Professori Aura Korppi-Tommolan kirjoittama teos juhlistaa Miina Sillanpään juhlavuotta: tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Sillanpään syntymästä. Miina Sillanpää oli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri ja suomalaisen tasa-arvon symboli. Hän unelmoi modernista hyvinvointiyhteiskunnasta jo yli sata vuotta sitten.

Suomen ensimmäisen naispuolisen ministerin nimittäminen vuonna 1926 herätti kansainvälistäkin huomiota. Ministerinä ja pitkäaikaisena kansanedustajana Miina Sillanpää puhui hyvinvointivaltion puolesta: lastensuojelu, oppivelvollisuus, naisten oikeudet, yhteiskunnan vähäosaisten asema. Sillanpään merkitys suomalaisen hyvinvointivaltion alkutaipaleella 1900-luvun alussa oli merkittävä.

Sillanpää vaikutti suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen paitsi poliittisen uransa, myös perustamiensa ja johtamiensa järjestöjen kautta. Hän oli perustamassa muun muassa Ensi- ja turvakotien liittoa, jonka puheenjohtajana hän toimi kuolemaansa saakka. Useat hyvinvointialan järjestöt jatkavat edelleen Miina Sillanpään aloittamaa työtä.

Miina Sillanpää oli edelläkävijä, jonka ajatukset tasa-arvosta ja vähäosaisten auttamisesta olivat sata vuotta sitten radikaaleja. Nykyään hänen ajamansa arvot on laajasti hyväksytty suomalaisessa politiikassa – enää keskustellaan keinoista, joilla niihin parhaiten päästäisiin.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Miina Sillanpään Seuran yhteistyössä julkaisema kirja kertoo Miina Sillanpään vaikuttavasta elämästä. Kirja tarkastelee naisten ja lasten oikeuksien kehittymistä Miina Sillanpään aikana ja sen jälkeen – aina nykyhetkeen asti. ”Monet asiat ovat paremmin, mutta edelleen lapset tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Lastensuojeluun ja naisten asemaan liittyen keskustellaan nyt kansainvälisellä tasolla YK:ssa ja EU:ssa niistä asioista, joita Miina Sillanpään johdolla ratkottiin 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä”, kertoo Aura Korppi-Tommola.

Kirjan julkistamistilaisuus keskiviikkona 14.9.2016 klo 14.00 Empire-salissa (Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20, Helsinki). Ilmoittautuminen tästä linkistä 5.9. mennessä. Tilaisuudessa puhuvat kirjailijan lisäksi Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, SKS:n kustannusjohtaja Tero Norkola ja professori Maria Lähteenmäki. Tervetuloa!

Aura Korppi-Tommola
Miina Sillanpää
Edelläkävijä
176 s. | SKS 2016

Linkki kirjan kansikuvaan.

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: markkinointikoordinaattori Mirka Vesala, mirka.vesala@finlit.fi, 050 490 0245

– Kasarmikatu 21 -kiinteistön peruskivi muurattiin tänään

Kasarmitorin laidalta purettavan Helsingin rakennusviraston entiselle tontille valmistuvan uudisrakennuksen peruskivi muurattiin tänään.

– Kaartinkaupungin kehittäminen on yksi keskeisimmistä painopisteistä kaupungille sen keskustasijainnin, historiallisen ympäristön sekä turistireittien vuoksi. Olemme tyytyväisiä, että Kasarmitorin vanhat arvotalot saavat veroistaan seuraa tämän uudisrakennuksen myötä, sanoo peruskiven muuraus -tilaisuudessa puhunut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Vilkkaassa kaupunkikeskustassa, eri-ikäisten talojen keskellä rakennettaessa käytetään ja suunnitellaan sekä arkkitehtonisesti että rakennusteknisesti erittäin vaativia ratkaisuja.

– Ratkaisujen löytymiseen on tarvittu osaavia suunnittelijoita, rautaisia rakentajia ja ennen kaikkea saumatonta yhteistyötä, kuvailee YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.

Uudisrakennushanke on edennyt suunnitellusti, kun kevään ja kesän purkutyöt valmistuivat ja  louhinta- ja pohjarakennetyöt saatiin alkuun aikataulussa. Louhintatyöt saadaan päätökseen elo–syyskuun vaihteessa.

–  Peruskiven muurauksen jälkeen työmaalla ryhdytään rakentamaan kellarikerroksia. Perustusmonttu on 10 metriä syvä ja siihen valmistuu kaksi kellarikerrosta. Alempaan kellarikerrokseen tulee ilmastointikonehuone sekä tekninen tila ja toiseen parkkihalli, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Ahonen.

– Toimistotalon runko alkaa nousta lokakuussa ja ensimmäinen kerros, joka alkaa näkyä torin kulmalla, valmistuu marraskuussa.  Uudet kerrokset valmistuvat noin kuukausi ja kerros -tahtia. Tammikuussa ryhdymme asentamaan luonnonkivistä julkisivuverhoilua ja ikkunoita alimpiin kerroksiin eli julkisivu valmistuu pari kerrosta runkoa jäljessä, jatkaa Ahonen.

–  Uusi toimistotalo on seitsemän kerroksen harjakorkeudessaan ensi huhtikuussa ja valmis ensi vuoden loppuun mennessä.

– Liikenteen poikkeusjärjestelyt Kasarmitorin ympäristössä säilyvät samanlaisina rakennushankkeen loppuun saakka. Ne ovat toimineet tähän asti hyvin, toteaa  Ahonen.

Hanke työllistää 40–50 YIT:läistä ja merkittävän joukon alihankkijoita ja konsultteja hankkeen aikana.  Hankkeen työllistämisvaikutus on arviolta jopa 400 henkilötyövuotta.

Suomalaisen puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden etujärjestön nimi muuttui. Uusi nimi on Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry. Entinen nimi oli Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry. Muutos hyväksyttiin PIA:n ylimääräisessä kokouksessa 22.8.2016 osana PIA:n sääntömuutosta, jonka taustalla on PIA:n strategiatyö.

"Vaikka PIA edustaa myös avaruus- ja turvallisuusteollisuutta, emme lisänneet näitä toimialoja yhdistyksen nimeen. PIA:lla on toimintaympäristössään vahva brändi, jonka koemme arvokkaaksi", sanoo PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko.  

PIA toimii Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistyksenä ja sillä on yli 100 jäsenyritystä. PIA edustaa Suomea alan eurooppalaisissa yhteistyöjärjestössä ASD:ssä (AeroSpace and Defence Industries Association of Europe). PIA on myös Suomen edustaja Naton NIAG:issa (NATO Industrial Advisory Group) ja Euroopan puolustusviraston puolustusteollisuusyhteisössä.  PIA on perustettu 1994. 

Lisätietoja:
Pääsihteeri Tuija Karanko, puh. 040 559 8986

www.puolustusteollisuus.fi

Muovin käyttö arkuissa ja keinokuituverhoilut on ongelma sekä krematorioiden työturvallisuuden että ympäristön kannalta. Tämän vuoksi arkkujen laatukriteereitä on nyt täsmennetty.

Suomen hautaustoiminnan keskusliiton aloitteesta on arkkuvalmistajien, maahantuojien, hautaustoimistojen, Krematoriosäätiön ja seurakuntien asiantuntijoiden kesken neuvoteltu kuluneen vuoden aikana arkkujen laatukriteereistä. Nyt neuvotteluiden perusteella on muotoutunut yhteinen käsitys siitä, mitä arkkujen laatukriteerit voisivat olla.

Tarkoituksena on, että jokaisella arkulla on oltava tuoteseloste, josta käy ilmi arkun valmistaja, tämän yhteystiedot sekä arkun valmistukseen käytetyt materiaalit. Arkun on kokonaisuutena oltava arkkuhautaukseen ja tuhkaukseen soveltuva. Esimerkiksi keinokuitukankailla verhoiltuja arkkuja ei enää hyväksyttäisi.

Arkkujen laatukriteerit on tarkoitus ottaa käytäntöön seurakunnissa ja krematorioissa vuoden 2017 alusta alkaen. Monen seurakunnan hautaustoimen ohjesäännössä on jo aiemmin viitattu laatukriteereihin, jotka ovat puhuttaneet alaa pitkään. Laatukriteerikeskustelussa on siis pitkälti ollut kyse voimassa olevien kriteerien täsmentämisestä.

Maatuvat arkut ja uurnat -seminaari Karstulassa

Maatuvien arkkujen ja uurnien suunnittelu on tällä viikolla esillä Karstulassa Keski-Suomessa. Muotoilijaresidenssi Artrannassa järjestetään teemaan liittyvä muotoilijoiden työpaja (25-26.8.) sekä Karstulan seudun yrittäjien ja hautaustoiminnan asiantuntijoiden keskustelutilaisuus aiheesta (24.8.). Tilaisuudessa puhutaan arkkujen ja uurnien maatumiseen liittyvistä määräyksistä sekä pohditaan määräysten suomia mahdollisuuksia lisätä seudun yritysten liiketoimintaa ja luoda uutta.

Lisätietoja:
Arkkujen laatukriteereistä: maankäyttöpäällikkö Harri Palo, Kirkkohallitus, p. 050 378 2292
Maatuvat arkut ja uurnat -seminaarista: Pirkko Siivola, Taiteilijaresidenssi Artranta, p. 0400 556 292

”Paremmat hyvinvointipalvelut tänään merkitsevät parempaa elämää tulevina vuosina.” Norjalainen ekonomisti Jan-Erik Støstad hahmottelee kirjassaan Parempaa palvelua ratkaisun hyvinvointipalveluiden kestämättömään tilanteeseen. 

Jan-Erik Støstad julkistaa kirjansa Eduskunnan Kansalaisinfossa keskiviikkona 7.9.2016. Aamiaiskeskustelussa kello 9.30–10.30 ovat Støstadia kommentoimassa yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja valtio-opin dosentti Pentti Puoskari. Puhetta johtaa kirjan toinen kääntäjä, erikoistutkija Tapio Bergholm. Tervetuloa!

Parempaa palvelua kartoittaa kolme tietä, joiden mukaisesti hyvinvointipalveluita on yleensä rakennettu: markkinaehtoisuus, New Public Management tai perinteiset julkiset hyvinvointipalvelut. Kirja perustelee taidokkaasti, miksi mikään näistä ei riitä turvaamaan tulevaisuuden hyvinvointia.

Ratkaisuksi hyvinvointipalveluiden kestämättömään tilanteeseen Støstad esittelee neljännen tien. Teoksessa muodostuu konkreettinen ehdotus siitä, miten hyvinvointia pohjoismaisissa olosuhteissa voitaisiin parantaa. Avaintekijöitä ovat parhaiden mallien käyttöönotto, suurempi luottamus ammattilaisiin ja parempi yhteistyö palvelujen käyttäjien kanssa niiden kehittämiseksi. Støstad peräänkuuluttaa yhteiskehittämistä, jonka perusarvoina toimisivat vapaus, tasa-arvo ja yhteistyö.

Pentti Puoskari ( FT, VTT) kuvailee esipuheessaan teosta: ”Kirjan parasta antia on Støstadin perehtyneisyys hyvinvointipalvelujen ominaislaatuun ja erityisesti ihmisten hyvinvointia edistävän henkilöstön työn vaatimuksiin.”

”Støstad haluaa herättää keskustelua, jotta palveluiden järjestämiseen ei tehtäisi uudistuksia harkitsematta niiden vaikutuksia koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaan kehityssuuntaan. Siksi on luonnollista, että kirjoittaja antaa aristelematta yhteiskunnallisten arvojensa näkyä.”

Støstad on norjalainen ekonomisti ja sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen keskusjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyökomitean (SAMAK) pääsihteeri.

Kirja julkaistaan yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa.

Jan-Erik Støstad: PAREMPAA PALVELUA!
Suomentaja: Hans Virtanen & Tapio Bergholm
Alkuperäinen nimi: En fjerde vei for velferden: På sporet av framtidas helse, omsorg og skole
ISBN: 978-952-264-675-0,  264 sivua

Kirjan kansikuva 

Arvostelukappaleet: arvostelukappalett@intokustannus.fi

Lisätietoja:
Merja Leskinen, merja.leskinen@tsl.fi, 040 567 3208
Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, 050 4362170

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on todennut, etteivät hyvinvointikuntayhtymään kohdistuneet valitukset estä yhtymän perustamista. Täytäntöönpanosta tehtiin määräajassa kolme valitusta.

Hyvinvointikuntayhtymän toteutus käynnistettiin valituksista huolimatta. Valitukset kohdistuivat Lahden kaupunginvaltuuston 27.6.2016 päätökseen. Kaupunginhallitus on antanut lausunnot valituksiin ja nyt myös hallinto-oikeus katsoo, ettei hyvinvointikuntayhtymän täytäntöönpanolle ole estettä.

Lahden ja yhdeksän naapurikunnan yhteisen kuntayhtymän valmistelutyö on lähtenyt ripeästi liikkeelle. Tavoitteena on luoda vuoden 2017 alkuun mennessä uusi peruspalveluvetoinen hyvinvointikuntayhtymä ja uudistaa toimintatapoja ennakkoluulottomasti. Syksyn 2016 aikana valmistellaan ja osin jo toteutetaan uuden organisaation toimintaan liittyvät perusasiat. Uudistusta johtaa kuntayhtymän uusi hallitus, joka valitaan syyskuussa.

Lisätiedot
kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, 050 63 895
toimialajohtaja Mikko Komulainen, 044 716 1735

Suomen luonnon päivää vietetään 27.8. Silloin voi suunnata esimerkiksi Kymijoen Korkeakoskelle kuulemaan, kuinka luonnonkalakantoja elvytetään. Ministeri Kimmo Tiilikainen avasi 6. kesäkuuta Korkeakoskella Suomen uusimman kalatien,  jota myöten taimenia on jo noussut Kymijokeen. Tapahtumassa asiantuntijat kertovat, miten kalatie mahdollistaa lohen, taimenen ja siian luontaisen elinkierron.

– Kymijoki on yksi merkittävimmistä kalatien rakentamiskohteista Suomessa. Luonnon päivänä kutsumme kaikki kiinnostuneet tutustumaan Korkeakosken kalatiehen, joka tukee vaelluskalojen luontaista elinkiertoa ja josta hyötyvät tulevaisuudessa niin vapaa-ajankalastajat kuin elinkeinon harjoittajat, sanoo tapahtumaan osallistuva kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Kesän aikana 80 kalaa, joista noin 60 taimenia, on kulkenut kalatietä pitkin. Tämä vahvistaa, että kalatie on teknisesti toimiva, vaikka tämän kesän virtausolosuhteet Korkeakoskella eivät kaikilta osin ole tukeneet kalojen hakeutumista kalatiehen. Virtaama Korkeakoskella on ollut huomattavasti normaalia pienempi, koska yksi turbiini on remontissa, sanoo kalastusbiologi Kauko Poikola ELY-keskuksesta.

Vuosina 2015–2016 tehty rakennustyö oli vaativa. Yhteensä 205 metrin pituinen ja 52 allasta sisältävä kalatie on toteutettu kulttuurihistoriallisesti merkittävälle alueelle kohtaan, jossa putouskorkeutta on 13 metriä.

– Kalatietä käyttävien kalojen määrä kasvaa, kun poikastuotanto yläpuolisilla alueilla lisääntyy. Kalatiessä on hyvät säätömahdollisuudet ja syksyn aikana testataan virtaaman ja kynnyskorkeuden säätöjä, jotta lohikalojen mahdollisuudet nousta saadaan optimoitua, Poikola sanoo.

Alkuperäinen lohikanta katosi Kymijoesta vuonna 1933 valmistuneiden voimaloiden ja teollistumisen takia. Alueella on tehty istutuksia, mutta pitemmällä aikajänteellä jatkuvuuden takaa kalojen luontainen lisääntyminen. Kymijoki onkin yksi hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankkeen pilottikohteista, joissa käytännön toimenpiteitä vaelluskalakantojen hyväksi tehdään.

Suomen luonnon päivää vietetään aina elokuun viimeisenä viikonloppuna. Päivästä on tavoitteena tehdä uusi suomalainen kansanperinne ja vakiintunut liputuspäivä.

Korkeakosken kalatie on luonnon päivänä poikkeuksellisesti avoinna yleisölle. Tapahtuman järjestävät ELY-keskus sekä maa- ja metsätalousministeriö. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja paikalla on kahvitarjoilu.

Paikka: Kymijoentie 55, 48720 Kotka
Aika: 27.8. klo 11–14

Lisätietoja:
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0400 291 910, etunimi.sukunimi@mmm.fi
kalastusbiologi Kauko Poikola, ELY-keskus, p. 0295 029 079, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


www.luonnonpaivat.fi

Suomalaisia KUNGS-autotarvikkeiden talvituotteita myydään tänä syksynä Sears-tavarataloissa Yhdysvalloissa sekä Kanadassa. Ensimmäiset lähetykset Kokemäeltä Atlantin yli lähtivät elokuussa.

Sinituotteen autotarvikesarja KUNGS valtaa Pohjois-Amerikan markkinat. Searsille myyntiin päätyivät KUNGSin tuotevalikoimasta neljä erilaista lumiharjaa ja jääraappaa: teleskooppivarrella varustettu lumiharja-jääraappa Tele-Is, pitkävartinen lumiharja-jääraappa Mega-Is, lumiharja Max-Is, sekä jääraappa Mid-is.

Tuotteiden myynti amerikkalaisille jälleenmyyjille ei ole helppoa, mutta jos jonkun tuotteen, niin suomalaisen lumiharjan kohdalla se todellakin on mahdollista.

- Voimme ylpeänä sanoa, että KUNGS-jääraapat ovat parhaita maailmassa ja kestävät karutkin olosuhteet. Nehän on testattu Suomessa, kertoo vientipäällikkö Konrad Osinski.

Luonnolliset testiolosuhteet ovat innostaneet pitkäjänteiseen ja innovatiiviseen kehitystyöhön. Tämän lisäksi laadunvalvonta on tarkkaa. Kaikki uutuudet tuodaan yleensä ensin Suomen markkinoille, sillä täällä talvituotteiden, kuten jääraappojen ja lumiharjojen osalta kuluttajien vaatimustaso on korkealla.

KUNGS-tuotteita on viety jo vuosia Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan ja erityisesti esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tuotteet ovat suosittuja.

- On ollut oikeastaan vain ajan kysymys, milloin kiinnostus saadaan heräämään myös Euroopan ulkopuolella, Osinski sanoo.

KUNGS on Pohjoismaiden johtava autotarvikesarja, jonka erityisosaamiseen kuuluvat Suomen talveen ja ankariin sääolosuhteisiin kehitetyt talvituotteet. KUNGS-tuoteperhe sisältää myös välineet auton, asuntovaunun tai veneen pesuun, kiillotukseen sekä sisätilojen puhdistukseen. Tuotteiden kotimaisuusaste on vahva, ja merkittävä osa niistä kantaakin kotimaisesta alkuperästä kertovaa avainlipputunnusta. KUNGS-brändin takana on suomalainen perheyritys Sinituote Oy.

Kuvia tuotteista löytyy osoitteesta:

http://www.kungs.fi/aineistopankki/716

Lisätiedot:

Konrad Osinski, vientipäällikkö, p. 050 435 3670, konrad.osinski@sinituote.fi
Aino Määttä, varatoimitusjohtaja, p. 019 7600 213, aino.maatta@sinituote.fi
Anna Simolin, tiedottaja, p. 019 7600218, anna.simolin@sinituote.fi 

Kadunrakennustyö haittaa liikennettä Talolankadulla välillä Paimalantie - Lampurinkatu 25.8.2016. Työaika 7-18. Paikalla liikenteenohjaajat. Ajokaista kavennettu. Ajokaista suljettu. Työkoneita liikenteen seassa. Haittaa molemmissa ajosuunnissa.

Perisherissä Australiassa laskettiin kauden ensimmäinen kilpailu. World Snowboard Tourin The Mile High oli todella kovatasoinen, sillä paikalla oli Australian hyvien treeniolosuhteiden vuoksi lähes kaikki maajoukkueet. Tiukassa kisassa ainoana suomalaisena finaaliin laskenut Kalle Järvilehto oli yhdeksäs pisteillä 61,08. Kisan voitti Ruotsin Sven Thorgren pistein 86,25.

Kisan muut suomalaiset, Roope Tonteri, Ville Paumola, Rene Rinnekangas ja Henna Ikola tippuivat semifinaaleissa jatkosta. Ikola oli heistä paras sijoittuen yhdeksänneksi, kun kahdeksan jatkoi finaaliin.

Kisan poikkeavassa formaatissa laskettiin ensin kaksi reililaskua, joiden jälkeen kaksi hyppyrilaskua. Kallen molemmat reiliranit hieman epäonnistuivat, mutta hyppyreistä toinen rani onnistui erinomaisesti. Hänen hyppyrilaskunsa oli alley oop backside 720, frontside 720, backside 1260 ja switch backside 1080.

- Kyllähän se vähän ärsyttää, kun karsinnoissa ja semeissä reilirani meni niin hyvin kuin voi vaan mennä. Finaalissa reilin kinkistä lipsahti ensin ohi ja toisella alta, niin siihen se kaatui. Päällisin puolin jäi kuitenkin ihan hyvät fiilikset. Tästä on hyvä parantaa. On jo hyvin saanut tatsiin viime kauden hyviä temppuja, joten hienosti on kausi lähtenyt liikkeelle, Kalle Järvilehto kommentoi.

- Kalle laski kyllä todella hyvin. Vaikka reilit menikin pieleen, niin silti sai itsensä kerättyä ja tehtyä parasta itseään. Kun ajattelee meitä muita joita oli kisassa, niin hyvin kaikki laskivat. Renekin olisi ollut ihan finaalikamaa ilman pientä lipsahdusta. Vaikkei nyt glooriaa tullutkaan, niin kyllä tähän voi olla tyytyväinen, päävalmentaja Antti Koskinen kommentoi.

Lisätietoja:

freestylejoukkueen päävalmentaja Antti Koskinen, email. antti.koskinen@fsa.fi / puh. 045 670 2060 
tiedottaja Tuukka Tams puh. 044-5431740 / email. tuukka.tams@fsa.fi

A-maajoukkueen viralliset yhteistyökumppanit ovat Veikkaus, Ruka, Honor ja Dextra.

Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaali järjestetään Rotuaarin aukiolla perjantaina 26. elokuuta. Tapahtuma aiheuttaa muutoksia keskustan liikennejärjestelyihin aukion läheisyydessä perjantain aikana.

Tapahtuma-alue kattaa Rotuaarin aukion lisäksi osan Pakkahuoneenkatua ja Kirkkokatua. Kadut suljetaan perjantaina klo 9 alkaen välillä Pakkahuoneenkatu 11–13 ja jalankulkijoita lukuun ottamatta Kirkkokatu 6 edustalta. Huolto- ja jakeluliikenne on kuitenkin sallittu.

Pysäköinti on kielletty tapahtuma-aikana kyseisillä katuosuuksilla ja lisäksi välillä Kirkkokatu 11–13. Kokonaisuudessaan alue on suljettuna klo 19–23, ja palautuu normaalikäyttöön lauantaiyönä klo 3. Citybussi liikennöi perjantain aikana poikkeusreitillä Pakkahuoneenkatu – Kirkkokatu – Hallituskatu - Isokatu.

Jalankulkijoita kehotetaan varovaisuuteen Rotuaarin lavan läheisyydessä tapahtuman rakennustöiden aikana.

Tapahtuman yleisöä pyydetään huomioimaan, että sateenvarjojen ja potkulautojen tuominen tapahtuma-alueelle on turvallisuussyistä kiellettyä.

MM-finaalin lavan eteen on varattu pyörätuolipaikkoja. Paikat on merkitty ISA-tunnuksin. Tapahtuman aikana paikkojen saavutettavuus voi suuresta yleisömäärästä johtuen olla vaikeaa, joten pyörätuolipaikoille kannattaa saapua ajoissa. 

Ilmakitaransoiton MM-kisat järjestetään 21. kertaa 24.–26. elokuuta. MM-finaali järjestetään Rotuaarin aukiolla tämän viikon perjantaina klo 20-22.30. Tapahtuma on pääsymaksuton ja ikärajaton.

www.ilmakitara.fi

Lisätietoja:

Sirkkaliisa Huhtala
Tuottaja
siri(at)oulunjuhlaviikot.fi
puh. 0504003538

Väitöskirjatyössä on tutkittu vuorovaikutteisen alueiden käytön suunnittelun käytäntöjä ja toimintakulttuuria Pohjois-Suomessa. Alueiden käytön suunnittelu on kuntien tehtävä, jossa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa vuorovaikutteista kaavoitusprosessia. Pyrkimyksenä on avoin ja eri osapuolten vaikutusmahdollisuudet turvaava suunnitteluprosessi. Ideaalitilanteessa vuorovaikutuksessa ovat hallinnon, kansalaisten, elinkeinoelämän ja poliittisen päätöksenteon näkökulmat. Kunnilla on merkittävä rooli vuorovaikutteisen suunnittelun toteuttamisessa.

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että pohjoissuomalaisten kuntien alueiden käytön suunnittelussa täytetään lain edellyttämät vuorovaikutteisen suunnittelun minimivaatimukset. Tulosten perusteella vuorovaikutus toteutuu enimmäkseen tiedottamisena ja kuulemisena eli mielipiteiden keräämisenä. Vuorovaikutteista suunnittelua ei tulosten mukaan nähdä laajana ja jatkuvana prosessina, joka voisi hyödyttää esimerkiksi kuntien päätöksentekoa ja yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Tutkimuksessa on kehitetty teknologiatuettu vuorovaikutteisen suunnittelun prosessimalli, joka tukisi kaavoittajien, viranomaisten, osallisten ja luottamushenkilöiden välistä aktiivista, avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta.

Monimenetelmällisessä tutkimuksessa on tarkasteltu Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueiden käytön suunnittelusta vastanneiden henkilöiden, ELY-keskusten ja maakunnan liittojen edustajien, konsulttisuunnittelijoiden sekä Pohjois-Suomessa toimineiden kaivosyhtiöiden edustajien näkemyksiä vuorovaikutteisesta suunnittelusta. Näiden toimijoiden haastattelujen ohella tutkimuksessa on hyödynnetty pohjoissuomalaisten kuntien kaavoittajille toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia. Laadullista aineistoa on täydennetty toimintatutkimuksellisella otteella toteutettujen, vuorovaikutteista suunnitteluprosessia tutkineiden ja kehittäneiden työpajojen aineistolla.

Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa ajankohtaisessa keskustelussa valtion ja paikallishallinnon työnjaosta sekä itsehallinnon uudistuvista muodoista. Lisäksi tutkimus tuo esiin menettelytapoja kuntien alueiden käytön suunnittelun ja kaivostoiminnan yhteensovittamisessa.

- - -

Arkkitehti Leena Soudunsaari väittelee Oulun yliopistossa 2.9.2016. Arkkitehtuurin alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Vuorovaikutteinen alueiden käytön suunnittelu. Suunnittelukäytäntöjen arki pohjoissuomalaisissa kunnissa (Interactive land use planning. The everyday planning practices of the municipalities in Northern Finland). Vastaväittäjinä toimivat tohtori Aija Staffans Aalto yliopistosta ja tohtori Leena Rossi Jyväskylän kaupungilta. Kustoksena toimii professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa arkkitehtuurin tiedekunnan Apaja-salissa (Aleksanterinkatu 4-6) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Arkkitehti Leena Soudunsaari

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1995, Kuusamon lukio

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto

Tiedekunta ja laitos:
Arkkitehtuurin tiedekunta, yhdyskuntasuunnittelu

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1294-4

Postimuseon Salaista jääkäripostia -näyttelyyn liittyy syksyn aikana aiheeseen sopivia tapahtumia. Kenraali Gustav Hägglund luennoi tiistaina 6.9. kello 18 aiheesta: jääkärien perintö. Ennen luentoa kello 17 on opastus näyttelyyn. Näyttely kertoo jääkäreistä kirjeiden ja päiväkirjojen avulla.

Keskiviikkona 14.9. kello 17 näyttelyyn on draamaopastus ja kello 18 tutkija, FT, Tuomas Hopun luento: Jääkäreiden yhteydenpito kotimaahan 1915–1918. Salaista jääkäripostia -näyttelyn toiminnallisella draamakierroksella kävijä värvätään mukaan jääkärisotilaiden matkaan Saksaan, jossa hän pääsee eläytymään jääkäriliikkeessä mukana olleiden sotilaiden elämään uudesta näkökulmasta. Roolissa on Jarmo Skön.

Luennoille on vapaa pääsy. Opastuksille on Vapriikin pääsymaksu 10 ja 4 euroa.

Lauantaina 29.10. kello 10–16 on vuorossa jääkärin tie –seminaari, jossa on useita puheenvuoroja:

• Klo 10 tilaisuuden avaa ja juontaja Suomalaisen Klubin puolesta Kalervo Sipi, Jääkäriliikkeen lyhyt esittely

• Klo 10–11 kenraalimajuri evp, Jukka Pennanen, Preussilaista kuria ja sotilaskoulutusta - mitä he oikein oppivat?

• Klo 11–12 tutkija, FT, Tuomas Hoppu, Jääkärit kirjeidensä ja päiväkirjojensa valossa

• Klo 12–14 omakustanteinen lounas ja näyttelyyn tutustuminen. Vapriikin pääsymaksu.

• Klo 12.00–12.30 Tutkija, FT, Tuomas Hoppu signeeraa kirjaansa Jääkärit Saksan tiellä – Jääkäreiden tarina kirjeiden ja päiväkirjojen valossa

• Klo 14–15 professori Matti Lackman, Jääkäriliikkeen kaksi rintamaa. Itärintama ja Tornionlaakso.

• Klo 15–16 professori Kari Hokkanen, Jääkärit itsenäisyyden luojina ja puolustajina

• Klo 15.55 loppuyhteenveto Kalervo Sipi

• Klo 16.00 tilaisuus päättyy

Postimuseo järjestää seminaarin yhteistyössä Vapaussodan Perinneliiton ja Suomalaisen Klubin kanssa. Seminaariin on vapaa pääsy.

Postimuseo, museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5. Postimuseon koko syksyn oheisohjelma sekä Salaista jääkäripostia -näyttelyn tiedote

 Lisätietoja antaa : Postimuseosta museolehtori Elina Eerola, puh. 040 5624453, elina.eerola@postimuseo.fi

Turun päälähetysasemalla tehdään antennitelevisioverkon taajuusmuutoksia 25. - 27.10.2016. Samanaikaisesti tehdään muutostöitä myös alueen täytelähetinasemilla. Muutosten yhteydessä tv-lähetyksissä esiintyy muutaman tunnin katkoksia.

Taajuusmuutosten vuoksi antennijärjestelmiin on viritettävä uudet lähetystaajuudet niissä taloyhtiöissä ja julkisissa rakennuksissa, jotka vastaanottavat televisiolähetyksiä yhteisantenniverkon kautta. Tämän vuoksi yhteisantennikiinteistöjä hoitavien isännöitsijöiden kannattaa olla yhteydessä paikalliseen antenniurakoitsijaan jo nyt, mikäli antennijärjestelmää ei ole pitkään aikaan kunnostettu.

Taajuusmuutokset koskevat Digitan operoimaa UHF-taajuusalueen antennitelevisioverkkoa. Muutokset eivät koske kaapelitelevisioverkkoa eivätkä DNA:n operoimaa VHF-taajuusalueen antennitelevisioverkkoa.

Taajuusmuutosten aikataulu Varsinais-Suomen alueen lähetinasemilla

Mitä yhteisantennikiinteistössä pitää tehdä?

Kaikkien yhteisantennijärjestelmien päävahvistimet on viritettävä sen jälkeen, kun uudet taajuudet on otettu alueella käyttöön. Joissakin tapauksissa antennijärjestelmän päävahvistin voidaan joutua uusimaan viritysten toteuttamiseksi, joten vanhojen antennijärjestelmien kunto on hyvä tarkistuttaa etukäteen.

Taajuudet muuttuvat Turun päälähetysasemalla kaikissa kanavanipuissa. Päälähetysasemalla tehtävien taajuusmuutosten jälkeen osaa televisiolähetyksistä lähetetään rinnakkain sekä uusilla että vanhoilla taajuuksilla noin kuukauden ajan, jolloin antenniurakoitsijoiden on tehtävä taloyhtiöissä viritystyöt. Rinnakkaislähetykset koskevat seuraavia ohjelmistoja:

• A-kanavanippu (mm. Yleisradion kanavat),
• B-kanavanippu (mm. MTV3, Nelonen, Sub),
• C-kanavanippu (mm. Hero, Fox, Frii) ja
• E-kanavanippu (mm. Jim, TV5, Kutonen).

Täytelähetinasemilla ei yleensä lähetetä rinnakkaislähetyksiä, joten näiden peittoalueilla viritystyöt pitää tehdä samana päivänä kuin taajuudet muutetaan. Joillakin täytelähetinasemilla muutetaan kanavanippu A:n (mm. Ylen kanavat) taajuutta. Näiden peittoalueilla rinnakkaislähetykset kestävät noin viikon.

Lähetinasemakohtaiset aikataulut sekä tiedot rinnakkaislähetyksistä ja lähetyskatkoksista löytyvät Digitan verkkopalvelusta www.taajuusmuutos.fi.

Mitä yksittäisen taloyhtiön asukkaan pitää tehdä?

Antenniurakoitsijan tehtyä viritystyöt kiinteistössä on taloyhtiön asukkaiden tehtävä televisioiden tai digiboksien kanavahaku uudelleen. Useimmat tv-vastaanottimet tekevät kanavahaun automaattisesti. Taloyhtiöiden velvollisuus on tiedottaa asukkaille ajankohdasta, jolloin kanavahaku on tehtävä.

Koskevatko muutokset omakotitaloissa asuvia?

Omakotitaloissa ja niissä pientaloissa, joissa ei ole yhteisantennijärjestelmää, ei yleensä tarvita muutostöitä. Mikäli antennijärjestelmä on kunnossa, riittää television tai digiboksin kanavahaku sen jälkeen, kun taajuusmuutokset alueella on tehty.

Taajuusmuutosten yhteydessä TV-katsojia opastetaan kanavahaun tekemisessä Viestintäviraston neuvontapalvelussa arkisin klo 14.00 - 19.00 numerossa 0295 390 280 (paikallisverkkomaksu).

Miksi taajuusmuutokset tehdään?

Television antenniverkon hyödyntämä 700 MHz:n taajuusalue siirtyy vuoden 2017 alussa langattoman laajakaistan käyttöön. Antennitelevision taajuusalueen kaventuessa tv-verkkojen lähetystaajuuksia on järjesteltävä uudelleen, jotta televisiopalvelujen määrä ei vähenisi. Tämän vuoksi huomattava määrä Digitan lähetysverkon pää- ja täytelähettimien taajuuksista muuttuu.

Lisätietoja:

Tietoa paikallisista antenniurakoitsijoista löytyy Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n sivuilta tai Digitan sivuilta.

Lisätietoa taajuusmuutoksista löytyy Viestintäviraston verkkosivuilta.

Katso myös video antennitelevisioverkon muutoksista

Projektikoordinaattori Tiina Aaltonen, p. 0295 390 526

Posti suunnittelee varastoliiketoiminnan tehostamista. Taustalla ovat muutokset asiakasrakenteessa ja erityisesti Postin merkittävän asiakkaan, Anttilan, konkurssi heinäkuussa.

- Valitettavasti Postin suurimman logistiikka-asiakkaan menetys asiakkaan konkurssin myötä ja asiakasrakenteen muutos vaativat meitä sopeuttamaan toimintaamme, sanoo Postin Toimitusketjuratkaisut-yksikön johtaja Harri Kämppä.

Muutoksen johdosta Posti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut 1.9.2016. Neuvottelut koskevat 588 henkilöä. Alustavan arvion mukaan vähennystarve on enintään 75 henkilöä. Henkilöstövaikutukset täsmentyvät neuvottelujen edetessä.

Muutoksella ei ole vaikutusta Postin muihin palveluihin.

Vastuullisena työnantajana Posti osallistuu henkilöstön tukemiseen muutostilanteessa Uusi polku -tukiohjelmalla, joka tarjoaa valmennusta ja tukea työnhakuun, uudelleenkouluttautumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen.

Lisätietoja: Postin MediaDesk, puh. 020 452 3366 (ma - pe klo 9.00 - 16.30)

DI Heikki Kaunisto on nimitetty Antilooppi Management Oy:n talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) 8.8.2016. Heikki on viimeksi toiminut North European Oil Trade Oy:n talous- ja rahoitusjohtajana.

”Heikillä on vahva talouden ja rahoituksen kokemus usealta toimialalta, jolla on suuri merkitys Antiloopin kasvun tukemisessa. On hienoa saada Heikki mukaan Antiloopin tiimiin”, sanoo Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi.

"Antilooppi on tuulahdus jotain uutta, raikasta ja kehityskelpoista. Antilooppi tarjoaa kasvustrategiallaan haasteita ja mahdollisuuksia, joihin tarttuminen kiehtoo ja motivoi. On mukava liittyä organisaatioon, jossa on ammattitaitoinen, sitoutunut ja kannustava ilmapiiri", sanoo Antiloopin uusi CFO Heikki Kaunisto.    

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Tuomas Sahi, puh. 0400 907 877

Talousjohtaja Heikki Kaunisto, puh. 050 440 5224

Liikennevirasto ja Rauman Satama Oy kutsuvat median Rauman meriväylähankkeen ja sataman konttiterminaalihankkeen esittelytilaisuuteen torstaina 1.9.2016 klo 14:00 alkaen Rauman satamaan.

Tarkennettu ohjelma:
(Kesto noin 3,5 h)

• Klo 14:00 kokoontuminen sataman portilla yhteiskuljetukseen. Halukkaille mahdollisuus nauttia kahvit porttiravintolassa klo 13:45.
• Työmaavierailut (säävaraus)
• Meriväylähanke, venekierros urakka-alueella Järviluodon läjitysaltaan ja ruoppauskaluston läheisyydessä
• Konttiterminaalihanke, kävelykierros urakka-alueella satamassa
• Noin klo 16:30 hankkeiden yleisesittelyt Petäjäksen koulutustiloissa
• Rauman 12 m meriväylähanke, Liikenneviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri
• Rauman sataman konttiterminaalin laajennushanke, Rauman Satama Oy toimitusjohtaja Hannu Asumalahti
• Esitysten lomassa tarjolla kevyt päivällinen

Tilaisuus pidetään suljetulla satama-alueella, joten kulkulupajärjestelyjä varten osallistujien tulee ilmoittautua viim. 26.8. osoitteeseen office@portofrauma.com tai puhelimitse 02 837 11.

Suosittelemme sään mukaista varustusta. Tarvittavat turvavarusteet isäntien puolesta (huomiovaatetus, turvakengät, suojakypärät, suojalasit, pelastusliivit). Työmaakierroksilla on mahdollisuus kuvata.

Vt 14 Laitaatsalmen kohta -hankkeen rakennustyöt Savonlinnassa ovat käynnistyneet, ja alkuvaiheessa työt keskittyvät Laitaatsalmen eteläisen sillan rakentamiseen.

Molemmin puolin Laitaatsalmea käyttöön otettavien väliaikaisten kiertoteiden rakentaminen on aloitettu, ja liikenne ohjataan näille ratapenkereillä kulkeville kiertoteille viikon 36 (5.9.–9.9.) aikana. Samassa yhteydessä kevyen liikenteen väylän linjaan tulee pieniä muutoksia. Kiertotiejärjestelyt ovat käytössä lokakuuhun 2017 saakka.

Syksyn rakennustöihin kuuluvat lisäksi eteläisen sillan alapuolella tehtävät louhinnat sekä maankaivu- ja täyttötyöt. Louhintatöiden aikana liikenne joudutaan pysäyttämään satunnaisesti räjäytysten ajaksi. Pysäytysten kesto on enimmillään 8 minuuttia. Louhintatöitä tehdään arkisin kello 7–18 välisenä aikana, 25.8. alkaen. Ensimmäisen vaiheen louhintatyöt kestävät arviolta lokakuuhun 2016 saakka.

Hankkeen rakennustöiden ajan ajoneuvoliikenteen käytössä säilyy kaksi ajokaistaa, yllä mainittuja lyhyitä pysäytyksiä lukuun ottamatta.

Kevyen liikenteen yhteys Laitaatsillantieltä valtatielle 14 suljetaan syyskuun 30. päivä eteläisen sillan rakentamisen ajaksi, eli syksyyn 2017 saakka. Kevyt liikenne ohjataan väliaikaisesti Pihlajavedentien kautta Savontielle ja siitä valtatielle 14 olemassa olevia kevyen liikenteen väyliä pitkin.

Lisätietoja:
Hannu Nurmi, projektipäällikkö, Liikennevirasto, 029 534 3574
Aki Loikkanen, työmaapäällikkö, Destia Oy, 0400 246 944

Tietoa hankkeesta:
www.liikennevirasto.fi/laitaatsalmi
www.facebook.com/vt14laitaatsalmi

Hankkeessa siirretään Kyrönsalmen syväväylä helpommin navigoitavaan Laitaatsalmeen. Uuden syväväylän kohdalle rakennetaan kiinteät maantiesillat sujuvoittamaan liikennettä. Lisäksi hankkeen tieosuuksia parannetaan tienkäyttäjien turvallisen ja sujuvan liikennöinnin varmistamiseksi. Hanke toteutetaan vuosina 2016–2019.

Suomen tietokirjailijat ry:n syksyn apurahojen hakeminen luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn alkaa lauantaina 27. elokuuta 2016. Hakuaika päättyy perjantaina 30. syyskuuta 2016 klo 16.00.

Apurahaa haetaan verkkolomakkeella. Linkki hakulomakkeeseen ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteessa www.suomentietokirjailijat.fi/apurahat/syksyn-apurahat/

Apurahaa voivat hakea kaikki tekijät, jotka ovat aiemmin kirjoittaneet yksin tai ryhmän jäsenenä tietoteoksen. Hakijan ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Työskentelyapuraha on tarkoitettu kattamaan kirjoitustyön aikaisia elinkustannuksia. Apurahaa ei myönnetä työryhmille tai yhteisöille, mutta työryhmän jäsenet voivat hakea henkilökohtaisia apurahoja. Apurahaa ei myönnetä jo valmistuneisiin hankkeisiin.

Päätökset apurahansaajista ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla 9. joulukuuta 2016.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Lisätiedot:
Jukka-Pekka Pietiäinen | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

Kauden 2016-2017 Audi Alpine Ski Tour alkaa IRONMAN-kilpailuilla Tampereella 27. ja 28.8. ja Rovaniemellä 4.9. yhteistyössä Varalan ja Lapin Urheiluopistojen kanssa.

IRONMAN-kilpailu on 14-16-vuotiaille tytöille ja pojille suunnattu kuntokisa, jonka testipatteristo pohjautuu vuonna 2002 luotuun Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen. IRONMAN-kilpailun tavoitteena on testata alppihiihdossa huipulle nousemisen kannalta tärkeitä perusominaisuuksia. Kilpailusuoritukseen kuuluu yhdeksän lajia, joilla mitataan mm. nopeutta, kestävyyttä, voimaa ja nopeustaitavuutta.

Kolmatta kertaa järjestettävällä IRONMAN-kilpailulla ohjataan nuoria alppihiihtäjiä harjoittelemaan maajoukkueurheilijoiden tavoin myös lajiharjoittelun ohella.

- Maajoukkueessa on panostettu viime vuosina paljon fysiikkatreenaamiseen ja sen seuraamiseen. On hienoa nähdä, että nuoretkin panostavat fysiikan harjoittamiseen tavoitteellisesti, sillä alppihiihto on paljon muutakin kuin laskemista. IRONMAN-testi on hyvä mittari nuoren urheilijan uralla kohti alppihiihdon huippua, maajoukkueen päävalmentaja Janne Haarala toteaa.

Vajaasta kahdesta sadasta Audi Alpine Ski Tour -urheilijasta yli 130 osallistuu IRONMAN-kilpailuun.

- Nuorella iällä tulisi kiinnittää erityistä huomiota räjähtävyyden, ketteryyden ja aerobisen kunnon kehittämiseen, ja tässä IRONMAN-testit ovat erinomainen väline. Lisäksi tavoitteena on kerätä tietoa nuorten fyysisistä ominaisuuksista sekä niiden kehityksestä, jotta heille rakentuu tasapainoinen lihaksisto, valottaa projektin vetäjä Mikael Kurki.

Aikataulut:

La 27.8.2016 IRONMAN-kilpailu (Etelä-Suomi), Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Ilmailukatu 2, Tampere

Su 28.8.2016 IRONMAN-kilpailu (Keski-Suomi), Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Ilmailukatu 2, Tampere

Su 4.9.2016 IRONMAN-kilpailu (Pohjois-Suomi), Santasport Lapin Urheiluopisto, Hiihtomajantie 2, Rovaniemi

Lisätiedot:

Mikael Kurki, +358 400 418 747, mikael.kurki@skisport.fi