Helsingin Kalasatamaan nousee lähivuosien aikana uusi Verkkosaaren asuinalue. Skanska toteuttaa alueen eteläosaan kokonaisuuden, johon valmistuu yhteensä noin 400 uutta kotia.

Skanska tuo nyt markkinointiin ensimmäiseksi As. Oy Helsingin Ruutanan 35 uutta kotia. Rakentamisen arvioidaan alkavan loppuvuonna 2017, jolloin uudet kodit ovat muuttovalmiita kesällä 2019.

”Suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota sekä asuntojen että ympäristön ja piha-alueiden viihtyisyyteen ja toimivuuteen. Asunnot sijoittuvat kolmen sisäpihan ympärille. Kokonaisuuden keskelle rakennetaan vehreä, puistomainen yhteispiha-alue ja kevyen liikenteen väylä. Suojaisammat sisäpihat sijaitsevat kerrosta ylempänä ja ovat niitä reunustavien yhtiöiden käytössä”, kertoo hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen Skanskasta.

Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelijana arkkitehti SAFA Tapani Lehtinen.

Kahdeksankerroksinen As. Oy Helsingin Ruutana on ensimmäinen seitsemän yhtiön kokonaisuudesta. Ruutanaan valmistuu koteja 27 neliön yksiöistä 3-4 huoneen koteihin. Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet. ”Helppoutta ja mukavuutta lisäävät älyominaisuudet. Esimerkiksi kodin ulko-oven viereen asennetun kotona/poissa -kytkimen kautta voi napsauttaa kerralla ennalta määritellyt laitteet pois päältä”, Ruutanan projektipäällikkö Anu Åkerman sanoo.

Asukkaiden yhteinen sauna- ja kerhotila sijaitsee naapuritalon ylimmässä kerroksessa, josta avautuu näkymät pitkälle eri suuntiin. Viereisen taloyhtiön pesula on myös Ruutanan asukkaiden käytössä. Asuinkerroksista pääsee hissillä suoraan korttelin alla sijaitsevaan autohalliin. Osaan autopaikoista kuuluu sähköauton latauspiste.

Ruutana sijaitsee merenrannan läheisyydessä korttelissa, joka sijoittuu Verkkosaarenkadun, Capellanrannan ja Capellan puistotien muodostaman kolmion keskelle. Pohjoisessa alue rajoittuu Verkkosaaren kanavaan. Korttelin rakennusten korkeus vaihtelee 12-kerroksisesta tornista kahdeksan- ja kuusikerroksisiin taloihin sekä mataliin townhouse-tyyppisiin kaupunkipientaloihin, joihin on tulossa muun muassa viherkattoja.

Skanska, SATO ja Helsingin kaupunki tekivät vuonna 2015 sopimuksen alueen tonttien luovutuksesta. Helsingin kaupunki on toteuttanut kaupunkisuunnittelua kumppanuuskaavoituksena, eli alueen asemakaavan laatimisessa ovat olleet mukana myös tonttien tulevat rakennuttajat. Skanska on yksi toteuttajakumppaneista.

Itäisessä kantakaupungissa sijaitseva Verkkosaari kytkeytyy lännen puolella olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Itäpuolella vastassa ovat Vanhankaupunginlahti ulkoilualueineen ja Kulosaari. Verkkosaaren eteläpuolelle rakentuu Redi-hanke runsaine palveluineen.

”Verkkosaari on uusi pala Helsinkiä, joka tarjoaa tuleville asukkaille mahdollisuuden monipuoliseen arkeen. Metrolla, bussilla tai autolla pääsee nopeasti eri puolille kaupunkia. Melkein vieressä ovat myös Teurastamon kulttuuritapahtumat”, kertoo hankekehitysjohtaja Ryynänen.

Lisätietoja:

Skanska Kodit Oy, projektipäällikkö Anu Åkerman, puh. 040 184 0201, anu.akerman[at]skanska.fi

Skanska Kodit Oy, hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen, puh. 040 727 8902, satu.ryynanen[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

www.skanska.fi/ruutana

Todella suosittu TaiKonin kesäleiri TAIDETTA KASARMILLA on täydessä vauhdissa. Ennätysmäärä leiriläisiä on viettänyt kaksi ensimmäistä kesälomaviikkoaan, 5.-16.6, taiteen tekemisen parissa. Paikkoja on lisätty tänä vuonna mutta kuitenkin valitettavan moni ei mahtunut leirille. Taideainetarjontaa on laajennettu tänä vuonna Voicella.  Juhannusviikolla järjestetään Action-TaiKon- leiri yhteistyössä Vaasan liikuntapalveluiden kanssa.   

Leiri pidetään TaiKonin tiloissa Kasarmi 11:ssä. Ryhmiä on yhteensä yksitoista, seitsemän aamupäiväryhmää ja neljä iltapäiväryhmää. Aamupäivisin työn touhussa ovat 7-9-vuotiaat, kun taas iltapäivä on yksi 7-9-vuoitaiden ryhmä sekä 10–13-vuotiaat. Ohjelmassa on kuvataidetta, teatteria ja sirkusta, arkkitehtuuria, keramiikkaa, voicea, tanssia ja käsityötä. Kaikki leiriläiset saavat kokeilla kaikkia edellä mainittuja taideaineita ja samalla he saavat tutustua eri taideaineisiin.  

Kesäloman alkuviikkoina monilla vanhemmilla on vielä töitä ja lapset kaipaavat mukavaa toimintaa ja yhdessäoloa päivisin. Leirillä 7-9-vuotiailla on mahdollista jatkaa aamupäivän leiriohjelman jälkeen iltapäivä-kerhossa aina klo 16 asti. Tämä palvelu järjestetään yhteistyössä Opetus- ja kasvatus-viraston kanssa.

Leiri on kaksikielinen ja taideaineita ohjaavat 13 oman taidelajinsa kokeneita ammattilaisia.  

Mikäli lehdistö on kiinnostunut tutustumaan leirin toimintaan, olette tervetulleita Kasarmi 11:een 5.-16.6. klo 9-16 välisenä aikana. Päätösjuhla vietetään pe 16.6. klo 16.15 >. Tuolloin lapset esittävät oppimaansa leirillä ja teokset ovat näytillä. Soittakaa mieluusti, niin olemme teitä vastassa ja kertomassa lisää.

Lisätietoja

taiteen perusopetuksen johtava opettaja Mia Wiik, 0400-256961 / mia.wiik@edu.vaasa.fi

Populära sommarlägret KONST I KASERNEN är i full gång. Rekordmånga deltagare har spenderat sina två första sommarlovsveckor, 5-16.6, med att producera konst. Även om antalet platser har ökat är det många barn som inte rymdes med på lägret. Antalet konstämnen har också ökat och i år får man prova på voice. Under midsommarveckan ordnas TaiKon – Action läger i samarbete med Vasa idrottsservice.

Lägret hålls i TaiKons utrymmen i Kasern 11. Vi har totalt elva grupper, sju förmiddagsgrupper och fyra eftermiddagsgrupper. Under förmiddagarna är 7-9-åringarna i full gång, medan en grupp 7-9—åringar samt 10-13-åringarna jobbar under eftermiddagarna. På lägrets veckoschema finns bildkonst, teater och cirkus, arkitektur, keramik, voice, dans och hantverk. Alla lägerdeltagarna får prova på och bekanta sig med dessa olika konstformer.

Föräldrarna är ofta på jobb under sommarlovets första veckor, vilket betyder att barn är i behov av trevlig verksamhet och samvaro på dagarna. Det finns möjlighet för 7-9-åringar att ta del av eftermiddagsverksamhet fram till kl. 16, efter att ha tagit del av lägerprogrammet på förmiddagarna. Denna tjänst ordnas i samarbete med Verket för fostran och utbildning.

Lägret är tvåspråkigt och grupperna leds av 13 professionella konstnärer inom sina konstformer;

Ifall pressen är intresserad av att följa med vad som pågår under lägret, är ni välkomna till Kasern 11, någon gång mellan tiden 5-16.6. kl. 9-16. Avslutningsfesten ordnas fre 16.6. kl. 16.15>. Då visar barnen det som de lärt sig under lägret och visar sina alster på utställningen. Ring gärna, så tar vi emot er och berättar mera.

Mera info

ledande lärare i grundläggande konstundervisning Mia Wiik, 0400-256961 / mia.wiik@edu.vaasa.fi

Suomen Latu haastaa 17.6. Luonnon päivän kunniaksi kaikki nukkumaan yönsä ulkona. 

Nuku yö ulkona -haaste leviää parhaillaan sosiaalisessa mediassa hurjaa vauhtia: kutsuun on vastannut jo melkein 8 000 henkilöä.

”Nuku yö ulkona on Suomen Ladun ideoima haaste, jonka tavoitteena on kannustaa kaikkia nauttimaan jokamiehenoikeuksien suomasta mahdollisuudesta ulkoilla ja nauttia luonnosta”, laji- ja tapahtumapäällikkö Juhani Lehto Suomen Ladusta kertoo.

Haasteella pyritään myös madaltaman kynnystä retkeilyyn ja ulkona nukkumiseen: yönsä voi aivan hyvin viettää vaikka parvekkeella tai takapihalla. 

Nuku yö ulkona -haasteen yhteydessä kolmeen eri kansallispuistoon, Nuuksioon, Hossaan ja Salamajärvelle nousee upea Metsähotelli palveluineen. Hotellit ovat maksuttomia ja pelkästään niissä yöpyy lauantaina yli 700 retkeilijää.

”Teltta- ja riippumattopaikat varattiin paikoin täyteen jo toukokuussa, mutta tapahtumiin voi tulla mukaan omalla majoitteella tai vain vierailemaan päiväseltään. Metsähotelleissa on maksutonta ohjelmaa kaikenikäisille”, Juhani Lehto kertoo. 

Metsähotellien lisäksi Suomen Ladun jäsenyhdistykset ja monet muut tahot järjestävät lauantaina yleisötapahtumia eri puolilla Suomea. Tapahtumat on koottu Luonnon päivien sivuille osoitteeseen www.luonnonpaivat.fi/haetapahtumia. Tapahtumia on jo kalenterissa satakunta.

Nuku yö ulkona -haaste on osa Luonnon päiviä, joita on juhlittu vuoden mittaan ahkerasti.

”Kahden edellisen Luonnon päivän tapahtumiin on osallistunut yhteensä yli 60 000 ihmistä. Tätä kesän Luonnon päivää kohtaan kiinnostus on ollut huomattavasti aikaisempaa suurempaa. Uskaltaudun väittämään, että viikonloppuna saatetaan tehdä ulkona yöpymisen epävirallinen Suomen ennätys. Riittääköhän siihen esimerkiksi 30 000 yöpyjää?” miettii Luonnon päivät -hankkeen projektipäällikkö Joel Heino.

Nuku yö ulkona -haaste järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuonna siitä tuli ilmiö sosiaalisessa mediassa, kun tuhannet suomalaiset innostuivat syykuussa nukkumaan yönsä ulkona.

Kaikille ensimmäistä kertaa ulkona nukkumista suunnitteleville Suomen Latu on koonnut lyhyen, viiden vinkin listan. Suomen Latu kannustaa osallistujia myös jakamaan kokemuksensa sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #nukuyöulkona ja #luonnonpäivät.

Lisätiedot & haastattelu- ja kuvapyynnöt 
Viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen, panu.kononen@suomenlatu.fi tai puh. 040 703 6209

Liitteenä toimituksen käyttöön kuva Mikko "Peltsi" Peltolasta, joka on mukana haasteessa ja yöpyy Hossan Metsähotellissa. Kuvan yhteyteen tieto: Suomen Latu/Jesse Väänänen. 

14.6.2017 – Accenture on julkistanut tänään globaalin tavoitteensa, jonka mukaan sen palveluksessa on vuoteen 2025 mennessä yhtä paljon naisia ja miehiä.

”Uskomme vahvasti, että sukupuolten välinen tasa-arvo on välttämätöntä organisaation menestykselle ja innovoinnille”, sanoo Accenturen toimitusjohtaja Pierre Nanterme. ”Monimuotoisuus vahvistaa Accenturen liiketoimintaa ja innovaatiokykyä, ja mikä tärkeintä, tekee maailmasta paremman paikan. Uusi tavoitteemme välittää tärkeän viestin henkilöstöllemme ja asiakkaillemme: työntekijämme ovat entistä tasa-arvoisempia tulevaisuudessa.”

Tällä hetkellä Accenturella työskentelee maailmanlaajuisesti 150 000 naista, mikä on lähes 40 prosenttia yhtiön työvoimasta. Accenture on asettanut ja saavuttanut viime vuosien aikana useita välietappeja matkalla kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Yhtiö esimerkiksi:

• asetti tavoitteeksi naisten 40 prosentin osuuden uusista rekrytoinneista vuoteen 2017 mennessä, ja saavutti sen jo 2016, vuoden etuajassa
• ylensi prosentuaalisesti historiansa suurimman määrän naisia johtajapositioihin vuonna 2016 (30 prosenttia)
• aikoo kasvattaa naispuolisten johtajiensa osuuden 25 prosenttiin maailmanlaajuisesti vuoteen 2020 mennessä.

Accenture on toteuttanut lukuisia toimenpiteitä edistääkseen naisten uramahdollisuuksia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Naisten rekrytointia ja urakehitystä tuetaan muun muassa seuraavin toimin:

• Globaali johtajaohjelma yhtiön ylimpään liiketoimintajohtoon kuuluville naisille. Kuusi vuotta sitten lanseeratun ohjelman aikana noin 80 prosenttia ohjelmaan osallistuneista naisista on ylennetty tai heidän vastuualuettaan on merkittävästi laajennettu.
• Yhtiö on sitoutunut avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Accenture on asettanut ja julkaissut selkeät mitattavat tavoitteet naistyöntekijöiden määrän lisäämiseksi.
• Accenture on käynnistänyt hankkeita, jotka auttavat naisia kehittämään osaamistaan aloilla, joilla on kysyntää osaajista. Esimerkiksi Women in Technology -ohjelma auttaa työssään päteviä naisia etenemään urallaan entistä nopeammin teknologian huippuosaajiksi.
• Accenture tekee kansainvälisesti yhteistyötä yritysten sekä valtionhallinnon kanssa kehittääkseen edelleen sukupuolten välistä tasa-arvoa työpaikoilla.

”Monimuotoisuus on meille luovuuden lähde ja kilpailuetu”, kertoo Accenturen Suomen henkilöstöjohtaja Anu Tuomolin. ”Olemme tehneet Suomessa määrätietoisesti työtä tukeaksemme naisten urakehitystä sekä kasvattaaksemme naisten osuutta henkilöstöstämme jo usean vuoden ajan, ja olemme myös saavuttaneet näkyviä tuloksia. Tavoitteenamme on luoda työympäristö, jossa on vahva yhteishenki, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja joka kannustaa meitä kaikkia tuomaan esiin parhaat puolemme. Tällä tavalla luomme ensiluokkaisen pohjan innovoinnille ja osaamisen kehittämiselle, mistä hyötyvät sekä yksilö, organisaatio että meidän asiakkaamme.”

Lisätietoja:
Camilla Lindfors, Accenture, viestintä
camilla.lindfors@accenture.com
Press office: 040 137 3954

Agilityn suomenmestaruuskilpailut järjestetään kuluvan viikon viikonloppuna 17–18.6.2017 Lappeenrannassa Kisapuiston kentällä osoitteessa Kisakatu 9, 53200 Lappeenranta.

Kilpailun järjestää Lappeenrannan Agility Urheilijat ry ja sen suojelijoina toimivat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.

Lauantaina 17.6. kilpaillaan joukkueiden suomenmestaruuksista ja sunnuntaina 18.6. vuorossa ovat yksilöiden suomenmestaruuskilpailut.

Lauantain joukkuekilpailut ratkotaan 219 joukkueen välillä ja sunnuntain yksilökisoihin starttaa peräti 709 koirakkoa. Molemmat kisat käydään koirien kolmessa säkäluokassa, joita ovat mini, medi ja maksi.

Lähetämme sekä lauantaina että sunnuntaina tiedotteen kisatuloksista sekä vauhdikkaita, vapaasti toimitusten käytössä olevia valokuvia. Molempien kisapäivien osalta tulokset ovat selvillä arviolta kello 18 mennessä.

Paikalla on koko viikonlopun ajan Suomen Agilityliiton tiedottaja Laura Nissinen, laura.nissinen@agilityliitto.fi, puhelin 045-1226308.

Lisätietoja:
Tiedottaja Laura Nissinen, laura.nissinen@agilityliitto.fi, p. 045 1226308
Linkki kilpailujen sivuille: http://www.agilitysm2017.fi
Linkki Suomen Agilityliiton sivuille: http://www.agilityliitto.fi

A-lehtien liiketoimintajohtaja Kaisa Ala-Laurila on nimitetty 7. elokuuta 2017 alkaen yhtiön toimitusjohtajaksi, kun A-lehtien pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Blomster siirtyy pois yhtiön palveluksesta.

”Olen valtavan innoissani uudesta tehtävästäni. Minulla on nyt ollut lähes vuosi aikaa perehtyä yhtiöön ja oppia tuntemaan se kunnolla. A-lehdet on energinen perheyritys, jolla on erinomaiset edellytykset kasvun rakentamiseen. A-lehdissä on aina panostettu ja panostetaan jatkossakin hyviin sisältöihin ja vahvoihin brändeihin, joiden ansiosta olemme vahvasti mukana verkkokaupan ja digitaalisten palveluiden kasvussa erityisesti asumisen, hyvinvoinnin ja tyttöjen kohderyhmissä. A-lehdissä on asiat hyvällä tolalla, miltä pohjalta on hienoa jatkaa”, A-lehtien uusi toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila kertoo.

”Taloon tullessani tein omistajien kanssa määräaikaisen sopimuksen, jossa sovittiin A-lehtien strategian selkeyttämisestä, digitalisoinnista, uudelleen organisoitumisesta ja toiminnan tehostamisesta. Olemme yhdessä henkilöstön kanssa rakentaneet vankan pohjan konsernin tulevaisuudelle. A-lehtien talous on hyvässä kunnossa, digiliiketoiminnan sekä verkkokaupan osuus konsernin liikevaihdosta on merkittävä ja henkilöstö sitoutunutta. Siirrän viestikapulan Kaisalle hyvillä mielin ja jatkan itse vapaammalla tahdilla hallitusammattilaisena ja konsultointiin liittyvien toimeksiantojen kanssa”, toimitusjohtaja Juha Blomster sanoo.

”Juha on uudistanut A-lehtiä reippaasti ja saanut kehityksen oikeaan suuntaan ja nyt Kaisa voi lähteä rohkeasti kehittämään ja kasvattamaan yhtiötä tuoreella otteella. Kaisa aloitti meillä liiketoimintajohtajana syyskuussa 2016 ja hän on ottanut roolinsa haltuun nopeasti sekä näyttänyt, että hänellä on kaikki valmiudet toimitusjohtajaksi”, hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen toteaa.

Lisätiedot:

A-lehdet Oy, hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen, p. 050 414 4546

A-lehdet Oy, toimitusjohtaja Juha Blomster, p. 050 414 4201

A-lehdet Oy, toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila (7.8.2017 alkaen), p. 040 777 9212

A-lehdet-konserni on suomalainen mediatalo, jonka muodostavat emoyhtiö A-lehdet Oy ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt Finnish Design Shop Oy ja Oma Terveys Oy. Konsernin liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa.

Holiday Club Resorts Oy:n kotimaan liiketoiminta kehittyi suotuisasti tilikaudella 2016–2017. Hotelliliiketoiminta on vahvassa nosteessa, ja sekä Villas- että viikko-osakemyynnissä tehtiin kuluttajamyynnin ennätykset. Yhtiö uudistaa kohteitaan ja haluaa näin tarjota asiakkailleen yhä kokonaisvaltaisempia elämyksiä.

Kylpylähotelleistaan ja viikko-osakkeistaan tunnetun Holiday Clubin liikevaihto oli 155 miljoonaa euroa maaliskuun lopussa päättyneellä tilikaudella 2016–2017. Kotimaan liiketoiminta kehittyi suotuisasti ja oli kannattavaa, ja niin Villas- kuin viikko-osakemyynnissäkin tehtiin kuluttajamyynnin ennätykset. Åren kylpylähotellin mittava remontti sekä Kanarian alueen haasteellinen toimintaympäristö vaikuttivat konsernin tulokseen negatiivisesti.

”Sekä Villas- että viikko-osakeliiketoiminta ylsivät viime vuonna historiansa parhaaseen tulokseen. Myös kylpylä- ja hotelliliiketoiminta on vahvassa nosteessa, ja seuraamamme mittarit – kuten käyttöasteet ja keskihinnat – kipuavat ylöspäin. Vahvinta kasvu on ollut Pohjois-Suomessa, missä ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvanut ilahduttavasti. Itänaapurimmekin alkavat palailla loma- ja ostosmatkoille ruplan kurssin elpymisen myötä”, kertoo Holiday Club Resorts Oy:n toimitusjohtaja Iiro Rossi.

Tilikauden merkittävimmät investoinnit olivat kylpylähotelli Caribian 16,5 miljoonan euron arvoinen remontti uudisrakennushankkeineen sekä kylpylähotelli Åren mittava konseptimuutos erinomaisin palveluin varustelluksi aktiivilomakohteeksi. Uusia rakennushankkeita on käynnissä muun muassa Kuusamossa, Himoksella, Saariselällä, Sallassa ja Åressa. 

Tilikausi liiketoiminta-alueittain

Hotellit ja kylpyläliiketoiminta: vahva noste kautta linjan

Hotellien käyttöasteet pysyivät kautta linjan hyvällä tasolla tilikauden aikana. Vahvinta kasvu on ollut Pohjois-Suomessa, missä ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti, sekä Saimaalla Lappeenrannan Rauhassa, jonne venäläisturistit ovat jälleen palanneet loma- ja ostosmatkoille.

Villas: ennätyksellistä kasvua

Holiday Club Villas -huoneistoja nousi tilikauden aikana Turkuun, Himokselle, Kuusamoon, Saariselälle, Sallaan ja Åreen. Liiketoiminta-alueen myynti nousi lähes 30 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa lähes 70 % kasvua edelliseen tilikauteen nähden.

Viikko-osakkeet: myynnin ennätys kotimaassa

Holiday Club ylsi kuluttajamyynnin ennätykseen myös viikko-osakeliiketoiminnassaan. Liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi neljällä prosentilla lähes 45 miljoonaan euroon.

Tilikausi alueittain

Länsi-Suomi: Turun alueen ykköskohteeksi

Vuoden 2016 alussa alkanut Turun kylpylähotelli Caribian remontti saatiin päätökseen keväällä 2016. Samalla kohteen yhteyteen nousi 58 sviittitasoista Villas-huoneistoa. Kokonaisuudessaan Holiday Club investoi kohteen uudistamiseen 16,5 miljoonaa euroa. Caribian ympäristö kehittyy tällä hetkellä Turun keskustaa ympäröivistä alueista voimakkaimmin, ja majoitustarve kahden kilometrin säteellä kylpylästä kasvaa nopeasti.

Eteläinen Suomi: urbaania elämyksellisyyttä

Himos on voimakkaasti kasvava, eläväinen matkailukohde, johon Holiday Club Resorts Oy panostaa vahvasti. Alueen monipuolisten palveluiden äärelle nousevista 50 Villas-huoneistosta on tähän mennessä valmistunut 32 kappaletta. Holiday Club selvittää myös mahdollisuutta rakentaa alueelle kylpylähotelli.

Tampereen Kylpylän käyttöaste ja keskihuonehinta ovat nousseet siitä huolimatta, että alueen majoituskapasiteetti on kasvanut merkittävästi. Talouden piristyminen näkyy erinomaisesti vetävässä kokouskaupassa samoin kuin kohteessa vierailevien perheiden määrässä.

Kainuu: erinomainen talvikausi

Suomen talouden yleinen kasvu näkyy myös Vuokatin Katinkullassa. Samalla kohteessa vierailevien kansainvälisten asiakkaiden määrä on nousussa ja myös b2b-kysyntä on lisääntynyt. Erinomainen lumitilanne vaikutti osaltaan siihen, että talvikausi kohteessa oli erittäin hyvä.

Itä-Suomi: venäläisturistien paluu

Itä-Suomen matkailu kehittyi suotuisasti, ja Holiday Club Saimaalla vierailevien venäläisten määrä kasvoi noin 20 % edellisvuoteen nähden. Siitä huolimatta venäläismatkailijoiden määrä jää vielä noin puoleen siitä, mitä se oli vuonna 2014. Kaiken kaikkiaan kansainvälisten vieraiden määrä on kasvussa, ja kohteessa on vieraillut ryhmiä aina Aasiaa ja Intiaa myöten. Holiday Club Saimaa on noussut myös erittäin suosituksi kokousten, tapahtumien ja yritysjuhlien järjestämispaikaksi.

Pohjois-Suomi: ulkomaisten matkailijoiden raju kasvu

Pohjois-Suomessa ulkomaalaisten matkailijoiden kasvu nousi rajusti, mikä näkyi myös Holiday Clubin kohteissa Saariselällä, Sallassa ja Kuusamossa. Suorien lentojen määrän lisääntyminen sekä se, että Finnair on lisännyt pohjoiseen suuntautuvaa lentokapasiteettiaan, on otettu kohteissa ilolla vastaan. Kaikkien kohteiden yhteyteen rakennettiin uusia Villas-huoneistoja tilikaudella 2016–2017. Kuusamon Tropiikin ja Saariselän remonttien odotetaan lisäävän kohteiden vetovoimaa edelleen. Kohteiden yleiset tilat valmistuvat kesäkuun loppuun mennessä.

Ruotsi: konseptimuutos ja laajennuspyrkimyksiä

Holiday Club Åressa toteutettiin jouluna 2016 valmistunut mittava konseptimuutos, jonka myötä kylpylähotelli täydentyi erinomaisin palveluin varustelluksi aktiivilomakohteeksi. Kohteen yhteyteen avatun 800 m² Sats-kuntosalin lasiseinien takana avautuvat huikeat tunturinäkymät. Joogasalin panoraamanäkymät avautuvat puolestaan Årejärvelle. Holiday Club kartoittaa myös uusia potentiaalisia alueita ja kumppaneita Ruotsissa, tavoitteenaan kasvattaa liiketoimintaa myös lahden toisella puolella.

Kuvalinkki median käyttöön: http://holidayclub.materialbank.net/NiboWEB/p/scpc/11570526/840556/en 

Lisätiedot: Toimitusjohtaja Iiro Rossi, puh. 050 5511820, etunimi.sukunimi@holidayclub.fi

Katutanssi tapahtuma sulkee Läntisen Rantakadun Wechterinkujalta n.100m. yläjuoksulle päin 15.6.2017 klo 19.00-22.00. Hälytysajoneuvoille on varattu vapaa kulku. Paikalla liikenneopasteet.

Keväällä tulipalossa tuhoutuneen Utsjoen luontotuvan tilalle avataan tilapäinen asiakaspalvelupiste Ailegas-keskuksen tiloihin kesäksi.  Piste on avoinna 15.6.-15.9. välisenä aikana maanantaista perjantaihin klo 10-17. Keskus löytyy Utsjoen koulukeskuksen pihapiiristä. Mahdollisesta uuden luontotuvan rakentamisesta Metsähallitus päättää myöhemmin. Kyläkuvaa rumentavan palopaikan raivaus tehdään, kun paloa tuhotyönä tutkivalta poliisilta saadaan siihen lupa.

Neuvontapisteessä annetaan neuvot retkeilyyn ja tarvittaessa voi mm. maksaa kalastonhoitomaksun tai ostaa kartan alueelle. Myös Kevon luonnonpuistoon liittyviä tuotteita löytyy myynnistä. Utsjoen kunnan matkailuinfo toimii kesäkauden samassa yhteydessä.

Tilaan pystytetään Sääski! -näyttely, joka on Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vaihtonäyttelytuotantoa. Sääski! -näyttely esittelee hyönteismaailman iloisesti inisevien imukärsäläisten edesottamuksia. Tekstit ja valokuvat valaisevat myös ihmisen ja tiettyjen eläinlajien suhdetta sääskiin.

Metsähallitus toivottaa kesän kävijät tervetulleiksi!

Yhteystiedot:

Utsjoen luontotupa, p. 0206 39 7792, utsjoki@metsa.fi
Käyntiosoite: Utsjoentie 46 c, 99980 Utsjoki

Kuva: Tilapäisissä tiloissa voi tutustua sääskien elämään. Asiakasneuvoja Kaisa Tikka antaa neuvot Utsjoen reiteille ja ohjaa asiakkaita matkailupalvelujen äärelle (Metsähallitus/Tarja Tuovinen).

Liikennevirastossa nykyisin hoidettavat tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot yhtiöitetään valtion osakeyhtiöksi 1.1.2019 alkaen. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 13. kesäkuuta Liikenneviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämisestä. Valtion kokonaan omistaman erityistehtäväyhtiön omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Jatkossa Liikennevirasto ostaa liikenteenohjauspalvelut perustettavalta liikenteenohjausyhtiöltä. Samalla selkiytetään Liikenneviraston ja rautateiden liikenteenohjauksesta jo nykyään vastaavan Finrail Oy:n väliset suhteet.

Liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämisellä valmistaudutaan liikenteen digitalisaation, palveluistumisen, automaation sekä tiedon merkityksen lisääntymisen tuomiin muutoksiin. Samalla luodaan edellytykset asiakaslähtöisyyden parantamiselle.

Tavoitteena on selkeyttää toimintaan liittyviä viranomaistehtäviä ja sujuvoittaa liikennealan sääntelyä. Pyrkimyksenä on myös edesauttaa liikenteeseen liittyvän tiedon hyödyntämistä uusien digitaalisten palveluiden kehitystyön tukena. Yhtiöittämisellä parannetaan myös toiminnan taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta sekä lisätään toiminnan ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä.

Operatiivinen liikenteenohjaustoiminta jatkuu yhtiöittämisen yhteydessä keskeytyksettä ja siten, että toiminnan laatu, luotettavuus ja turvallisuus varmistetaan muutoksessa ja sen jälkeen. Tavoitteena on, etteivät viranomaisten käyttämien liikenteenohjauspalveluiden kustannukset yhtiöittämisen seurauksena nouse.

Liikenneviraston yhtiöitettävässä liikenteenohjaustoiminnossa 31.12.2018 työskentelevä henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana perustettavan yhtiön palvelukseen 1.1.2019 alkaen työsopimussuhteeseen liikkeenluovutuksen ehdoin. Siirtyvän henkilöstön määräksi arvioidaan valmistelutyön tässä vaiheessa noin 150-180 henkilöä.

Liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämisen jatkotyössä määritellään perustuslain 124 §:n mukaiset merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät, joita voi perustuslain mukaan hoitaa vain viranomainen.

Uusi liikenteenohjausyhtiö ja nykyiset valtion liikenteenohjausyhtiöt Air Navigation Services Finland Oy ja Finrail Oy muodostavat vuoden 2019 alussa konsernin, jossa tytäryhtiöt vastaavat liikennemuotokohtaisesti liikenteenohjauspalveluista. Yhtiöiden yhteiset palvelut järjestetään keskitetysti konsernitasolla.

Lisätietoja:

LVM, Ylijohtaja Juhapekka Ristola, p. 0400 788 530

Uusi XF Sportbrake on luotu Jaguar XF:n palkitun muotoilun ja suorituskyvyn pohjalta. Sportbrake tarjoaa kiehtovan yhdistelmä designia, ajodynamiikkaa sekä edistyksellistä tekniikkaa, joilla se erottuu premiumfarmareiden joukosta.

Erinomaista käytettävyyttä

Takaluukun sähköinen avaus- ja sulkutoiminto on vakiona kaikissa malleissa. Tavaratilan vetoisuus on 565 litraa, jota voidaan helposti laajentaa 1700 litraan kääntämällä takaistuimet avausvivuista tavaratilan sivupaneelissa tai istuinten selkänojissa.

Sportbraken taka-akseliston ilmajousitus varustettuna automaattisella tasonsäädöllä takaa vaivattoman ajokokemuksen. Vetokykyä on saatavilla aina 2000 kiloon saakka.

Integroidut kattokiskot täydentävät kokonaisuuden, joka on suunniteltu auton muotoilu huomioiden.

Kattava Business varustelu on tarjolla myös uudessa XF Sportbrake mallistossa. Jaguarin AWD nelivetojärjestelmä automaattivaihteiston kanssa on tarjolla 180 ja 240 hevosvoiman dieselmoottorien yhteydessä.

Euroopan markkinoilla Sportbrake malliston moottorivalikoima koostuu neljästä diesel- ja yhdestä bensiinimoottorista. Neljä niistä ovat Jaguar Land Roverin suorituskykyisten 2.0 litraisten Ingenium-moottoriperheen tuotteita.

Mukavuutta

XF Sportbrake  on tarjolla Pure, Prestige ja Portfolio varustetasoin. Lisäksi S ja First Edition 3.0 V6 dieselmoottorin yhteydessä. First Edition on saatavilla ensimmäisen vuoden aikana. Yksilöllisiä varusteita on tarjolla XF malliston tapaan.

Uusia varusteita ovat mm. panoraamalasikatto (1,6 m2), joka on varustettavissa eleohjatulla suojaverholla. Activity Key –rannekkeella avaimet ovat aina mukanasi. Vahva vedenkestävä ranneke kestää mukana aktiivisessakin elämänmenossa laskuvarjohypyistä uintiin - ja pitää autonavaimet turvallisesti mukanasi.

Sisätilojen ilmaa puhdistava toiminto parantaa matkustusmukavuutta. Activity Key –rannekkeella avaimet ovat aina mukanasi. Vahva vedenkestävä ranneke kestää mukana aktiivisessakin elämänmenossa laskuvarjohypyistä uintiin - ja pitää autonavaimet turvallisesti mukanasi.

XF Sportbrake malliston hinnat alkavat 49 390 eurosta. Sportbraket saapuvat Jaguar liikkeisiin lokakuussa.

Lehdon nopean kasvun myötä etsimme uusia, potentiaalisia työntekijöitä Oulaisten tehtaillemme. Olemme valmiit rekrytoimaan heti 30 tuotannon tekijää. Käynnistämme rekrytointikiertueen Vihannista maanantaina 19.6. ja päätämme sen 22.6. Kalajoelle.

Kiertueaikataulu:

19.6.

Vihanti klo 9.00 -11.00, M-kauppa, Asematie 6, 86400 Vihanti

Siikalatva klo 13.00 – 15.00, Pulkkilan tori, Pulkkilantie 21

20.6.

Kärsämäki klo 9.30 – 11.30, Kärsämäen Liikekeskus, Haapajärventie 1, 86710 Kärsämäki

Haapavesi klo 13.00 – 15.00, Haapaveden Tori, Vanhatie 56

21.6.

Ylivieska klo 9.00 – 11.00, Helaalan Mylly, Kauppakatu 12, 84100 Ylivieska

Alavieska klo 12.30 – 14.30, Alavieskan Tori, Keskustie 3

22.6.

Merijärvi klo 9.00 – 11.00, 4H yhdistyksen parkkialue, Kunnantie 1, 86220 Merijärvi

Kalajoki klo 12.30 – 14.30, Kalajoentie 12

Etsimme:

-       Sähkömiehiä

-       CNC-koneistajia

-       LVI-asentajia

-       Rakennusmiehiä

• laatoitus
• vesieristys
• raudoitus- / betonimiehiä

-       Tuotantotyöntekijöitä ikkunalinjalle

Etsimme sekä vastavalmistuneita että kokeneimpia työntekijöitä. Avoimen hakemuksen voi täyttää Lehdon nettisivuilla tai tulla paikan päälle kertomaan itsestä ja osaamisesta.

Oulaisten kolmella tehtaalla valmistamme muuttovalmiita tila-, keittiö- ja kylpyhuonemoduuleja, puurakenteisia seinäelementtejä, putkistoelementtejä ja ikkunoita. Tuotteet rakennetaan tehtaalla valmiiksi ja kuljetetaan eri puolille Suomea Lehdon omiin rakennuskohteisiin asennettavaksi. 

Oulaisten kaupunki mukana myös kiertueella

Rekrytointikiertueella voi tutustua myös Oulaisten kaupunkiin ja sen tarjoamiin palveluihin. Paikalla lisätietoja antamassa Oulaisten elinkeino- ja kehitysjohtaja Jarmo Soinsaari.

Lisätietoja:

Annukka Leppänen
Lehto Group Oyj
040 7733240
annukka.leppanen@lehto.fi

Tänä vuonna koirien tottelevaisuuden maailmanmestaruus ratkotaan Belgiassa 16.-18.6.2017. Jo useita vuosia suomalaiset koirat ovat edustaneet maailman huippua tässä lajissa. Esimerkiksi vuonna 2016, kun tottelevaisuuden MM-kilpailut pidettiin Moskovassa, Suomi voitti yksilökilpailussa kaikki mitalisijat, ja lisäksi vielä joukkuekultaa.

Tänä vuonna Suomea edustavat MM-kilpailussa seuraavat ohjaajat ja koirat:

• Marianne Forsell ja sileäkarvainen noutaja Flatkiss Guilty Intent
• Maarit Hellman ja bordercollie Stjerne
• Oili Huotari ja bordercollie Tending Occult
• Mika Jalonen ja bordercollie Tending Fireball
• Carita Kuparinen ja bordercollie Saunajaakon Alfa Romeo
• Satu Paavilainen ja bordercollie Tending Trusty.

Tottelevaisuuden MM-kilpailuja voi seurata koko viikonlopun livestreamin kautta: http://dogsportvideo.net/

Kilpailujärjestäjän verkkosivut löytyvät täältä: http://worldwinnerob2017.be/

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Iiris Harju
045 351 3060
iiris.harju@palveluskoiraliitto.fi

On arvioitu, että vuonna 2030 todetaan noin 11 000 syöpää enemmän kuin nykyään. Syöpään sairastuvien määrän kasvu merkitsee sitä, että syöpä vaatii yhä suuremman osan terveydenhuollon voimavaroista.

Suomen Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2030 Suomessa todetaan yhteensä noin 43 000 uutta syöpää, ja niistä noin 23 000 miehillä ja 20 000 naisilla. Kaiken kaikkiaan miesten syöpätapausten määrä kasvaa 37 prosenttia vuoden 2013 tasoon verrattuna ja naisten 29 prosenttia.

Syöpään sairastuvat tulevaisuudessa erityisesti yli 65-vuotiaat. Alle 65-vuotiailta todettujen syöpien määrä jopa vähenee hieman. Suurten ikäluokkien vaikutus näkyy selvästi 65–74-vuotiailta löydettävien syöpien määrässä. Ennusteen mukaan vuosittainen sairastuneiden määrä kasvaa 23 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, mutta kääntyy tämän jälkeen laskuun. Yli 75-vuotiaiden vuotuisen tapausmäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuodesta 2013 vuoteen 2030.

Ihosyövät ja naisten rintasyöpä lisääntyvät

Ennusteiden mukaan riski sairastua ihosyöpiin sekä naisten riski sairastua rintasyöpään kasvavat selvästi.

-          Ihosyövissä kasvun taustalla on auringon ottamisen lisääntyminen, mutta näitä syöpiä myös todetaan aiempaa herkemmin, erikoistutkija Karri Seppä kertoo.

-          Rintasyövässä kasvua selittää se, että naiset hankkivat lapsia yhä vanhempana, käyttävät enemmän alkoholia, ovat ylipainoisia ja käyttävät hormonikorvaushoitoja, hän selittää.

Ihosyövät ovat yleistyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana, ja niiden ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan edelleen. Ihosyöpiä todetaan vuosittain jo enemmän kuin suolistosyöpiä.

Hyvä uutinen on, että tulevaisuudessa yhä harvempi sairastuu huonon ennusteen syöpiin, kuten keuhkosyöpään, mahasyöpään ja ruokatorven syöpiin. Toisaalta myös yhä suurempi osa syövistä on parannettavissa. Myös parantumatonta syöpää sairastavien potilaiden elinaika pitenee, kun hoidot kehittyvät.

Ennusteita syövän ilmaantuvuuden muutoksista tarvitaan, kun suunnitellaan hoitoon tarvittavien sairaalapaikkojen, laitteiden ja henkilökunnan määrää. Ennusteiden avulla voidaan myös arvioida syövän ehkäisyn onnistumista.

-          Syöpäjärjestöihin kuuluva Suomen Syöpärekisteri on tuottanut ennusteita syövän ilmaantuvuudesta jo vuodesta 1953, kertoo Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.

-          Lukujen avulla arvioidaan myös tehtyjen toimenpiteiden onnistumista: kun miesten tupakanpoltto on saatu vähenemään, myös keuhkosyöpien määrä on kääntynyt laskuun, hän kuvailee.

Moniin syöpiin sairastumiseen vaikuttavat elintavat, kuten tupakanpoltto, alkoholin käyttö, liikkumattomuus ja ylipaino. Yhteiskunnan on tärkeä pyrkiä vaikuttamaan väestön elintapoihin, jotta mahdollisimman harva sairastuisi syöpään. Neljä kymmenestä syövästä voitaisi välttää, jos ihmiset noudattaisivat terveellisiä elintapoja. 

Moniin syöpiin sairastumiseen vaikuttavat elintavat, kuten tupakanpoltto, alkoholin käyttö, liikkumattomuus ja ylipaino. Yhteiskunnan on tärkeä pyrkiä vaikuttamaan väestön elintapoihin, jotta mahdollisimman harva sairastuisi syöpään. Neljä kymmenestä syövästä voitaisi välttää, jos ihmiset noudattaisivat terveellisiä elintapoja. 

Lisätiedot:

Tiedottaja Maarit Rautio 040 5401003

Johtaja Nea Malila 050 305 5730

Tutkija Sanna Heikkinen 050 441 6638

Erikoistutkija Karri Seppä 050 441 8556

Seulontajohtaja Tytti Sarkeala 050 411 4238

Elisa Tunnistus on ensimmäinen uuden kansallisen luottamusverkoston mahdollistama vahvan sähköisen tunnistuksen välityspalvelu. Tämän varassa Elisa ja Visma ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka myötä Visma ostaa vahvan tunnistuksen palvelut jatkossa Elisalta ja tarjoaa molempien yhtiöiden asiakkaille sähköisen allekirjoituspalvelun. Yhtiöiden välinen sopimus on ensimmäinen suuri uuden palvelumallin mukainen ratkaisu. 

Toukokuussa 2017 astui voimaan laki sähköisestä tunnistamisesta, joka antaa mahdollisuuden välittää vahvoja tunnistuspalveluita kansallisen luottamusverkoston osapuolille. Muutoksen myötä verkkopalveluita tarjoavat yritykset voivat hankkia vahvat tunnistuspalvelut yhdeltä haluamaltaan palveluntarjoajalta. Aiemmin sopimus oli tehtävä erikseen jokaisen pankin ja yhden Mobiilivarmenne-palvelua tarjoavan tahon kanssa. 

Lainmuutoksen myötä Elisa tuo markkinoille uuden Elisa Tunnistus -palvelun, liittyy kansalliseen luottamusverkostoon ja pystyy välittämään kaikki verkostoon kuuluvat tunnistustavat, pankkitunnistuksen ja Mobiilivarmenteen yhden palvelun kautta.

– Välityspalveluiden käyttöön perustuva uusi malli vähentää selvästi verkkopalveluiden tarjoajien työtaakkaa ja laskee samalla sähköisen tunnistamisen hintatasoa. Nämä tekijät yhdessä tulevat lisäämään selvästi sähköisen tunnistamisen hyödyntämistä. Se tulee näkymään kaikille suomalaisille helpompina turvallisina verkkopalveluina, sanoo johtaja Lasse Nordlund Elisalta. 

Jatkossa Visma ostaa Suomessa vahvan tunnistamisen palvelut Elisa Tunnistus -palvelun kautta. Yhteistyön avulla sekä Elisan että Visman asiakkaat saavat tunnistuspalvelun keskitetysti yhdeltä toimijalta.

– Sähköinen tunnistaminen on ollut Suomessa liian pitkään pankkitunnisteiden varassa. Se on hidastanut palvelukehitystä ja vähentänyt sähköisen tunnistamisen käyttöä. Uusi keskitetty malli madaltaa käyttöönoton kynnystä. Asiakkaat hyötyvät, kun tärkeimmät luottamuspalvelut, vahva tunnistus ja sähköinen allekirjoitus, ovat helposti saatavilla. Erilaisten dokumenttien hyväksyntä, sopimusten sähköinen allekirjoittaminen sekä esimerkiksi tilausvahvistusten kirjaaminen suoraan sähköisten palveluiden kautta helpottaa merkittävällä tavalla yritysten toimintaa. Tällä hetkellä sähköistä allekirjoitusta käyttää jo yli 650 000 suomalaista, jatkossa vieläkin useampi, sanoo Visma Solutionsin kehitysjohtaja Antti Larvala.

Yhteistyö kattaa vahvan tunnistamisen, sähköisen allekirjoituksen ja Mobiilivarmenteen hyödyntämisen sekä niiden edistämisen. Tavoitteena on tarjota kokonaisratkaisu kaikkiin asiakkaiden tarvitsemiin luottamuspalveluihin ja luoda uudenlaisia käyttötapoja molempien yhtiöiden asiakkaille.

– Mahdollisuus vahvan tunnistamisen välittämiseen tukee merkittävällä tavalla Mobiilivarmenne-liiketoimintaamme. Palvelua kehitetään nyt identiteetin hyödyntämisen laajentamiseksi ja tunnistustietojen rikastamiseksi muun muassa video- ja chat-palveluita varten. Tämä tulee näkymään suomalaisille aiempaa helpompien ja monipuolisempien monikanavaisten asiakaspalveluratkaisuiden muodossa, Lasse Nordlund jatkaa.

Luottamusverkoston tunnistamispalvelut ovat saatavilla syksyllä 2017. Sähköinen allekirjoitus on heti käyttöönotettavissa niin yrityksille kuin yksityishenkilöille.

Lisätietoja:

Elisa Oyj, Lasse Nordlund, liiketoimintajohtaja, asiakasvuorovaikutuksen ratkaisut, p. 050 506 0909, lasse.nordlund@elisa.fi

Visma Solutions Oy, Antti Larvala, kehitysjohtaja, p. 050 434 3343, antti.larvala@visma.com

Trafi on lähettänyt jääluokkamääräysten uuden version lausuntokierrokselle ja samalla lausunnoille on lähtenyt myös määräys jääluokkien vastaavuudesta. Ehdotetuilla jääluokkamääräysten muutoksilla on tarkoitus selkeyttää nykyisiä määräyksiä. Kokonaan uutena mukaan ehdotetaan ruoripotkurilaitteiden mitoitusta koskevaa osiota. Uusittujen määräysten valmistelussa on hyödynnetty myös tutkimustietoa.

Nyt tehtyjen muutosehdotusten on tarkoitus helpottaa jääluokkamääräysten tulkintaa ja soveltamista jäävahvistettujen alusten suunnittelussa. Trafilta on toivottu myös sääntelyä helpottamaan ruoripotkurilaitteiden mitoitusta, mikä onkin otettu uutena kokonaisuutena mukaan määräysluonnokseen. Ruoripotkurilaitteiden käyttö parantaa laivan ohjailtavuutta. 

”Mitkään muutokset eivät kuitenkaan tule takautuvasti voimaan, vaan koskevat vasta aluksia, joiden rakentamisesta sovitaan 1.1.2019 tai sen jälkeen. Mitään vaatimuksia ei myöskään ehdoteta tiukennettavaksi”, kertoo erityisasiantuntija Lauri Kuuliala määräysluonnoksen tavoitteista.

Jääluokkamääräyksissä määritellään jäissä liikkuvan aluksen minimikoneteho, rungon lujuus sekä koneiston ja potkurin lujuus. Jääluokkamääräyksillä pyritään siihen, että Itämerellä liikennöivillä aluksilla on riittävät ominaisuudet jäissä liikkumista varten, jotta talviliikenne olisi turvallista ja mahdollisimman sujuvaa.

Yhtä aikaa jääluokkamääräysten kanssa Trafi on lähettänyt lausuntokierrokselle uuden version määräyksestä hyväksyttyjen luokituslaitosten antamia luokitusmerkintöjä vastaavista suomalaisista jääluokista ja jääluokan vahvistamisesta eli määräyksen jääluokkien vastaavuudesta. Jääluokkien vastaavuusluetteloa on päivitetty lisäämällä siihen uusien hyväksyttyjen luokituslaitosten (DNV GL ja Croatian Register of Shipping) jääluokkamerkinnät. 

Pitkäjänteinen tutkimus tuonut paljon hyötyä jääluokkamääräysten kehittämiseen

Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat yhdessä rahoittaneet talvimerenkulun tutkimusta yli neljän vuosikymmenen ajan. Laaja tutkimustoiminta on tuonut konkreettista hyötyä talvimerenkulun parantamiseen. Nyt esimerkiksi tutkimustuloksista on saatu suoraan hyötyä jääluokkamääräysten kehittämiseen.

”Tällä kertaa tutkimustietoa hyödynnettiin ruoripotkurilaitteiden mitoituskuormien määrittämisessä sekä terästä sitkeämmän pallografiittivaluraudan murtolujuuden uusien kriteerien asettamisessa. Pallografiittivalurautaa käytetään laivojen kuljetuskoneistojen osissa”, kertoo Kuuliala.

Määräysluonnokset jääluokista ja jääluokkien vastaavuudesta 8 viikon lausuntokierrokselle

Määräysluonnoksia voi kommentoida 9.8.2017 asti. Jääluokkamääräysten olisi tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden loppupuolella ja ne tulisivat koskemaan vuosi voimaantulon jälkeen rakennettavia aluksia. Jääluokkien vastaavuudesta annettavan määräyksen olisi tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan jääluokkamääräysten kanssa.

”Määräysmuutosten tarkoituksena on tehdä sääntelystä aikaisempaa sujuvampaa. Toivommekin saavamme hyviä ja rakentavia kommentteja luonnoksiin”, sanoo Kuuliala.

Nykyiset jääluokkamääräykset ovat vuodelta 2010.

Lisätietoja:

Lausuntopyyntö: Määräys jääluokista sekä määräys jääluokkien vastaavuudesta
Talvimerenkulun tutkimukset
erityisasiantuntija Lauri Kuuliala, p. 029 5347 078, lauri.kuuliala(at)trafi.fi
lakimies Riitta Laatikainen, p. 029 5346 036, riitta.laatikainen(at)trafi.fi

Päällystystyö sulkee/kaventaa ajokaistoja Kuninkojantiellä 15-22.6.2017 välillä Aurorankatu-Tienhaara. Työajat 15-19.6 klo 8.30-15.00 sekä 20-22.6 klo 3.00-6.00 ja 8.30-15.00. Paikalla liikenteenohjaajat, työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Kevätaurinko herättää luonnon talvihorroksestaan, ja metsät ja niityt tarjoavat elinvoimaansa myös ihmisten käyttöön. Kevätluonnosta voi poimia ravinnerikkaita villiyrttejä tai nauttia viherkylvyistä metsäkävelyillä.Lisäksi perinteiset kotimaiset superfoodit, kuten esimerkiksi mahla, pakuri ja pula-ajoista tuttu pettu, ovat alkaneet kiinnostaa jälleen kuluttajia. Suomalaisilla puhtailla luonnontuotteilla on hyvä maine ja kasvavaa kysyntää myös maailmalla.

Terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen on maailmanlaajuinen trendi, mikä näkyy muun muassa luonnontuotteiden kysynnän kasvuna ja suomalaisten tuotteiden vientimahdollisuuksien lisääntymisenä. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan luonnontuotealan yritysten kokonaismäärä on noussut jo yli 750:n ja alan liikevaihto yli 300 miljoonan euron. Uusia alan yrityksiä on syntynyt eniten elintarvikealalle, mikä sisältää myös ravintolisiä valmistavat yritykset. Luonnontuotteisiin luetaan luonnonmarjat, -sienet ja -yrtit sekä erikoisluonnontuotteet, kuten esimerkiksi terva, mahla, pettu, pihka ja turve. Luonnontuotteista eniten kerätään ja viedään marjoja ja sieniä, mutta myös erikoisluonnontuotteilla, erityisesti mahlalla ja pakurilla, on suuri vientipotentiaali. Mahlaa jalostavia yrityksiä on Suomessa tällä hetkellä kymmenkunta. Myös pakuria tuotteistaa tällä hetkellä kymmenisen yritystä.

KOIVUSTA SUOMALAISTA SUPERFOODIA

Perinteisten luonnontuotteiden kuten marjojen lisäksi kasvavaa kiinnostusta etenkin ulkomaisten kuluttajien keskuudessa ovat herättäneet uudet tuotteet kuten mahla. Mahla on suuressa nosteessa maailmalla, sillä suomalaisen mahlan kysyntää kasvattavat suositut puu- ja kasvivedet.

Nordic Koivu on maailman johtava koivunmahlan tuotantoon ja teolliseen hyödyntämiseen keskittyvä yritys. Yrityksen tuotannosta yli 98 prosenttia menee vientiin, pääasiassa Keski-Eurooppaan ja Aasiaan. Puuveden kasvava suosio on moninkertaistamassa myös Nordic Koivun tuotantoa, ja ensi keväänä pitäisi Nordic Koivun tuotantoon valjastetuista koivuista valuttaa mahlaa uusien asiakkuuksien tarpeisiin jo useampi miljoona litra. Juomateollisuuden ja yksittäisten kuluttajien lisäksi Nordic Koivu tuottaa mahlaa kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin.

Toinen koivusta saatava raaka-aine, pakurikääpä, on kansan keskuudessa perinteisesti tunnettu ja käytetty sieni. Etenkin sotien aikana sitä käytettiin kahvin korvikkeena, ”tikkateenä”. Viime aikoina pitkään unohduksissa ollut pakuri on noussut jälleen ihmisten tietoisuuteen myös Suomessa. Etelä-Koreassa, Japanissa, Kiinassa ja etenkin Venäjällä pakuria on käytetty perinteisesti kansanlääkinnässä. Aasiassa kiinnostus lääkinnällisten sienten, kuten pakurin, käyttöön on suurta, ja niiden maailmanmarkkina-arvoksi on esitetty 18-24 miljardia dollaria.

Suomalaisen pakurin vientimahdollisuuksiin uskoo myös superfood-brändi Puhdistamo, joka on tuotteistanut pakuria ja muita kotimaisia luonnontuotteita kuten nokkosta ja havupuiden kasvustoja.

HAVUPUUTA HUOLTOON JA HERKUTTELUUN

Koivujen lisäksi myös havupuista saadaan raaka-ainetta esimerkiksi erilaisiin juomiin. Puhdistamon havupuu-uutejuomaan käytetään mäntyä, kuusta ja katajaa, ja se valmistetaan vanhan perinnereseptin mukaan uusinta teknologiaa hyödyntäen. Perinteisesti eri havupuita ollaan käytetty kansanlääkinnässä erilaisiin vaivoihin kuten kihtiin, keuhkovaivoihin ja erilaisiin vatsa- ja suolisto-oireisiin. Näitä vanhan kansan viisauksia ja Suomen luontoa arvostetaan etenkin Aasian markkinoilla.

Terveysjuomien lisäksi erityisesti kuusenkerkkää käytetään mm. erilaisten alkoholittomien juomien, erityisesti kuohujuomien, kotimaisena raaka-aineena.

Lue koko artikkeli!

Lähteet:

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportti: http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2773/Luonnontuoteala_2017.pdf
Arktiset Aromit: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/erikoisluonnontuotteet/
Hannu Piispanen, Pro Pakuri ry, esitys seminaarissa Uusia tuotteita metsästä: http://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=dfe98776-b33f-48f6-803b-196953319878

Lisätietoja:

Susanna Maaranen, Nordic Koivu, sähköposti: susanna.maaranen@nordickoivu.fi
Henri Valonen, Puhdistamo, puh. 044 9886 869, henri.valonen@puhdistamo.fi
Minna Asunmaa, Hyvää Suomesta, puh. 040 410 5270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi

Joutsenon kirjastoon on toimitettu VHS-nauhuri, jolla voi tallentaa vanhat videonauhat DVD-levylle. Nauhurin käyttöön saa opastuksen Joutsenon kirjastosta nyt kesän aikana heinäkuun alkupuolelle ja seuraavan kerran syksyllä. Kysy lisätietoja Joutsenon kirjastosta. Puh. 05 616 0381 

Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
05 616 2341 merja.rostila@lappeenranta.fi