A-klinikkasäätiön päihdetiedotuspalkinnon 2017 saa toimittaja Ville Eklund MTV Uutisista.

On harvinaista kirjoittaa päihdealan ilmiöistä säännöllisesti. Ville Eklundilta raportointia on kuitenkin julkaistu vuosien ajan, sekä itsenäisesti että yhteistyössä. Hän on kirjoittanut ajankohtaisista muutoksista päihteiden käytössä oivaltavasti ja monipuolisesti.

Eklundin aihevalinnat ovat tarkkanäköisiä ja havainnoivia, samaan aikaan kun lähinnä eri aineisiin pelkistyvä uutisointi päihteistä on yleistä, ja tarve pohdintaan päihteiden yhteisöllisistä vaikutuksista jää julkisuudessa helposti palvelujärjestelmän suurten rakenteellisten muutosten jalkoihin. Päihdehaitat tulevat esiin monitahoisina ja inhimillisinä, sellaisina kuin ne esiintyvät.

Esiin on päässyt myös se, mikä käytön kehityksessä lisää terveysriskejä, sekä päihteiden käytön tapojen eriytyminen. Eklund on kirjoittanut muun muassa korvaushoidosta, puhtaista käyttövälineistä ja haittojen vähentämisestä, huumeiden terveysvaaroista, muuntohuumeista, alkoholilaista, pienten lasten vanhempien juomisesta ja tupakoinnista.   

Haastateltavan näkökulmasta Eklund on ollut valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Hän pyrkii ottamaan huomioon käsittelemiensä aiheiden eri puolia, liikaa kärjistämättä.

Taustatyöhön paneutuminen on nähtävissä. Käyttämistään tutkimuksista Eklund huomioi, missä yhteydessä ne ovat tulkittavissa ja usein myös, mitä niistä ei voi helposti ja suoraviivaisesti päätellä. Yksiselitteisten vastausten sijasta häntä kiinnostaa yhteiskunnallinen taustoittaminen.

Päihdetiedotuspalkinto 2017 myönnetään perehtyneestä ja lukijoita puhuttelevasta journalistisesta työstä päihdekysymyksissä.        

A-klinikkasäätiö myöntää vuosittain päihdetiedotuspalkinnon alan viestinnän saralla ansioituneelle henkilölle tai taholle, tänä vuonna 19. kerran. Palkinto julkistettiin huumepolitiikkaan ja haittojen vähentämiseen keskittyvässä 33. Päihdetiedotusseminaarissa Lissabonissa 15.6.2017.        

Tutkijoille, toimittajille, asiantuntijoille ja ammattilaisille suunnattu opintomatka (www.paihdetiedotusseminaari.fi) järjestetään 15.–17.6. A-klinikkasäätiön viestinnän ja Muunto-hankkeen (www.a-klinikka.fi/muunto) yhteistyönä.

Lisätietoa: va. viestintäpäällikkö Kirsi Utoslahti, puh. 045 6579 019, A-klinikkasäätiö

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa. Maailman suurimmassa valokuvauskilpailussa osallistujat kuvaavat maansa kulttuuriperintökohteita, ja kansallisen kilpailun kymmenen parasta pääsevät mukaan kansainväliseen loppukilpailuun. Kilpailun myötä Wikipedia rikastuu uusilla valokuvilla ja artikkeleilla.

Kilpailun järjestävät Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto, joka arkistoi valikoidun otoksen kuvia kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Alankomaissa vuonna 2010, ja sen tarkoituksena on tuoda osallistujamaiden kulttuuriperintöä tunnetuksi keräämällä siitä kuvia.

Kuvat on tallennettava kilpailun nettisivujen kautta 1.–30.9.2017 välisenä aikana ja ne tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi.

Osallistujia varten on koottu valikoima kulttuuriperintökohteita, joita kilpailussa kannustetaan erityisesti kuvaamaan. Valikoimassa ovat mukana muun muassa Suomenlinna, Punkaharju ja Suomussalmen Värikallio. Kilpailuun voi osallistua myös kuvaamalla mitä tahansa muuta kiinnostavaa kohdetta, joka löytyy Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi tai valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen palvelusta www.rky.fi.

”Museovirastolle on tärkeää olla mukana kilpailun järjestämisessä, jotta tieto Suomen upeista kulttuuriperintökohteista täydentyy ja saavuttaa ihmisiä yhä laajemmin. Wikipedia on tähän mitä oivallisin kanava”, sanoo yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.

Tarkemmat ohjeet ja linkit Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailusta löytyvät täältä.

Lisätietoja
koordinaattori Tia Kangaspunta, Wikimedia Suomi ry, tia.kangaspunta@wikimedia.fi
yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi

Lehdistökuvia

www.museovirasto.fi

Uuden uusiutuvan sähkön tuotantotukijärjestelmän valmistelu tulee tehdä huolellisesti ja eri vaihtoehdot harkiten. Tiukassa taloudellisessa raamissa tukirahoilla saadaan eniten aikaan, kun eri uusiutuvan energian tuotantoteknologiat laitetaan kilpailemaan keskenään sekä sopeutumaan sähkömarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti tänään päätöksestä käynnistää valmistelu.

Energia- ja ilmastostrategiaan kirjattu vaatimus tukijärjestelmän teknologianeutraaliudesta sekä eduskunnan talousvaliokunnan antamat raamit tukijärjestelmän rakenteelle luovat hyvän lähtökohdan nyt käynnistettävälle valmistelulle. Talousvaliokunta on korostanut, että tuen markkinaehtoisuus tulee varmistaa siten, että tuottaja kantaa sähkön markkinahintariskiä ja kaikilla uusiutuvan energian tuotantomuodoilla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua tuesta käytävään kilpailuun.

Toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä korostaa, että tästä periaatteesta on valmistelussa pidettävä kiinni.

– Vaatimus teknologianeutraaliudesta on erittäin tärkeä, sillä se on paras tapa varmistaa kustannustehokkuuden toteutuminen uudessa tukijärjestelmässä, Leskelä toteaa.

Tukijärjestelmän piirissä olevan sähköntuotannon on toimittava markkinoilla samoin kuin muunkin sähköntuotannon. Tähän kuuluu mm. se, että tuettukin tuottaja kohtaa normaalit markkinahintojen vaihtelut ja huolehtii tuotantonsa myyntiin liittyvät vastuut.

Energia-ala ei ole alun perin uutta sähköntuotannon tukijärjestelmää halunnut tai nähnyt tarpeelliseksi uusiutuvien energialähteiden ollessa kilpailukykyisimpiä energiantuotantomuotoja. Nyt kun tukijärjestelmän valmistelu on päätetty käynnistää, tukijärjestelmän toimintaa kaikkine yksityiskohtineen ja taloudellisine vaikutuksineen tulee arvioida huolellisesti ja avoimesti.

– Tukijärjestelmä sitoo valtion rahoja pitkäksi ajaksi ja vaikuttaa markkinoiden toimintaan. On parempi valmistella järjestelmä rauhassa, kuin yrittää kiirehtiä sen käyttöönotossa, Leskelä sanoo.

Lisätietoja: 

Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, puh. +358 50 593 7233

Asiantuntija, energiantuotanto Antti Kohopää, puh +358 50 344 9265

Maa- ja metsätalousministeriö ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottavat

Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluvasta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta on tähän mennessä myönnetty rahoitusta 19 yritykselle. Rahoituksella edistetään kiertotalouden läpimurtoa pienten ja keskisuurten yritysten pilotointeja tukemalla. Kokeiluohjelman avulla on syntynyt myös kokonaan uusia yrityksiä. Rahoitus on haettavissa vuoden 2018 loppuun saakka.

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti kesäkuussa 2016 valtakunnallisen kokeiluohjelman, jonka tarkoituksena on edistää vesiensuojelua ja kiertotaloutta. Kokeiluohjelmassa vauhditetaan biomassoihin sisältyvien ravinteiden tehokasta käsittelyä sekä logistiikkaa, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitystä ja korkean jalostusasteen tuotteiden syntyä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tyytyväinen kokeiluohjelman tuloksiin.
– Nyt rahoitetussa toiminnassa on nähtävissä aidot mahdollisuudet biomassojen ravinteiden kierrätyksen läpimurtoon. Yritykset ovat toivoneet tukea matalan kynnyksen kokeiluihin. Myös kokeiluohjelman työllisyystavoitteita on osin jo saavutettu, sillä uusia yrityksiä on syntynyt, sanoo ministeri Leppä.

Kolmivuotinen kokeiluohjelma on suunnattu ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille.  Rahoitus kohdistetaan innovatiiviseen, käytännönläheiseen ja helposti sovellettavaan toimintaan. Rahoituksen turvin yritykset voivat testata tuotteitaan ja palvelujaan ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa.

Tähän mennessä myönteisen rahoituspäätöksen on saanut 19 hakijaa.  Rahoitettujen hankkeiden budjetit vaihtelevat muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta miljoonaan euroon.  Yhteensä rahoitusta on myönnetty noin 4,1 miljoonaa euroa. Virallisia rahoituspäätöksiä on tähän mennessä tehty kymmenelle hankkeelle. Myös muutamia täysin uusia yrityksiä on perustettu.

Käytännön kokeilut keskiössä

Rahoitetut hankkeet keskittyvät etupäässä ravinteita sisältävien massojen, kuten lannan käsittelyyn ja massojen sisältämien ravinteiden hyödyntämiseen. Rahoitusta saaneista yrityksistä useimmilla on maatalouskytkentä.
 
Useassa käynnistyneessä hankkeessa kehitetään tilakohtaisia tai siirrettäviä ratkaisuja, joilla lannan kuiva- ja nestejae saadaan erotettua ja ravinteet otettua talteen kustannustehokkaasti. Tarkoituksena on tehostaa maatilan ravinnekierrätystä ja vähentää lannan käsittelyn logistisia haasteita.

Hankkeissa myös pilotoidaan prosessia, jossa biovoimalan mädätejäännöksestä kehitetään uusia kierrätyslannoitevalmisteita. Lisäksi rannikkoseutuja vaivaavaan järvi- ja meriruokohaasteeseen etsitään ratkaisuja ja teollisuuden eloperäisille sivuvirroille käyttökohteita.

Rahoitus edelleen haettavissa

Yhteensä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman käyttöön on kolmen vuoden ajalle varattu 12,4 miljoonaa euroa. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka ja uusia hakemuksia voi jättää käsittelyyn jatkuvasti. Seuraavat valintajaksot päättyvät 31.8. ja 31.10. Ohjelman hallinnoinnista vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Kokeiluohjelman lisäksi rahoitusta ravinteiden kierrätykseen on tarjolla muun muassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa sekä Tekesin ja ympäristöministeriön Raki2-ohjelmassa.

Lisätietoa

Rahoituspäätöksen saaneet hankkeet
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma

Kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 027 631, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio Biström, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 400, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu läpäisi toisen auditointikierroksen kansainvälisen auditointiryhmän suorittaman arvioinnin ja sai laatuleiman kuudeksi vuodeksi. Arviointiryhmä kiitti erityisesti Haaga-Helian vahvaa sitoutuneen dynaamista otetta, strategiapohjaisuutta sekä työelämäsuhteiden ja opiskelijoiden mukaan ottamista laatutyöhön. Myös Haaga-Helian vahvaa pedagogista lähestymistapaa kiiteltiin.

Auditointiryhmä antoi Haaga-Helialle myös suosituksia laatujärjestelmän kehittämiseksi. Keskeisimpinä kehittämiskohteina auditointiryhmä näki laatujärjestelmän yksinkertaistamisen sekä TKI-toiminnan roolin tarkemman määrittelyn. Arviointiryhmä toivoi myös näkevänsä lisää yhteistyötä koulutusyksiköiden välillä.

- Saamamme laatuleima on tunnustus Haaga-Helian vahvalle kehitystyölle, jota tehdään strategia ja laatujärjestelmä edellä. Toimiva laatujärjestelmä auttaa meitä jatkuvasti haastamaan itseämme, etsimään uusia toiminnallisia ulottuvuuksia sekä kehittämään operatiivista toimintaamme. Haluan kiittää koko arviointiryhmää ja aivan erityisesti ryhmän puheenjohtajaa, yksikönjohtaja Asta Wahlgrenia. Suurin kiitos kuuluu luonnollisesti koko Haaga-Helian henkilöstölle, opiskelijoillemme sekä sidosryhmillemme, jotka ovat aktiivisesti ja itseään säästämättä osallistuneet auditointiprosessiin ja päivittäiseen laatutyöhön. Haaga-Helian missio on ’avata ovet työelämään’ se määrätietoinen työ opiskelijoittemme ja sidosryhmiemme eteen jatkuu. Täytyy tosin myöntää, että laatuleima taskussa tuntuu hyvältä lähteä kesälomien viettoon, rehtori Teemu Kokko toteaa tyytyväisenä.

Lisätiedot:
Rehtori Teemu Kokko, teemu.kokko@haaga-helia.fi, 050-5551131
Laatupäällikkö Tia Hoikkala, tia.hoikkala@haaga-helia.fi, 040-4887590

Pressmeddelande från Jord- och skogsbruksministeriet och NTM-centralen i Södra Österbotten

Från det försöksprogram för återvinning av näringsämnen som ingår i regeringens spetsprojekt för kretsloppsekonomi har det hittills beviljats finansiering till 19 företag. Med finansieringen främjas ett genombrott för kretsloppsekonomin genom att små och medelstora företags pilotförsök stöds. Med hjälp av försöksprogrammet har det också startats helt nya företag. Finansiering kan sökas fram till utgången av 2018.

Jord- och skogsbruksministeriet inledde i juni 2016 ett riksomfattande försöksprogram med syfte att främja vattenskydd och kretsloppsekonomi. I försöksprogrammet främjas effektiv hantering och logistik av näringsämnen som finns i biomassa, produktutveckling av återvinningsgödselpreparat och utveckling av produkter med hög förädlingsgrad.

Jord- och skogsbruksminister Jari Leppä är nöjd med resultaten från försöksprogrammet.
– I den verksamhet som nu finansieras finns genuina möjligheter till ett genombrott för återvinning av näringsämnen ur biomassor. Företagen har önskat få stöd för försök med låg tröskel. Även de sysselsättningsmål som sattes för försöksprogrammet har delvis redan uppnåtts, eftersom nya företag har uppstått, säger minister Leppä.

Försöksprogrammet pågår i tre år och är avsett framför allt för små och medelstora företag.  Finansieringen riktas till innovativ, praktisk verksamhet som är lätt att tillämpa. Med hjälp av finansieringen kan företagen testa sina produkter och tjänster innan de tar dem i bruk i större skala.

Hittills har 19 sökande fått ett positivt finansieringsbeslut.  Storleken på budgetarna för de projekt som beviljats finansiering varierar från några tiotusen euro till en miljon euro.  Sammanlagt har finansiering beviljats till ett belopp av cirka 4,1 miljoner euro. Officiella finansieringsbeslut har hittills fattats om tio projekt. Även några helt nya företag har grundats.

Praktiska försök i fokus

De projekt som beviljats finansiering fokuserar främst på hantering av biomassor som innehåller näringsämnen, såsom stallgödsel, och återvinning av de näringsämnen som finns i biomassorna. De flesta av de företag som fått finansiering har anknytning till jordbruk.

I flera av de projekt som inletts utvecklas gårdsvisa eller flyttbara lösningar för att separera fast och flytande gödsel och på ett kostnadseffektivt sätt ta till vara näringsämnena. Avsikten är att effektivisera återvinningen av näringsämnen på gården och minska de logistiska utmaningarna vid hanteringen av gödseln.

I projekten utförs också pilotförsök med en process där man utvecklar nya återvinningsgödselpreparat av rötresten från biokraftverk. Man söker dessutom lösningar på det vassproblem som förekommer i kustområdenas sjöar och hav och försöker finna användningsområden för organiska restprodukter från industrin.

Finansiering kan fortfarande sökas

Försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen pågår fram till utgången av 2018, och nya ansökningar om finansiering kan lämnas in fortlöpande. Följande urvalsperioder löper ut den 31 augusti och den 31 oktober.

Det har reserverats sammanlagt 12,4 miljoner euro för Försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen för de tre år som det pågår. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten svarar för administrationen av programmet.

Förutom från försöksprogrammet erbjuds finansiering för återvinning av näringsämnen även från bl.a. Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland samt Tekes och miljöministeriets Raki2-program.

Mer information

Projekt som beviljats finansiering
Försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen

Päivi Mäntymäki, utvecklingsexpert, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, tfn 0295 027 631, fornamn.efternamn@ely-keskus.fi
Marja-Liisa Tapio-Biström, konsultativ tjänsteman, jord- och skogsbruksministeriet, tfn 0295 162 400, fornamn.efternamn@mmm.fi

Suomelle on myönnetty Euroopan merkittävimpiin kuuluvan Transport Research Arena (TRA) -konferenssin isännyys vuonna 2020. Tapahtuman odotetaan tuovan Helsinkiin tuhansia osallistujia.

TRA2020 -konferenssi tuo laajasti esille liikenteen ja liikkumisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Vuoden 2020 konferenssin teemana on liikenteen ja liikkumisen murroksen mahdollistaminen otsikolla "Enabling the Change – Transport and mobility (r)evolution for Smart, Green and Integrated Society".

“Suomen vahvuutena hakukilpailussa oli isännöintihakemuksen valmisteluun saatu laaja tuki liikenne- ja viestintäministeriöltä ja sen hallinnonalalta, suomalaisilta tutkimuslaitoksilta ja korkeakouluilta, pääkaupunkiseudun toimijoilta sekä Business Finlandilta. Yhteistyössä valmisteltu hakemus vakuutti valitsijakomitean innovatiivisella lähestymistavallaan tapahtuman toteuttamiseen", kertoo Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen.

Useat Suomessa käynnissä olevat edistykselliset hankkeet ja kokeilut, kuten automaattiajaminen sekä liikkuminen palveluna, ovat päättymässä konferenssin kynnyksellä, jolloin konferenssissa on esiteltävänä täysin tuoretta tietoa. Konferenssi toimii näyteikkunana suomalaiselle älyliikenneosaamiselle. EU:n TKI -ohjelma Horisontti2020 päättyy konferenssin tapahtumavuonna ja sen tuloksia odotetaan esiteltävän tapahtumassa näyttävästi.

Transport Research Arena on liikennealan merkittävimpiin lukeutuva kaikki liikennemuodot kattava tapahtuma. TRA tuo yhteen niin tutkimusmaailman, viranomaisten, elinkeinoelämän kuin muiden yhteisöjen edustajia ja vaikuttajia. Tapahtuma järjestetään kahden vuoden välein yhteistyössä Euroopan komission sekä liikennejärjestöjen kanssa. Suomen hakemuksen valmistelua on johtanut Liikennevirasto.

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Alina Koskela, Liikennevirasto puh. 046 9219460

T & K -ohjelmajohtaja Tiina Jauhiainen, Liikennevirasto, puh. 040 6533384

www.traconference.eu

Suomalaiseen juhannusperinteeseen ovat aina kuuluneet puut -erityisesti keskikesän maisemaan sopivat tuulessa heilahtelevat riippakoivumme. Puutarhaliitto ry haastaa suomalaiset istuttamaan Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi oman juhannuspuun, jonka juurella kokoonnutaan, grillaillaan, syödään, leikitellään ja tanssitaan seuraavien sadan vuoden aikana. Puun voi rekisteröidä oman pienen tarinansa kera sivuille www.puutarhaliitto.fi.

Koivu kansallispuumme

Rauduskoivu (Betula pendula) on valittu vuonna 1988 Suomen kansallispuuksi. Koivu on myös suomalaisessa kansanperinteessä pyhä puu. Erityisesti riippakoivu (Betula pendula f. tristis) on tuttu romanttisen maiseman maamerkki niin järvien rannoilla kuin pihakoivuna. Juhannuspuuksi voi istuttaa myös taimistoissa varttuneita erikoiskoivuja kuten loimaan-, taalain-, visa-, pirkkalan-, pylväs- tai tuohikoivua. Kaikilla näillä on hiukan erilainen habitus ja luonne, kertoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori, joka suunnittelee istuttavansa suomalaisia pylväskoivuja omalle juhannuspaikalleen. Koivuja on hyödynnetty aina laajasti niin niiden mahlan, lehtien, tuohen kuin puuaineksen vuoksi. Juhannusjuhlissa koivu on mukana ovenpielissä, mahlajuomissa ja tietenkin saunan lauteilla tuomassa punan selkään ja aidon kesätuoksun juhannussaunaan.

Jo 500 rekisterissä

Tähän mennessä Puutarhaliiton sivuille on rekisteröity 500 erilaista juhlapuun istutustapahtumaa. Laji- ja lajikevalikoima ovat monipuolisia. Suosikkipuiksi ovat nousseet kuuset ja pihdat. Istutustapahtumat voi kirjata Puutarhaliiton sivujen lisäksi instagrammiin #juhlavuodenpuu.

Kuvat: Koivut ovat rantojen ja pihojen suosituimpia puita. Kuvat Heli Nukki

Lisätietoa: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry – Trädgårdsförbundet rf, p. 040 745 3005 tai timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

HUOM!

100 puistoa kampanja jatkuu 30.6. asti

#100puistoa -kampanja haastaa suomalaiset tarkkailemaan viherympäristöään ja kertomaan, mistä löytyvät Suomen parhaat puistot. Ehdota omaa suosikkiasi 30.6. mennessä! Lisätiedot: https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/100puistoa/

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö jakaa 16.6.2017 Hämeen ammattikorkeakoulun valmistujaisissa stipendejä laadukkaille opinnäytetöille. Säätiön stipendin saa yhteensä 20 opinnäytetyötä. Lisäksi valmistujaisjuhlassa jaetaan Liisi ja Toivo Himbergin sekä Pauli Eerolan erikoisrahastojen stipendit.

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö, Laadukas opinnäytetyö -stipendi

Alla on lueteltu stipendin saaneet (nimi, asuinpaikkakunta, koulutusala, koulutus ja opinnäytetyön nimi).

Blendina Avdijaj, Pristina, Kosovo
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, International Business
Enhancing Foreign Direct Investment in Kosovo

Harri Artikainen, Tampere
Tekniikan ja liikenteen ala, sähkö- ja automaatiotekniikka
Automaatiotekniikan koulutus Konttilukin punnitusjärjestelmä

Timo Haapaniemi, Turenki
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, liiketalous
Kasvuyritysten palvelutarjonnan kehittäminen Hämeessä

Mirja Heikkinen, Imatra
Luonnonvara- ja ympäristöala, maisemasuunnittelu
Puulajistot Suomessa: keskiössä kuntaomisteiset ja -hallintaiset puistot. Case: Lappeenrannan Arboretumin käyttäjälähtöinen kehittäminen ja tunnettavuuden vahvistaminen.

Niina Hell, Säkylä ja Riikka Leino, Loimaa
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sairaanhoitaja
Myrkytyspotilaan kohtaaminen yliopistosairaalan lasten ja nuorten päivystyspoliklinikalla - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Miisa Kankaanpää, Akaa
Luonnonvara- ja ympäristöala, puutarhatalous
Kasvinsuojeluaineen hyväksyminen Suomessa. Case: kaliumkarbonaatti

Minna Kardén-Lilja, Vantaa
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sairaanhoitaja
Sairaanhoitajaopiskelijan ja potilaan välinen suhde käytännön työharjoittelussa - Kirjallisuuskatsaus potilaan näkökulmasta

Antti Koskinen, Espoo
Luonnonvara- ja ympäristöala, metsätalous
Hakkuriyrittäjän käsityksen hakkeen laatuun vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.

Jenni Lanki, Hämeenlinna
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, liiketoiminnan kehittäminen, ylempi AMK
Taloushallinnon prosessit. Case: Hämeenlinnan kaupunki

Suvi-Tuulia Lepola, Tampere
Kulttuuriala, muotoilu
Taustoitusta sirkusaiheista kaavaopasta varten. Case: Chinese Pole

Elina Lämsä, Riihimäki
Tekniikan ja liikenteen ala, liikennealan koulutus
Liikenneturvallisuus, liikennekasvatus ja -psykologia: Portfolio Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan liikenneturvallisuusprojekteista 2014–2017

Marjaana Majamäki, Tampere
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, ylempi AMK
Terveydenhuollon muutosjohtaminen; Esimiesvalmiuksien ABC

Tanja Pöyhönen, Kouvola
Luonnonvara- ja ympäristöala, kestävä kehitys
Kiertotaloutta edistävät julkiset hankinnat. Case: Kouvolan kaupunki

Leena Rapo, Jyväskylä
Luonnonvara- ja ympäristöala, biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, ylempi AMK
Rakennuttajapätevyyden vaatimukset viheralalla

Arttu Salmi, Hämeenlinna
Luonnontieteiden ala, tietojenkäsittely
Microsoft Azure -pilvipalvelun käyttöönotto valtion yhteisessä tietoliikennepalvelussa

Antti Teronen, Lahti
Tekniikan ja liikenteen ala, tieto- ja viestintätekniikka
Agile-menetelmien soveltaminen sulautettujen järjestelmien laitteistokehitykseen

Eveliina Toivonen, Hämeenlinna
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Business Management and Entrepreneurship, ylempi AMK
Entrepreneurial Profile of Higher Education Students: Häme University of Applied Sciences

Suvi Valkama, Riihimäki
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sosionomi
Vedonlyöntiä virtuaalipyssyillä - anteeksi mitä? Pelaajien näkemyksiä ja kokemuksia skinivedonlyönnistä

Reetta Vesamäki, Helsinki
Luonnonvara- ja ympäristöala, hevostalous
Teuraskaritsoiden laidunnus kerääjäkasvilaitumella

Kerttu-Maaria Ylipoti, Pirkkala
Tekniikan ja liikenteen ala, bio- ja elintarviketekniikka
Rasvojen käyttäytyminen pakastetaikinassa: Kahdella eri rasvalla valmistettujen taikinoiden arviointi ja vastaavan rasvan etsiminen

-

Pauli Eerolan erikoisrahaston stipendit

Alla on lueteltu stipendin saaneet (oppilaitos, koulutus, nimi ja asuinpaikkakunta). Liitteissä stipendien perustelut.

Hämeen ammattikorkeakoulu
Metsätalouden koulutus

Otso Huttunen, Hoikankylä
Laura Kauppinen, Evo
Nea Turkki-Koski, Riihimäki
Samppa Väyrynen, Ahmovaara

Hämeen ammatti-instituutti
Metsätalouden koulutus

Ivar Kohtring, Helsinki

-

Liisi ja Toivo Himbergin erikoisrahaston stipendit

Alla on lueteltu stipendin saaneet (oppilaitos, koulutus, nimi ja asuinpaikkakunta). Liitteissä stipendien perustelut.

Koulutuskeskus Tavastia
Liiketalouden perustutkinto

Juho Anttila, Hämeenlinna
Riku Jussila, Renko
Tiia Jokinen, Hämeenlinna
Lari-Kustaa Lehto, Hämeenlinna

Hämeen ammatti-instituutti
Liikennealan koulutus

Saara Mustonen, Helsinki

Hämeen ammattikorkeakoulu
Liikennealan koulutus

Mirella Bitter, Riihimäki
Kirsi Kangasmaa, Riihimäki
Henri Käki, Riihimäki
Kimi Känkänen, Hämeenlinna
Rico Tammisto, Hämeenlinna

Hämeen ammattikorkeakoulu
Liiketalouden koulutus

Inka Aitola, Hämeenlinna
Roberta Decat-Lund, Turenki
Roosa Kortesniemi, Hämeenlinna
Emmi Tammisto, Hämeenlinna

Lisätiedot:

Aira Lappalainen, säätiön sihteeri, sp. aira.lappalainen@hamk.fi tai p. 040 734 4503

Tilastokeskuksen kuluttajabarometri vahvisti RE/MAX Suomen näkemykset. Tilastokeskuksen toukokuun kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus on vahvistunut tilastojakson 1995-2017 vahvimmalle tasolle pisteluvun ollessa toukokuussa 24,10.  Erityisen vahva positiivinen signaali asuntomarkkinoille on kuluttajien luottamuksen vahvistuminen työllisyysodotusten suhteen. Kuluttajista lähes puolet odottaa työttömyyden vähentyvän Suomessa seuraavan 12kk aikana.

Viimeksi näin positiivisia näkymiä kuluttajabarometrissa oli kesällä 2007. ”Muutos näkyi RE/MAXin tilastoissa jo viime vuoden lopulla, jolloin aloimme tiedottaa kuluttajien päättäväisestä käyttäytymisestä asuntomarkkinoilla”, toteaa RE/MAX Suomen toimitusjohtaja Pasi Aalto.

Myyntiin tulevien kerrostalohuoneistojen määrä laskussa pääkaupunkiseudulla

Toukokuussa vanhojen kerrostalohuoneistojen kauppoja tehtiin Suomessa 2642 kpl, mikä on 1,8 % vähemmän kuin toukokuussa 2016. Pääkaupunkiseudulla kauppamäärä laski toukokuuhun 2016 verrattuna 7,7 %, mikä johtunee vähentyneestä tarjonnasta. Pitemmällä aikavälillä käytettyjen kerrostalohuoneistojen kauppa on kasvanut tasaisesti - alkuvuonna kasvua oli 5,3 %, kun verrataan tammi-toukokuun kauppoja vuosina 2016 ja 2017.  Omakotitalojen kauppoja Suomessa tehtiin toukokuussa 1213 kpl, jossa on noin 1,7 % lasku toukokuun 2016 kauppamäärään verrattuna.

Kauppamäärien laskun osasyynä lienee alkuvuoden isot kauppamäärät, eikä myyntiin ole tullut riittävästi kysyntää tyydyttäviä asuntoja. Etuovi.comin tilastojen mukaan esimerkiksi Helsingissä on toukokuussa 2017 ollut myynnissä noin 7 % vähemmän kerrostaloasuntoja kuin toukokuussa 2016.

RE/MAX-ketjun kauppamäärät kasvoivat 7 % vuoden 2016 toukokuuhun verrattuna. Ketjun kasvu on jatkunut jo kymmenen vuotta Suomessa.

Myyntiaikojen lyheneminen kertoo toimivista markkinoista

Käytettyjen kerrostaloasuntojen myyntiaika toukokuussa oli koko Suomessa keskimäärin 75 päivää ja pääkaupunkiseudulla 59 päivää. Myyntiajat käytettyjen kerrostalohuoneistojen osalta lyhenivät Helsingissä ja Turussa vuoden 2016 toukokuuhun verrattuna. Omakotitalojen myyntiaika laski koko Suomen tilastoissa lähes 2 % ollen keskimäärin 118 päivää. Erityisen voimakas myyntiaikojen lasku nähtiin Lappeenrannassa, jossa omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika laski edelliseen kuukauteen verrattuna lähes 50 %, ollen toukokuussa noin 77 päivää, kun se huhtikuussa oli noin 149 päivää.

Kerrostaloasuntojen neliöhinnat jatkoivat vakaata nousua

Käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat Suomessa noin 2,5 % verrattuna toukokuun 2016 tasoon. Keskimääräinen neliöhinta käytetyissä kerrostalohuoneistoissa Suomessa oli toukokuussa noin 2825 €/m2, kun se vuonna 2016 oli noin 2755 €/m2. Pääkaupunkiseudulla neliöhinta oli noin 4232 €/m2. Pääkaupunkiseudulla käytetyn kerrostaloasunnon tilastohinta nousi lähes 3 % verrattuna toukokuun 2016 tasoon. Käytetyissä kerrostalo 2h-huoneistoissa neliöhinnat nousivat Suomessa hieman yli 3 % toukokuuhun 2016 verrattuna. Kerrostalokaksion neliöhinta oli Suomessa toukokuussa noin 2727 €/m2 ja pääkaupunkiseudulla noin 4057 €/m2.

Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu / REMAX Suomi / Etuovi.com
 

Lisätietoja

Markku Välimäki, Ketjun laajentumispäällikkö, RE/MAX Suomi

+358 400 486 333 | markku.valimaki@remax.fi

Pasi Aalto, Toimitusjohtaja, RE/MAX Suomi

+358 400 322 232 | pasi.aalto@remax.fi

Turun kaupungin lukioissa toteutettiin tänä keväänä aiempaa työelämälähtöisempiä lukiokursseja ja projekteja yhteistyössä yritysten kanssa. Yksi näistä on Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion MerilukioTEKO-kurssi, jonka tavoitteena oli kehittää lukiolaisten työnhakutaitoja esimerkiksi harjoittelemalla videotyöhakemuksen tekemistä ja saada kesätyöpaikka merialan yrityksestä.

Loppukeväästä kurssilaiset hakivat kesätöitä merialan yrityksistä ja saivat kesätyöpaikkoja  mm. seuraavista yrityksistä: Meyer Turku Oy, Langh Ship Oy, LST Group Oy, Finnpilot Oy, Turun Satama ja Merivoimat. Kurssi päättyy syksyllä, kun kesätöistä saadut kokemukset käydään yhdessä muiden kurssilaisten kanssa läpi.

Kurssin opiskelijat ovat kesätöissä alan yrityksissä juhannukseen saakka ja median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita haastattelemaan merilukiolaisia.

Haastattelupyynnöt: 

Tapani Mylly, Meyer Turku viestintäpäällikkö, p. 050 560 2464
tapani.mylly@meyerturku.fi

Lisätietoja MerilukioTEKO-kurssista:

Christiane Ala-Nissilä, merilukion koordinaattori TSYK, p. 050 544 0271
christiane.ala-nissila@turku.fi

​Työelämälähtöistä lukiokoulutusta kehitetään LukioTEKO -hankkeessa, jonka tarkoituksena on lisätä lukiolaisten työelämätuntemusta ja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa vuosina 2016–2018. Mukana ovat Turun, Tampereen, Vaasan ja Kaarinan kaupunkien lukiokoulutukset, Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanketta hallinnoi Turun kaupungin sivistystoimiala ja sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja toteuttajaorganisaatiot.

• www.koulutustakuu.fi/lukioteko 
• www.koulutustakuu.fi/lukiotekoblogi

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n järjestämä liikennelaskenta osoitti, että ulkomaisten kuorma-autojen määrä Suomen tieverkolla on yli 9 prosenttia. EU:n sisältä tulevien kuorma-autojen osuus on kasvanut 2,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2012 nähden, mikä kertoo kabotaasiliikenteen kasvusta. Venäläisten autojen osuus on hieman laskenut.

Vuorokauden mittaisella laskentajaksolla 13.6.­-14.6. ulkomaisten raskaan tavaraliikenteen ajoneuvojen osuus oli 9,1 %, kun se keväällä 2012 suoritetussa laskennassa oli 7,7 % ja syksyllä 2010 noin 7,3 %. Lisääntynyt ulkomaisen tavaraliikenteen osuus Suomen tieverkolla kertoo kabotaasiliikenteen* kasvusta. Liikennelaskennan kokonaisvolyymi kahdeksassa mittauspisteissä oli 14 422 (v. 2012: 11 637). Ulkomaisia kuorma-autoja laskettiin 1 317, joista venäläisiä oli 186 (v. 2012: 896, joista venäläisiä 281).

Liikennelaskennan perusteella tieverkkoamme käyttää päivittäin runsas joukko ulkomaisia kuorma-autoja, jotka eivät osallistu tienpidon kustannuksiin. Tiestön rahoituksesta vastaavat suomalaiset yritykset ja veronmaksajat. Hallitusohjelmaan kirjattu ja puoliväliriihen vahvistama tiemaksujärjestelmä eli vinjetti on tehokkain tapa kerätä rahoitusta tien käytöstä myös ulkomaisilta ajoneuvoilta. SKAL on esittänyt tiemaksumalliksi aikaperusteista vinjettiä ja samalla nk. ammattiliikenteen dieselin käyttöönottoa kuljetusyritysten kustannustaakan kohtuullistamiseksi.

Aikaperusteinen tiemaksujärjestelmä on pitkien välimatkojen Suomelle EU:n suosittamaa kilometriperusteista tiemaksumallia parempi. Suomen tulee yhteistyössä vaikuttaa siihen, että tiemaksujen keruun periaatteet säilyvät kansallisessa päätöksenteossa. Meidän tulee myös vaikuttaa liikkuvuuspaketin painotuksiin tuomalla voimakkaasti esiin tarve rajoittaa tulevaisuudessakin kuljetusten lukumäärää, sillä ulkomaisilla kuorma-autoilla suoritettava kabotaasi on tarkoitettu tilapäiseksi tavaraliikenteeksi.

SKAL suoritti liikennelaskennan 13.6. klo 12.00 ja 14.6. klo 12 välisenä aikana seitsemässä eri mittauspisteessä. Vuosaaren liikennemäärät saatiin Helsingin Sataman tilastoista, ja luvut ovat mukana kokonaistarkastelussa. Vuosaaressa ulkomaisen kaluston osuus oli 10,4 % (v. 2012: 9 %). Lisäksi Venäjälle suuntautuva liikenne Vaalimaan rajanylityspaikalla saatiin erikseen Tullin tilastoista, ja se ei ole mukana kokonaistarkastelussa. Vaalimaan raja-aseman tuntumassa ulkomaisen liikenteen osuus oli 97 % (v. 2012: 94 %).

Oulu

• VT8, Limingan      liikenneympyrä

Turku–Pori -alue

• Naantalin satama
• Turku, Suikkilantien ja      Rautatehtaankadun risteys
• Pori, Helsingintien ja      Tampereentien risteys

Jyväskylä

• VT4 ja VT9, Kanavuoren      liikenneympyrä

Itä-Suomi

• Juva, VT5, Vehmaan      risteys
• Ristiina, VT13–VT15      risteys

Erikseen lasketut:

• Vuosaaren satama (lähde:      Port of Helsinki) – mukana kokonaistarkastelussa
• Vaalimaa (lähde: Tulli      Vaalimaa) – ei mukana kokonaistarkastelussa

*Kabotaasi = toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulleen kuljetusyrityksen kuorma‐autolla voidaan suorittaa enintään kolme maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä Suomeen päättyneen kansainvälisen kuljetuksen jälkeen. Kuljetus on laiton, jos kabotaasikuljetuksia suoritetaan sallittua enemmän tai jos kuljettajalla ei tarkastushetkellä ole esittää kansainvälistä rahtikirjaa.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 5 300 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi

Lisätietoja:

Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja, SKAL puhelin 040 502 8181
Petri Murto, johtaja, SKAL, puhelin 040 762 2140
Heini Polamo, viestintäpäällikkö, SKAL, puhelin 040 5060 131

Toukokuussa eläkkeellä jäänyt entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka palkittiin perjantaina Suomen Asianajajaliiton Oikeusteko-palkinnolla. Tunnustus myönnetään erityisen merkittävästä työstä oikeudenmukaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa.

– Jaakko Jonkka on tehnyt poikkeuksellisen pitkäjänteistä työtä perustuslain ja perusoikeuksien puolustamiseksi. Niiden merkitys tahtoo unohtua tai pahimmillaan ne nähdään jopa kehityksen jarruina. Oikeusvaltiomme perustuu kuitenkin perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Näinä aikoina nämä ovat tinkimättömiä arvoja, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola palkitsemisperusteista.

Perusteluissa kiitellään myös sitä, että Jonkka on toistuvasti kiinnittänyt huomiota ongelmiin oikeudellisten palveluntarjoajien valvonnassa. Asianajajia valvotaan kaikessa heidän toiminnassaan. Muiden lakimiesten kohdalla valvonta ei ole yhtä kattavaa. Tämä aiheuttaa sekaannusta kuluttajien keskuudessa ja hankaloittaa myös valvonnan organisointia. Tuorein esimerkki Jonkan toiminnasta on hänen tammikuussa tekemänsä aloite lainsäädännön muuttamiseksi oikeudellisten palveluntarjoajien valvonnan yhtenäistämiseksi.

Jonkka toteaa arvostavansa Oikeusteko-palkintoa paljon.

– Suomessa on luotettava oikeuskoneisto ja osaavia oikeudenhoidon ammattilaisia. Suurin huoleni liittyy kuitenkin resurssien riittävyyteen, Jonkka toteaa palkinnon vastaanottamisen yhteydessä.

– Uudistuksia tarvitaan, mutta niitä on viime vuosina monesti tehty säästötavoitteet edellä ja puututtu pikemmin yksittäisiin oireisiin kuin syihin. Hintalaputtamisen varjoon jää oikeudenhoidon kokonaisuuden hahmottaminen. Yhteiskunnassa tulisi pohtia nykyistä enemmän, millainen on kelvollinen oikeudenhoidon minimitaso, jonka alle emme halua mennä, hän toivoo.

Oikeusteko-palkinto jaettiin nyt kuudennen kerran. Edellisen kerran se ojennettiin kaksi vuotta sitten korkeimman oikeuden entiselle presidentille Pauliine Koskelolle. Nyt palkinto jaettiin Asianajajaliiton valtuuskunnan kokouksen yhteydessä Imatralla.

– Asianajajaliitossa haluamme antaa kiitosta myös oman ammattikuntamme ulkopuolisille osaajille. Ilman asianajajia ei ole oikeusvaltiota. Mutta oikeusvaltiota ei ole myöskään ilman toimivia tuomioistuimia, syyttäjälaitosta, lainvalmistelua ja Jaakko Jonkan kaltaisia laillisuusvalvojia, Jarkko Ruohola kiittää.

Oikeustieteen tohtori Jaakko Jonkka toimi oikeuskanslerina 2007–2017. Tätä ennen hän oli apulaisoikeuskansleri vuosina 2001–2007 ja työskenteli eri tehtävissä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vuosina 1993–2001. Lisäksi Jonkka on toiminut urallaan muun muassa Turun ja Helsingin yliopistoissa opettajana ja tutkijana sekä syyttäjänä Jyväskylässä ja Lahdessa.

Lisätietoja:
Jaakko Jonkka, p. 050 367 6431
Jarkko Ruohola, Asianajajaliiton puheenjohtaja, p. 010 320 8441 (yhdistyy kännykkään)
Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäpäällikkö, p. 040 588 1925

Toukokuussa eläkkeellä jäänyt entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka palkittiin perjantaina Suomen Asianajajaliiton Oikeusteko-palkinnolla. Tunnustus myönnetään erityisen merkittävästä työstä oikeudenmukaisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa.

– Jaakko Jonkka on tehnyt poikkeuksellisen pitkäjänteistä työtä perustuslain ja perusoikeuksien puolustamiseksi. Niiden merkitys tahtoo unohtua tai pahimmillaan ne nähdään jopa kehityksen jarruina. Oikeusvaltiomme perustuu kuitenkin perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Näinä aikoina nämä ovat tinkimättömiä arvoja, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola palkitsemisperusteista.

Perusteluissa kiitellään myös sitä, että Jonkka on toistuvasti kiinnittänyt huomiota ongelmiin oikeudellisten palveluntarjoajien valvonnassa. Asianajajia valvotaan kaikessa heidän toiminnassaan. Muiden lakimiesten kohdalla valvonta ei ole yhtä kattavaa. Tämä aiheuttaa sekaannusta kuluttajien keskuudessa ja hankaloittaa myös valvonnan organisointia. Tuorein esimerkki Jonkan toiminnasta on hänen tammikuussa tekemänsä aloite lainsäädännön muuttamiseksi oikeudellisten palveluntarjoajien valvonnan yhtenäistämiseksi.

Jonkka toteaa arvostavansa Oikeusteko-palkintoa paljon.

– Suomessa on luotettava oikeuskoneisto ja osaavia oikeudenhoidon ammattilaisia. Suurin huoleni liittyy kuitenkin resurssien riittävyyteen, Jonkka toteaa palkinnon vastaanottamisen yhteydessä.

– Uudistuksia tarvitaan, mutta niitä on viime vuosina monesti tehty säästötavoitteet edellä ja puututtu pikemmin yksittäisiin oireisiin kuin syihin. Hintalaputtamisen varjoon jää oikeudenhoidon kokonaisuuden hahmottaminen. Yhteiskunnassa tulisi pohtia nykyistä enemmän, millainen on kelvollinen oikeudenhoidon minimitaso, jonka alle emme halua mennä, hän toivoo.

Oikeusteko-palkinto jaettiin nyt kuudennen kerran. Edellisen kerran se ojennettiin kaksi vuotta sitten korkeimman oikeuden entiselle presidentille Pauliine Koskelolle. Nyt palkinto jaettiin Asianajajaliiton valtuuskunnan kokouksen yhteydessä Imatralla.

– Asianajajaliitossa haluamme antaa kiitosta myös oman ammattikuntamme ulkopuolisille osaajille. Ilman asianajajia ei ole oikeusvaltiota. Mutta oikeusvaltiota ei ole myöskään ilman toimivia tuomioistuimia, syyttäjälaitosta, lainvalmistelua ja Jaakko Jonkan kaltaisia laillisuusvalvojia, Jarkko Ruohola kiittää.

Oikeustieteen tohtori Jaakko Jonkka toimi oikeuskanslerina 2007–2017. Tätä ennen hän oli apulaisoikeuskansleri vuosina 2001–2007 ja työskenteli eri tehtävissä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vuosina 1993–2001. Lisäksi Jonkka on toiminut urallaan muun muassa Turun ja Helsingin yliopistoissa opettajana ja tutkijana sekä syyttäjänä Jyväskylässä ja Lahdessa.

Lisätietoja:
Jaakko Jonkka, p. 050 367 6431
Jarkko Ruohola, Asianajajaliiton puheenjohtaja, p. 010 320 8441 (yhdistyy kännykkään)
Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäpäällikkö, p. 040 588 1925

Katajainen kansa - taidetta purkutalossa -kesänäyttely aukeaa yleisölle huomenna

Punatiilinen kerrostalo oli aivan samanlainen kuin kaikki muutkin kerrostalot suomalaisissa taajamissa. Vielä hetki sitten ihmiset kokoontuivat sen keittiöihin syömään, olohuoneisiin television äärelle, istuttivat keväisin kukkia parvekkeelle ja kävivät kerran viikossa lenkkisaunassa alakerrassa.

Sitten talo päätettiin purkaa, koska asuntoja Mäntyharjun keskustassa oli liikaa. Asukkaat muuttivat muualle ja kylmä talvi valtasi talon. Tuottaja Anu Yli-Pyky sai idean, annetaan talolle arvo vielä ennen sen purkamista ja samalla juhlistetaan 100-vuotiasta Suomea tarjoamalla taidenäyttely kaikille kuntalaisille.

Alkoi kunnianhimoinen projekti. Koko kerrostalo täytettäisiin taiteella ennen purkutuomion täytäntöönpanoa. Taiteilijoita valitsemaan kutsuttiin kuraattori Veikko Halmetoja. Hän kutsui yli sadan hakemuksen joukosta 26 taiteilijaa ja taiteilijaryhmää kommentoimaan teoksillaan kerrostalon tavallisia, kaikille tuttuja tiloja. Tästä syntyi vuoden tärkein installaationäyttely. Suurin osa taiteilijoista on toteuttanut teoksensa juuri tänne. Paikkasidonnaisia teoksia ei tulla näkemään muualla, ne on pakko tulla kokemaan Mäntyharjuun.

- Kun kuratoi näyttelyä maaseututaajamassa tyhjentyneeseen asuinkerrostaloon, ei voi välttää sitä, että näyttely kantaa mukanaan rakennemuutoksen teemoja, Halmetoja sanoo.

Näyttelyssä on rankkoja teoksia, joiden aiheena on muun muassa syrjäytyminen ja siitä kumpuava väkivalta. Niiden vastapainona nähdään suomalaista kaipuuta luonnon keskelle. Suomalaisten halu nähdä maalaismaisema jopa kerrostaloasunnossa näkyy näyttelyssä luontona, joka tunkeutuu asuntoihin maalauksina ja installaatioina.

- Yksi näyttelyn taiteilijoista on purkutalossa aikoinaan asunut iskelmätähti Kake Randelin. Hänen tunnetuksi tekemänsä kappale "Kirje kotiin" on yksi suomalaisen rakennemuutokseen koskettavimmista kuvauksista, Halmetoja kertoo.

Kake Randelin on aktiivinen maalauksen harrastaja, ja häneltä nähdään näyttelyssä komeita seinämaalauksia. Taiteilijoiden lisäksi talon tuunaamiseen on osallistunut vapaaehtoisia nuoria.

Näyttely avautuu yleisölle huomenna lauantaina 17.6.2017.

Katajainen kansa - taidetta purkutalossa (Keskustie 19, Mäntyharju)

Avoinna 17.6.-13.8.2017 päivittäin klo 12-18.

Suljettu juhannuksena 23.-25.6.2017.

Avoinna elokuun viikonloput 19.-20.8. ja 26.-27.8. klo 12-18.

Näyttelyyn on vapaa pääsy, ryhmät voivat tilata opastuksen etukäteen. Opastuksen hinta on 50,00 € / ryhmä.

Lisätietoja ja pressikuvia:

Tuottaja: Anu Yli-Pyky 0400 797 944

Kuraattori: Veikko Halmetoja 044 215 3005

Koulutuskeskus Salpauksen Vipusenkadun kampuksella juhlistettiin torstaina 15.6. uuden teknologiakampuksen harjannostajaisia. Salpauksen teknisen palvelun päällikkö Hannu Toivonen sekä rakennuttajainsinööri Simo Tontti kertovat, että uusi Vipusenkadun kampuksen hanke on euromääräisesti Salpauksen historian suurin. Lähes nollaenergiatalona rakennus tuottaa käyttämänsä energian itse maalämmöllä ja aurinkosähköllä. Toivonen kertoo vastaavien rakennusten yleistyvän Suomessa jatkuvasti.

Harjannostajaisia juhlittiin Vipusenkadulla aurinkoisessa säässä noin sadan kutsuvieraan voimin. Tapahtumalla haluttiin tuoda yhteen kaikki projektiin osallistuneet henkilöt sekä juhlia rakennustöiden edistymistä.

Monipuoliset tilat mahdollistavat eri alojen sujuvan yhteistyön

Rakennus on suunniteltu niin, että se palvelee käyttäjiään toiminnoittain. Tällä ratkaisulla tavoitellaan uudenlaista oppimisympäristöä, jossa alat voivat työskennellä sulavasti keskenään tarpeidensa mukaan.

Toivonen ja Tontti uskovat Vipusenkadun kampuksen uuden ruokailutilan olevan yksi odotetuimmista uudistuksista. Eri alojen kohtaamispaikkana toimivan monitasoisen ruokailutilan julkisivu on kokonaan lasia, mikä antaa tilalle modernia ilmettä sekä valoisuutta. Vaikka ruokailutila onkin vielä rakennusvaiheessa, on sen varalle suunniteltu jo mielenkiintoisia tapahtumia.

- Yleensä ruokala on tasainen tila ja sillä on vain yksi käyttötarkoitus. Vipusenkadulle nousevalla ruokailutilalla on kuitenkin paljon muitakin käyttötarkoituksia. Se voi toimia myös auditoriona ja esiintymistilana, Tontti kertoo.

LISÄTIETOJA

Simo Tontti
simo.tontti[@]salpaus.fi
p. 044 708 1340

Teksti: Tytti Myöhänen
Kuva: Jari Suvela

Lappeenrannan Lappeen koulun toisella luokalla keskityttiin kuluneena lukuvuotena normaalia ahkerammin lukemisen harjoitteluun. Tavoitteena oli kehittää ja seurata lapsien lukunopeuden kehittymistä. Tarkalla seurannalla ja ponnekkailla toimenpiteillä oli merkittävä vaikutus lasten lukunopeuden edistymiseen. 

Lappeen koulun laaja-alaiset erityisopettajat Riikka Qvintus ja Marika Haapalainen olivat huomanneet, että jotkut lapset, jotka osasivat lukea jo ensimmäiselle luokalle tullessa, jäivät vuoden aikana niiden lasten jalkoihin, jotka oppivat lukemaan koulussa. 

– Lukemisen eteen ei välttämättä tehty juuri mitään, vaan on ajateltu vain, että nythän lapsi osaa lukea ja kaikki sujuu itsestään. Lukemisen kanssa kilpailee lisäksi niin monta uutta asiaa sekä koulussa ja vapaa-ajalla, ettei ole ihme, että lukemisen taso huolestuttaa valtakunnallisestikin. 

Qvintus ja Haapalainen pohdiskelivat, mikä voisi olla alkuopetuksen jälkeen riittävä lukunopeuden taso, jotta koulunkäynti kolmannella luokalla ja siitä eteenpäin sujuisi hyvin. He etsivät tietoa ennalta määritellyistä lukunopeuden rajoista kuitenkin tuloksetta. 

– Kysyimme apua myös Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan professori Leena Holopaiselta. Hän sanoi, ettei riittävän lukunopeuden rajoja ole virallisesti määritelty ja kertoi, että voisimme itse määritellä rajat luettamalla yli sata lasta. 

Syksyllä Lappeen koulussa toisella luokalla aloittaneille järjestettiinkin lukutesti, jonka aineistoon määriteltiin sujuvan lukemisen ja huolen rajat ja keskiarvot. Lukuvuoden aikana koulussa tehtiin määrätietoisesti ja ahkerasti töitä lukemisen eteen. Koulun opettajille jaettiin infopaketit lukemisen sujuvuuden opettamisesta (Lukimat) ja harjoittamisesta (KUMMI). Vanhemmille puolestaan kerrottiin lasten syksyn testitulokset. 

Opettajat kannustivat lapsia lukemaan monin eri tavoin. Lukemiselle varattiin aikaa oppitunneilta, luokissa oli erilaisia lukuhaasteita, oppilaita kannustettiin lukudiplomin suorittamiseen ja ylipäätään lukemiselle annettiin aiempaa suurempi arvo. Lukuasioita käytiin läpi myös vanhempainilloissa ja kotona. Lisäksi huoltajille teetätettiin kysely keväällä lukemisen kotiopintoihin liittyen. 

Tokaluokkalaisten lukutaito testattiin uudestaan keväällä. Lukuvuoden aikana tehty vahva työ vaikutti merkittävästi lasten lukunopeuden kehittämiseen. Qvintus ja Haapalainen laskivat lukutestien tuloksista edistymisprosentin. Tuloksista kävi ilmi, että Lappeen koulun tokaluokkalaisten lukunopeus oli kehittynyt keskimäärin huikeat 89 % lukuvuoden aikana. 

– Niinkin yksinkertaisella asialla, kuin kiinnittämällä asiaan huomiota ja varaamalla lukemiselle aikaa, voidaan saada paljon aikaiseksi. Hitaasti, mutta sujuvasti lukevat lapset saavuttivat keskitason. Kun lukeminen sanojen tunnistuksen kannalta tavallaan automatisoituu, sujuvuus ja nopeus yltävät hyvälle tasolle, vaikka lapsi ei lukisikaan kiirehtimällä. 

Rohkaisevien tulosten myötä lukunopeuden kehittämiseen aiotaan panostaa Lappeen koulussa myös jatkossa. Lukunopeutta mitataan ensimmäisen luokan osalta keväällä ja toisen luokan osalta syksyllä ja keväällä. Samalla tarkennetaan saatuja lukunopeuden rajoja ja luodaan pysyviä käytänteitä lukutaidon jatkuvaan kehittämiseen. Huoltajia informoidaan asiasta jo koulutulokkaiden vanhempainillassa. Qvintuksen ja Haapalaisen mukaan lukunopeuden mittaaminen on hyvä työkalu kehityksen seuraamiseen. 

– Yritämmekin seuraavaksi löytää sopivan tekstin myös kolmasluokkalaisille, jotta voimme seurata kehityksen jatkumista myös ylemmillä luokilla. Pyrimme tekemään koulussa lukutaidon eteen paljon, jotta heikko lukutaito ei olisi muun oppimisen esteenä. Kotien rooli on kuitenkin korvaamaton. Kaikki alkaa jo yhdessä luetuista iltasaduista. Toivomme, että vanhemmat jaksavat kannustaa ja tukea lapsiaan lukemisessa ja arvostavat hyvää lukutaitoa. 

Kuva: Lappeen koulun tokaluokkalaiset keskittyivät kuluneena lukuvuotena lukemisen harjoitteluun normaalia ahkerammin. Kuvaaja: Marika Haapalainen. 

Lisätietoja: 

Lappeen koulun laaja-alaiset erityisopettajat
Riikka Qvintus, riikka.qvintus@lappeenranta.fi,
Marika Haapalainen, marika.haapalainen@lappeenranta.fi 

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa . Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Oletko se sinä vai kaverisi?

SYT avaa tänään nettikampanjanjan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi, jossa voi ilmiantaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän. Kilpailun keulakuvana toimii tänä vuonna uutisvuodosta tuttu yrittäjä Stan Saanila.

SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena on löytää yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan kaksi lippua Slush 2017-teknologia ja kasvuyritystapahtumaan (slush.org).

-Suomen talouden ennustetaan kasvavan lähivuosina , vienti on alkanut vetämään ja hallitus virittelee uusia toimia yritystoiminnan aloittamisen esteiden purkamisesta. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen, kertoo Jokinen.

Suomen uhkarohkein yrittäjä kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Jokisen mukaan kilpailuun tuli viime vuonna toista sataa ilmiantoa. Nyt tavoitteena on vähintäänkin tuplata ilmiantojen määrä.

-Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, jopa uhkarohkeita yrittäjiä tai yrittäjätiimejä. Suomi tarvitsee lisää heidän kaltaisiaan riskinottajia ja oman tiensä kulkijoita, sanoo Jokinen

SYT:n kilpailu pyörii uhkarohkeinyrittaja.fi –sivuilla 2.7.2017 saakka.

Viime vuonna uhkarohkeimmiksi yrittäjiksi valittiin GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 11.7.2017 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 12.20–12.40.

SYT järjestää SuomiAreenassa maanantaina 10.7.2017 klo 10–11.15, Porin Kaupungintalon pihassa, keskustelun Suomen tulevaisuudesta otsikolla: Paluu tulevaisuuteen vai menneisyyteen? Keskustelijoina mm. Mediapersoona Stan Saanila, Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Startup-yrittäjä Jaakko Männistö, Kansanedustaja Silvia Modig, Sitran Johtaja Timo Lindholm sekä SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen. Keskustelua ennen on näyttelijä Lars Hjeltin 15 minuutin näytelmä Suomen 100-vuotisesta historiasta.

PÖRSSITIEDOTE 16.06.2017

Saga Furs Oyj:n tänään päättyneessä kansainvälisessä huutokaupassa tarjotut 3,1 miljoonaa Saga^® -minkinnahkaa myytiin lähes 90-prosenttisesti ja yli 760 000 Saga^® -ketun- ja -suomensupinnahkaa myytiin 75-prosenttisesti. Koko huutokaupan välitysmyynnin arvoksi muodostui 120 miljoonaa euroa, joka on neljä prosenttia viime myyntikauden vastaavaa huutokauppaa vähemmän.

Kesäkuun huutokauppaa käytiin pitkälti Kiinan vedossa, mutta merkittäviä hankintoja tehtiin myös Venäjälle, Koreaan ja eurooppalaiselle muotiteollisuudelle. Huutokauppaan osallistui noin 600 ostajaa kaikilta markkina-alueilta. Minkinnahkojen hintataso laski keskimäärin 5-10 prosenttia huhtikuun tasosta. Yhdysvaltain dollarin viiden prosentin heikkeneminen vaikutti osaltaan hintojen laskuun. Eri tyyppisten minkinnahkojen väliset hintaerot pienenivät, ja osan Classic-tyyppisistä minkinnahoista hinnat vahvistuivat lievästi.

”Minkkimarkkinoiden epävarmuus vaikutti myös kettukauppaan, ja maaliskuussa selvästi vahvistunut ketunnahkojen hintataso osoittautui tässä vaiheessa liian korkeaksi. Myöhemmin kesä- heinäkuussa pidettävät tavallista suuremmat huutokaupat muualla maailmassa lisäsivät minkkimarkkinoihin liittyvää epävarmuutta. Sekä ketun- että minkinnahkojen hintataso on tuottajan kannalta haasteellinen, eikä kata kaikkia tuotantokustannuksia”, kertoo toimitusjohtaja Pertti Fallenius.

Kuluvan kauden aikana on tähän mennessä myyty 1,7 miljoonaa ketunnahkaa (1,4 miljoonaa vastaavaan aikaan viime tilikaudella). Ketunnahkojen keskihinta on toistaiseksi 81 euroa, joka on noin 40 prosenttia viime kauden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Minkinnahkoja on myyty tähän mennessä 5,8 miljoonaa (6,4 miljoonaa vastaavaan aikaan viime tilikaudella). Minkinnahkojen keskihinta on toistaiseksi reilut 28 euroa, joka on noin 25 prosenttia viime kauden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Kuluvan tilikauden välitysmyynnin arvo on kolmen ensimmäisen huutokaupan jälkeen 344 miljoonaa euroa, joka on 31 prosenttia viime tilikauden vastaavaa ajankohtaa enemmän.

Saga Furs Oyj:n seuraava huutokauppa järjestetään 16.-20.9.2017.

Lisätietoja: Tia Matthews, Muotiliiketoimintajohtaja, puh. 040 8020878

Taekwondon SM-kilpailut (ottelu ja liikesarjat) käydään Tampereella osana SM-viikkoa lauantaina 8.7. Sunnuntaina 9.7. samassa hallissa järjestetään Tampere Cup, jossa käydään molempien kilpailumuotojen harrastaja- ja juniorisarjat.

Huomatkaa, että ilmoittautumisten määräpäivä on keskiviikko 28.6.! Tämän jälkeen jälki-ilmoittautumisia otetaan SM-kilpailuiden osalta vastaan ainoastaan sarjoihin, joihin ilmoittautui määräaikaan mennessä vähintään neljä (ottelu) tai kolme (liikesarjat) kilpailijaa.

Myös valmentajat pitää ilmoittaa sähköpostitse keskiviikkoon 28.6. mennessä. Jokaisella SM-sarjoihin osallistuvalla tulee olla 28.6. mennessä lisenssi ostettuna ja kilpailijasopimus liiton toimistolle toimitettuna. Vastaavasti valmentajilla ja joukkueenjohtajilla tulee olla lisenssi ostettuna ja toimitsijasopimus liiton toimistolle toimitettuna. Lisäksi SM-sarjoihin osallistuvan urheilijan tulee olla Suomen kansalainen tai hänen tulee olla asunut Suomessa vähintään viimeiset 12 kuukautta.

SM-kilpailuiden osallistujilla ei tarvitse olla GAL- tai GOL-lisenssiä.

Ottelun SM-sarjoihin voivat osallistua myös muutoin harrastaja- tai seniorisarjoissa kilpailevat. Toisin kuin liigasarjat, SM-sarjat eivät estä osallistumasta jatkossa harrastajasarjoihin.

Kilpailijat ja valmentajat saavat Messu- ja Urheilukeskukseen sisäänpääsyyn molempina päivinä oikeuttavan rannekkeen. Muiden täytyy ostaa pääsylippu ennakkoon (https://www.sm-viikko.fi/sm-viikko/yleisolle/liput/) tai ovelta.

Katso lisää tietoa taekwondon SM-kilpailuista oheisesta kilpailukutsusta. Lisätietoa SM-viikosta löydät osoitteesta www.sm-viikko.fi. Taekwondoa tullaan näyttämään suorana Ylen kanavilla lauantaina 8.7. klo 14.00-15.00.