  Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti.

– Vastuullisuus on yksi toimintamme kulmakivistä. Yhteiskunnallinen yritys -merkki on tunnustus toimintamme vastuullisuudesta. Haluamme myös sidosryhmiemme olevan toimintamme vastuullisuudesta tietoisia. Kiertokapulan toiminnalla on yhteiskunnallista merkittävyyttä ja sen rooli kuntalaisten asuinympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämisessä on tärkeä. Saimme ensimmäisenä suomalaisena jätehuoltoyhtiönä käyttömme sertifioidun ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän, joka sekin kertoo sitoutumisestamme vastuulliseen toimintaan. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna yhteiskunnalle on tärkeää, ettemme käytä toimintaamme julkisia varoja tai kuntalaisten verorahoja, emmekä tavoittele toiminnallamme voittoa, toteaa Kiertokapulan henkilöstö- ja viestintäpäällikkö Sari Pousi-Heinonen.

– Kiertokapula hyödyntää yhdyskuntajätteen energiana ja materiaalina. Biojäte käytetään raaka-aineena prosessissa, joka tuottaa bioetanolia biopolttoaineen raaka-aineeksi. Kiertokapulan toiminnan tavoite on hyvä ympäristö ja toiminnasta hyötyy yksittäisen asiakaan lisäksi koko ympäröivä yhteiskunta. Hienoa, että Kiertokapula on liittynyt Yhteiskunnallinen yritys -merkin yhä kasvavaan käyttäjäjoukkoon, toteaa Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.  

Lisätietoja

Sari Pousi-Heinonen, henkilöstö- ja viestintäpäällikkö, Kiertokapula Oy, p. 050 581 9997, sari.pousi-heinonen@kiertokapula.fi

Niina Ollikka, brand manager, Suomalaisen Työn Liitto, p. 040 674 8773, niina.ollikka@suomalainentyo.fi

Suomen Akatemia on myöntänyt kolmivuotisen rahoituksen tutkijatohtorin tehtävään tekniikan tohtori Muhammad Shafiqille.

Shafiq aloittaa tehtävässä syyskuun alussa Vaasan yliopiston sähkö- ja energiatekniikan yksikössä. Hänen tutkimusaiheensa on ”Älykäs kunnonhallintajärjestelmä vioista toipuvan sähkönjakeluverkon toteutuksessa”.

Sähkönjakeluverkot ovat jatkuvan kehityksen kohteena mahdollistaen uudenlaisten älyverkkosovellusten toteuttamisen. Jakeluverkot ovat laajentumassa uusiutuvan energian ja hajautetun tuotannon lisäämisen vuoksi. Hajautettu tuotanto, komponenttien määrän kasvu sekä jakeluverkkojen laajentuminen aiheuttavat lisätarpeita kunnonvalvontaan.

– Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja, jotka lisäävät verkkojen käytettävyyttä niin, että uudet älyverkko-ominaisuudet voidaan tuottaa luotettavammin, sanoo Shafiq.

Hän keskittyy tutkimuksessaan kehittämään älykästä kunnonhallintajärjestelmää verkkokomponenttien eristysvikojen havaitsemiseen ja paikallistamiseen.

– Tavoitteena on kehittää entistä tehokkaampia sensoreita ja valvontajärjestelmää sekä parempaa tekniikkaa vikojen havaitsemiseen ja paikallistamiseen. Uusi integroitu järjestelmä voi paikallistaa samanaikaisesti useita eri vikakohteita verkossa, sanoo Shafiq.

Tutkimuksen tuloksena syntyvä konsepti automaattiseen vianhallintaan voi pidentää verkkoelementtien käyttöikää.

– Teollisuusyritykset ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta sähköjakeluverkon älykkäisiin kunnonhallintajärjestelmiiin, kertoo sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi Vaasan yliopistosta.

Suomen Akatemian rahoituksen saanut Shafiq on työskennellyt aiemmin Vensum Ltd:ssä, Hifab Oy:ssä sekä Aalto-yliopistossa, jossa hän väitteli tohtoriksi vuonna 2014 aiheesta ”Design and Implementation of Partial Disharge Measurement Sensors for On-line Condition Assessment of Power Distribution System Components”. Hän on myös toiminut seitsemän vuotta lehtorina ja apulaisprofessorina Islamia University of Bahawalpurissa Pakistanissa.

Suomen Akatemian tutkijatohtori-rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkija- ja asiantuntijatehtäviin. Tutkijatohtoreita kannustetaan kansainväliseen liikkuvuuteen ja yhteistyöhön sekä myös kotimaiseen ja sektorien väliseen liikkuvuuteen.

– Aion tehdä kaksi pidempää viiden kuukauden tutkijavierailua Carlos III yliopistoon Madridissa ja Strathclyden yliopistoon Glasgowssa, Shafiq kertoo.

Lisätietoja:

Professori Kimmo Kauhaniemi, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8287, kimmo.kauhaniemi(at)uva.fi

Österbottens konstkommission har fördelat stipendier och bidrag uppgående till totalt 175 000 euro. Kommissionen prioriterade långa arbetsstipendier.

Halvåriga arbetsstipendier beviljades åt 13 konstnärer, beloppet uppgick till totalt cirka 133 000 euro. Bland andra fick Emmi Hyyppä, Hannu Leimu och Heidi Paalanen från Karleby samt Janika Herlevi och Harri Hietikko från Vasa stipendier. Övriga mottagare av halvåriga stipendier var Elina Försti från Alajärvi, Petra Koivisto från Jalasjärvi, Marja-Kaisa Korkala från Kaskö, Arto Anttila från Kaustby, Charles Söderman från Korsnäs, Harri Panula från Lappo, Hanna Korhonen från Seinäjoki och Carina Ahlskog från Nykarleby.

Österbottens konstkommission beviljade projektstipendier åt 12 konstnärer. Det största projektstipendiet på 5 000 euro fick Siiri Virkkalas arbetsgrupp fär konserten Wassenaerin arvoitus. Designer Christine Jalio fick 4 000 euro för material- och utställningskostnader. Det kom sammanlagt 127 arbets- och projektstipendieansökningar.

Specialbidrag beviljades åt sex sökande och beloppet uppgick till totalt cirka 11 000 euro. Antalet sökande var 25.

Mottagarna av projektstipendier och bidrag för barnkultur meddelas under juni månad.

Österbottens konstkommission är ett av Centrets för konstfrämjande (Taike) sakkunnigorgan. Kommissionen fattar beslut om stipendier och priser som utifrån kollegial bedömning beviljas åt konstnärer, konstnärsgrupper och samfund inom regionen. Centret för konstfrämjande fattar beslut om bidrag åt samfund efter att ha hört kommissionen.

Närmare information: Antti Huntus, specialsakkunnig, antti.huntus@taike.fi, tfn 0295 330 810.

Arbetsstipendier, sammanlagt 132 600 euro

Filmkonst
Panula Harri, Lapua, 6 kk

Litteratur
Hietikko Harri, Vaasa, 6 kk

Bildkonst
Försti Elina, Alajärvi, 6 kk
Herlevi Janika, Vaasa, 6 kk
Koivisto Petra, Jalasjärvi, 6 kk
Leimu Hannu, Kokkola, 6 kk

Musik
Anttila Arto, Kaustinen, 6 kk
Korkala Marja-Kaisa, Kaskinen, 6 kk
Paalanen Heidi, Kokkola, 6 kk

Performans- och scenkonst
Ahlskog Carina, Uusikaarlepyy, 6 kk

Seriekonst
Söderman Charles, Korsnäs, 6 kk

Danskonst
Korhonen Hanna, Seinäjoki, 6 kk

Fotokonst
Hyyppä Emmi, Kokkola, 6 kk

Projektstipendier, sammanlagt 31 000 euro

Filmkonst
Hedman Susanne, Vaasa, 2 000 €
työryhmälle (4 henkilöä) seminaarikustannuksiin

Litteratur
Olausen Harald Birger, Vaasa, 2 000 €
kirjahankkeen toteuttamiseen

Tuomi-Nikula Lauri, Kokkola, 2 000 €
kirjoitustyöhön

Bildkonst
Laasonen Tiina, Seinäjoki, 2 500 €
materiaali- ja näyttelykustannuksiin

Design
Jalio Christine, Lapua, 4 000€
materiaali- ja näyttelykustannuksiin

Musik
Haapaniemi Teemu Matias, Kokkola, 2 000 €
esityksen toteuttaminen

Inkinen Juhana, Rovaniemi, 2 000 €
työryhmälle (2 henkilöä) festivaalin järjestämiseen

Lautamaja Leija, Helsinki, 2 000 €
työryhmälle kansanmusiikkikiertueen suunnitteluun

Virkkala Siiri, Kaustinen, 5 000 €
työryhmälle (10 henkilöä) konsertin toteuttamiseen

Danskonst
Ujanen Susanna, Tukholma, 3 000 €
Työryhmälle (6 henkilöä) tanssiresidenssin ja -teoksen toteutukseen

Fotokonst
Damberg Mia, Vaasa, 2 000 €
materiaalikustannuksiin

Miljökonst
Roininen Anne, Helsinki, 2 500 €
työryhmälle (3 henkilöä) valoteosten toteuttamiseen

Specialbidrag, sammanlagt 11 400 euro

Litteratur
Vaasan kaupunki, Vaasa, 1 500 €
kaksikielisen kirjallisuusfestivaalin Vasa LittFest Vaasa kuluihin

Bildkonst
Katutaideyhdistys Päävärit ry, Helsinki, 1 500 €
UPEA17 katutaidefestivaaliin kuuluvan, Vaasassa toteutettavan muraaliteoksen paikallisiin kuluihin

Vaasan Taiteilijaseura-Vasa Konstnärsgille r.y., Vaasa, 1.500 €
Pohjalaisen taideverkoston tulevaisuuden visiot- seminaarin järjestämiseen

Musik
Rytmi-instituutin kannattajayhdistys ry, Seinäjoki, 2 500 €
biisin tekeminen ja esituotanto - hankkeen kuluihin

Scenkonst
Improvisaatioteatteri Intopiukeet ry, Vaasa, 2 400 €
ImproWasation festivaalin järjestämiseen

Danskonst
Valkea kääpiö ry, Seinäjoki, 2 000 €
Helmifestivaalin tuotannosta syntyviin kuluihin vuoden 2017 aikana

Uudenmaan Partiopiirin toimintahistorian suurin piirileiri Säihke tuo Hankoon heinäkuussa 2600 leiriläistä. Leiri järjestetään Syndalenin merellisissä maisemissa 12.-20.7.2017. Mukana on myös kansainvälisiä partiolaisia sekä partioon tutustujia.

Säihke-partioleirillä järjestetään monenlaista ohjelmaa varsinaisen Syndalenissa sijaitsevan leirialueen lisäksi myös ympäri Hankoa.

Maanantaina 17.7. järjestetään 15-17-vuotiaille leiriläisille eli samoajille ekskursioita, joissa he pääsevät valintansa mukaan esimerkiksi osallistumaan roolipeleihin, tekemään lyhytelokuvan tai vierailemaan Hangossa toimivissa yrityksissä. Yhtenä aktiviteettina on jopa Hangon vesitornista laskeutuminen köysien varassa!

Osana ekskursio-ohjelmaa Jopo ja Säihke järjestävät yhteistyössä Jopo Slow Ride -kilpailu, jossa taitavin ja hitain pyöräilijä palkitaan. Palkintona kisassa on upea Säihkeen väreillä maalattu Jopo-polkupyörä.

Leirille on tulossa osallistuja ympäri Uuttamaata. Myös Hangosta on lähdössä paikallisia partiolaisia Säihkeelle. Anne Lindholm Hangon Meriversot -lippukunnasta kertoo, että heiltä on lähdössä yli 20 partiolaista leirille. “Odotan leiriltä elämyksiä, ulkoilu ja ystävyyttä. Yhdessä on kiva olla”, Anne kertoo odotuksiaan leirille.

Teksti: Carolina Rebhan

Kuvat: Ossi Hokkanen (Anne Lindholmin kuva)

Matti Sippola (laskeutumiskuva). Kuva on otettu Kotkassa, jossa vaeltajat (18-22 -vuotiaat) laskeutuivat Kotkan kaupungintalolta viime syksynä. 

Lisätiedot:

säihke2017.fi

Säihkeen viestintäjohtaja Venla Monter, 0451050608, venla.monter@uusimaa.partio.fi

Uudenmaan Partiopiirin järjestökoordinaattori Jaana Hopeakoski, 0504460058, jaana.hopeakoski@partio.fi

Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus. Merkki on osoitus tärkeästä yhteiskunnallisesta työstä. Yhdistys tuottaa voittoa tavoittelematta monipuolisia palveluita mielenterveyskuntoutujien psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdistys tarjoaa mm. kuntoutusta, päivätoimintaa ja asumispalveluita.

Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä voidaan myöntää yrityksille, joiden ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia haasteita ja ne käyttävät myös vähintään puolet voitostaan tähän. Tärkeää on myös toiminnan avoimuus ja vastuullisuus – näillä yrityksillä on arvot kohdallaan ja ne pyrkivät toiminnallaan monipuolisesti edistämään ihmisten hyvää elämää. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti.

– Olemme tuottaneet mielenterveyskuntoutuksen palveluita alueella jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Yhteiskunnallinen yritys -merkki kertoo asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme siitä, että palveluja tuotetaan sydämellä, yhdistyksen arvojen mukaisesti, vastuullisesti ja ihmistä kunnioittaen. Asiakkaalla on oikeus ja mahdollisuus osallistua aktiivisesti oman palvelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Toimintamme kohdistuu vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamiseen ja mahdollinen tilikauden ylijäämä palautuu asiakkaidemme hyvinvointia edistävään työhön, sanoo toiminnanjohtaja Johanna Yliviitala Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:stä.

–Yhdistys tekee tärkeää yhteiskunnallista työtä ja toimii yhteisöllisesti ja asiakkaitten ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Yhdistys tukee asiakkaita kuntoutuksen tuella voimaantumaan ja löytämään paikka yhteisössä ja yhteiskunnassa. Tällainen toiminta on tärkeää sekä yksittäisille ihmisille että ympäröivälle yhteisölle ja onkin hienoa saada Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttäjäksi sanoo Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja

Johanna Yliviitala, toiminnanjohtaja, Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry., p. 050 464 2353, johanna.yliviitala@vaasansospsyk.fi

Niina Ollikka, Brand Manager, Suomalaisen Työn Liitto, 040 674 8773, niina.ollikka@suomalainentyo.fi

Pohjanmaan taidetoimikunta on jakanut apurahoja ja avustuksia yhteensä 175 000 euroa. Toimikunta painotti pitkiä työskentelyapurahoja.

Puolivuotisia työskentelyapurahoja jaettiin 13 taiteilijalle, yhteensä noin 133 000 euroa. Apurahan saivat muun muassa kokkolalaiset Emmi Hyyppä, Hannu Leimu ja Heidi Paalanen sekä vaasalaiset Janika Herlevi ja Harri Hietikko. Muita puolivuotisen apurahan saajia olivat Elina Försti Alajärveltä, Petra Koivisto Jalasjärveltä, Marja-Kaisa Korkala Kaskisista, Arto Anttila Kaustiselta, Charles Söderman Korsnäsistä, Harri Panula Lapualta, Hanna Korhonen Seinäjoelta ja Carina Ahlskog Uudestakaarlepyystä.

Pohjanmaan taidetoimikunta jakoi kohdeapurahoja 12 taiteilijalle. Suurimman kohdeapurahan, 5 000 euroa, sai Siiri Virkkalan työryhmä Wassenaerin arvoitus -konsertin toteuttamiseen. Muotoilija Christine Jalio sai 4 000 euroa materiaali- ja näyttelykustannuksiin. Työskentely- ja kohdeapurahahakemuksia saapui 157.

Erityisavustuksia jaettiin kuudella hakijalle, yhteensä noin 11 000 euroa. Hakijoita oli 25.

Lastenkulttuurin kohdeapurahojen ja avustusten saajista tiedotetaan kesäkuun aikana.

Pohjanmaan taidetoimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista alueellaan. Taiteen edistämiskeskus päättää yhteisöjen avustuksista toimikuntaa kuultuaan.

Lisätietoja: Antti Huntus, erityisasiantuntija, antti.huntus@taike.fi, p. 0295 330 810.

Työskentelyapurahat, yhteensä 132 600 euroa

Elokuvataide
Panula Harri, Lapua, 6 kk

Kirjallisuus
Hietikko Harri, Vaasa, 6 kk

Kuvataide
Försti Elina, Alajärvi, 6 kk
Herlevi Janika, Vaasa, 6 kk
Koivisto Petra, Jalasjärvi, 6 kk
Leimu Hannu, Kokkola, 6 kk

Musiikki
Anttila Arto, Kaustinen, 6 kk
Korkala Marja-Kaisa, Kaskinen, 6 kk
Paalanen Heidi, Kokkola, 6 kk

Performanssi- ja esitystaide
Ahlskog Carina, Uusikaarlepyy, 6 kk

Sarjakuvataide
Söderman Charles, Korsnäs, 6 kk

Tanssitaide
Korhonen Hanna, Seinäjoki, 6 kk

Valokuvataide
Hyyppä Emmi, Kokkola, 6 kk

Kohdeapurahat, yhteensä 31 000 euroa

Elokuvataide
Hedman Susanne, Vaasa, 2 000 €
työryhmälle (4 henkilöä) seminaarikustannuksiin

Kirjallisuus
Olausen Harald Birger, Vaasa, 2 000 €
kirjahankkeen toteuttamiseen

Tuomi-Nikula Lauri, Kokkola, 2 000 €
kirjoitustyöhön

Kuvataide
Laasonen Tiina, Seinäjoki, 2 500 €
materiaali- ja näyttelykustannuksiin

Muotoilu
Jalio Christine, Lapua, 4 000€
materiaali- ja näyttelykustannuksiin

Musiikki
Haapaniemi Teemu Matias, Kokkola, 2 000 €
esityksen toteuttaminen

Inkinen Juhana, Rovaniemi, 2 000 €
työryhmälle (2 henkilöä) festivaalin järjestämiseen

Lautamaja Leija, Helsinki, 2 000 €
työryhmälle kansanmusiikkikiertueen suunnitteluun

Virkkala Siiri, Kaustinen, 5 000 €
työryhmälle (10 henkilöä) konsertin toteuttamiseen

Tanssitaide
Ujanen Susanna, Tukholma, 3 000 €
Työryhmälle (6 henkilöä) tanssiresidenssin ja -teoksen toteutukseen

Valokuvataide
Damberg Mia, Vaasa, 2 000 €
materiaalikustannuksiin

Ympäristötaide
Roininen Anne, Helsinki, 2 500 €
työryhmälle (3 henkilöä) valoteosten toteuttamiseen

Erityisavustukset, yhteensä 11 400 euroa

Kirjallisuus
Vaasan kaupunki, Vaasa, 1 500 €
kaksikielisen kirjallisuusfestivaalin Vasa LittFest Vaasa kuluihin

Kuvataide
Katutaideyhdistys Päävärit ry, Helsinki, 1 500 €
UPEA17 katutaidefestivaaliin kuuluvan, Vaasassa toteutettavan muraaliteoksen paikallisiin kuluihin

Vaasan Taiteilijaseura-Vasa Konstnärsgille r.y., Vaasa, 1.500 €
Pohjalaisen taideverkoston tulevaisuuden visiot- seminaarin järjestämiseen

Musiikki
Rytmi-instituutin kannattajayhdistys ry, Seinäjoki, 2 500 €
biisin tekeminen ja esituotanto - hankkeen kuluihin

Näyttämötaide
Improvisaatioteatteri Intopiukeet ry, Vaasa, 2 400 €
ImproWasation festivaalin järjestämiseen

Tanssitaide
Valkea kääpiö ry, Seinäjoki, 2 000 €
Helmifestivaalin tuotannosta syntyviin kuluihin vuoden 2017 aikana

LAMK:n hallitus on tänään yksimielisesti todennut, ettei ole edellytyksiä jatkaa rehtori Outi Kallioisen toimitusjohtajasopimusta. Kallioinen lopettaa työnsä ammattikorkeakoulussa 1.7.2017.

Outi Kallioinen toimi Lahden ammattikorkeakoulun toimitusjohtajana / rehtorina 1.6.2014 alkaen. Hallitus käynnistää uuden toimitusjohtajan haun välittömästi.

LAMK Oy:n omistavat Lahden kaupunki, Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta ja Orimattilan kaupunki. Parhaillaan valmistellaan sopimusta LAMK:n liittymisestä LUT -konserniin. LAMK jatkaa itsenäisenä ammattikorkeakouluna ja nykyinen hallitus jatkaa tehtävässään kunnes omistusjärjestelyt ovat toteutuneet.

Lisätietoja:

LAMK:n hallituksen puheenjohtaja Kari Salmi, 040 519 8473

Bidragen för festivaler och kulturtidningar överförs från undervisnings- och kulturministeriet till Centret för konstfrämjande. Samtidigt växer Taikes bidragspott med tre miljoner.

Undervisnings- och kulturministeriet stöder i fortsättningen bara de största kulturevenemangen. De flesta festivaler ansöker alltså framöver bidrag från Taike. Också bidragen för kulturtidningar överförs till Taike. Förändringen är en del av ministeriets och Taikes reform av statsbidragen.

”Syftet med förändringarna är att göra arbetsfördelningen mellan ministeriet och Taike tydligare”, säger Taikes direktör Minna Sirnö. ”Vidare förstärker förändringarna Taikes roll som en sakkunnigmyndighet för konst och kultur.”

Nästa år fördelar Taike uppskattningsvis cirka två miljoner euro till konst- och kulturfestivaler och cirka 800 000 euro till kulturtidningar. Det totala bidragsbeloppet som centret årligen fördelar ökar till ungefär 38 miljoner euro.

Bidragen för kulturtidningar och konst- och kulturfestivaler ansöks från Taike under tiden 29.9–2.11.2017.

Vårens ansökningsomgång för regionala bidrag till samfund upphör

Ansökningsomgången på våren för regionala föreningar och andra sammanslutningar upphör. I fortsättning ansöker föreningar på olika håll i Finland bidrag från Taike enligt sin konstart. Ansökningstiden är den samma för alla, 29.9–2.11.2017.

Ansökningarna evalueras av statens konstkommissioner och besluten fattas av kommissionen eller Taike.

Regionernas fokus på konstnärsbidrag

I fortsättningen inriktar de regionala konstkommissionerna alla sina bidrag på konstnärer. Redan i år fördelade de regionala kommissionerna merparten av sina bidrag i form av arbets- och projektstipendier. Ansökningstiden är 15.2–15.3.2018.

Avsikten är att det regionala konstfrämjandet använder lika mycket pengar som i år, men redan nästa år fördelas alla bidrag till konstnärer, vilket innebär en ökning av konstnärsstipendierna. Beloppet varierar regionalt mellan cirka 150 000 och 500 000 euro. Hittills har en del av medlen beviljats åt sammanslutningar.

Höstens uppdaterade bidragsutlysningar publiceras i september på Taikes webbplats www.taike.fi.

Sosialidemokraattien työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaryhmä ei kannata palkattoman työn lisäämistä yrityksissä. Ryhmä jätti pykälämuutosvastalauseen valiokunnan mietintöön hallituksen esityksestä laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. 

– SDP kannattaa kuntakokeilua, mutta vastustaa sitä, että kuntouttava työtoiminta ulotettaisiin karenssin uhalla yrityksissä tapahtuvaksi, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov(sd).

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille ihmisille, jotka eivät ole työkykyisiä eli henkilöille, jotka eivät ole kykeneviä tavanomaisiin työvoimapoliittisiin toimiin esimerkiksi palkkatuettuun työhön, työkokeiluun tai koulutukseen.

– Jo nykyisin kuntouttavaa työtoimintaa on käytetty lain tavoitteen vastaisesti. Hallitus on vähentänyt järjestöissä tapahtuvaa palkkatuettua työtä, jopa säätänyt 3000 hengen kiintiön yhdistysten palkkatuelle. Ikävä kyllä yhä useampi työkykyinen työtön ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka heillä ei ole kuntoutuksen tarvetta, vaan puute työstä. Syynä on palkkatukirahojen puute, muistuttaa Filatov.

– Kokeilun ideana on, että kokeilusta haetaan pohjaa tuleville päätöksille. Kokeilu mahdollistaa analyysin siitä, onko työllisyyspalvelujen paikka maakunnissa vai kunnissa. Ikävä kyllä hallitus on jo päättänyt siirtää palvelut maakuntiin, vaikka kunnat ovat edellisen vaalikauden kuntakokeilussa onnistuneet alentamaan pitkäaikaistyöttömyyttä, muistuttaa Merja Mäkisalo-Ropponen(sd).

– Lisäksi valiokuntakäsittelyn aikana useissa asiantuntijalausunnoissa pidettiin kokeiluaikaa tulosten havaitsemiseksi liian lyhyenä. Siksi esitämme kokeilua pidennettäväksi vuoden 2020 loppuun, jotta sen tuloksia voidaan arvioida ja tulosten perusteella tehdä päätökset. Hallituksen lyhyeksi jäävä näennäiskokeilu kuormittaisi vain kokeiluiden järjestäjiä, ilman tosiasiallisia havaintoja itse toiminnoista, perusteli Ilmari Nurminen (sd). 

Lisätietoja:

Tarja Filatov 050 511 3112

Merja Mäkisalo-Ropponen 050 357 9090

Ilmari Nurminen 050 512 2189

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun tulokset on julkaistu tänään. Omnia, Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen vastaavat yhdessä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Kaikille alueen perusopetuksen päättäville nuorille varmistetaan opiskelupaikka.

Omnia Koulutukseen valittiin 1417 uutta opiskelijaa

Omnia Koulutuksen ammatillisiin koulutuksiin haki yhteishaussa tänä keväänä ensisijaisesti 1385 hakijaa ja yhteensä Omniaan tehtiin 5831 hakua. Määrällisesti eniten hakijoita oli liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan ja sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoihin.

Hakijoista valittiin 1417 uutta opiskelijaa ja varasijoille 491 hakijaa. Eniten hakijoita jäi varasijoille Kauneudenhoitoalan, Media-alan, Tieto- ja viestintätekniikan, Turvallisuusalan ja Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnoissa.

Varasijoilta valituiksi tuleville opiskelijoille soitetaan heti opiskelupaikan vapauduttua. Tilanne muuttuu päivittäin ja Omniassa hakijoita palvellaan koko kesän ajan.

Kaikille peruskoulun päättäville nuorille tarjotaan jatkopaikka

Omnia on lisännyt nuorille suunnattuja yhteishaun aloituspaikkoja vuosittain. Kysyntä ja tarjonta ei kuitenkaan täysin kohtaa. Vaikka useisiin tutkintoihin on kymmeniä hakijoita varasijalla, niin toisissa tutkinnoissa on lähes 300 täyttämättä jäänyttä opiskelijapaikkaa.

Yhteishaun lisähaussa on mahdollisuus hakeutua Omnia Koulutukseen ainakin Hotelli-, ravintola ja catering-alan, Käsi- ja taideteollisuusalan, Kone- ja tuotantotekniikan, Liiketalouden ja Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoihin. Lisähaut käynnistyvät 16.6.2017 alkaen osoitteessa opintopolku.fi.

Koulutustakuu varmistetaan valmentavilla ja valmistavilla koulutuksilla. Haku niihin on 23.5.–25.7.2017 osoitteessa opintopolku.fi. Tässä haussa nuori voi hakea Omniassa järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA) sekä Espoon ja Kirkkonummen kymppiluokille ja Leppävaaran lukiossa järjestettävään maahanmuuttajien lukioon valmistavaan koulutukseen (LUVA).

InfoOmnia auttaa koulutusasioissa koko kesän

InfoOmnian palvelupisteet ovat Espoossa osoitteissa Kirkkokatu 16 B (Espoon keskus) ja Upseerinkatu 1-3 (Leppävaara). InfoOmniasta saa tietoa koulutusvaihtoehdoista, neuvontaa koulutukseen hakeutumisesta, etsivän nuorisotyön palveluja sekä tarvittaessa ohjausta sopivien palvelujen piiriin. Yhteystiedot: omnia.fi/infoomnia ja etsivanuorisotyo@omnia.fi

Lisätietoja:

• rehtori Maija Aaltola, Omnia Koulutus, 050 384 9354
• omnia.fi

Festivaalien ja kulttuurilehtien avustukset siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriöstä Taiteen edistämiskeskukseen. Samalla Taiken tukipotti kasvaa kolmella miljoonalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee jatkossa suurimpia kulttuuritapahtumia. Useimmat festivaalit hakevat jatkossa avustusta Taikesta. Myös kulttuurilehtien avustukset siirtyvät Taikeen. Muutos on osa ministeriön ja Taiken valtionavustusuudistusta.

”Muutosten tarkoituksena on selkeyttää työnjakoa ministeriön ja Taiken välillä”, sanoo Taiken johtaja Minna Sirnö. ”Muutokset myös vahvistavat Taiken roolia taiteen ja kulttuurin asiantuntijavirastona.”

Ensi vuonna Taike jakaa taide- ja kulttuurifestivaaleille arviolta noin kaksi miljoonaa euroa ja kulttuurilehdille noin 800 000 euroa. Viraston jakama kokonaistuki kasvaa noin 38 miljoonaan euroon vuodessa.

Avustukset kulttuurilehdille ja taide- ja kulttuurifestivaaleille ovat haettavissa Taikesta 29.9.–2.11.2017.

Alueellisten yhteisöavustusten kevään hausta luovutaan

Alueilla toimivien yhdistysten ja muiden yhteisöjen kevään hakuajasta luovutaan. Jatkossa kaikki eri puolilla Suomea toimivat yhdistykset hakevat taiteenalakohtaista avustusta Taikesta. Hakuaika on kaikille sama, 29.9.–2.11.2017.

Hakemukset arvioidaan valtion taidetoimikunnissa ja niistä päättää toimikunta tai Taike.

Alueiden painopisteeksi taiteilijatuki

Alueelliset taidetoimikunnat kohdentavat jatkossa kaiken tukensa alueen taiteilijoille. Jo tänä vuonna toimikunnat jakoivat valtaosan tuestaan työskentely- ja kohdeapurahoina. Hakuaika on 15.2.-15.3.2018.

Alueelliseen taiteenedistämiseen on tarkoitus käyttää saman verran rahaa kuin tänä vuonna, mutta jo ensi vuonna kaikki tuki kohdennetaan taiteilijoille, mikä merkitsee lisäystä taiteilijoiden apurahoihin. Summa vaihtelee alueittain noin 150 000 eurosta 500 000 euroon. Tähän asti osa rahasta on jaettu yhteisöille.

Syksyn ajantasaiset hakuilmoitukset julkaistaan syyskuussa Taiken verkkosivuilla www.taike.fi.

Elisan ja Anvian yhteiseen toimintamalliin siirtymiseen liittyvät  Anvia Hosting Oy:n yt-neuvottelut ovat päättyneet. Henkilöstömäärän sopeutustarpeet on käsitelty henkilöstön kanssa hyvässä yhteistyössä.

Nyt päättyneiden yt-neuvotteluiden piirissä oli Anvia Hostingissa alun perin yhteensä viisi henkilöä ja vähennystarpeeksi täsmentyi yksi tehtävä. Tehtävät päättyvät tuotannollisista syistä ja uudelleenjärjestelyistä johtuen. Samaan aikaan tarkasteltiin vastaavia toimintoja Elisalla.

– Elisan ja Anvian yhteiseen toimintamalliin liittyneet henkilöstöneuvottelut on nyt saatu päätökseen Anvia Hostingin osalta. Siirrymme yhteiseen toimintamalliin Elisan kanssa Platform ja Hosting -toiminnoissa heinäkuun alussa ja pääsemme yhdessä kehittämään palvelun tuotantoa, kertoo Elisan Pohjanmaan aluejohtaja ja Anvia Telecom Oy:n toimitusjohtaja Harri Suokko.

Lisätietoja: Elisan Pohjanmaan aluejohtaja, Anvia Telecom Oy:n toimitusjohtaja Harri Suokko, puh. 050 2608, harri.suokko@elisa.fi

Personalförhandlingarna inom Anvia Hosting Ab har avslutats

Samarbetsförhandlingarna inom Anvia Hosting Ab gällande övergången till en gemensam verksamhetsmodell för Elisa och Anvia har avslutats. Behovet av att anpassa personalstyrkan har behandlats tillsammans med personalen i god samarbetsanda.

De nu avslutade samarbetsförhandlingarna omfattade ursprungligen totalt fem personer på Anvia Hosting, och behovet av nedskärningar har preciserats till en uppgift. Uppgiften upphör av produktionsmässiga skäl och på grund av organisationsförändringar. Samtidigt har Elisas motsvarande verksamheter granskats.

– Personalförhandlingarna gällande Elisas och Anvias gemensamma verksamhetsmodell har nu avslutats i fråga om Anvia Hosting. Vi övergår till en gemensam verksamhetsmodell med Elisa inom verksamheterna Platform och Hosting i början av juli och får tillsammans utveckla tjänsteproduktionen, säger Harri Suokko, regiondirektör för Elisa i Österbotten och vd för Anvia Telecom Ab.

Mer information: Harri Suokko, regiondirektör för Elisa i Österbotten, vd för Anvia Telecom, tfn 050 2608, harri.suokko@elisa.fi

Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastotoimi sekä Vaasan kaupungin museot kutsuvat mukaan Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä –muistelukahvilaan 21.6. pääkirjastolla.

Muistelukahvila liittyy hankkeeseen Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (LHBTIQA) historiaa osana itsenäisen Suomen historiaa. Hankkeessa kerätään uutta tietoa vähemmistöjen historiasta – uutta tietoa arjesta ja elämänkohtaloista - sekä tuodaan esiin myös ajankohtaista queer-näkökulmista toteutettua taidetta ja kulttuuria.

Hankkeessa kerätään aineistoja, muistoja ja tarinoita siitä, millaista on ja on ollut elää LHBTIQA-ihmisenä Suomessa sekä kertomuksia LHBTIQA-liikkeen eri vaiheesta. Hankkeen toteuttajina ovat Seta ja Kulttuuria kaikille -palvelu yhteistyössä Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.:n (SLS) ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kanssa.

Muistelukahvilassa voi vapaasti ja luottamuksen ilmapiirissä jakaa tietojaan sekä kokemuksiaan. Kokemuksia voi kirjoittaa myös netissä SLS:n sivuilla http://www.sls.fi/sv/projekt/insamling-av-hbtiq-historia ja SKS:n sivuilla http://muistikko.finlit.fi/.

Muistelukahvilassa saa halutessaan apua muistojen kirjaamiseen ja välittämiseen. Voit joko kertoa omista kokemuksistasi tai henkilöstä, jonka tunnet. Vähemmistöjen oikeudet, vaietut ongelmat ja unohdetut kokemukset ovat tervetulleita – samoin kuin elämänkohtalot ja rakkaustarinat. Muistelukahviloita, vertaisryhmiä ja keskustelutilaisuuksia järjestetään ympäri Suomea.

Vaasassa toteutettava muistelukahvila järjestetään pääkirjaston tapahtumapaikka Vennyssä ke 21.6. klo 17 alkaen. Tapahtuma on kaksikielinen, eikä siihen ole pääsymaksua. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Vt. museotoimenjohtaja Selma Green, Vaasan kaupungin museot, p. 040 687 4694, selma.green(at)vaasa.fi 

Vasa stads kultur- och biblioteksväsende samt Vasa stads museer bjuder in till Finland 100 – I regnbågens färger minnescafé vid huvudbiblioteket 21.6.

Minnescafét ingår i projektet Finland 100 – I regnbågens färger, vars syfte är att synliggöra sexuella och könsminoriteters (HBTIQ) historia som en del av det självständiga Finlands historia. I projektet samlas ny kunskap om minoriteternas historia – ny kunskap om vardagen och levnadsöden – och samtidigt lyfts även aktuell konst och kultur ur queer synvinkel fram.

I projektet samlar vi in berättelser, minnen och material om hur det har varit att leva som en HBTIQ-person i Finland förr och idag samt berättelser om olika skeden för HBTIQ-rörelsen. Projektet förverkligas av Seta och Kultur för alla i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. (SLS) och Finska Litteratursällskapet (SKS).

I minnescaféet kan alla fritt och konfidentiellt dela med sig av sina kunskaper och erfarenheter. Erfarenheter kan även skrivas ner på webben på SLS webbsidor http://www.sls.fi/sv/projekt/insamling-av-hbtiq-historia och SKS webbsidor http://muistikko.finlit.fi/.

I minnescafét får man ifall man önskar hjälp med att anteckna och förmedla minnen. Du kan antingen berätta om egna erfarenheter eller om en person som du känner. Minoriteternas rättigheter, tigna problem och glömda erfarenheter är välkomna, liksom även levnadsöden och kärlekshistorier. Minnescaféer, kamratgrupper och diskussionstillfällen ordnas runtom Finland.

Det minnescafé som förverkligas i Vasa ordnas i huvudbibliotekets evenemangsplats Venny onsdagen 21.6 fr.o.m. kl. 17. Evenemanget är tvåspråkigt och ingen inträdesavgift uppbärs. Kaffeservering.

Välkommen!

Ytterligare uppgifter: Tf museidirektör Selma Green, Vasa stads museer, tfn 040 687 4694, selma.green(at)vasa.fi

Nyt grillataan!

Kesä on täällä, joten on korkea aika kaivaa grilli esille. Ennen grillaamista on kuitenkin hyvä painaa mieleen muutamia pelisääntöjä itselleen, ettei grillaa makkaran sijaan omaa tai naapurin mökkiä.

Yleiset pelisäännöt

1. Tutustu aina ennalta grillin käyttöohjeisiin.
2. Sijoita grilli palamattomalle alustalle, tuulelta suojaisaan paikkaan ja riittävän kauas palavista rakenteista.
3. Huolehdi, etteivät lapset, kotieläimet tai ilolientä nauttineet aikuiset pääse kaatamaan grilliä.
4. Valvo grilliä niin kauan, että se on jäähtynyt kunnolla.
5. Varmista, että alkusammutusvälineet ovat aina ulottuvillasi.
6. Kerrostalossa asuva – varmista taloyhtiönsäännöistä saako parvekkeella grillata.
7. Grilli on hyvä huoltaa ja puhdistaa aina käytön jälkeen, sillä rasvaisiin ja huonokuntoisiin laitteisiin liittyy tulipalon riski.
8. Huomioi, että ulkokäyttöön tarkoitettuja grillejä ei saa käyttää koskaan sisätiloissa.

Sähkögrilli

• Tarkista, että sähköjohto ei ole rispaantunut ja että grilli on toimintakunnossa. Noudata edellä olevia yleisiä pelisääntöjä.

Perinteinen hiiligrilli:

• Anna sytytysnesteen imeytyä hiiliin ainakin viisi minuuttia ja sytytä vasta sitten tulitikuilla tai sähköisellä sytyttimellä. Näin vältät leimahdusvaaran ja säästät kulmakarvasi.
• Kun grilliherkut ovat käristyneet mieleisiksi, niin laita grillin kansi kiinni ja avaa mahdolliset ilmanottoventtiilit. Anna hiilien palaa rauhassa loppuun.
• Kerää jäähtyneet hiilet ja tuhka esimerkiksi kannelliseen metalliastiaan. Huomioi, että astiassa oleva tuhka voi pysyä kuumana jopa useamman vuorokauden ajan! Jos kaadat tuhkat luontoon, niin varmista, että ne ovat varmasti jäähtyneet kunnolla.

Kertakäyttögrilli

• Kertakäyttögrilli on kätevä ottaa mukaan muun muassa piknikille, mutta varmistathan ennen käyttöä missä ja milloin saa grillata. Pelastuslain mukaan avotulta ei saa tehdä paikkaan missä on ilmeinen metsä- tai ruohikkopalovaara. Tämä tarkoittaa siis kieltoa käyttää esimerkiksi kertakäyttögrilliä. Kertakäyttögrillejä ei saa käyttää myöskään kaupungeissa tai yksityisillä maa-alueilla ilman maanomistan lupaa.
• Kertakäyttögrillin foliopohja kuumenee merkittävästi, joten huolehdi, että se on irti alustasta.
• Kuumaa kertakäyttögrilliä ei saa laittaa koskaan roska-astiaan! Huomioi, että jäähtyminen voi kestää jopa useita tunteja.

Kaasugrillit

• Talven jälkeen on hyvä tarkistaa nestekaasupullon letkun kunto yksinkertaisella testillä: Taita oranssi kaasuletku u-lenkin muotoon ja katso näkyykö ulkokaaressa halkeamia. Jos halkeamia ilmestyy, niin letku on vaihdettava. Letkun vaihdon saa tehdä itse, mutta muissa kiinteissä asennuksissa tulee käyttää hyväksyttyä kaasuasennusliikettä.
• Tarkista vaihdon jälkeen liitosten tiiviys ja pitävyys. Jos pullossa on painoventtiili, kokeile pullon ja paineensäätimen liitoksen pitävyyttä nostamalla pulloa liitoskohdasta.
• Muistathan, että kotona tai kesämökillä nestekaasua saa säilyttää enintään 25 kg ja pulloja ei saa varastoida kellarissa tai yhteisissä ullakkotiloissa.
• Nestekaasupullon lämpötila ei saa myöskään nousta yli 50 asteen, joten älä säilytä pulloa esimerkiksi aurinkoisella parvekkeella tai seinustalla.
• Sulje kaasupullon venttiili aina käytön jälkeen.

Turvallisia ja maukkaita grillaushetkiä!

Toivottaa, Suomen Palopäällystöliitto