Kumparemaajoukkueen tämän kauden tavoitteena on saada ainakin yksi laskija maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmen parhaan joukkoon. Slopestylessä odotetaan kuumeisesti ykköslaskija Sami Säkkisen paluuta suksille.

Suomen freestylemaajoukkueiden kesäleirien painopiste on ollut hyppyjen harjoittelu ja niiden vaikeusasteen nostaminen vesihyppyreillä. Lumileiritys alkaa Sveitsin Zermatissa lokakuun alusta ja sen jälkeen joukkueet ovat lumilla viisi päivää viikossa läpi kauden.

- Viime kaudella kumpareissa palattiin mitalitasolle ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen, mikä on tuonut hyvää itseluottamusta koko joukkueeseen. Jimi Salonen on meidän selkeä ykköstykki ja tavoite on kirkastaa viime kaudella saavutettua maailmancupin kokonaiskilpailun viidettä sijaa. Kaikessa työssä tähdätään Pyeongchangin vuoden 2018 olympialaisiin, summaa freestylen päävalmentaja Janne Lahtela.

Slopestylemaajoukkueen ykköslaskija Sami Säkkinen loukkaantui juuri ennen viime kauden alkua, mutta kuntoutuminen on hyvässä vauhdissa ja hänen paluutaan suksille odotetaan mielenkiinnolla. Säkkinen on päässyt tekemään jo mm. aitahyppyharjoituksia.

- Joukkueena tavoittelemme finaalipaikkoja maailmancupkisoissa ja olympiarankingissa top 30 -sijoitusta, Lahtela jatkaa.

Lisätietoja:

Päävalmentaja Janne Lahtela +358 40 535 0531

Viestintäpäällikkö Mikko Suursalmi +358 400 933 563

Kaikille avoimeen lasten, nuorten ja perheiden Taikahattu-tapahtumaan osallistui lauantaina noin 600 kävijää. Tapahtuma järjestettiin Validia Kuntoutus Lahden tiloissa ja lähiympäristössä.

– Saimme kiitosta rennosta ja festarimaisesta tunnelmasta. Ihmiset tuntuivat nauttivan mukavasta päivästä. Taikahattu koettiin myös mahdollisuudeksi kohdata luontevalla tavalla erilaisuutta, kertoo asiakkuuspäällikkö Miia Jokinen Validia Kuntoutuksesta.

Tapahtumassa oli soveltavaa liikuntaa, tekemistä ja kokemista kaikenikäisille. Esimerkiksi soveltava keilailu sujui pieniltäkin lapsilta ja poniratsastus oli jälleen kerran suosittua. Päälavalla Pertti Kurikan Nimipäivät ja pyörätuoliräppäri Elvido saivat eturivin hurraamaan ja toivomaan lisää.

Elvido eli Elias Enroth vammautui tapaturmassa pari vuotta sitten. Hänen sanomansa on selvä: eteenpäin mennään, vaikka välillä onkin vaikeaa.

– Olen harrastanut musiikkia koko ikäni, mutta räpistä innostuin vammautumisen jälkeen. Kuka muu muka räppää pyörätuolissa, Enroth heittää.

Yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa

Validia Kuntoutus aikoo jatkossakin järjestää paikallisia, hyvää mieltä tuovia tapahtumia. Taikahatun toteutuksessa oli mukana lähes kaksikymmentä yhteistyökumppania. Yksi niistä oli Leijonaemot, jonka toimintapisteellä askarreltiin oman elämän aarrekarttoja ja koottiin yhteistä voimavarapuuta. Leijonaemot tarjoaa vertaistukea erityislasten vanhemmille.

– Meidän pisteellä mietittiin arjen pieniä iloja ja voimavarojen saamista. Kävimme myös paljon keskusteluita erityislapsiperheiden tilanteesta. Tulemme ehdottomasti jatkossakin mukaan tällaisiin tapahtumiin, kertoo Kati Vaari Leijonaemoista.

Kuvat

http://www.epressi.com/media/mediabankfiles/292/images/validia-kuntoutus/taikahattu-2016_elvido_pkn_kuva-merja-monto.jpg

http://www.epressi.com/media/mediabankfiles/292/images/validia-kuntoutus/taikahattu-2016_elvido_kuva-merja-monto.jpg

Lisätiedot tapahtumasta

Miia Jokinen, p. 044 7650439, miia.jokinen@validia.fi

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) Cinema Social -dokumenttisarjan syksyn ensimmäisenä teoksena nähdään Borislav Borisovin On the Streets of Helsinki (2016). Näytös järjestetään tiistaina 30. elokuuta klo 16.30 Diakin Helsingin toimipisteessä, Kyläsaarenkuja 2.

On the Streets of Helsinki avaa silmät Helsingin katujen todellisuudelle kodittoman näkökulmasta. Ohjaaja Borislav Borisov kävelee läpi talvisen kaupungin keskustellen Marinchon, Lazarin, Momchilin, Jessican, Oviciun ja näiden ystävien kanssa.

Diakista sosionomiksi valmistuneen Borisovin elokuva Bulgarian Roma in Helsinki nähtiin Cinema Socialin kevään 2016 ohjelmistossa. Ohjaaja työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksella erityisesti Kaakkois-Euroopasta saapuneiden maahanmuuttajien parissa. Borisov on osallistunut aktiivisesti Diakin alumnitoimintaan muun muassa ohjaamalla opiskelijoiden harjoitteluita. Ohjaaja alustaa dokumentin ja osallistuu keskusteluun.

Diakin alumnitoiminta esittää syksyn aikana yhteensä viisi globaaleihin sosiaalisiin teemoihin liittyvää dokumenttia Diakin Helsingin toimipisteessä. Näytökset ovat samalla keskustelutilaisuuksia, ja ne ovat avoimia kaikille (keskustelukieli englanti).

Osallistumisesta voi myös saada opintosuorituksen Diakin avoimen ammattikorkeakoulun, avoin@diakin, kautta (opintomaksu 20 euroa). Osallistuminen ilman opintosuoritusta on maksutonta.

Lisätiedot: alumnikoordinaattori Maija Kalm-Akubardia, maija.kalm-akubardia@diak.fi, 040 509 0727

Cinema Social by Diak Alumni on osa Kansainväliset korkeakoulutetut työelämään! -hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Arcadan, Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Moottoripyörien, mopojen, mönkijöiden ja moottorikelkkojen liikennekäytöstäpoisto herättää kysymyksiä FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnassa. Liikennekäytöstäpoisto tehdään rekisteri-ilmoituksella Trafiin, aiempi vapaamuotoinen ilmoitus vakuutusyhtiöön ei enää riitä. Asiakkaan pitää myös itse tarkistaa onko poistolla vaikutusta omaan vakuutusmaksuun.

”Epäselvyyttä on ollut siitä, mihin ja millä tavalla ilmoitus liikennekäytöstäpoistosta tehdään. Liikennekäytöstäpoisto on Trafille tehtävä maksullinen rekisteri-ilmoitus. Ilmoitusta ei voi tehdä määräajaksi, vaan ajoneuvo pysyy liikennekäytöstä poistettuna, kunnes asiakas tekee Trafille uuden ilmoituksen ajoneuvon liikenteeseen otosta. Silloin kun ajoneuvo on poistettu liikennekäytöstä, sillä ei saa ajaa”, vakuutusasiantuntija Hanna Salo FINEstä sanoo.

Asiakkaalla on eri vaihtoehtoja rekisteri-ilmoituksen tekoon. Ilmoituksen voi tehdä Trafin verkkosivuilla tai oman vakuutusyhtiön sähköisessä palvelussa. Asiakas voi myös asioida henkilökohtaisesti katsastusasemalla tai vakuutusyhtiönsä konttorissa. Asiakkaalle on edullisinta tehdä ilmoitus sähköisiä kanavia itse hyödyntäen.

Maksuhyvitystä ei välttämättä saa

”Tilapäisen liikennekäytöstäpoiston ajalta ei välttämättä saa hyvitystä moottoripyörien, mopojen, mönkijöiden ja moottorikelkkojen vakuutusmaksuista. Vakuutusyhtiöiden tuotteet poikkeavat toisistaan sen suhteen saako maksuhyvitystä tai onko sen saamiseksi muita ehtoja, kuten vähintään 30 vuorokauden mittainen liikennekäytöstäpoisto. Varsinkin vuodenaikahinnoitelluissa vakuutuksissa maksuhyvitys ajokauden ulkopuolella voi olla hyvin vähäinen, tai sitä ei saa lainkaan”, Salo jatkaa.

”Asiaa ei vielä tunneta ja se tulee vastaan ensimmäistä kertaa monille moottoriajoneuvojen omistajille ajokauden päättyessä nyt syksyllä. Ennen ilmoituksen tekoa kannattaa tarkistaa, saako liikenne- tai kaskovakuutuksesta minkäänlaista maksuhyvitystä”, Salo sanoo. 

Lisätietoja:

Vakuutusasiantuntija Hanna Salo, p. 09 6850 1228
Viestintäpäällikkö Elina Antila, p. 09 6850 1246 tai 040 548 3838

Viime viikonloppuna hypätyn Kuopion Continental Cupin jälkeen suomalaiset mäkimiehet jatkavat kilpailemista sekä kesä GP-kisoissa Japanin Hakubassa että Continental Cupissa Tsekin Frenstatissa.

Yhdistetyn joukkue suuntaa kovan kesäharjoittelujakson jälkeen Keski-Eurooppaan, missä kilpaillaan tiiviisti viisi kesäkilpailua reilun viikon sisällä.

Mäkihyppy

Mäkihypyn maailmancupin sivuille 

Summer Grand Prix

Hakuba, Japani 26.-28.8.2016 

Miehet
Lauri Asikainen, Jarkko Määttä

Median yhteyshenkilö, valmentaja Lauri Hakola +358 44 514 4564

Continental Cup

Frenstat, Tsekki 26.-27.8.2016 

Miehet
Andreas Alamommo, Janne Korhonen, Elias Vänskä

Median yhteyshenkilö, valmentaja Jarkko Saapunki +358 400 375 695

Yhdistetty

Yhdistetyn maailmancupin sivuille

Summer Grand Prix

Oberwiesenthal, Saksa 27.-28.8.2016 

Villach, Saksa 31.8.2016 

Oberstdorf, Saksa 2.-3.9.2016 

Miehet
Ilkka Herola, Matti Herola, Eero Hirvonen, Leevi Mutru

Median yhteyshenkilö, päävalmentaja Petter Kukkonen +358 40 120 7772

Youth Cup

Oberstdorfissa kilpaillaan kesä-GP-sarjan aikaan myös Youth Cupin osakilpailu. Mukana myös suuri joukko sekä nuorten MM- että Lidl-ryhmän urheilijoita. 

Tytöt
Annamaija Oinas

Pojat
Timi Heiskanen, Santeri Hynninen, Waltteri Karhumaa, Wille Karhumaa, Atte Kettunen, Jarkko Lankinen, Vili Laukkanen, Otto Niittykoski, Arttu Pohjola, Jesse Pääkkönen, Perttu Reponen

Median yhteyshenkilö, nuorten MM-valmentaja Antti Kuisma +358 440 727 251

Kehon viisaat viestit (Kirjapaja) opastaa oman kehon kuunteluun ja ymmärtämään sen viestejä.  Konkreettiset harjoitukset ja kysymykset auttavat vapautumaan stressistä ja neuvovat, miten kipuun ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa.

Kiireen ja arjen ristiriitojen keskellä on helppo vieraantua kehostaan ja jättää se huomiotta. Väsymyksellä ja kivulla on kuitenkin sanottavaa. Stressi ja kipu liittyvät oleellisesti yhteen, sillä keho ja mieli muodostavat erottamattoman kokonaisuuden.  ”Kun opit kuuntelemaan ja tulkitsemaan kehosi viestejä ja jopa hyväksymään ne, kehosi automaattisesti rentoutuu”, Karita Palomäki ja Juha Siira toteavat.

Stressiin ja kipuun liittyvien tunnereaktioiden työstäminen on yksi kirjan keskeisistä teemoista, kehon kuuntelun lisäksi. Kipu herättää tunteita ja saa varsinkin pitkittyessään monia merkityksiä, joiden ymmärtäminen auttaa sietämään kipua ja jopa vapautumaan siitä. Tasapainon löytäminen on mahdollista, kunhan maltamme ensin pysähtyä.

Kirja soveltuu niin stressaantuneille kuin pitkittyneistä kivuista kärsivillekin. Se tarjoaa hyödyllistä tietoa myös kokonaisvaltaisesta kivunhoidosta kiinnostuneille terveydenhuollon ammattilaisille.

Juha Siira ja Karita Palomäki, Kehon viisaat viestit. Vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteista. Kirjapaja, Helsinki. 160 s. Kl 17.3 / 59.563. ISBN 9789522885302. Ovh. 32,90.

Kipupsykologi ja psykoterapeutti Juha Siira työskentelee Pohjois-Karjalan keskussairaalan kipupoliklinikalla ja toimii muun muassa kouluttajana ja työnohjaajana. Karita Palomäki on Helsingissä toimiva psykofyysinen fysioterapeutti, NLP-työnohjaaja ja kouluttaja.

Lisätietoja: Kirjapaja / viestintäpäällikkö Marja-Liisa Saraste (09 6877 4568) marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi tai Juha Siira, juha.siira@pkssk.fi ja Karita Palomäki, mieliliike@gmail.com

Arvostelukappaleet ja kuvapyynnöt: Minna Vatja, minna.vatja@kirjapaja.fi

#kehonviisaatviestit

Uudet kaiuttimet tuottavat laadukasta ääntä ja kulkevat helposti mukana joka tilanteessa

Helsinki, 23.8.2016 – LG:n uusi Bluetooth-kaiuttimien PH-sarja (mallit PH1, PH2, PH3 ja PH4) esittelee joukon uusia ominaisuuksia tyylikkäässä paketissa. PH-mallisto tarjoaa ihanteellisen kuunteluelämyksen niin sisätiloissa kuin ulkona.

PH2- ja PH4-kaiuttimet ovat hyvä valinta henkilöille, joille keveys ja kestävyys ovat tärkeintä. Vain 167 grammaa painava PH2 on kooltaan kompakti ja kestää vesiroiskeet, minkä ansiosta se tarjoaa korkealaatuista äänentoistoa myös aktiivisille musiikinystäville. Monipuolinen PH2 on kestävä, mikä tekee siitä hyvän ulkoilukumppanin. Hieman tehokkaampi PH4 sopii leireilyyn ja grillijuhliin, joissa usein tarvitaan voimakkaampaa äänentoistoa. PH4 tuottaa vahvaa ja rikasta ääntä, mutta on samalla joustava ja helposti mukana kulkeva. Tästä syystä se on erinomainen ratkaisu musiikinystäville, jotka eivät halua tehdä kompromisseja.

PH2- ja PH4-kaiuttimissa on hihna, jonka ansiosta kaiuttimet on helppo kiinnittää erilaisille pinnoille. Sade ja vesiroiskeet eivät haittaa kaiuttimia niiden vedenkestävän muotoilun ansiosta, ja ne voikin ottaa mukaan lähes minne vain. Molemmat kaiuttimet tarjoavat kirkkaan äänentoiston missä vain ympäristössä 360 asteen kattavuuden ja Bass Boost -toiminnon ansiosta. Kaksitieperiaatteella toimivat passiiviset elementit parantavat äänenlaatua ja tarjoavat vertaansa vailla olevan basson verrattuna muihin samankokoisiin kaiuttimiin. LED-näytöt ja hyvä akunkesto (PH2: 6 tuntia, PH4: 10 tuntia) tekevät kaiuttimista helpon valinnan elämäntyyliltään aktiivisille ihmisille.

Muotoilultaan ainutlaatuinen PH3 on suunniteltu sopimaan kaikenlaisiin sisustuksiin. Sisäänrakennetut valot auttavat tunnelman luomisessa niin yöpöydällä kuin puutarhassa. PH3-kauttimelle on tarjolla kolme värivaihtoehtoa, viisi erilaista valaistusasetusta useilla väreillä ja sisäänrakennettu akku, joka kestää kymmenen tuntia.

Jokaisessa kolmessa kaiuttimessa on lisäliitin, jolla sen voi yhdistää laitteisiin, joissa ei ole Bluetoothia, kuten vanhemmat MP3- ja CD-soittimet. Kaiuttimiin voi yhdistää MultiPoint-toiminnolla enimmillään kaksi Bluetooth-laitetta yhtä aikaa.

Jokaiseen huoneeseen sopiva PH1-kaiutin on varustettu sisäänrakennetulla tunnelmavalaistuksella, ja sen akku kestää viisi tuntia. Kevyen painonsa ja helposti siirreltävän muotoilunsa ansiosta PH1-kaiutinta voi käyttää myös yölamppuna.

”Me LG:llä pyrimme kehittämään tuotteita, jotka auttavat kuluttajia heidän jokapäiväisessä elämässään”, sanoo Brian Kwon LG Electronicsin Home Entertainment -yksikön toimitusjohtaja. ”Uskon, että asiakkaat löytävät ihanteellisen ratkaisun joka tilanteeseen laajasta langattomien kaiuttimien valikoimastamme.”

IFA 2016 -tapahtumassa vierailevilla on mahdollisuus tutustua ja kokeilla uusia tuotteita LG:n esittelyalueella hallissa 18.

Lisätietoja:
LG-One Finland/Hill+Knowlton Strategies
Puh: +358 9 3486 1244
Sähköposti: LG-OneFinland@lg-one.com

Erik Åhsgren
HE-tuoteasiantuntija
LG Electronics Nordic AB
Box 83, 164 94 Kista
Matkapuhelin: +46 (0) 72 162 91 10
Sähköposti: erik.ahsgren@lge.com

Oletko suunnitelmallinen vai huoleton rahankäyttäjä? Se näyttää riippuvan paljolti vanhempiesi talouskäyttäytymisestä. Omalla esimerkilläsi ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voit puolestaan vaikuttaa oman jälkikasvusi talouskäyttäytymiseen.

Är du planmässig eller vårdslös med dina pengar? Det verkar i stor utsträckning bero på hur dina föräldrar sköter sin ekonomi. Genom att föregå med gott exempel och diskutera ekonomin på ett positivt sätt kan du påverka dina barns ekonomiska beteende. LokalTapiola och Marthaförbundet bad finländare bedöma sin personliga, sina föräldrars och sina barns ekonomiska beteende. 80 procent av respondenterna som ansåg sina föräldrar vara planmässiga, ansåg att även de själv är planmässiga vad gäller ekonomin. Att vara planmässig i ekonomin verkar vara en allmänt accepterad dygd. Bra ekonomiska färdigheter och att skapa sig en personlig förmögenhet är viktigt i en tid då människorna lever längre, socialskyddet ligger under hård press och samhället förändras.

I undersökningen bedömde respondenterna sig själv och sina föräldrar utgående från användningen av pengar; åsikten att ekonomist beteende går i arv grundar sig alltså på respondenternas egen bedömning:

• 70 procent av finländarna anser sig vara planmässiga när de använder pengar. 23 procent bedömer att de är vårdslösa när de använder pengar.
• 80 procent av respondenterna som ansåg sina föräldrar vara planmässiga, ansåg att även de själv är planmässiga då de använder pengar
• Om respondenten ansåg att båda föräldrarna är vårdslösa, var det endast en knapp majoritet som ansåg (51 %) att de själv är planmässiga
• De flesta ansåg att modern är något mer planmässig än fadern: 75 procent av respondenterna ansåg att modern är planmässig
• Drygt 70 procent av de som ansåg sig själv planmässiga, ansåg även att egna fullvuxna barn är planmässiga i användningen av pengar.

Det fanns inga större skillnader i männens och kvinnornas svar. Om respondenten emellertid ansåg att ena föräldern eller båda föräldrarna var vårdslösa när det gäller användning av pengar, ansåg männen i någon större utsträckning än kvinnorna att de själv är vårdslösa. Det verkar alltså som om ”vårdslöshet” i penningärenden lite oftare går i arv hos män än hos kvinnor.    

Enligt undersökningen värderas dock planmässighet i ekonomin högt vilket är en bra signal i fråga om ekonomiskt skydd och beredskap för ekonomiska risker.

– Individuell beredskap och bra ekonomiska färdigheter är viktiga faktorer när människorna lever allt längre, socialskyddet ligger under hård press och samhället förändras. Om föräldrarna sparat och försäkrat sin egendom och sig själv, verkar det som om barnen går i deras fortspår. Det är dock alltför få som har som levnadssätt att spara långsiktigt och skapa beredskap för stora risker. Med sina tjänster vill LokalTapiola hjälpa finländare att leva ekonomiskt klokare och därmed satsar vi tillsammans med Marthaförbundet t.ex. på att öka unga personers ekonomiska kunskaper, säger direktör Ville Niiranen vid LokalTapiola Livbolag.

Positiv diskussion om ekonomin skapar positivt ekonomiskt tänkande

Om de ekonomiska diskussionerna i barndomshemmet varit positiva, ansåg 90 procent av respondenterna att de ekonomiska diskussionerna är positiva även i det egna hemmet. Å andra sidan ansåg många respondenter att de är mer positiva än sina egna föräldrar: 59 procent ansåg att de talar positivt om ekonomin i det egna hemmet även om minnesbilden är att diskussionerna i barndomshemmet varit aningen negativa.

– Resultatet talar för att man ska prata positivt om ekonomin. Det är bra för föräldrarna att vara medvetna om att deras sätt att använda och prata om pengar påverkar barnens ekonomiska beteende. Visa och berätta för barnen varför det lönar sig att spara, berätta t.ex. vad maten kostar och varför det lönar sig att betala räkningarna i tid. Låt barn och unga gradvis ta ansvar över sina egna anskaffningar och betalningar, säger utvecklingschef Teija Jerkku vid Marthaförbundet.

Man behöver inte vara rädd för att ta upp realiteter i ekonomiska diskussioner även om de ibland kan vara problematiska.

– Man ska inte överföra sina ekonomiska problem på barnen, men man ska berätta för barnen om det inte finns extra pengar. Om det finns extra pengar ska man inte lära barn och ungdomar att pengar är en självklarhet, säger Jerkku.

Sommar- och deltidsjobb är bra sätt att lära sig hushållning – ekonomisk utbildning behövs

I enkäten ombads respondenterna välja 1–2 viktiga saker i barndomen eller ungdomen som lärt dem att ta hand om sin ekonomi. Varannan respondent svarade att sommar- eller deltidsjobb varit viktiga sätt att lära sig hantera ekonomin. En tredjedel av respondenterna berättade att användningen av egna besparingar för uppköp lärt dem hushållning. Andra sätt var föräldrarnas exempel, eget bankkonto och betalkort, belöningar för hemarbeten eller veckopeng.

– För att en ung person ska bli självständig är det viktigt att det finns arbetsplatser för unga eller andra sätt att tjäna pengar och lära sig hur man tar hand om sin ekonomi, säger Teija Jerkku.

Alla får dock inte tillräckligt med stöd hemifrån för att börja ett självständigt liv och sköta sin ekonomi.  

– Därför är det viktigt att man i skolor och organisationer där unga samlas diskuterar ekonomin så att alla får livskompetens. Det är även bra för vuxna att då och då uppdatera sina ekonomiska kunskaper.  Marthaförbundet och LokalTapiola arbetar särskilt för att öka unga personers ekonomiska kunskaper.

Ytterligare information:

Ville Niiranen
direktör, LokalTapiola Livbolag
050 5720 927
etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi

Teija Jerkku
utvecklingschef, Marthaförbundet
050 342 0585
etunimi.sukunimi@martat.fi

Undersökningen genomfördes av YouGov Finland på uppdrag av LokalTapiola och Marthaförbundet. Informationen insamlades i form av en webbenkät i YouGov Finlands konsumentpanel 3.6–6.6.2016. Panelen omfattar över 20 000 finländare. Den slutliga målgruppen i undersökningen är 18 år fyllda finländare som inte längre bor hos sina föräldrar. Antalet respondenter är 962. I helhetsresultatet är den genomsnittliga konfidensintervallen ca ±3,0 %-enheter i båda riktningarna (konfidensnivån 95 %). LokalTapiola och Marthaförbundet samarbetar för att unga ska få bättre ekonomiska kunskaper.

Oletko suunnitelmallinen vai huoleton rahankäyttäjä? Se näyttää riippuvan paljolti vanhempiesi talouskäyttäytymisestä. Omalla esimerkilläsi ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voit puolestaan vaikuttaa oman jälkikasvusi talouskäyttäytymiseen. LähiTapiola ja Marttaliitto pyysivät suomalaisia arvioimaan omaa, vanhempiensa ja lastensa talouskäyttäytymistä. 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi. Suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä vaikuttaa olevan yleisesti tunnustettu hyve. Hyvien taloustaitojen ja yksityisen varautumisen tärkeys korostuvat pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia.

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa itseään ja vanhempiaan rahankäyttäjänä, eli näkemys talouskäyttäytymisen periytymisestä perustuu vastaajien omaan arvioon:

• 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä. 23 prosenttia arvioi itsensä huolettomiksi rahankäyttäjiksi
• 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi
• Jos vastaaja arvioi molemmat vanhemmat huolettomiksi, enää niukka enemmistö (51 %) arvioi itsensä suunnitelmallisiksi
• Oma äiti arvioitiin hieman useammin suunnitelmalliseksi kuin oma isä: 75 prosenttia vastaajista piti omaa äitiään suunnitelmallisena
• Reilut 70 prosenttia itsensä suunnitelmalliseksi arvioineesta katsoi, että omasta täysi-ikäisestä lapsesta oli myös tullut suunnitelmallinen rahankäyttäjä.

Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut suurta eroa. Kuitenkin, jos vastaaja arvioi toisen tai molemmat vanhempansa huolettomiksi rahankäyttäjiksi, katsoivat miehet hieman naisia useammin itsekin olevansa huolettomia. ”Huolettomuus” raha-asioissa näyttäisi siis aavistuksen useammin periytyvän miehille kuin naisille.  

Tutkimuksen perusteella suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä on kuitenkin hyvin arvostettua, mikä on hyvä signaali myös taloudellisen turvan ja talouden riskeihin varautumisen näkökulmasta.

– Yksityinen varautuminen ja hyvät taloustaidot ovat entistä tärkeämmässä roolissa pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia. Jos omat vanhemmat ovat huolehtineet säästämisestä ja omaisuuden sekä itsensä vakuuttamisesta, myös jälkipolvet näyttävät seuraavan perässä. Liian harvalla on kuitenkin ennakoiva säästäminen ja isoihin riskeihin varautuminen elämäntapana. LähiTapiola haluaa palveluillaan auttaa suomalaisia elämään taloudellisesti viisaampaa elämää ja siksi panostamme esimerkiksi nuorten taloudellisen osaamisen lisäämiseen yhdessä Marttojen kanssa, sanoo johtaja Ville Niiranen LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

Myönteinen talouskeskustelu tuottaa myönteistä talousajattelua

Jos lapsuuden kodissa raha-asioista oli puhuttu myönteisesti, 90 prosenttia vastaajista ilmoitti puhuvansa niistä myönteisesti myös omassa kodissaan. Toisaalta moni vastaaja piti omaa suhtautumistaan positiivisempana kuin omien vanhempiensa suhtautumista: 59 prosenttia arvioi puhuvansa raha-asioista omassa kodissaan myönteisessä hengessä, vaikka oman lapsuudenkodin rahakeskustelut ovat muistikuvissa enemmänkin kielteisessä hengessä.

–Tulokset kannustavat puhumaan talousasioista myönteisesti. Vanhempien on hyvä tiedostaa, että heidän rahankäyttötapansa ja puhetyylinsä vaikuttavat nuorten talouskäyttäytymiseen. Näytä ja kerro nuorille, miksi rahaa on hyvä säästää, mitä ruoka maksaa ja miksi laskut pitää maksaa ajallaan. Anna lapsille ja nuorille pikku hiljaa vastuuta omista hankinnoista ja maksamisesta, sanoo kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta.

Talouskeskustelussa ei kuitenkaan tarvitse peitellä hankaliakaan tosiasioita.

–Omia rahahuolia ei pidä siirtää lapsille, mutta lapsille voi kertoa, jos ylimääräistä rahaa ei ole. Ja vaikka rahasta ei ole pulaa, nuorille ei kannata opettaa, että raha on itsestäänselvyys, Jerkku sanoo.

Kesä- tai osa-aikatienestit opettavat taloudenpitoa – talousopetukselle myös tarvetta

Kyselyssä pyydettiin valitsemaan 1–2 tärkeintä asiaa, joiden kautta vastaajat ovat lapsena tai nuorena oppineet talousasioiden hoitoa. Kesätyöt tai osa-aikatyöt olivat joka toiselle tärkein tapa oppia vastuullista rahankäyttöä. Kaikista vastaajista noin joka kolmas kertoi, että taloudenhallintaa on opettanut omien säästöjen käyttö hankintojen rahoittamiseen. Seuraavina tulivat vanhempien esimerkki, oman pankkitilin ja -kortin käyttö, kotitöistä tai suorituksista saadut ansiot tai viikkorahat.

–Jotta nuori itsenäistyy myös taloudellisessa mielessä, on tärkeää, että nuorille löytyisi työpaikkoja tai muita tapoja ansaita rahaa ja opetella oman rahan käyttöä, Teija Jerkku sanoo.

Kaikki eivät kuitenkaan saa kotoa riittävää tukea itsenäisen elämän alkuun ja oman talouden hallintaan.

–Siksi on tärkeää, että kouluissa ja järjestöissä, joissa nuoria kohdataan, puhutaan raha-asioista, jotta kaikki nuoret saavat elämänhallintataitoja. Omia taloustaitoja on hyvä päivittää aika ajoin aikuisenakin. Marttaliitto ja LähiTapiola tekevät työtä etenkin nuorten taloustaitojen parantamiseksi.

Lisätiedot:

Ville Niiranen
johtaja, LähiTapiola Henkiyhtiö
050 5720 927
etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi

Teija Jerkku
kehittämispäällikkö, Marttaliitto
050 342 0585
etunimi.sukunimi@martat.fi

Kyselytutkimuksen toteutti LähiTapiolalle ja Marttaliitolle YouGov Finland. Tiedot kerättiin web-kyselynä 3.6.–6.6.2016 välisenä aikana YouGovin Suomen kuluttajapaneelissa. Paneeliin kuuluu yli 20.000 suomalaista. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, jotka eivät enää asu vanhempiensa luona. Kokonaisvastaajamäärä on 962. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ±3,0 %-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla). LähiTapiola ja Marttaliitto tekevät yhteistyötä nuorten talousosaamisen parantamiseksi.

Syyskuun 11. päivänä Rovaniemellä järjestettävän sahanperän Savotan taustalla on monipuolinen joukko metsäalan organisaatioita, yhdistyksiä, kulttuuritoimijoita ja oppilaitoksia. Metsäkoulutusta tarjoavat oppilaitokset Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto ovat nähneet yhteistyön tapahtuman järjestämisessä myös hyvän mahdollisuuden tutustuttaa työelämän edustajat ja opiskelijat toistensa kanssa. Opiskelijoille on uskallettu antaa vastuuta joka vuosi enemmän aiempien vuosien hyvien kokemusten rohkaisemana.

Opiskelijoiden kanssa käytävä yhteistyö alkaa suunnitteluvaiheessa, jolloin mietitään opettajien kanssa millä tavalla osallistuminen tapahtuman järjestelyyn edistää opiskelijoiden ammatinkuvaa, mitä heidän tulisi osata huomioida käytännön tehtävien suorittamiseksi ja minkälaiset resurssit heillä on käytettävissään. Tämän jälkeen heille suunnitellaan vastuualueet hoidettavakseen.

Lapin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi opiskelevista nuorista osa suorittaa projektiopintojaan viestintäprojektilla. Sahanperän Savotta tarjoaa heille erinomaisen mahdollisuuden päästä tutustumaan suuren tapahtuman järjestelyihin konkreettisesti. Heidän tehtävät muodostuvat viestinnän ja markkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta.

Lapin ammattiopiston opiskelijoiden tehtävät ovat enemmän suorittavia, kuten tapahtuman rekvisiitan valmistelu, mainosten jakelun suunnittelua ja toteutusta, tapahtuma-alueen rakentamista ja oppilaitoksen osastolla esiintymistä. He osallistuvat osaltaan myös tapahtuma-alueen siistinä pitämiseen.

Lapin yliopistolla on merkittävä rooli alueiden hallitsijana ja yhtenä tapahtuman järjestäjänä. Muun muassa Arktikumin rannassa järjestettävä Savotan Sankarit -hyväntekeväisyyskilpailu toteutuu Lapin yliopiston mahdollistamana. ”Olemme kiitollisia yliopiston kanssa käytävän yhteistyön hedelmällisyydestä”, kertoo Sahanperän Savotan koordinaattori Juri Laurila.

Työelämän edustajilla on tapahtuman järjestelyiden osalta myös mahdollisuus seurata opiskelijoiden työskentelyä aitiopaikalta. Opiskelijoilla on siis tilaisuus näyttää kyntensä tulevia työnhakuja ajatellen. ”Reippaat henkilöt jäävät ihmisten mieliin”, kuvailee tapahtuman tuottaja Kirsi Rötkönen.

Lisätietoja

Juri Laurila, koordinaattori                                        juri.laurila@metsa.fi, 040- 138 5965

Kirsi Rötkönen, tuottaja                                              kirsi.rotkonen@metsa.fi, 040- 767 2696

Laura Kuusisto, tuottaja                                             laura.kuusisto@metsa.fi, 040- 180 2739

Miten liigajoukkueet hyödyntävät sosiaalista mediaa? Kysymykseen vastaa Turun ammattikorkeakoulun Arvoa urheilusta-hankkeen raportti ”Jotain uutta, paljon perinteistä, vähän väriä”. Parhaat sometiimit erottuivat edukseen kokonaisvaltaisessa tarkastelussa.

Tutkimuksessa liigajoukkueiden some-viestintää analysoitiin noin viikon mittaisella seurantajaksolla. Tarkasteltavaksi valittiin neljä keskeistä some-kanavaa Facebook, Youtube, Twitter ja Instagram. Joukkueille jaettiin kokonaisvaikutelman perusteella kiekkoja, eli pisteitä, yhdestä viiteen.

– Kokonaisvaikutelma-arvioinnissa kiinnitimme huomiota joukkueen some-viestinnän määrään, monipuolisuuteen ja luovuuteen. Arvostimme myös olemassa olevien kannattajien sitouttamiseen ja uusien kannattajien löytämiseen tähtäävää some-viestintää, kertoo urheilujohtamisen lehtori Jaakko Haltia.

Parhaiksi arvioidut joukkueet keräsivät some-viestinnästään neljä kiekkoa, kun taas heikoiten suoriutuneiden oli tyytyminen yhteen kiekkoon.

Raha ei ratkaise

HIFK, Ilves, JYP, KalPa ja SaiPa erottuivat edukseen some-viestintänsä monipuolisuudessa. Kuitenkin kaikkia liigan joukkueita yhdistää se, että sisältö painottuu ottelutapahtumien ja pelaajauutisten raportointiin.

– Uutisointipainotteisen some-viestinnän kääntöpuolena on, että joukkueilla ei riitä paukkuja some-kanavien hyödyntämiseen markkinoinnissa, yhteiskuntavastuun osoittamisessa eikä joukkueen ja kannattajien välisten yhteyksien vaalimisessa, toteaa yliopettaja Harri Jalonen.

Monesti tehokkaan some-viestinnän uskotaan nielevän valtavasti rahaa. Raportin perusteella kuvitelma on turha.

– On huomionarvoista, että budjetiltaan Liigan suurin ja pienin, Kärpät ja KooKoo, ansaitsivat molemmat some-viestintänsä kokonaisvaikutelmasta kolme kiekkoa, Haltia huomauttaa.

Tarinalla tulokseen

Tarinallisuus on jo jonkin aikaa ollut some-viestinnän nouseva trendi. Silti joukkueet hyödyntävät sitä viestinnässään kehnosti. Muutamia yksittäisiä kampanjoita lukuun ottamatta joukkueiden some-toiminta oli enimmäkseen asioita toteavaa – ei merkityksellisiä kokemuksia luovaa, arvioi Jalonen.

Projektityöntekijä Jenni Jormanaisen mukaan yksi seurantajakson harvoista tarinaan luottavista joukkueista nousee ylitse muiden.

– KalPa hyödynsi nuorten MM-kisojen nostetta hienosti luomalla kuvan kolmesta sukupolvesta, kolmesta Kapasesta ja kolmesta maailmanmestarista, hän kertoo.

– Lyhyen seurantajakson liki 64 000 tykkäystä Facebookissa kertoo, että ihmiset reagoivat, kun viesti koskettaa.

”Jotain uutta, paljon perinteistä, vähän väriä”-raportti on ladattavissa täältä.


Lisätietoja

Harri Jalonen, 044 907 4964
harri.jalonen@turkuamk.fi

Jaakko Haltia, 044 907 4966
jaakko.haltia@turkuamk.fi

Uusi Viasat Jääkiekko HD -kanava näyttää kauden aikana tuhdin paketin suoria lähetyksiä KHL:stä, NHL:stä sekä todellisesta kiekkomaailman herkkupalasta, World Cup -turnauksesta. Superkiinnostavaa jääkiekkokautta tulkitsevat aikaisemmilta kausilta tuttujen ammattilaisten lisäksi myös uudet vahvistukset.

Alkanut kausi tuo ruutuun entistä enemmän studiolähetyksiä, joista ensimmäinen nähdään World Cupin Suomi - Ruotsi esiottelun yhteydessä 8.9. KHL-studiot nähdään totutusti jokaisen Jokerien kotiottelun yhteydessä. Ensimmäinen niistä tarjoillaan lauantaina 17.9. Silloin Jokerit isännöi Helsingissä Avangard Omskia. Myös NHL-studioita tullaan näkemään lokakuussa alkavalla kaudella enemmän kuin aiempina vuosina. Ensimmäinen NHL-studio nähdään sunnuntaina 23.10.

Uusia kasvoja ja edellisiltä kausilta tuttuja rautaisia ammattilaisia

Viasatin vahva kiekkotietämys vahvistuu entisestään kun alkavalla kaudella katsoja pääsee kuulemaan myös Ossi Väänäsen ja Esa Pirneksen asiantuntevia ajatuksia pelistä.

KHL-lähetyksistä aikaisemmiltakin kausilta tuttu Antti-Jussi Niemi jatkaa selostamokommentaattorina ja samoin tekee viime kauden Stanley Cup finaaleissakin mukana ollut Janne Niinimaa. Mainittujen nimien lisäksi KHL-, NHL- ja World Cup -lähetyksissä tullaan kuulemaan myös muiden kiinnostavien kiekkopersoonien näkemyksiä.

"Viasatin kiekkotiimi on motivoitunut, innoissaan ja todellakin tietoinen maailman kovimmasta kiekkotarjonnasta kanavalla näkyvien otteluiden suhteen. Tulemme luonnollisesti tekemään kaikkemme, jotta katsojillamme olisi viihdyttäviä ja jännittäviä hetkiä lähetystemme parissa." tunnelmoi kanavan kiekkotuottaja ja studioisäntä Iiro Harjula.

Viasat jääkiekko -kanavan tekijätiimi alkavalle kaudelle:

Ossi Väänänen

Leijonista, NHL:stä, KHL:stä ja Liigasta tuttu suomalaispuolustaja päätti hienon uransa viime kauteen. Väänänen edusti urallaan Suomen maajoukkuetta useissa arvokisoissa saavuttaen muun muassa MM-kultaa ja olympiapronssia. Väänänen oli myös mukana edellisessä World Cupissa vuonna 2004, jolloin Suomi päätyi hienosti hopealle. Hienolle uralle mahtui myös lähes 500 NHL-ottelua.

Nyt Viasatin katsojat pääsevät kuulemaan Väänäsen värikkäitä näkemyksiä ja huomiota huippujääkiekosta. Katso Väänäsen haastattelu tästä.

Antti-Jussi Niemi

Kevääseen 2014 hienon ammattilaiskiekkouransa päättänyt Antti-Jussi Niemi on sittemmin vieraillut Viasatin KHL-lähetyksissä kommentaattorina. Pelaajaurallaan puolustaja niitti mainetta kotimaan Liigan lisäksi, NHL:ssä, KHL:ssä, Ruotsissa ja maajoukkuepaidassa. Niemeltä löytyy palkintokaapista muiden muassa olympiahopea Torinosta. Niemen kommenteista saadaan nautistella Viasatin jääkiekkolähetyksissä myös alkavalla kaudella.

Janne Niinimaa

Yli 700 NHL-ottelun leijonalegenda toimii Viasatin kiekkolähetysten kommentaattorina myös tällä kaudella. Jääkiekkoleijonaksi aateloitu Niinimaa pelasi ammattilaisurallaan NHL:n lisäksi Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Lisäksi puolustaja oli voittamassa useita arvokisamitaleita Suomen maajoukkueen kanssa. Niistä kirkkaimpana mainittakoon ikimuistoinen MM-kulta vuonna 1995.

Esa Pirnes

Taitavana ja tehokkaana keskushyökkääjänä suomalaiselle kiekkokansalle tutuksi tullut Esa Pirnes päätti kunnioitettavan kiekkouransa kaukalossa viime kevääseen ja SM-pronssiin Oulun Kärpissä. Suomen pääsarjan lisäksi Pirnes takoi tehopisteitä myös Ruotsissa, Sveitsissä, NHL:ssä ja KHL:ssä. Pirneksellä on edelleen hallussa suomalaispelaajien yhden kauden piste-ennätys KHL:ssä (50 tehopistettä).  Pirnes edusti Suomea useissa arvokisoissa.

Alkavalla kaudella Viasatin katsojat saavat mahdollisuuden ymmärtää kaukalon tapahtumia Pirneksen asiantuntemuksen avulla. Katso Pirneksen haastattelu tästä.

Iiro Harjula, studioisäntä

Aikaisemmin jääkiekkostudioita kotimaisen SM-liigan parissa juontanut Iiro Harjula toimii nyt Viasatin kiekkostudioiden kasvona. Harjulan johtaessa keskustelua asiantuntijoista yritetään saada katsojalle kaikki mahdollinen tieto ja apu. Harjula toimii alkavalla kaudella Viasatin jääkiekkolähetysten juontajana ja tuottajana World Cup-, NHL-, ja KHL-studioissa.

Antti Mäkinen, selostaja

Intohimolla selostuksiin suhtautuva suosikkiselostaja on tullut suurelle yleisölle tutuksi NHL- ja KHL-äänenä. Tällä kaudella tuttujen sarjojen lisäksi Mäkistä päästään kuulemaan myös World Cupissa, missä hän toimii kanavan pääselostajana selostaen muun muassa kaikki Leijonien ottelut.
 

Tero Kainulainen, selostaja/toimittaja

Pitkän linjan toimittaja yli 20 vuoden rautaisella työkokemuksella jatkaa Viasatin jalkapallolähetysten lisäksi myös jääkiekkolähetyksien tekijänä. Viasatilla 2013 vuodesta lähtien toiminut Kainulainen toimii lähetyksissä selostajana sekä kaukalonlaidalla välittäen tuoreita tunnelmia kaukalosta.

Lisätiedot:

Ville Klinga, vastaava tuottaja, Viasat Sport
+358 40 5535588
ville.klinga@viasat.fi

Erika Miramo, Head of Marketing & PR, Viasat Finland
+358 40 5485777
erika.miramo@viasat.fi

Turun ammattikorkeakoulussa Ruiskadulla aloitti 23.8.2016 kymmenen kiinalaista opiskelijaa. He täydentävät sairaanhoitajatutkintonsa EU-vaatimusten mukaiseksi Suomessa.

Kaksitoista kiinalaista sairaanhoitajaa aloitti tammikuussa puolen vuoden valmentautumisen sairaanhoitajan tutkinnon täydentämiseen suomalaisten ja EU -vaatimusten mukaiseksi. 

–  Opiskelijat valittiin kielitaidon, hoitotyön osaamisen ja kulttuuriin sopeutumiskyvyn perusteella marraskuussa 2015 pidetyllä valintakokeella. Heistä kymmenen saapui Turkuun elokuun viidentenä päivänä suorittaakseen sairaanhoitajan tutkinto-opinnot Ruiskadulla, yliopettaja Tiina Nurmela kertoo

Opinnot etenevät tiiviissä tahdissa

Opiskelijat ovat elokuun aikana majoittuneet opiskelija-asuntoihinsa, tutustuneet Turkuun sekä totutelleet suomalaiseen ruokakulttuuriin.

–  Suomessa opinnot etenevät tiiviillä vauhdilla täydentäen, muuttaen ja lisäten kiinalaisten sairaanhoitajien tieto-, taito- ja kulttuurimaailmaa, Nurmela jatkaa.

Marras-joulukuussa alkavaan ensimmäiseen harjoittelujaksoon terveydenhuollossa valmentaudutaan teoreettisia perusteita läpi käyden. 

– Pekingissä ja elokuun alussa Turussa toteutuneen valmennusvaiheen onnistuneisuus nähdään varsinaisten opintojen alettua syyslukukaudella ja seuraavan vuoden aikana, hän toteaa. 

Koulutusvientiä jatketaan

Koulutusvientiä on tarkoitus jatkaa ja uusia opiskelijoita rekrytoidaan Kiinassa. Ensimmäisen toteutuksen antamat kokemukset auttavat kehittämään tätä koulutusformaattia toteuttavaa Terveys- ja hyvinvointi -tulosaluetta eteenpäin.

–  Uusia elementtejä tähän ja muihin koulutusvientiyrityksiin tuo vuonna 2017 käyttöön otettavat EU:n ulkopuolilta tulevien tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksut, Nurmela huomauttaa.  

Lisätietoja:

Yliopettaja, koulutusvastaava, Tiina Nurmela
puh. +358 44 907 5476 ja tiina.nurmela@turkuamk.fi

Tuusulan verkkopalvelussa (tuusula.fi) esiintyy käyttökatkoksia tiistaina 30. elokuuta. Käyttökatkokset johtuvat teknisistä uudistuksista, joita verkkosivustolla tehdään. Tuusula on julkaisemassa uuden nettisivuston ensi viikon aikana. Sekä nettisivuston rakenne että visuaalinen ilme ovat muuttumassa. 

Tuusulan nettisivuilla on käyttökatkoksia tiistain aikana. Lyhempiä katkoksia voi esiintyä vielä myöhemmin loppuviikosta. Käyttökatkosten aikana on käytössä väliaikaissivu, josta on linkkejä Tuusulan nettisivuilta löytyviin usein käytettyihin sovelluksiin. Käyttökatkoksen aikana voi mm. hakea päivähoitopaikkaa tai selata esityslistoja ja pöytäkirjoja.

Tuusulan nettisivusto on saamassa uuden ilmeen, kun sivusto muutetaan responsiiviseksi. Uudistuksen ansiosta sivuston käyttö eri päätelaitteilla helpottuu. Yhä useampi käyttäjä tulee nettisivuille matkapuhelinta tai tablettia käyttäen.

Tuusulan nettisivuilla panostetaan etusivun kehittämiseen. Verkkosivusto linkitetään myös vahvemmin sosiaaliseen mediaan. Lisäksi sivuston haku uusitaan, jotta se palvelisi paremmin sivuston käyttäjiä.

Sivuston uudistamisessa on kiinnitetty runsaasti huomiota myös esteettömyys- ja saavutettavuuskysymyksiin. – On tärkeää, että sivusto on saavutettava myös erityisryhmille ja apuvälineitä käyttäville, viestintäpäällikkö Riikka Uusikulku sanoo.

Tuusulan verkkopalvelussa vierailee kuukaudessa yli 40 000 erillistä kävijää.

Tuusulan kunta pahoittelee käyttökatkoksen aiheuttamaa haittaa.

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Riikka Uusikulku, p. 040 314 2004.

Maantielain muutos kevensi maanteiden tienvarsimainonnan sääntelyä 15.8.2016. Jatkossa tilapäisen ilmoituksen pystyttämiseen ei tarvita enää lupaa. Samalla luovuttiin myös pidempiaikaisten tienvarsimainosten poikkeuslupamenettelystä. Nykyään riittää, että mainostaja tekee Pirkanmaan ELY-keskukselle ilmoituksen pidempiaikaisesta tienvarsimainoksesta.

Maanteiden tienvarsimainonnan sääntelyssä on siirrytty uuteen, vähäbyrokraattisempaan aikaan. Maantielain muutoksen ja 24.8.2016 annetun Liikenneviraston määräyksen myötä tilapäisten ilmoitusten pystyttämiseen maanteiden varteen ei tarvita enää lupia viranomaisilta. Tilapäisten ilmoitusten pystyttämisestä ei tarvitse tehdä myöskään ilmoitusta. Tilapäisellä ilmoituksella tarkoitetaan tapahtumailmoituksia, jotka pystytetään enintään kuukautta ennen tapahtumapäivää.

Pidempiaikaisessa tienvarsimainonnassa riittää ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukselle

Maanteiden tienvarsimainonnan sääntelyn kevennys koskee myös pidempiaikaista tienvarsimainontaa. Aikaisemmin vallinneesta poikkeuslupamenettelystä luovuttiin ja vastedes tienvarsimainoksista tulee ainoastaan tehdä ilmoitus. Ilmoitus tehdään Pirkanmaan ELY-keskuksen kirjaamoon, joka käsittelee asian 30 päivän kuluessa sen vireilletulosta. Ilmoituksen käsittely on maksullinen. Tienvarsimainoksen saa pystyttää vasta myönteisen päätöksen saamisen jälkeen.

Haluatko pystyttää tienvarsimainoksen? Muista ainakin nämä 6 asiaa

Vaikka sääntelyä kevennetään, eivät väliaikaiset ilmoitukset tai tienvarsimainokset saa kuitenkaan vaarantaa liikenneturvallisuutta. Siksi ilmoitusten ja tienvarsimainosten kokoon, ulkoasuun ja sijoittamiseen on omat ohjeensa, joita tulee noudattaa. Tässä 6 asiaa, jotka kannattaa pitää mielessä tienvarsimainonnassa.

1) Tienvarsimainos ei saa häiritä tieliikenteessä kuljettajan havainnointia tai toimintaa.

2) Tienvarsimainos ei saa estää liikennemerkkien tai muiden liikenteen ohjauslaitteiden näkyvyyttä tai toimintaa.

3) Tienvarsimainos ei saa sekoittua liikennemerkkeihin.

4) Tienvarsimainoksia ei saa sijoittaa risteysalueelle.

5) Tienvarren rakennuksessa saa ilman erillistä ilmoitusta mainostaa vain rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa tai siellä myytäviä tuotteita.

6) Tienvarsimainontaa koskevissa kysymyksissä neuvoja voi kysyä Liikenteen asiakaspalvelusta (puh. 0295 020 600).

Lakimuutos ei vaikuta palvelukohteiden opastusmerkkeihin

Lakimuutos ei vaikuta palvelukohteiden opastusmerkkeihin. Liikennemerkkeinä ne tarvitsevat edelleen luvan ja niiden sisällöstä ja pystytyksestä tehdään tarkka suunnitelma. Palvelukohteen opaste on ainoa mahdollinen tapa saada opastus tiealueelle maantien risteykseen tai liittymään.

Liikenneviraston määräys tarkentaa maantielain muutosta

Nyt 24.8.2016 voimaan astuvalla Liikenneviraston määräyksellä tarkennetaan lakia tienvarsimainosten sijoittamisen ja rakenteen osalta. Määräys on voimassa Liikenneviraston hallinnoimilla maanteillä eikä sitä sovelleta asemakaava-alueella.

Lisätietoa:

Lakimies Mirva Hannukainen, Liikennevirasto, puh. 040 8299 818

Lakimies Katri Nuuja, Liikennevirasto, puh. 050 5270 658

Liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman, Liikennevirasto, puh. 029 534 3630

Määräykset löytyvät Liikenneviraston verkkosivuilta: http://www.liikennevirasto.fi/palveluntuottajat/maaraykset

Syksy tuo tullessaan pimenevät illat ja hämärät aamut, jolloin pakettiauton lastaustiloissa valon väheneminen vaikeuttaa työskentelyä. Työturvallisuutta lisäämään Kaha on tuonut uutuutena valikoimiinsa paljon kiinnostusta herättäneet SmartVan LED -valot, jotka korvaavat pakettiauton lastaustilan alkuperäisen valaistuksen.

Pakettiautoihin merkki- ja mallikohtaisesti soveltuva SmartVan LED on helposti asennettava ”Plug n´Play” -ratkaisu, jossa LED-valot asennetaan lastaustilan alkuperäisten valojen tilalle käyttäen auton omaa johdotusta. Valojen asennus on erittäin yksinkertainen eikä vaadi työkaluja. Kirkas, lämpimän valkoinen valaistus kattaa lastaustilan pimeimmätkin nurkat, jotta työskentely ja tavaroiden löytäminen olisi entistä helpompaa. Kunnollinen valaistus lisää niin turvallisuutta, kuin mukavuuttakin myös syksyn pimeinä iltoina.

Johtojen ja kaapeleiden sijoittamista tiealueelle halutaan nopeuttaa ja sujuvoittaa. Tästä syystä sähkö- ja telekaapeleiden sijoittamisessa tiealueella siirrytään osassa tilanteista ilmoitusmenettelyyn.

Liikennevirasto on antanut 15.8.2016 voimaan tulleen maantielain muutoksen nojalla määräyksen johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta maantien tiealueelle. Määräystä sovelletaan maantielain perusteella tiealueelle sijoitettaviin rakenteisiin, rakennelmiin ja laitteisiin. Tällaisia ovat muun muassa sähkö-, tele-, vesihuolto-, hulevesi-, teollisuusjätevesi-, kaukolämpö-, kaukojäähdytys- ja kaasujohdot sekä niihin kuuluvat rakenteet ja laitteet. Sähkö- ja telekaapeleiden osalta määräys koskee ainoastaan lupahakemuksen tai ilmoituksen sisältöä, sähkö- ja telekaapeleiden ulkoisia suojarakenteita ja sijoittamista sekä työnaikaisia järjestelyjä ja johtojen siirtämistä.

Ilmoituksenvaraisissa toimenpiteissä ilmoitus on annettava viimeistään 21 päivää ennen toimenpiteen suunniteltua aloittamisajankohtaa. Lupahakemuksia ja ilmoituksia johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta ottaa vastaan Pirkanmaan ELY -keskuksen kirjaamo. Johtojen ja rakenteiden sijoittamista koskeva lupahakemus tai ilmoitus tehdään ensisijaisesti käyttäen ELY -keskuksen verkkosivuilta löytyvää sähköistä lomaketta. Lupien ja ilmoitusten käsittely on maksuasetuksen mukaan maksullista.

Ilmoitusmenettelyn ja määräyksen tavoitteena sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen

Liikenneviraston määräyksellä pyritään muun muassa vähentämään liikenteelle ja tiealueella työskenteleville aiheutuvaa vaaraa, tienpidolle aiheutuvaa haittaa ja ympäristölle tulevaa vahinkoa. Lisäksi määräyksen avulla halutaan vähentää esteitä myöhempien vastaavien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamiselle.

Määräyksessä annetaan tarkempia määräyksiä muun muassa uusien johtojen ja rakenteiden suunnittelusta ja sijoittamisesta, liikennejärjestelyistä, lupamenettelystä, kaapelien ja ilmajohtojen ilmoitusmenettelystä sekä johtojen siirtoja koskevasta menettelystä ja siirtokustannusten korvaamisesta.

Osassa tilanteista on mahdollista siirtyä ilmoitusmenettelyyn maantielain muutoksen ansiosta. Maantielain mukaisesti rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle edellyttää edelleen pääsääntöisesti lupaa.

Lisätietoja:

Jaakko Knuutila, oikeusyksikön päällikkö, Liikennevirasto, puh. 040 647 4662

Pekka Kouhia, lakimies, Liikennevirasto, puh. 050 594 2353

Pepe Vahlberg, Lupa-asiantuntija, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0295 036 309

Määräykset löytyvät Liikenneviraston verkkosivuilta: http://www.liikennevirasto.fi/palveluntuottajat/maaraykset 

Kirkkohallitus päätti täysistunnossaan 24.8.2016, että Kuhmoisten, Kärkölän ja Padasjoen seurakunnat liitetään Hollolan seurakuntaan 1.1.2017 lukien. 

Seurakuntaliitoksesta tekee poikkeuksellisen se, että laajentuvan Hollolan seurakunnan alue ei muodosta yhtenäistä maantieteellistä kokonaisuutta, vaan se jakautuu kahteen erilliseen osaan. Kirkon lainsäädännössä ei ole säännöstä, joka edellyttäisi, että seurakunnan alueen on muodostuttava yhdestä alueesta. Seurakuntaliitoksen taustalla ei ole kuntaliitosta.

Alustavissa selvityksissä mukana olleen ja maantieteellisesti Hollolan ja Padasjoen väliin jäävän Asikkalan seurakunnan kirkkovaltuusto teki päätöksen jatkaa itsenäisenä seurakuntana.

Padasjoen, Kuhmoisten ja Kärkölän seurakuntien kirkkoherranvirat lakkautetaan ja Hollolan seurakuntaan perustetaan yksi kappalaisen virka, johon Kärkölän seurakunnan virassa oleva kirkkoherra siirtyy.

Lisätiedot: lakimies Outi Perkiömäki, puh. 040 142 5152

Luvian seurakunta siirretään Eurajoen seurakuntaan

Luvian seurakunta lakkautetaan ja liitetään Eurajoen seurakuntaan 1.1.2017 alkaen. Myös kyseiset kunnat yhdistyvät. Seurakuntajako noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella.

Seurakunnan nimenä jatkaa Eurajoen seurakunta. Nykyisen Luvian seurakunnan alueesta muodostetaan Luvian kappeliseurakunta.

Laajentuvan Eurajoen seurakunnan kirkkoherra jatkaa virassaan, ja Luvian seurakunnan kirkkoherra siirretään Eurajoen seurakuntaan kappalaisen virkaan.

Lisätiedot: lakimies Outi Perkiömäki, puh. 040 142 5152

Kirkkohallitus jakoi 473 000 euroa harkinnanvaraisia avustuksia 

Kirkkohallitus myönsi 12 seurakunnalle harkinnanvaraisia avustuksia kapitulien lausuntojen perusteella. Avustuksen saaneet seurakunnat ovat Oulun, Mikkelin, Porvoon, Kuopion ja Lapuan hiippakunnissa. Avustusten määrä oli yhteensä 473 000 euroa.

Tiedot avustuksen saaneista seurakunnista sekä avustusten määristä

Lisätiedot: kirkkoneuvos Leena Rantanen puh. 050 567 5372

Kirkon tutkimuskeskukselle nimettiin neuvottelukunta vuosille 2016─2020

Kirkon tutkimuskeskuksen neuvottelukunnan tehtävinä on seurata ja edistää toimialansa kehitystä, edistää yhteistyötä toimialansa muiden toimijoiden kanssa, tehdä tarvittaessa esityksiä ja antaa lausuntoja kirkkohallitukselle sekä laatia tarvittaessa ohjeita ja suosituksia kirkkohallituksen toiminnassa sovellettaviksi. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös käsitellä tutkimuskeskuksen apurahat.

Neuvottelukuntaan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Kuopion piispa Jari Jolkkonen, professori Heikki Hiilamo, professori Auli Vähäkangas, dosentti Ilkka Huhta, kappalainen Anja Nurminen, TT Jutta Jokiranta ja professori Peter Nynäs. Heille valittiin henkilökohtaiset varajäsenet esityksen mukaisesti.

Lisätiedot: Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Ketola, puh. 050 570 1166
domus.evl.fi

Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskuntaan kirkkohallituksen edustajaksi valittiin Risto Rasimus ajalle 24.8.2016–31.12.2017

Suomalaisessa joukkuevoimistelussa käynnistyy pitkään odotettu kausi, joka huipentuu 26.-28.5.2017 Helsingin Jäähallissa järjestettäviin joukkuevoimistelun MM-kilpailuihin. Joukkuevoimistelun starttipäivä ma 29.8. kokoaa yhteen Suomen joukkuevoimistelun kärkijoukkueet, jotka aloittavat yhdessä viimeisen vuoden valmistautumiset kohti kevään kotikisoja. Media on tervetullut tutustumaan lajiin ja joukkueisiin starttipäivän aikana Kisakallioon.

Joukkuevoimistelun 18. maailmanmestaruuskilpailut järjestetään ensi toukokuussa Suomessa. Suomi lähtee tavoittelemaan kotikilpailuista kultaa, kuten on voittanut yhdeksän kertaa aikaisemminkin.

"Tämä on todellinen unelmien vuosi joukkuevoimistelulle, vuosi jota olemme odottaneet pitkään. Suomi on perinteisesti menestynyt kotikisoissa ja tämän vuoden MM-kilpailut jättivät mitalinälkää Suomen joukkueille, joten toukokuun kisoihin lähdetään suurella panostuksella niin liitto- kuin seuratasolla,” joukkuevoimistelun lajipäällikkö Susanna Porola summaa tulevan vuoden tavoitteita.

”Järjestämme pitkästä aikaa pelkästään MM-kilpailut ilman kansallista voimistelun suurtapahtumaa, joka asettaa järjestelyille omat haasteensa. Joukkuevoimistelun MM-kilpailut ovat kuitenkin osa Suomi 100 urheilun supervuotta, joten toivomme kotikisojen yleisöstä löytyvän laajasti urheilun ystäviä myös joukkuevoimistelun ystävien lisäksi,” Porola jatkaa.

MM-kilpailuissa tullaan näkemään neljä suomalaisjoukkuetta, jotka ovat keväällä 2017 Suomen maajoukkueeseen valittavat joukkueet. Maajoukkue kootaan naisten SM-sarjassa kilpailevista joukkueista, jotka aloittavat yhdessä kautensa Joukkuevoimistelun starttipäivässä ma 29.8. Kisakallion urheiluopistolla. Naisten SM-sarjassa kilpailee kaudella 2016-2017 yhdeksän joukkuetta.  

Tervetuloa Joukkuevoimistelun starttipäivään

aika: ma 29.8. klo 11.30-16.00
paikka: Kisakallion Urheiluopisto, os. Kisakalliontie 284, 08360 Lohja

Ohjelmassa mm.

• klo 10.30-11.30 Valmentajille luento joukkuehengen rakentamisesta (Jussi Ahokas, Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja)
• klo 11.30- 12.30 treenit joukkueittain (medialle mahdollisuus seurata)
• klo 12.30-13.15 lounas (Kisakallio tarjoaa lounaan paikalle saapuneelle medialle)
• klo 13.15-14.15 media-koulutus urheilijoille 
• klo 15.00-16.00 Joukkueiden ohjelmaharjoitukset (medialle mahdollisuus seurata)
• klo 16.00-17.00 Fysiikan testaus ja viitearvot, palautuminen (Kisakallion valmennuskeskus Aki-Matti Alanen, Anne Rikala, Mika Valavuori)

Suomella on kovat tavoitteet ensi kevään MM-kilpailuihin ja valmistautumisen avuksi niin joukkueille kuin seuroille on lajiosaamisen lisäksi tarjolla asiantuntija-apua. Mukana joukkuevoimistelun MM 2017 -projektissa kulkevat mm. Starttipäiväänkin osallistuvat Anne Rikala ja Aki-Matti Alanen sekä Kisakallion erityisasiantuntija Marko Yrjövuori.

Media on tervetullut tutustumaan joukkuevoimisteluun ja seuraamaan joukkueiden harjoituksia Kisakallioon.

**

Starttipäivässä mukana

Naisten SM-sarjassa kilpailee kaudella 2016-2017 yhdeksän joukkuetta:

Viime vuoden MM-kilpailuissa Suomea edustaneet

• Minetit Tampereen Voimistelijat
• Ovo Team Olarin Voimistelijat
• Sirius Jyväskylän Naisvoimistelijat
• Team Vantaa Vantaan Voimisteluseura

sekä

• Gloria Pakilan Voimistelijat
• Sanix Valensi Turun Pyrkivä
• Sirius Nova Jyväskylän Naisvoimistelijat
• Team Esport Olarin Voimistelijat 
• Team Tapiola Tapiolan Voimistelijat 

Naisten SM-sarjassa 2016-2017 kilpailevien joukkueiden tavoitteet tulevalle kaudelle.

Espoo

Ovo Team Olarin Voimistelijat: MM-mitali kevään 2017 kilpailuista
Team Esport Olarin Voimistelijat: MM-paikka
Team Tapiola Tapiolan Voimistelijat: Joukkue on ensimmäistä kertaa naisten SM-sarjassa. Tavoitteena kehittyä fyysisesti kohti naisten sarjan teknisiä vaatimuksia.

Helsinki

Gloria Pakilan Voimistelijat: Edustukset kaikissa World Cupin kisoissa, SM-mitali ja MM-edustuspaikka.

Jyväskylä

Sirius Jyväskylän Naisvoimistelijat: SM-mitali ja MM-paikka
Sirius Nova Jyväskylän Naisvoimistelijat: joukkue on nuori ja ensimmäistä kertaa naisten SM-sarjassa. Tavoitteena oman tason nosto ja fyysisten ominaisuuksien kehittäminen kohti Suomen huippua

Tampere

Minetit Tampereen Voimistelijat: Tavoitteena Suomenmestaruus, Euroopanmestaruus, Maailmancupin kokonaiskilpailun voitto sekä Maailmanmestaruus.

Turku

Sanix Valensi Turun Pyrkivä: Tason kehittäminen kohti kansallista kärkeä ja päästä edustamaan Suomea kansainvälisiin kilpailuihin.

Vantaa

Team Vantaa Vantaan Voimisteluseura: MM-paikka

Joukkuevoimistelu on Suomessa harrastetuin voimistelun kilpalaji. Joukkuevoimistelussa on pelkästään lisenssiurheilijoita 3800 – luku joka on noussut vuosittain. Joukkuevoimistelu osoittaa, kuinka suosittua tyttöjen joukkuelajien harrastaminen on tällä hetkellä Suomessa. Naisten SM-sarja on Suomessa arvostetuin kilpailusarja joukkuevoimistelussa.

Suomi isännöi joukkuevoimistelun MM-kilpailuja neljättä kertaa. Lajin kaikkien aikojen ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin vuonna 2000 Helsingissä. 2006 kilpailtiin MM-mitaleista Tampereella ja 2013 puolestaan Lahdessa kaupungeissa järjestettyjen voimistelun kansallisten suurtapahtumien yhteydessä.

Joukkuevoimistelun MM-kilpailujen 2016 tulokset 

Taustatietoa joukkuevoimistelusta

Joukkuevoimistelun starttipäivän lisätiedot joukkuevoimistelun päävalmentaja Veera Kainulainen, p. 050 550 6544