Lappeenrannan museoiden museoklubi kokoontuu jälleen!

Lappeenrannan museoiden kaikille avoimessa museoklubissa ke 20.4. klo 17 - 18:30 kotkalainen taiteilija ja taiteenkerääjä Olavi Heino kertoo keräilystään ja taidekokoelmastaan sekä esittelee Lappeenrannan taidemuseossa esillä olevaa näyttelyä.

Olavi Heinon kokoelman laajuus on tällä hetkellä noin 600 teosta, joista suurin osa on maalauksia ja grafiikkaa. Kokoelman teoksia on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 6.2. - 22.5.2016.

Lappeenrannan näyttelyssä painottuvat erityisesti Kotka-aiheet ja Kotkan alueen taiteilijoiden teokset.

Olavi Heino on kerännyt taidetta 40 vuotta. Hänen ensimmäinen hankintansa vuonna 1976 oli Eino Kukkosen Kaupunkinäkymä vuodelta 1972. Teos edustaa edelleen hyvin Heinon kokoelman tunnuspiirteitä.

Heinolle erikoisesti taideteoksen tunnelma on edelleen merkittävä valintakriteeri. Kokoelma on karttunut niin taiteilijoiden välisinä teosvaihtoina kuin ostoina huutokaupoista, antiikkiliikkeistä ja kuolinpesistä.

Heinon kokoelman keskeisiä teemoja ovat mm. kotkalaiset taiteilijat, Kotka-aiheet ja merigrafiikka. Heinon kokoelmaan kuuluu tunnettujen kotkalaisten taiteilijoiden kuten Kuutti Lavosen, Juha Metson, Päiviö Pyöttiälän, Heimo Suntion ja Pirkko Valon teoksia. 

Museoklubi Lappeenrannan taidemuseossa ke 20.4. klo 17 – 18:30. Vapaa pääsy.

Kotka Ohoy! – teoksia Olavi Heinon taidekokoelmasta -näyttely Lappeenrannan taidemuseossa 6.2.2016 – 22.5.2016.

Lisätietoja:

Mona Taipale

amanuenssi / curator

Lappeenrannan taidemuseo / Lappeenranta Art Museum

+ 358 40 563 7618

mona.taipale@lappeenranta.fi

Nuorisotyö on ytimeltään nuorten kasvuun ja hyvinvointiin tähtäävää vuorovaikutusta. Se, mitä työssä konkreettisesti tapahtuu, voi olla yhdessä olemista ja harrastamista, toiminnan yhteisöllistä kehittämistä, kansalaisvaikuttamista, taitojen oppimista, arjen ongelmien ratkomista, iloa ja välittämistä. Käsillä oleva tutkimus osoittaa, että nuorisotyön arviointitapoja valitessa tulisi huomioida kunkin työmuodon erityispiirteet. Yksilöllistä tukea ja kohtaamista painottavalle etsivälle nuorisotyölle, nuorten työpajatoiminnalle ja sosiaalisen vahvistamisen Nuotta-valmennuksille sopii arviointimalli, jossa kriteereinä huomioidaan nuorilähtöisyyden lisäksi eri tahojen arviot nuorten tarpeiden toteutumisesta seurantajakson perusteella, ero nuoren aiempiin palvelukokemuksiin sekä niiden palvelujen paikallinen saatavuus, joihin nuorta ollaan ohjaamassa.

Kaikille nuorille suunnatut jatkuvasti käytettävissä olevat nuorisotyön verkko- ja lähipalvelut vaativat omanlaistansa arviointia. Kävijämäärien rinnalla tulisi raportoida tietoa palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, esteettömyydestä, nuorten luo kurottautumisesta, palvelujen laadun seurannan systemaattisuudesta, asiakastyytyväisyydestä, yksilön kokemista vaikutuksista sekä palvelujen ja palveluverkon vastaavuudesta nuorten tarpeisiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kolmeatoista valtakunnallista nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusta, joiden kaksijakoinen asema toisaalta valtion tulosohjauksen osana ja toisaalta autonomisina kansalaistoimijoina asettaa erityisiä haasteita arvioinnille. Asiantuntijapalveluiden tuottajina keskusten toiminnan arviointia määrittää niiden välillinen suhde nuoriin. Toiminnan arvoa ei siis niinkään mitata sillä, miten se vaikuttaa nuoriin, vaan keskiöön nousevat alan toimijat ja rakenteet: miten keskukset onnistuvat edistämään toimijoiden välistä verkostoitumista sekä vastaamaan alan osaamis- ja kehittämistarpeisiin?

Tutkimushanke osoitti käytännön tulosten lisäksi osallistuvan arvioinnin nuoria, nuorisotyön toimijoita ja rahoittajia mukaan ottavien menetelmien sopivan nuorisotoimialan palvelujen arviointiin. Moniäänisyys lisää arvioinnin tulosten pätevyyttä ja vahvistaa eri toimijoiden sitoutumista alan kehittämiseen. Arvioinnin työvälineiltä vaaditaan jatkossa myös ominaisuuksia, joilla osoittaa työn arvo yksilö- ja ryhmätason lisäksi myös yhteisöille, paikkakunnille ja yhteiskunnalle.

Anu Gretschel, Pirjo Junttila-Vitikka & Anne Puuronen: Suuntaviivoja nuorisotoimialan määrittelyyn ja arviointiin
ISBN (nid.) 978-952-7175-01-9 
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 176, Kenttä 
ISBN (PDF) 978-952-7175-02-6 
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 96, Kenttä 
ISSN 1799-9219, ISSN (PDF) 1799-9227 
248 s., 28 euroa

Nuorisotyön tunnuslukujen verkostomainen kehittäminen -hankkeen tuotti Nuorisotutkimusverkosto opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Lisätietoa:

Vastaava tutkija, verkko- ja lähipalvelujen arviointi
FT Anu Gretschel, Nuorisotutkimusverkosto,
anu.gretschel@nuorisotutkimus.fi, puh. 040 516 91 89

Tutkija, palvelu- ja kehittämiskeskusten arviointi ja nuorisotoimialan määrittely
KM Pirjo Junttila-Vitikka 
pirjo.junttila-vitikka@pp.inet.fi, puh. 040 766 36 96

Tutkija, kohdennetun nuorisotyön arviointi
Dosentti, FT Anne Puuronen
annepuuronen@gmail.com, puh. 044 340 36 83

Kirja on myynnissä Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupassa osoitteessa http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa
 

Verkkojulkaisuna julkaisu on Nuorisotutkimusverkoston sivuilla osoitteessa http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut

020202 Palvelu on voittanut Ilmarisen ja HENRY ry:n järjestämän Vuoden Henkilöstöteko -kilpailun. Voittajateko on 020202-henkilöstön itsensä kehittämä ja nimeämä Pojopörssi-kannustinjärjestelmä. 

020202 on täyden palvelun numero, josta voi nykyään kysyä melkein mitä vaan: nimi-, numero- ja osoitetietojen lisäksi esimerkiksi aikatauluja, reittineuvontaa, aukioloaikoja, urheilutuloksia, säätietoja ja menovinkkejä. Lisäksi 020202-asiakaspalvelijat hoitavat lukuisten yritysten nettisivuchatteja ja vastaajapalveluita. 020202:ssa työskentelee noin 200 asiakaspalvelijaa, ja työtä tehdään jokaisena vuoden päivänä ympäri vuorokauden.

020202:n työkulttuuri ja työn sisältö on viime vuosina muuttunut radikaalisti. Aikaisemmasta, pelkkään nopeuteen tähtäävästä numeropalvelutyöstä on siirrytty monipuoliseen asiakaspalveluun, jossa työn onnistumista mitataan laadullisin mittarein.

Uusien haasteiden myötä 020202:ssa haluttiin luoda henkilöstölle kannustinjärjestelmä, joka innostaisi ja motivoisi jokaista työntekijää. Pelinomainen Pojöpörssi-järjestelmä työstettiin tiiviissä yhteistyössä lähiesimiesten sekä asiakaspalvelijoiden itsensä kanssa.

Onnistumisilla pojoja, pojoilla palkintoja

Pojopörssin idea on kannustinpisteiden eli pojojen kerryttäminen erilaisilla onnistumisilla. Pojojen ansaintaa varten työtä seurataan useiden mittareiden avulla. Asiakaspalvelutilanteiden aikana mitataan automaattisesti esimerkiksi erilaisten tietokantojen hyödyntämistä, ja sen lisäksi koko henkilöstölle tehdään laaja, palvelutilanteiden laatua arvioiva laatumittaus kaksi kertaa vuodessa. Pojoja voi saada myös yllätyksenä, esimerkiksi loistavan asiakaspalautteen myötä.

Pojoilla työntekijät voivat ostaa Pojopörssin "palkintokaapista" erilaisia hyödykkeitä, joita ovat muun muassa omien toiveiden mukaiset työaikajärjestelyt, vapaapäivät tai lahjakortit. Palkintokaapin sisältö on ideoitu yhdessä henkilökunnan kanssa, jotta palkkiot olisivat aidosti mielekkäitä ja kannustavia. Pojopörssiä käytetään myös monivuorotyön toiminnanohjaukseen: esimerkiksi yliresursointia voidaan tasoitta tarjoamalla  pojoilla hankittavaa ylimääräistä vapaata lyhyellä varoitusajalla.

– 020202-työn sisältö on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana, ja tämä vaatii uudenlaista venymistä ja osaamista työntekijöiltä. Palvelusta voi numeroiden ohella kysyä käytännössä mitä vain, ja sen lisäksi 020202-asiakaspalvelijat hoitavat chat-palveluiden kautta esimerkiksi kodinkonemyyntiä verkossa. Saman tyyppisiä uudistumisen haasteita on varmasti monissa muissakin organisaatioissa, kun digitalisaatio muuttaa työn ydintä. Pojopörssi kehitettiin nimenomaan kannustamaan ja ohjaamaan henkilöstöä nopeasti muuttuvassa ympäristössä, kertoo 020202:n henkilöstöpäällikkö Tuula Sillanpää.

Pojopörssi on vain yksi esimerkki 020202:ssa kehitetyistä omaperäisistä käytännöistä. Turun ja Porin asiakaspalvelukeskusten työntekijöiden ideoita ja ajatuksia kartoitetaan jatkuvasti yhteisessä nettialustassa, Avaamossa. Monet 020202 Palvelussa käytetyt toimintatavat ovat peräisin juuri sieltä.

Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen järjestävät vuosittain Henkilöstöteko-kilpailun, jolla kannustetaan organisaatioita kehittämään työyhteisöjä ja hyvinvointia työpaikoilla. Finalistiehdokkaat esittelivät työnsä Helsingissä 12.4., minkä yhteydessä myös voittaja julkistettiin.

Lisätiedot:
Tuula Sillanpää, henkilöstöpäällikkö 020202, tuula.sillanpaa@fonecta.com, puh. 050 441 6288
Petri Tervevuori, asiakaspalvelujohtaja, petri.tervevuori@fonecta.com, puh. 040 565 9895

020202 on valittu Suomen parhaaksi puhelinpalveluksi jo kuusi kertaa peräkkäin (Taloustutkimus 2010-2015). 020202-palvelussa suomalaisia palvelevat ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä tiedonhaun ammattilaiset, joilla on käytössään Suomen kattavimmat yhteystiedot. Pääkonttorimme sijaitsee Helsingissä ja 020202-palvelukeskukset Turussa ja Porissa. 

020202 Palvelu on voittanut Ilmarisen ja HENRY ry:n järjestämän Vuoden Henkilöstöteko -kilpailun. Voittajateko on 020202-henkilöstön itsensä kehittämä ja nimeämä Pojopörssi-kannustinjärjestelmä. 020202 Palvelun työntekijät istuvat pääasiassa Turun ja Porin asiakaspalvelukeskuksissa.

020202 on täyden palvelun numero, josta voi nykyään kysyä melkein mitä vaan: nimi-, numero- ja osoitetietojen lisäksi esimerkiksi aikatauluja, reittineuvontaa, aukioloaikoja, urheilutuloksia, säätietoja ja menovinkkejä. Lisäksi 020202-asiakaspalvelijat hoitavat lukuisten yritysten nettisivuchatteja ja vastaajapalveluita. 020202:ssa työskentelee noin 200 asiakaspalvelijaa, ja työtä tehdään jokaisena vuoden päivänä ympäri vuorokauden.

020202:n työkulttuuri ja työn sisältö on viime vuosina muuttunut radikaalisti. Aikaisemmasta, pelkkään nopeuteen tähtäävästä numeropalvelutyöstä on siirrytty monipuoliseen asiakaspalveluun, jossa työn onnistumista mitataan laadullisin mittarein.

Uusien haasteiden myötä 020202:ssa haluttiin luoda henkilöstölle kannustinjärjestelmä, joka innostaisi ja motivoisi jokaista työntekijää. Pelinomainen Pojöpörssi-järjestelmä työstettiin tiiviissä yhteistyössä lähiesimiesten sekä asiakaspalvelijoiden itsensä kanssa.

Onnistumisilla pojoja, pojoilla palkintoja

Pojopörssin idea on kannustinpisteiden eli pojojen kerryttäminen erilaisilla onnistumisilla. Pojojen ansaintaa varten työtä seurataan useiden mittareiden avulla. Asiakaspalvelutilanteiden aikana mitataan automaattisesti esimerkiksi erilaisten tietokantojen hyödyntämistä, ja sen lisäksi koko henkilöstölle tehdään laaja, palvelutilanteiden laatua arvioiva laatumittaus kaksi kertaa vuodessa. Pojoja voi saada myös yllätyksenä, esimerkiksi loistavan asiakaspalautteen myötä.

Pojoilla työntekijät voivat ostaa Pojopörssin "palkintokaapista" erilaisia hyödykkeitä, joita ovat muun muassa omien toiveiden mukaiset työaikajärjestelyt, vapaapäivät tai lahjakortit. Palkintokaapin sisältö on ideoitu yhdessä henkilökunnan kanssa, jotta palkkiot olisivat aidosti mielekkäitä ja kannustavia. Pojopörssiä käytetään myös monivuorotyön toiminnanohjaukseen: esimerkiksi yliresursointia voidaan tasoitta tarjoamalla  pojoilla hankittavaa ylimääräistä vapaata lyhyellä varoitusajalla.

– 020202-työn sisältö on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana, ja tämä vaatii uudenlaista venymistä ja osaamista työntekijöiltä. Palvelusta voi numeroiden ohella kysyä käytännössä mitä vain, ja sen lisäksi 020202-asiakaspalvelijat hoitavat chat-palveluiden kautta esimerkiksi kodinkonemyyntiä verkossa. Saman tyyppisiä uudistumisen haasteita on varmasti monissa muissakin organisaatioissa, kun digitalisaatio muuttaa työn ydintä. Pojopörssi kehitettiin nimenomaan kannustamaan ja ohjaamaan henkilöstöä nopeasti muuttuvassa ympäristössä, kertoo 020202:n henkilöstöpäällikkö Tuula Sillanpää.

Pojopörssi on vain yksi esimerkki 020202:ssa kehitetyistä omaperäisistä käytännöistä. Turun ja Porin asiakaspalvelukeskusten työntekijöiden ideoita ja ajatuksia kartoitetaan jatkuvasti yhteisessä nettialustassa, Avaamossa. Monet 020202 Palvelussa käytetyt toimintatavat ovat peräisin juuri sieltä.

Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen järjestävät vuosittain Henkilöstöteko-kilpailun, jolla kannustetaan organisaatioita kehittämään työyhteisöjä ja hyvinvointia työpaikoilla. Finalistiehdokkaat esittelivät työnsä Helsingissä 12.4., minkä yhteydessä myös voittaja julkistettiin.

Lisätiedot:

Tuula Sillanpää, henkilöstöpäällikkö 020202, tuula.sillanpaa@fonecta.com, puh. 050 441 6288
Petri Tervevuori, asiakaspalvelujohtaja, petri.tervevuori@fonecta.com, puh. 040 565 9895

020202 on valittu Suomen parhaaksi puhelinpalveluksi jo kuusi kertaa peräkkäin (Taloustutkimus 2010-2015). 020202-palvelussa suomalaisia palvelevat ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä tiedonhaun ammattilaiset, joilla on käytössään Suomen kattavimmat yhteystiedot. Pääkonttorimme sijaitsee Helsingissä ja 020202-palvelukeskukset Turussa ja Porissa. 

Into on julkaissut Denise Rudbergin Marianne Jidhoff-dekkarisarjasta seuraavan kirjan, Toinen toista pahempi. Aiemmin ilmestyi Yksi tappava syrjähyppy (Into, 2015). 

Tukholma on käpertynyt joulun välipäivien rauhaan, kun vaikutusvaltaisen sijoitusyhtiön osakas hakataan henkihieveriin. Oliko tekijän aikomuksena tappaa?

Denise Rudberg (s. 1971) on Tukholmassa asuva kirjailija ja kolumnisti, joka on Marianne Jidhoff -dekkariensa myötä noussut Ruotsin yhdeksi menestyneimmistä kirjailijoista ja ansainnut Ruotsin epävirallisen dekkarikuningattaren tittelin.

Rudberg opiskeli dramaturgiaa ja elokuvaa New Yorkissa ja on kirjoittanut yli 20 kirjaa. Hän tuli alkujaan tunnetuksi chic lit -kirjoistaan, joista ensimmäisen julkaistiin vuonna 2000. Kirjoitettuaan aikansa Tukholman eliitin elämästä Rudberg halusi kuitenkin kokeilla jotakin uutta ja syntyi rakastettava naishahmo, vastikään eronnut keski-ikäinen syyttäjänsihteeri. Jidhoff-dekkarien myötä hän loi oman elegant crime -genrensä – rikosromaanit, joissa rikokset tapahtuvat komeissa puitteissa, samppanja virtaa ja jokaisella on jotain salattavaa. Supersuosion saavuttanut kirjasarja on myynyt yli 280 000 nidettä ja sen elokuvaoikeudet on myyty ruotsalaiselle elokuvayhtiölle.

Denise Rudberg: Toinen toista pahempi ISBN: 978-952-264-545-6, alkuteos Två gånger är en vana, suom. Anu Koivunen, sid. 360 s., ilmestyy 2/2016

Tietoja kirjailijasta ja painokelpoinen lehdistökuva: http://intokustannus.fi/rudberg-denise/

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot ja haastattelupyynnöt: riikka.kamppi@intokustannus.fi

Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi kokonaistuotantoa nopeammin. Moottorina on kaupungistuminen, joka lisää niin asunto- ja liikerakentamisen kuin infrarakentamisenkin tarvetta kasvukeskuksissa. Rakentamisen kokonaismäärä nousee 3–4 prosenttia, Rakennusteollisuus RT ennakoi kevään suhdannekatsauksessaan.

Rakentaminen kääntyi viime vuonna kolmen heikon vuoden jälkeen nipin napin plussalle, 0,2 prosenttia. Tänä vuonna kasvu jatkuu vauhdikkaampana. Käynnissä on useita mittavia yksittäisiä hankkeita, mutta suurilla kaupunkiseuduilla rakentaminen on piristynyt laaja-alaisemminkin.

”Kasvupyrähdystä selittää osaltaan lähtötason alhaisuus edellisvuosien pudotuksen seurauksena. Rakentamisen markkinat ovat kuin lastenvaatteet, niissä on nyt kasvunvaraa. Toisaalta nopea nousu voi kohdata resurssirajoitteita sekä tiettyjen ammattiryhmien että tuotantokapasiteetin suhteen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa tilannetta.

Ensi vuonna rakentamisen kasvu hidastunee 1–2 prosenttiin. Talousnäkymät ovat yhä hauraat, ja rakentamisen voimakkaampi elpyminen edellyttää investointien lähtemistä kunnolla liikkeelle. Rakentaminen on tyypillisesti jälkisuhdanneala, jolle talouden käänteet heijastuvat viipeellä.

Patoutunut asuntokysyntä purkautumassa

Asuntotuotanto vilkastui viime vuonna. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan asuntoaloitusten kokonaismäärä oli 30 500. Pääkaupunkiseudun osuus kaikista asuntoaloituksista nousi peräti 40 prosenttiin.

Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloituksissa nähtiin jyrkkä nousu, kasvua kertyi 34 prosenttia. Kysyntää on etenkin pienille kaupunkiasunnoille. Asuntorahastojen ja kiinteistösijoittajien lisäksi nyt myös kuluttajat ovat uskaltautuneet asuntokaupoille työttömyystilanteen tasaannuttua. Tämän ansiosta omakotitalorakentamisenkaan ei pitäisi enää supistua kuluvana vuonna.

Asuntoaloitusten odotetaan kasvavan vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna määrä taittunee. Muussa talonrakentamisessa liikerakentaminen on ollut hyvässä nosteessa etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne muuttoliike valtaosin kohdistuu. Samoin teollisuusrakentaminen on monen huonon vuoden jälkeen päässyt kiinni kasvuun.

”Talouden noususuhdanne alkaa yleensä pääkaupunkiseudulta, joten toimeliaisuus Etelä-Suomessa on hyväksi koko Suomelle, kun kerrannaisvaikutukset aikanaan leviävät”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi YIT:stä kommentoi.

Infrarakentamisen lähiajan näkymät parantuneet

Infrasektorilla suhdannetilanne on myös jossain määrin helpottunut. Talonrakentamisen pohjatyöt ja perusväylänpidot lisämäärärahat pitävät kasvuvirettä yllä. Infran näkymiä synkentää uusien väyläinvestointien laskeva trendi. Hallituksen kehysriihessä päättämät tie- ja raidehankkeet ovat käynnistettävissä parin seuraavan vuoden aikana, mutta niiden lisäksi näköpiirissä ei ole uusia investointeja koko loppuhallituskaudeksi eikä edes pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa. Rahoituksen kohdentuminen saa kuitenkin rakentajilta kiitosta.

”Niukkojen määrärahojen priorisointi osui nyt nappiin. Rahoitusta saavat sekä kasvukeskusten asuntorakentamista helpottavat joukkoliikennehankkeet että sellaiset tie- ja ratahankkeet, joilla poistetaan elinkeinoelämän kannalta keskeisiä pullonkauloja logistiikassa. Tämä on juuri oikeata politiikkaa, jolla kasvua Suomessa saadaan sysättyä käyntiin”, kiittelee Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Rakennusteollisuus RT:n ja INFRAn tekemän Infrabarometrin mukaan alan suhdannetilanne on parantunut kevään edetessä. Vastaajista 70 prosenttia arvioi infrarakentamisen kasvavan kesään mennessä. Myönteisen kehityksen arvioitiin jatkuvan myös loppukesän ja alkusyksyn aikana. Kapasiteetin käyttöaste oli 77 prosenttia, joka on 11 prosenttiyksikköä viime syksyä matalampi taso. Alan yritysten mukaan tarjouspyyntöjä on liikkeellä runsaasti, mikä voi osaltaan johtua tilaajien etupainotteisesta varautumisesta tulevaan. Joka tapauksessa urakoista on edelleen kova kilpailu, ja niiden hintataso säilyy kireänä.

Koko rakentamisen kustannuskehitys on pysynyt maltillisena. Työllisten määrä kääntyi viime vuoden lopulla kasvuun ja alan työttömyys on vähentynyt. Tänä vuonna työllisten määrän odotetaan kohoavan 171 000 henkilöön.

Lisätietoja:
Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi, puh. 040 519 0112
RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh. 040 506 5021
RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337
RT:n viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642
Aineistot: Suhdannekatsaus kokonaisuudessaan ja tiedote löytyvät myös RT:n verkkosivuilta www.rakennusteollisuus.fi/suhdanteet
Keskeiset suhdannekuvaajat sekä muut ajankohtaiset graafit voit ladata Rakennusteollisuuden kuvio-pankista www.rakennusteollisuus.fi/keskeiset-suhdannekuvaajat

Työterveyshuoltomenojen pitkään jatkuneen kasvun taittumiseen on vaikuttanut taantuma. Sen seurauksena mm. työterveyshuollon piirin kuuluvien työntekijöiden määrä on vähentynyt. Toisaalta keskimääräiset kustannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti kasvoivat vuonna 2014 vähemmän kuin edellisinä vuosina.

Työterveyshuollon menot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien.  Tämä kasvu on ollut huomattavasti terveydenhuollon kokonaismenojen kasvua nopeampaa. Vuonna 2014 työterveyshuollon kustannukset olivat 778 milj. euroa, mikä oli 0,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun otetaan huomioon inflaatio, työterveyshuollon kustannukset pienivät reaalisesti vuoteen 2013 verrattuna.

Työterveyshuoltomenojen kasvun taittumiseen on vaikuttanut taantuma. Sen vaikutuksesta mm. työterveyshuollon piirin kuuluvien työntekijöiden määrä pieneni vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 30 000 hengellä. Toisaalta menojen maltillista kehitystä kuvaa se, että työterveyshuollon keskimääräiset kus-tannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti kasvoivat vuonna 2014 vähemmän kuin vuosiin aiemmin. Kasvu oli vain 1,8 %, kun aiemmin keskimääräiset kustannukset nousivat yli 5 % vuodessa.  

Vuonna 2014 Kela maksoi työterveyshuollon korvauksia 336 milj. euroa. Näistä korvauksista 59 % maksettiin yksityisissä lääkärikeskuksissa tehdystä työterveyshuollosta. Vielä 10 vuotta sitten lääkäri-keskusten osuus korvauksista oli kolmannes. Työnantajien omien työterveysasemien toiminta on vas-taavasti supistunut, kun palveluita on ulkoistettu. Terveyskeskusten ja kunnallisten liikelaitosten osuus työterveyshuoltopalveluista on viidennes.

Linkki tilastokatsaukseen
Tilastokatsaus: Työterveyshuollon pitkään jatkunut kasvu pysähtyi

Lisätietoja medialle:
Kela, tilasto- ja tietovarastoryhmä, pääsuunnittelija Timo Partio, puh. 050 551 8302
etunimi.sukunimi@kela.fi

Rosatom avasi huhtikuun alussa kaksi aluetoimistoa Arabiemiraatteihin ja Kiinaan kehittääkseen yhtiön nykyistä asemaa kansallisilla markkinoilla. Rosatom haluaa hakea uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia sekä kehittää kansainvälistä yritysyhteistyötä niin energia- kuin muillakin aloilla.

Yhtiön pääkonttorina Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella toimiva Dubain aluetoimisto avattiin Abu Dhabissa huhtikuun alussa World Nuclear Cycle -näyttelyn yhteydessä (4.–6.4.). Aluetoimiston avaaminen Arabiemiraatteihin auttaa kehittämään yhteistyötä Lähi-idän yritysten kanssa. Tutkimusreaktorihankkeisiin liittyvä yhteistyö on alkanut jo 1960-lvulla. Nykyisin Rosatom johtaa projekteja, jotka koskevat isotooppien, luonnonuraanin ja rikastetun uraanin tarvikkeita, radioaktiivisen jätteen käsittelyä sekä laajoja hankkeita kuten ydinvoimaloiden rakentamista.

Rosatomin Kiinan aluetoimisto avattiin 7.4. Pekingissä kansainvälisen Nuclear Industry China 2016 -näyttelyn puitteissa. "Kiina on perinteisesti ollut tärkeimpien ulkomaisten kumppaneidemme joukossa. Tällä hetkellä Tianwanin ydinvoimalassa on käytössä kaksi venäläistä VVER-reaktoria ja rakenteilla on kaksi lisää. Pekingin toimisto antaa mahdollisuuden yhdistää voimia ja parantaa energia-alan yritysten tehokkuutta Itä-Aasiassa", totesi Rosatom International Networkin puheenjohtaja Alexander Merten. Kiina ja Venäjä ovat kehittäneet yhteistyötä ydinvoima-alalla monta vuotta ja Kiina on toimeenpanemassa Tianwanin ydinvoimalahanketta Rosatomin johdolla. Sen lisäksi Kiina rakensi kokeellisen nopean reaktorin (KKNP) ja neljä kaasun keskipakoisvoiman laitoksen junaa Venäjän ydinaseiden asiantuntijoiden avulla.

Rosatomilla on samanlaisia alueellisia edustustoja Latinalaisessa Amerikassa, Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopassa, Keski- ja Kaakkois-Aasiassa, Lähi-idän maissa sekä Pohjois-Afrikassa.

Yhteystiedot: rosatom@m-p.ru

INFRA ry

Valtakunnallinen suhdannebarometri ennakoi infra- eli maa- ja vesirakentamisen kasvua kolmen lähikuukauden aikana. Osin normaalilla kausivaihtelulla selittyvä kasvu keskittyy Helsingin, Tampereen ja Turun väliseen kolmioon.

”Rakentaminen vilkastuu selkeästi”, ”Selvää piristymistä markkinoilla”, ”Tarjouskyselyitä runsaasti liikkeellä”.

Otteet ovat Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvan INFRA ry:n teettämän suhdannebarometrin vastauksista.

INFRA ry teetti maalis–huhtikuussa 2016 jäsenillään suhdannebarometrin, johon vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes kaksi miljardia euroa. Liki 70 prosenttia vastaajista uskoo infrarakentamisen kasvavan seuraavan kolmen kuukauden aikana.

Kaikki vastaukset eivät olleet optimismia. Moni ennakoi vakaata tilannetta ja jopa rakentamisen hiljentymistä. Vaihtelua voi selittää alan liikevaihdon keskittyminen etelän kasvukeskuksiin. Selvästi yli puolet alan liikevaihdosta tulee barometrin mukaan Helsingin, Tampereen ja Turun väliseltä alueelta. Muualla on hiljaisempaa.

”Korjausvelkaohjelman ja pk-seudun rakentamisen myötä markkina kääntyy kasvuun. Myös muutamat teollisuuden investoinnit tuovat infratöitä investointien alkuvaiheessa lähivuosina”, eräs vastaaja kiteyttää.

Teetä nyt ja säästä

Vastauksissa muistutettiin myös alan tiukasta hintakilpailutilanteesta.

”Hintataso on jo pitkään ollut todella alhainen. Nyt kaivataan rakennuttajilta vahvaa otetta ja huolellista hankkeeseensa paneutumista. Tilattu ja toimitettu laatu on saatava samalle tasolle”, eräs barometriin osallistunut luonnehtii.

Kapasiteetin käyttöaste on sesongin kynnykselläkin keskimäärin vain 77 prosenttia. ”Suomessa riittää hyvin kalustoa maarakennustöihin, joita onkin järkevää teettää nyt, kun öljyn hinta on matala”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa.

LISÄTIEDOT JA KUVIOT: 

http://www.rakennusteollisuus.fi/INFRA/Ajankohtaista/Tiedotteet/tiedotteet2-kansio/2016/infrarakentaminen-kasvaa-ja-keskittyy/

Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA ry, puh. 040 560 1803

Rakennusteollisuus RT:n tuore suhdannekatsaus huhtikuu 2016 www.rakennusteollisuus.fi

Tervetuloa Kiilopäähiihdon tiedotustilaisuuteen 26.4. klo 14 alkaen Suomen Latu Kiilopäälle (www.kiilopaa.fi).

Tilaisuuden juontaa tapahtuman isäntä, Mikko "Peltsi" Peltola, jonka kanssa "lauteille" nousevat tapahtuman kummit, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström ja muusikko Tommy Lindgren. 

Tulee kuuntelemaan, miksi moninkertainen arvokisamitalisti lähtee vielä kerran hiihtokilpailuun ja miten muusikko aikoo selvitä 50 kilometrin hiihtohaasteesta.

Tiedotustilaisuuden jälkeen on mahdollista tutustua myös Kansainvälisen hiihtokoulun toimintaan. Paikalla on luokallinen maahanmuuttajalapsia Helsinkiläisestä Maatullin alakoulusta. 

Tilaisuudessa ruokailu.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
Juhani Lehto, etunimi.sukunimi@suomenlatu.fi, puh. 044 722 6320

Kiilopäähiihto on uusi alkukauden hiihtotapahtuma kaikille hiihtoa harrastaville. Tarjolla on 50 km kilpasarja ja 30 km retkisarja. Kiilopäähiihto hiihdettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa ja mukana oli toista sataa hiihtäjää. Tänä vuonna Kiilopäällä hiihdetään 26.11. Lisätietoja: www.kiilopaahiihto.fi

Keväällä ja kesällä aurinko paahtaa usein kuumasti auton ikkunoista sisään. Matkustajat häikäistyvät, sisätilat kuumenevat ja auton sisätilojen pintamateriaalit kärsivät säteilystä ja saattavat haalistua. Ongelmaan on kuitenkin tyylikäs ja tehokas ratkaisu.

Mittatarkasti taka- ja sivuikkunat peittävä Car Shades suojaa matkustajia auringon UV-säteilyltä, auttaa pitämään sisätilat viileämpinä ja estää samalla avoimen näkyvyyden takatiloihin. Suojat toimivat myös hyönteisverkkona ikkunat auki ja pysyvät paikallaan moottoritienopeuksissakin.

Verrattuna tummennusteippauksiin Car Shades on edullisempi ja muuntautumiskykyisempi, sillä suojat voi irrottaa ja kiinnittää takaisin milloin tahansa. Erilaisten imukuppiratkaisujen tarjoama peittävyys puolestaan jättää paljon toivomisen varaa – ulkonäöstä puhumattakaan. Valikoimaan kuuluu yhteensä noin 600 mallikohtaista häikäisysuojaa yli 40 automerkkiin. Car Shades on alan suurimpia valmistajia maailmassa ja OE-toimittaja useille automerkeille.

Mallikohtaiset Car Shades – häikäisysuojat löytyvät nyt Kahan valikoimasta. Isossa-Britanniassa valmistettavat, käsin viimeistellyt suojat istuvat täydellisesti kohteeseen ja lisäävät matkustusmukavuutta monin eri tavoin.

Lisätietoja

Maria Wahlberg

09-61568319

Rådet för jordbruk och fiske fortsatte diskussionen om jordbruksmarknadens allvarliga läge. Statssekreterare Jari Partanen representerade Finland på mötet i Luxemburg.

De europeiska jordbruksministrarna bad kommissionen komma med kraftfullare åtgärder för att stabilisera marknaden.  Krisen på jordbruksmarknaden är ännu inte över, varför man behöver gemensamma åtgärder. Enligt många medlemsländer, även Finland, behövs det nu producentspecifika riktade stöd.

Kommissionen presenterade på mötet ett färskt förslag till förordning om dubbla interventionsinköp av mjölkpulver och smör.   Förordningsutkastet fick brett understöd. Medlemsländerna önskade att förslaget behandlas snabbt. Finland underströk möjligheten att betala ut högre och tidigare förskott på det normala stödet.  Finland föreslog för kommissionen att frågan drivs vidare i snabb takt. 

Flera medlemsländer önskade mer flexibla regler för statliga stöd. Finland föreslog tillsammans med flera andra länder att kommissionen höjer det så kallade de minimis-stödets övre gräns. Marknadsläget diskuteras igen på rådets möte i maj.

Finland tog också fram frågor som gäller förenkling av jordbrukspolitiken, särskilt de komplicerade tvärvillkoren och de oskäliga sanktionerna.  Finland önskade att kommissionen redan i år inleder arbetet med att utvärdera tvärvillkoren.

Vidare berättade kommissionens vice ordförande Jyrki Katainen om de möjligheter som Europeiska fonden för strategiska investeringar (Efsi) har att erbjuda jordbruks-, livsmedels- och biosektorn.  Till exempel bioproduktfabriken som byggs i Äänekoski har fått finansiering ur fonden.

Mer information:
Kari Valonen, lantbruksråd, tfn 040 751 8407, förnamn.efternamn@mmm.fi

SabriScan Optics manufacturing technology for automotive lighting applications

SabriScan Oy is a leading solution provider with over 15 years of experience in manufacturing precision engineering parts for various applications. Over these years they have developed ingenious SabriScan Method^® (patent pending) to manufacture reflective optic inserts that are used in plastic injection molds to produce automotive lighting parts, such as, micro-optics, lenses, light guides, reflectors, bezels, fresnel etc.

SabriScan Method^®

In SabriScan Method®, there little/no need to polish the reflective optics inserts after manufacturing. This will preserve the shape of the optics as designed thus resulting in excellent light values. SabriScan optic inserts are highly appreciated by Global Automotive lighting OEMs. This manufacturing process involves state of the art machines and ingeniously developed manufacturing process. These equipment are specially developed for SabriScan. SabriScan also participate to test the latest innovations for partners. The manufacturing process revolves around the clever implementations of metal cutting fundamentals for practical application

Competitive Advantages for Clients

SabriScan creates Competitive Advantages for their clients by quick response and short turnaround time in manufacturing of the optics inserts. These have created new business opportunities for SabriScan clients.

SabriScan manufactures these inserts by order and these inserts are widely used for new moulds as well as for renovation and maintenance of the old moulds as SabriScan manages manufacturing optics inserts as separate business.

Below are specification of the optics inserts that SabriScan manufactures

Insert Material 

As per client specifications or high quality tool steel/special metal.

Type of optics                                      

Pillow optics, cylindrical optics, micro-optics, reflector optics, LPP reflector optics, fresnel, prism optics and freeform optics.

Manufacturing capacity

SabriScan Global Network has over 100 000 hours/annum of optics manufacturing capacity. These manufacturing capabilities helped SabriScan to be one of the leading lighting parts mold maker and supplier for global Automotive Lights OEMs. SabriScan achieved Significant Supplier status at leading global Automotive Lights OEM.

SabriScan manufacture and supply Injection moulds for light parts, such as, lenses, light guides, reflectors, bezels, housings and 2K/3K molds.

Palvelualojen ammatttiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on Turussa 21.4. kertomassa neuvottelutilanteesta ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksista palvelualoihin.

Ann Selin on median tavattavissa torstaina 21.4. kello 16 alkaen Turun Blu Marina Palace -hotellissa (os. Linnankatu 32). Tiedotusvälineiden edustajilla on tilaisuus kuulla Selinin mietteitä neuvotteluista ja kilpailukykysopimuksesta.

Kaikille PAMin jäsenille avoin tilaisuus alkaa tämän jälkeen samoissa tiloissa kello 17. Selin kiertää huhti-toukokuun aikana eri paikkakunnilla tapaamassa ihmisiä ja keskustelemassa kilpailukykysopimuksesta.

Lisätietoja:
Ulla Immonen, aluepäällikkö, 0400 545 619
Nora Lehtimäki, puheenjohtajan assistentti, 050 300 2398

Uusyrityskeskukset pitävät hyvänä hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspaketin linjauksia yrittäjyyden kynnysten madaltamisesta ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamisesta.

Joustava siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin on tärkeää, koska työnteon ja yrittämisen muodot ovat muuttuneet. Myös sivutoiminen yrittäjyys on lisääntynyt. Lähes viidennes uusyrityskeskusten uusista asiakkaista miettii yrityksen perustamista sivutoimisena joko opiskelun tai palkkatyön ohessa. Sivutoiminen yrittäminen voi olla hyvä alku ja yrityksen voi muuttaa päätoimiseksi, kun siivet alkavat kantaa.

Yrittäjäkäsitteen määrittely on tärkeää, jotta ihmiset uskaltavat miettiä itsensä työllistämistä yrittäjänä. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on usein korkea, sillä yrittäjäksi ryhtyvä putoaa käytännössä kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle. Positiivista on, että nuorten yrittäjyysasenteet ovat tämän vuosikymmenen kuluessa muuttuneet ja jo lähes 20 prosenttia nuorista pitää yrittäjyyttä todellisena uravaihtoehtona.

– Toivottavasti yrittäjyyspaketin ansiosta starttirahat eivät tänä vuonna pääse loppumaan. Starttiraha on kuitenkin työllistymistuista paras moneen muuhun verrattuna, sillä vielä tuen loppumisen jälkeenkin yrittäjä työllistää itsensä ja mahdollisesti monia muita, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Hallituksen yrittäjyyspaketissa on aivan oikein todettu, että tukemalla mikroryrityksiä voidaan hyvin pienin toimenpitein saada yritys kasvu-uralle. Tästä uusyrityskeskuksissa on kokemusta. Uusyrityskeskusten jäsenyritykset osallistuvat yrittäjyystalkoisiin auttamalla uusia yrittäjiä alkuun. Yrityselämän panos ja maksuton asiantuntija-apu on merkinnyt alhaisia kustannuksia niin yhteiskunnalle kuin yrittäjäksi aikovalle.

Lisätietoja:

Suomen Uusyrityskeskukset ry
toimitusjohtaja Jari Jokilampi
p. 0500 731 445
jari.jokilampi@uusyrityskeskus.fi

Vuonna 2015 jo 60 % hakemuksista lähetettiin verkkoasiointipalvelun kautta.

Toimistoasiointi on viime vuosina merkittävästi vähentynyt, ja verkkoasiointi on puolestaan kasvanut. Vuonna 2015 verkkoasioinnin kautta jätettiin yli 1,6 miljoonaa hakemusta ja palveluun kirjauduttiin noin 20 miljoonaa kertaa.

Eniten sähköisesti haettiin perhe-etuuksia, työttömyysturvaa ja yleistä asumistukea. Hakemuksiin tarvittavista liitteistä lähes puolet (46 %) lähetettiin verkkopalvelun kautta.

Asiat kuntoon toimistossa tai puhelimitse

Kelan toimistoissa asioitiin vuonna 2015 noin 2,1 miljoonaa kertaa. Puhelinpalvelussa asiakkaat asioivat puolestaan noin 1,5 miljoonaa kertaa. Noin 50 000 asiakasta asioi ajanvarauksella toimistossa ja puhelinpalvelussa. Asiointi ajanvarauksella on kasvanut merkittävästi.

Eniten asiointeja on toimistoissa, joissa ne keskittyvät kaupungissa yhteen suureen toimistoon. Asiointimääriltään suurimmat toimistot sijaitsevat Tampereella, Oulussa ja Turussa. Eniten asiakkaita on kuitenkin Helsingissä, jossa palveltiin viime vuonna yli 200 000:ta asiakasta.

Asiakaspuheluita tulee eniten sairastamiseen ja työttömyyteen liittyvissä etuuksissa.
Asiakas voi halutessaan jättää Kelaan myös soittopyynnön. Niitä jätettiinkin vuonna 2015 yli 400 000. Sekä toimisto- että puhelinpalvelussakin maanantai on selvästi vilkkain asiointipäivä.

Asiointeja ohjautuu myös yhteispalvelupisteisiin ja etäpalveluun

Kelan palveluita tarjotaan noin 140 yhteispalvelupisteessä, jotka täydentävät Kelan omaa palveluverkkoa. Yhteispalvelut myös parantavat palvelua, sillä niillä on laajemmat aukioloajat. Osa Kelan toimistoista on avoinna vain tiettyinä viikonpäivinä tai vain muutaman tunnin kerrallaan.

Yhteispalvelupisteet jakavat ja vastaanottavat Kelan hakemuslomakkeita. Lisäksi yhteispalvelupisteistä saa tukea Kelan verkkopalvelun käytössä. Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa sekä muutamissa asiointipisteissä on mahdollisuus ottaa etäyhteys Kelan toimistoon, jos asiakas tarvitsee laajempaa palvelua.

Kela tarjoaa kuvayhteyteen perustuvaa etäpalvelua myös vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen palveluna sekä kielipalveluina venäjäksi, kurdiksi sekä pohjois- ja koltansaameksi. Venäjänkielinen palvelu on ollut kuvayhteyden välityksellä tarjotuista kielipalveluista suosituin.

Lisätietoja asiakkaille:

Puhelinpalvelu
Palvelupisteen haku
Etäpalvelu

Lisätietoja medialle:
Kela, Asiakkuuksien suunnitteluyksikkö,
suunnittelupäällikkö Soili Orre, puh. 040 183 3298
etunimi.sukunimi@kela.fi

One Click LCA removes the pain from life-cycle assessments (LCA) for BREEAM and LEED certification. Bionova Ltd’s innovative solution transforms Building Information Models (BIM) or quantity take-offs in Excel files into LCA reports in a single click. In addition to the user-friendly web interface and the BIM reader tool, One Click LCA provides plugins for several popular construction design software.

Life-cycle assessment quantifies a building’s environmental impact, such as greenhouse gas emissions of materials and energy. It plays a central role in LEED v4, BREEAM and other green construction projects. However, conducting LCAs requires specialized expertise and weeks of effort.

In contrast, One Click LCA allows non-experts to complete an LCA for a building in less than an hour using either an effortless automated process, or a user-friendly web interface. This empowers designers to see the impact of their choices immediately and achieve best possible results without having to carry out separate detailed studies for each option.

“The drastic reduction in required time and expertise allows quantifiably greener construction to scale up. One Click LCA helps users navigate through design choices with ease and confidence,” says Panu Pasanen, CEO of Bionova. “We integrate One Click LCA into several construction design software, starting with Autodesk Revit, thus bringing the much needed tools to the desktops of millions of users.”

The innovation has not gone unnoticed. The solution is already used by leading companies in more than 20 countries. The One Click LCA project was awarded over €1 million by the European Commission’s Horizon 2020 programme for expansion. The project was the highest rated in its funding call overall.

Not only does the solution excel in speed, it also excels in quality. One Click LCA connects to the third party certified 360optimi platform, which is the world’s highest rated LCA tool for BREEAM projects and the only one to achieve an exemplary credit from LCA[1]. Besides BREEAM, the solution supports LEED, DGNB, HQE, BNB, VERDE, many other certification systems and all common industry standards.

Press contact: Panu Pasanen, CEO, Bionova Ltd, panu.pasanen@bionova.fi, cell +358 44 2871 722

Additional information: https://www.360optimi.com/en/get-life-cycle-assessment-results-instantly-bim

År 2015 lämnades 60 procent av ansökningarna in via e-tjänsten.

Besöken vid FPA:s byråer har minskat betydligt under de senaste åren medan utnyttjandet av e-tjänsten har ökat. Under 2015 lämnades över 1,6 miljoner ansökningar in via e-tjänsten och användarna loggade in cirka 20 miljoner gånger.

Elektroniskt ansökte kunderna mest om familjeförmåner, arbetslöshetsunderstöd och allmänt bostadsbidrag. Av bilagorna till ansökningarna skickades nästan hälften (46 %) in via e-tjänsten.

På en byrå eller per telefon

År 2015 registrerades cirka 2,1 miljoner besök vid FPA:s byråer. Telefonservicen skötte cirka 1,5 miljoner ärenden. Cirka 50 000 kunder skötte sina ärenden på en byrå eller per telefon med tidsbokning. Att sköta sina ärenden med tidsbokning har blivit märkbart populärare.

De flesta besöken har byråerna i de städer där besöken är koncentrerade till en enda stor byrå i staden. Besöksmässigt ligger de största byråerna i Tammerfors, Uleåborg och Åbo. Mest kunder finns ändå i Helsingfors, där FPA förra året betjänade över 200 000 personer.

Flest kundsamtal får FPA gällande förmåner som rör sjukdomar och arbetslöshet.
Om kunden vill kan han eller hon också lämna ett meddelande och be om att bli uppringd. År 2015 lämnades över 400 000 sådana meddelanden. Såväl på byråerna som i telefonservicen är måndagen den klart livligaste dagen när det gäller att uträtta ärenden.

Ärenden sköts också på samserviceställena och med distansservice

FPA erbjuder sina tjänster vid cirka 140 samserviceställen. Dessa kompletterar FPA:s servicenät. Samserviceställena förbättrar även servicen då de har längre öppettider. En del av FPA:s byråer är öppna endast vissa veckodagar eller bara någon timme om dagen.

Samserviceställena delar ut och tar emot ansökningsblanketter. Vid samserviceställena får man också hjälp med att använda FPA:s e-tjänst. I Mellersta Finland, Österbotten, Södra Savolax, Norra Österbotten och Lappland samt även några kundbetjäningsställen finns det möjlighet att upprätta en distansförbindelse med en FPA-byrå om kunden behöver mer omfattande service.

FPA erbjuder också distansservice med videoförbindelse som en tjänst via Centret för tolktjänst för personer med funktionsnedsättning samt då det finns behov för språktjänster på ryska, kurdiska, nordsamiska och skoltsamiska. Servicen på ryska har varit den mest populära servicen på främmande språk som tillhandahålls via en videoförbindelse.

Närmare information för kunderna:
Service per telefon
Sök serviceställe
Distansservice


Närmare information för medierna:
FPA, Enheten för planering av kundrelationstjänster
planeringschef Soili Orre, tel. 040 183 3298
fornamn.efternamn@fpa.fi

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan työt tiehankkeella keskeytyvät toistaiseksi. Liikennevirasto jatkaa töitä sen verran, että kesken jääneistä töistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueella.

Liikennevirasto ja Laihian kunta päättävät tällä viikolla, haetaanko päätökseen muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Liikennevirasto tiedottaa näistä ratkaisuista tarkemmin.

Vt 3 ja vt 18 parantaminen Laihian kohdalla tiesuunnitelmasta valitettiin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden torstaisen päätöksen mukaan hyväksymispäätös kumottiin ja palautettiin Liikennevirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Kunnan yleiskaavapäätöksen osalta Kirkonseudun osayleiskaavan valitus hylättiin, mutta hallinto-oikeus kumosi Laihian kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen koskien vt 18 asemakaavan muutosta ja laajennusta.

Lisätietoja: suunnittelupäällikkö Elisa Sanasvuori 029 534 3502

Musiikin opiskelijoiden vuosi huipentuu vuosittaiseen Sigyn Sinfoniettan konserttiin. Opiskelijoista koottu sinfoniaorkesteri konsertoi kapellimestari Juhani Lamminmäen ja klarinetisti Elina Lukkarisen johdolla sunnuntaina 17. huhtikuuta Sigyn-salissa.

– Hyvään konserttiin kannattaa aina tulla! Tällä kertaa ohjelma koostuu todellisista klassisen musiikin helmistä ja kaikki teokset ovat helposti lähestyttäviä, kertoo orkesterimusiikintuottaja Harri Sippel.

Sigyn Sinfonietta on Turun AMK:n musiikin koulutusohjelman ja Turun konservatorion opiskelijoista koostuva sinfoniaorkesteri, joka työskentelee periodeittain eri kapellimestareiden johdolla. Sigyn Sinfonietta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa orkesterisoiton opintoja suurten orkesteriteosten parissa.

Konsertin vierailevana kapellimestarina toimii Juhani Lamminmäki, joka on suomalaisen kapellimestarikunnan luotettavia edustajia. Jo varhain alkanut työskentely ammattiorkesterien kanssa ja kilpailumenestys ovat vauhdittaneet hänen uraansa Suomen lisäksi myös Pohjoismaihin sekä Unkariin, Viroon, Latviaan, Liettuaan, Venäjälle ja Kiinaan. Lamminmäki on johtanut Sigyn Sinfoniettaa jo aikaisemmin viime vuonna ja odottaa innolla uutta yhteistyökonserttia.

– Tämä on tietysti loistava mahdollisuus opiskelijoille. He saavat kokemusta hyvinkin perinteisen kaavan konsertista, joka on rakennettu äärimmäisen hienojen teosten varaan, sanoo Lamminmäki.

Solistina nähdään erillisen solistikarsinnan voittanut klarinetisti Elina Lukkarinen. Lukkarinen opiskelee tällä hetkellä toista vuotta Turun ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa musiikkipedagogiksi. Opintojen ohella hän on toiminut avustajana Turun laivaston soittokunnassa sekä Turun filharmonisessa orkesterissa muun muassa tänä keväänä esitetyssä Taikahuilu-oopperassa.

Ohjelmistona konsertissa kuullaan W.A. Mozartin Klarinettikonsertto A-duuri, Manuel de Fallan Noiduttu rakkaus sekä Anton Dvořákin Sinfonia nro 8 G-duuri.

Liput

10/5 € ennakkoon www.turkuamk.fi / taideakatemia

12/7€ tuntia ennen ovelta

su 17.4.2016 klo 18.00 Sigyn-sali, Linnankatu 60.

Lisätietoa

Harri Sippel, orkesterimusiikintuottaja

P. 045 – 863 6699

harri.sippel@turkuamk.fi