Quantcast
Channel: Julkaise tiedotteet helposti ja nopeasti - ePressi
Viewing all 10517 articles
Browse latest View live

Nyt joukkorahoitetaan kestävää huomista - Joukon Voima rahoittaa kestäviä energiaprojekteja

$
0
0

Joukon Voima tarjoaa uusiutuvan energian tuotantoa ja energian kestävää kulutusta edistäviä projekteja tavallisten ihmisten rahoitettaviksi. Vastineeksi rahoittajat saavat korkoa rahoittamalleen pääomalle tai rahoitetun hankkeen tuotteita ja palveluita. Huhtikuussa yritys avaa joukkorahoituskampanjan energiatehokkaalle kiinteistölle ja sen uusiutuvan energian ratkaisuille Espooseen.

“Joukkorahoittamalla ihmiset pääsevät osoittamaan, miten heidän mielestään energiaa tulisi maassamme tuottaa ja kuluttaa. On mahtavaa, jos pystymme joukkorahoituksella varmistamaan yhä useamman kestävän energiahankkeen toteutumisen”, visioi Joukon Voiman toimitusjohtaja Jukka Kajan.

Joukon Voima yhdistää rahoitusta tarvitsevat hankkeet ja vastuullisuutta vaalivat rahoittajat. Energiaprojektien takana voi olla esimerkiksi jo olemassa olevia energiyhtiöitä tuulipuistohankkeineen tai yrityksiä, jotka haluavat tuottaa käyttämänsä energian itse aurinkovoimalla. Rahoitusta hakevalle tarjoamme paitsi joukkorahoitettua pääomaa, myös näkyvyyttä ja mahdollisuuden sitouttaa yhteisöjä osaksi hankettaan.

Rahoittajille Joukon Voima haluaa tarjota mielekkäitä ja konkreettisia rahoituskohteita läpinäkyvästi. Rahoittaja tietää tarkalleen mihin hänen rahansa käytetään ja miten tulot ja edut muodostuvat. Joukkorahoitus poistaakin välikädet ja portinvartijat rahoittajan ja rahoituksen kohteen väliltä ja näin murtaa sijottamisen käytäntöjä.

Joukon Voiman tähtäimessä on järjestää joukkorahoitusta kotimaan lisäksi myöhemmin myös ulkomailla. Projektien toteutumisen lisäksi Joukon Voiman tavoitteena on edistää tietoisuutta uusiutuvista energianlähteistä ja kestävästä energiankulutuksesta.

“Onhan tässä myös kavalat porttiteoriat mielessä. Jos joku lähtee rahoittamaan aurinkovoimaloita ja sähköautoja, uskomme hänen miettivän jatkossa myös omaa kulutuskäyttäytymistään”, Kajan tuumailee.

Joukon Voiman järjestämä joukkorahoituskampanja energiatehokkaalle kiinteistölle avataan viikolla 16.

 


Lauri Viita -iltamat, Iisan vierailu ja Improklubin viimeinen esitys TTT-Klubilla

$
0
0

Lauri Viita ja hänen kirjallinen tuotantonsa ovat keskiössä tiistaina 19.4. TTT-Klubilla järjestettävissä ainutlaatuisissa iltamissa. Heikki Salon isännöimässä vapaamuotoisessa tapahtumassa yleisöä kannustetaan nousemaan korokkeelle esittämään oma tulkintansa valitsemastaan Viidan runosta, tai muistelemaan Pispalan kirjailijaa henkilönä. Illan aikana kuullaan myös VIITA 1949 -työryhmän esityksiä, muun muassa Jari Aholan tulkintaa syksyllä ensi-iltansa saavan näytelmän musiikista. Tapahtuma alkaa klo 19 ja sinne on vapaa pääsy.

Tampereella syntynyt laulaja/lauluntekijä Iisa esiintyy täysimittaisen yhtyeensä kanssa TTT-Klubilla lauantaina 16.4. klo 22. Ohjelmisto koostuu hänen soolomateriaalistaan, ennen kaikkea uusimman albumin Kukaan ei oo kenenkään kappaleista. Yleisö voi odottaa sykähdyttävän lämpimiä lauluja ja tarttuvia pop-koukkuja. Illan ajankohtaisuutta lisää se, että Iisan ja Regina-yhtyeen yhteistyöalbumi Ruger Hauerin kanssa nousi huhtikuun alussa Suomen viralliseksi listaykköseksi.

Improklubi saa viimeisen näytäntönsä perjantaina 15.4. klo 19. Tampereen Työväen Teatterin omien näyttelijöiden ja muusikoiden esitys tuli ensi-iltaan lokakuussa 2015. Tuukka Huttunen, Janne Kallioniemi, Maija Koivisto, Jari Leppänen, Joonas Mikkilä, Suvi-Sini Peltola ja Severi Saarinen ovat heittäytyneet uusiin tuntemattomiin ilta toisensa jälkeen Teijo Elorannan valmentamina. Yksilöllisiä näytäntöjä Improklubille kertyi kokonaisuudessaan kaksikymmentä.


Viita-iltamien tapahtumasivu Facebookissa:
https://www.facebook.com/events/1697779893838282/

Lue lisää tulevista esityksistä:
http://www.ttt-klubi.fi

Pressikuvat:
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/ttt-klubi-pressikuvat

Lisätiedot:
tiedottaja, ohjelmatuottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

MUISTUTUS // KUTSU MEDIATAPAAMISEEN: Kuka nousee päävalmentaja Mitterin aisapariksi?

$
0
0

Suomen mäkihyppy on siirtynyt ensimmäistä kertaa ulkomaisen päävalmentajan komentoon huhtikuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Lahti2017 MM-kisat kotimaisemissa ovat 46 viikon päässä. Mäkijoukkueen tahtotila on mitali. 

Yhdistetyssä suunta on kääntynyt viimeisen vuoden aikana kohti realistista mitalia tulevista MM-kisoista. Pitkäjänteinen työ tiiviinä joukkueena tuottaa tulosta. Mutta viimeinen askel kohti menestystä vaatii vielä hienosäätöä.

Mäkihypyn ja yhdistetyn vetovoima on olemassa. Hyppääminen kiinnostaa niin tyttöjä kuin poikia, mutta valtakunnallisesti seuratyö kaipaa vahvistamista. Tarvitaan selkeät koordinaatit, jotta potentiaali saadaan käyttöön. 

Keskiviikkona 13.4.2016 klo 14 Lahden Urheilukeskuksen tuomaritornissa

kuulee mäkihypyn uuden päävalmentajan Andreas Mitterin valmennusfilosofiasta, yhteistyöstä, jolla yhdistetyn päävalmentaja Petter Kukkonen voi nostaa Lahti2017 mitalikandidaatti Ilkka Herolan seuraavalle tasolle sekä lajien kenttätoimintojen organisoinnista, minkä avulla perinteiset mutta vahvasti kansainväliset lajit, voivat edelleen nousta rohkeuden mittareiksi uusien sukupolvien keskuudessa.

Päävalmentajien ohella mäkihypystä on keskustelemassa uuden joukkueen kakkosvalmentaja. Lisäksi paikalla ovat Hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori, toiminnanjohtaja Mika Kulmala sekä Hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän puheenjohtaja Lauri Kettunen.

Tervetuloa Lahteen, uuden alkuun, mutta matkalle kohti kotikisoja!

Ilmoitathan tulostasi ennakkoon linkin kautta vielä tänään maanantaina 11.4.2016! 

Lisätietoja viestintäpäällikkö Soili Hirvoselta, puh. 0400 837 583, soili.hirvonen@hiihtoliitto.fi

Tänä kesänä lyödään läskiksi!

$
0
0

Tulevana kesänä ajellaan leveästi, kun uusi Fat-jopo kurvaa markkinoille. Uusi katu-uskottava läskipyörä on luotettava kaveri niin asfalttiseikkailussa kuin mutaisella metsäreitilläkin.

Jopo-perhe saa kuluvana keväänä uuden jäsenen rotevasta Fat-joposta. Katseet kääntävässä mustassa läskipyörässä on tuhdit 26-tuumaiset renkaat, jotka pitävät pyörän pystyssä vaikka muhkuraisella metsäpolulla. Rento ajoasento sopii niin kaupunkikruisailuun kuin vauhdikkaampaankin menoon. Katu- ja maastofillaroijan tyylin kruunaa tavallista jopoa ronskimpi muotoilu sekä levyjarrut ja jopolle epätyypilliset 8 vaihdetta.

– Fat-pyörät olivat kovassa nosteessa jo viime vuonna. Polkupyörän ”katumaasturiversiota”  suosivat etenkin miespuoliset pyöräilijät. Uusi Fat-jopo onkin suunnattu etenkin pojille ja nuorille miehille, jotka kaipaavat pyörältään monipuolisuutta. Fat-jopolla taittuvat hyvin koulumatkat, mutta se ei petä mudassa tai loskassakaan – sekä sopii hyvin myös talvipyöräilyyn, kertoo Helkaman toimitusjohtaja Jari Elamo

Fättipyöriä  on saatavana useassa hintaluokassa  aina muutamiin tuhansiin euroihin saakka.  Fat-jopon ovh on 799€, mikä on varsin hyvä hinta-laatusuhde.

– Fat-jopon kauppa on lähtenyt hyvin liikkeelle: valtaosa pyöristä on jo myyty, iloitsee Elamo. 

Myös  jopo3-mallit ovat uudistuneet. Kolmivaihteinen jopo3-malli on nyt saatavana jopo50-juhlamallista tutulla retrohenkisellä rungolla, joka uhkuu vanhan 60- ja 70-lukujen peltirunkoisen jopon  Kaikki jopot valmistetaan Suomessa, Helkaman tehtaalla Hangossa.

Lisätiedot

Helkama Velox Oy,

toimitusjohtaja Jari Elamo

p. 040 767 2538,

jari.elamo@helkamavelox.fi

 

OS/G Viestintä

Pirkko Soininen

p. 0207 806 839

pirkko.soininen@osg.fi

 

Fat-jopo

Runkokorkeus 46 cm, ajajan vähimmäispituus 142 cm. Tektron mekaaniset levyjarrut, Shimano Acera 8 vaihdetta, Kendan Juggernaut-renkaat. Tehty Suomessa.

Maatalousalan opiskelijoiden PuuhaJussit NY kilpailee Suomen parhaan NY-yrityksen tittelistä

$
0
0

 

Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden perustama PuuhaJussit NY kilpailee Suomen parhaan NY-yrityksen tittelistä 12.–13.4. Helsingissä. NY-yritys on opiskelijoiden muodostama oikealla rahalla toimiva harjoitusyritys, joka toimii yhden luku- tai kalenterivuoden ajan.

PuuhaJussit NY:ssä toimii 13 nuorta, jotka opiskelevat maatalousyrittäjiksi Salpauksen Asikkalan toimipisteessä. Yritys tarjoaa metsä- ja pihatöitä sekä pientä konehuoltoa. Mukana on ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita.

– Yrityksen pyörittäminen on sujunut mutkattomasti, koska jokaisella on omat vastuualueensa, kuten talous, markkinointi tai tilausten vastaanotto. Työt on ollut helppo jakaa jokaisen omien vahvuuksien mukaan, opiskelijat kertovat.

NY - Uskalla yrittää -finaalissa PuuhaJusseja edustavat Niko Huuskola, Julia Koskinen, Teemu Kuitunen, Laura Lempinen, Alexia Mikkola, Henna-Riikka Niutanen, Sini Pulkkinen ja Laura Yli-Kahrakuusi.

– Lähdemme finaaliin avoimin mielin hakemaan uusia kokemuksia ja markkinoimaan yritystämme.

NY-yritykset esittäytyvät kauppakeskus Kampissa

NY Uskalla yrittää -finaali on Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämä tapahtuma, jonka päätähtiä ovat noin 200 nuorta ja heidän 65 yritystään. Finaaliin päässeet yritykset on karsittu alueellisissa semifinaaleissa. PuuhaJussit NY pääsi jatkoon Kanta- ja Päijät-Hämeen semifinaalista, joka järjestettiin Lahdessa helmikuussa.

Osana finaalia nuoret yrittäjät osallistuvat Kauppakeskus Kampissa tiistaina 12.4. klo 15–18 järjestettävään messutapahtumaan, jossa he pitchaavat yritysideansa ja esittäytyvät yleisölle.

Suomen parhaat NY-yritykset valitsee liike-elämän ammattilaisista koostuva tuomaristo, joka kahden päivän aikana tutustuu yritysten toimintaan messuilla, yritysesittelyssä sekä haastattelussa. Parhaan NY-yrityksen lisäksi finaalissa palkitaan paras yritysesittely, paras myyjä, paras tuote, paras palvelu, paras messupiste, paras myyntipuhe ja yleisön suosikki. Yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan osoitteessa uskallayrittaa.fi/yleisoaanestys tiistaihin 12.4. klo 18 saakka.

Lisätietoja

PuuhaJussit NY / Laura Yli-Kahrakuusi, puh. 045 608 8488
http://www.puuhajussitny.kotisivukone.com/
http://uskallayrittaa.fi/ 

Liitteet
Kuvia PuuhaJussit NY:n toiminnasta (kuvat: PuuhaJussit NY)

Suomalaiset käyttävät usein vääränkokoisia rintaliivejä

$
0
0

 

Näillä vinkeillä valitset oikeankokoiset liivit

Naisen vartalo on jatkuvassa muutoksessa. Ikä, painonvaihtelut, raskaus ja imetys jättävät kaikki jälkensä vartaloon. Change Lingerie kehottaa tarkistuttamaan oikean liivikoon asiantuntevassa alusvaateliikkeessä. Ammattitaitoinen myyjä auttaa myös oikean liivimallin löytämisessä. Vääränkokoiset liivit eivät tue rintaa kunnolla, saavat olon epämukavaksi ja voivat aiheuttaa särkytiloja. Päänsärky voi olla oire huonosti istuvista liiveistä.

Istuvien rintaliivien salaisuus on oikea koko. Sopivan liivikoon löytäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, ja niinpä monet naiset tietämättään käyttävät väärän kokoisia liivejä. Vartalo ja rinnat myös muuttuvat vuosien saatossa. Mitat tulisikin tarkistuttaa vähintään kerran vuodessa, jotta rintaliivikoko olisi aina oikea.

Suuri osa suomalaisista naisista käyttää vääränkokoisia rintaliivejä. Yleisimmät virheet ovat liian suuri ympärysmitta ja liian pieni kuppikoko. Lisäksi monet käyttävät vanhoja ja löystyneitä liivejä, jotka eivät enää anna riittävää tukea povelle, kertoo Change Lingerien ketjujohtaja Marjo Topi.

Naisen kuppikoko myös muuttuu elämän aikana, esimerkiksi ikääntyminen, painonvaihtelu ja raskaus vaikuttavat vääjäämättä rintoihin. Siksi oma koko olisi syytä mittauttaa säännöllisesti, Topi jatkaa.

Päänsärky voi johtua vääränkokoisista rintaliiveistä

Riittämättömän tuen lisäksi huonosti istuvat rintaliivit aiheuttavat erilaisia kiputiloja, kuten niska- ja hartiakipuja sekä päänsärkyä.

Päänsärky johtuu siitä, että liian tiukat olkaimet painavat olkapäitä alas ja aiheuttavat painetta selkänikamiin. Selästä paine heijastuu kipuna pään alueelle. Huonosti istuvat liivit myös nousevat selästä liian ylös, saavat rinnat tursuilemaan ulos liiveistä ja hiertävät kaaritukien tai olkainten kohdalta, Topi kuvailee.

Istuvat liivit tukevat rintaa

Rintaliivien sovittamisessa tulisi muistaa kolme asiaa: oikeankokoinen ympärysmitta, oikea kuppikoko ja oikea olkainten kireys. Oikea rintaliivien koko ja istuvuus on erityisen tärkeää suurille rinnoille.

Erikoisliikkeen myyjä osaa mittaamisen lisäksi neuvoa oikean liivimallin valinnassa. Tärkeintä istuvien liivien löytymisessä onkin oikeiden mittojen lisäksi oikea malli. Sopivat liivit paitsi tukevat rintaa myös parantavat ryhtiä sekä asun istuvuutta, Topi täsmentää.

Vinkit sovituskoppiin:

Hakaset

Liivejä sovittaessa laita ne aina löysimpään eli ensimmäiseen hakaseen. Näin sinulle jää kiristysvaraa, sillä liivit löystyvät hieman käytössä. Jos jo sovittaessa laitat liivit viimeiseen hakaseen, eli kireimmälle, on ympärysmitta liian suuri.

Kuppi

Tarkista seuraavaksi, että kuppikoko on sopiva: koko rintakudoksen on mahduttava kuppiin pursuilematta. Jos rinnat pursuilevat edestä tai sivuilta kainaloiden alta, kuppikoko on liian pieni, eli rinnat eivät yksinkertaisesti mahdu kuppeihin.

Kaarituki

Kaarituen tulee olla riittävän leveä, jotta se ei paina rintaa. Kaaritukien tulisi istua rintakehää vasten koko matkaltaan. Kaarituen tulisi kiertää rintakudos, ei asettua rintakudoksen päälle. Rinta ei saa siis pursuilla myöskään kaaritukien alta. Kaarituet eivät saa törröttää keskellä eteenpäin, vaan kaaritukien ja liivin keskiosan tulisi istua rintakehää vasten.

Olkaimet

Väärin säädetyt olkaimet saattavat hiertää tai putoilla päältä normaaleissa askareissa. Ihoon painuvat olkaimet ovat usein merkki liian suuresta ympärysmitasta, jota pyritään korjaamaan olkaimia kiristämällä. Silloin kannattaa kokeilla pienemmän ympärysmitan liivejä.

Lisätietoja:

Marjo Topi
ketjujohtaja
Change of Scandinavia Finland
puh. 020 7496 700
mt@change.com

CHANGE of Scandinavia A/S on vuonna 1995 perustettu tanskalainen alusvaatevalmistaja. Yritys suunnittelee ja valmistaa laadukkaita alusasuja, joita myydään sen yli 200 konseptimyymälässä sekä shop-in-shopeissa ja alusvaatteiden erikoisliikkeissä. Suomessa on 24 Change Lingerie -konseptimyymälää.

 

 

Kysely: Ylivoimainen enemmistö kannattaa metsien monimuotoisuuden turvaamista hakkuiden lisäämisen sijasta

$
0
0

Suomalaiset suhtautuvat metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen erittäin myönteisesti. Asia selviää WWF:n teettämästä kyselytutkimuksesta. Kyselyssä kartoitettiin ihmisten näkemyksiä liittyen metsäluonnon tilaan. Valtaosa vastaajista on sitä mieltä, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeämpää kuin hakkuiden lisääminen.

Kyselyn mukaan 89 prosenttia suomalaisista kokee luonnon monimuotoisuuden turvaamisen hakkuiden lisäämistä tärkeämpänä. Metsää alle hehtaarin tai ei lainkaan omistavista tätä mieltä oli 92 prosenttia ja metsänomistajistakin 72 prosenttia.

”Juha Sipilän hallitusohjelmassa tavoitellaan metsien hakkuiden lisäystä neljänneksellä. Samalla luonnonsuojelun rahoitusta on leikattu kovalla kädellä. Tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuus heikkenee jo nykyisillä hakkuumäärillä, ja hakkuiden kasvattaminen lisää metsäluonnon ahdinkoa entisestään”, WWF:n metsäasiantuntija Annukka Valkeapää sanoo.

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien geneettistä perimää, lajien runsautta sekä elinympäristöjen moninaisuutta. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2020 mennessä.

”Näyttää siltä, että päätöksenteossa tämä on joko unohtunut tai sitä ei pidetä tärkeänä”, Valkeapää sanoo.

WWF on aiemmin vedonnut yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) ja Metsäteollisuus ry:n kanssa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiseen, jotta metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n rahoitus saadaan palautettua tavoitetasolle.

”Jos hakkuita aiotaan lisätä, tulee samalla panostaa huomattavasti haittojen ehkäisyyn. Suojelualueverkosto erityisesti Etelä-Suomessa on aivan riittämätön turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuutta. On myös suomalaisen metsäteollisuuden etu, että luonnonsuojelusta huolehditaan”, Valkeapää sanoo.

”Meillä ihmisillä on hyvin ymmärrettävä ja viisas halu säilyttää luonto monimuotoisena. Kun ympäröivä luonto ylläpitää elämää monille muille lajeille, se varmistaa elämän edellytykset myös ihmisille”, hän jatkaa.

Tieteellistä näyttöä monimuotoisen luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on kertynyt viime aikoina runsaasti. Luontomatkailu on myös selvästi kasvava taloudenala, jolla on huomattavia kasvunäkymiä.

Lisätietoja:
Metsäasiantuntija Annukka Valkeapää, WWF Suomi, 050 305 5086, annukka.valkeapaa@wwf.fi

TNS Gallup Oy kartoitti helmikuussa WWF:n toimeksiannosta suomalaisten mielipiteitä metsistä. Kyselyyn vastasi 1 579 suomalaista. Näistä 255 kertoi olevansa metsänomistajia. Loput 1 324 vastaajaa kertoi omistavansa metsää alle hehtaarin tai ei ollenkaan.

Hiusongelmat lisääntyneet kiireisen ja stressaavan elämäntyylin myötä

$
0
0

Lehdistötiedote                                                                            Julkaisuvapaa  

 

Hiusongelmat lisääntyneet kiireisen ja stressaavan elämäntyylin myötä

Yhä suurempi joukko ihmisiä kärsii hiusongelmista. Suurin syy hakeutua hiustutkimukseen on hiustenlähtö. Useilla syynä on myös vaikea hilse tai ärsyyntynyt, kutiava hiuspohja. Hiusongelmat koskettavat niin naisia kuin miehiäkin, ja lasten määrä on huolestuttavasti nousussa. Suomalaisten yleiset huolet ovat myös veltot, elottomat liian kuivat tai  voimakkaasti rasvoittuvat hiukset.

Hiustenlähdön syynä ei ole koskaan yksi tekijä, vaan se on usean häiriötekijän yhteisvaikutus. Useat hiusongelmat kuten pälvikaljuus, psoriaasi ja eräät muut hilsetyypit ovat stressin laukaisemia, mutta taustalla on useita eri tekijöitä. Toinen yleinen syy hiustenlähtöön on vastustuskyvyn heikentyminen, mikä voi johtua mm. yksipuolisesta ruoasta, nykyruoan ravintoköyhyydestä, terveyden heikentymisestä, allergiasta tai lääkkeistä. Liiallinen pesu ja huonolaatuiset hiustuotteet saattavat lisäksi aiheuttaa tulehduksen.

 

Hiusongelmien hoitaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Hius elää 2-6 vuotta perimästä riippuen. Hiukset eivät palaudu täyteen vahvuuteen muutamassa kuukaudessa. Hiustenlähdön loppuminen ja hiusten palautuminen kestää karkeasti ottaen hiusten kasvuiän verran, mikäli ohjeita noudatetaan ja terveydentila on hyvä tai lääkitys kohdallaan.

 

Hiusjuuritutkimus antaa luotettavaa tietoa siitä, miten hiukset ja hiuspohja voidaan hoitaa hyvään kuntoon. Hiustutkimuksessa tutkija ottaa näytteet vetämällä varovasti hiuksia juurineen, ja ne tutkitaan tarkoin mikroskoopilla. Tutkimuksen ja asiakkaan laboratoriotulosten ja esitietolomakkeen pohjalta hiustutkija antaa yksilölliset hoito-ohjeet, joiden perusteella pyritään saamaan hiukset kasvamaan täyden elinaikansa.

 

Jyväskylän Hiusklinikan tehtävänä on hiusten ja hiuspohjan hyvinvoinnin edistäminen sekä hiustenlähdön syiden selvittäminen, hoito ja yksilölliset kotihoito-ohjeet. Jyväskylän Hiusklinikka on uusi HiusAkatemian (Helsinki) jäsenliike.

 

Tervetuloa kuulemaan lisää hiusongelmista ja niiden hoidosta: Toukokuussa keskiviikkona 11.5. klo 18.00. Vapaa pääsy.

Paikka: Kauppakatu 19 C sisäpiha (Maatalo), Jyväskylän Hiusklinikka

Luennoitsijana hiustutkija, luonn.tiet. kand. Annikki Hagros-Koski, HiusAkatemia

 

Lisätietoja: Miisa Rauhala 050-561 9775. jyvaskylanhiusklinikka@gmail.com

Annikki Hagros-Koski, GSM +358 400 615 465, annikki.hagroskoski@hiusakatemia.fi

                                  

 

 


Yhdeksän kymmenestä seurakunnasta avusti turvapaikanhakijoita vuonna 2015

$
0
0

Vuoden 2015 loppuun mennessä Suomesta haki turvapaikkaa yli 32 000 henkilöä, vuotta aikaisemmin hakijoita oli vain noin kymmenesosa tästä.

Evankelis-luterilaiset seurakunnat panostivat merkittävästi turvapaikanhakijoiden tukeen ja vastaanottamiseen. Lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) seurakunnasta reagoi turvapaikanhakijakriisiin. Tieto perustuu Kirkon tutkimuskeskuksen tammi-maaliskuussa 2016 seurakunnille tekemään kyselyyn.

”On ilahduttavaa, että seurakunnat ovat aktiivisesti ja ripeästi ottaneet vastuuta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja vuorovaikutuksen edistämisestä paikallisen väestön kanssa. Seurakunnissa on monenlaista osaamista sekä kokemusta, jonka merkitys nousi esiin tässä tilanteessa ”, kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia toteaa.

Hätämajoitusta antoi joka kymmenes seurakunta

Vuoden 2015 loppuun mennessä eri puolille Suomea perustettiin kaikkiaan yli 180 uutta vastaanottokeskusta. Noin joka kymmenes seurakunta antoi tiloja hätämajoituksen järjestämistä varten.

Suurin osa seurakunnista (60 %) antoi tukea organisoimalla tavara- tai vaatelahjoituksia. Yli puolet seurakunnista (53 %) keräsi ylimääräisiä kolehteja turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Joka kymmenes seurakunta lisäsi taloudellista avustusta pakolaiskriisin hoitamiseen Suomessa.

Lukuisat seurakunnat järjestivät yhteisiä tapaamisia tai toimintaa pakolaisille. Yli kolmasosa seurakunnista (38 %) kutsui pakolaisia ja turvapaikanhakijoita seurakunnan yhteisiin hengellisiin tilaisuuksiin. Runsas neljännes seurakunnista (26 %) järjesti pakolaisille ja turvapaikanhakijoille ruokailuja, urheilutapahtumia tai muuta ohjelmaa. Noin joka kuudes seurakunta (17 %) järjesti ystävä- tai tukihenkilötoimintaa.

Kysely lähetettiin kaikkiin vuonna 2015 toimineisiin 412 seurakuntaan. Kyselyyn vastasi 409 seurakuntaa.

Kysely toteutettiin osana kirkon nelivuotiskertomusta varten tehtävää laajempaa seurakuntien toimintaa kartoittavaa tilastokyselyä. Vuosien 2012─2015 nelivuotiskertomus julkaistaan marraskuussa 2016.

Seurakuntien apu turvapaikanhakijoille -tutkimusgrafiikka

Lisätietoja:

Kirkkohallituksen asiantuntija Marja-Liisa Laihia, p. 050 438 0641 (maahanmuuttajatyö)
Johtaja Kimmo Ketola, Kirkon tutkimuskeskus, p. 040 570 1166 (tutkimuksen toteutus)

R-kioskin Anni Taavela palkittiin Franny Awards -juhlassa vuoden franchising-yrittäjänä

$
0
0

Helsingissä järjestetyssä Franny Awards –juhlassa valittiin R-kioskin Anni Taavela vuoden franchising-yrittäjäksi. Lisäksi Suomen Franchising-Yhdistys palkitsi Mustin ja Mirrin vuoden 2016 franchising-ketjuna. Palkinnot julkistettiin ja jaettiin myöhään perjantai-iltana 8.4.

Vuoden franchising.yrittäjänä palkittu Anni Taavela toimii yrittäjänä kahdessa Helsingin keskustan R-kioskissa. Nuori naisyrittäjä on antanut erinomaisia näyttöjä myynnin kehittämisessä kovassa kilpailutilanteessa, asiakasmäärän kasvattamisessa ja henkilökuntansa sitouttamisessa. Taavela etsii jatkuvasti uusia ideoita kehittääkseen konseptia ja jakaa osaamistaan myös muille yrittäjille.

- Anni Taavela suhtautuu yrittäjyyteen ja myymälöidensä kehittämiseen innokkaasti ja määrätietoisesti. Panostus asiakaspalvelun kehittämiseen näkyy molempien myymälöiden myynnin ja kannattavuuden kasvamisena, sanoo R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen.

- Tässä on esimerkillinen R-kauppias, joka on lyhyessä ajassa onnistunut todistamaan, että omistajuuden ottaminen, vahva sitoutuneisuus tekemiseen, tavoitteellinen toiminta sekä proaktiivinen asenne yhdessä johtaa menestykseen, aluepäällikkö Anu Ikola täydentää.

Suomessa toimivat franchising-ketjut ovat menestyneet hienosti ja ne työllistävät jatkuvasti suuremman joukon suomalaisia. Franchising-sektori työllistää yli 100 000 työntekijää ja franchising-ketjujen yhteenlaskettu liikevaihto on yli 5 miljardia euroa. Franchising-ketjuja Suomessa on kaikkiaan yli 250.

- Franchisingin kasvuprosentit takaavat, että mallin merkitys koko kansantaloudelle kasvaa entisestään, sanoo Suomen Franchising-Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Juha Vastamäki.

Vuoden 2016 Franchisingyrittäjä Anni Taavela, R-kioski 

Lisätietoja:
R-kioski Oy, aluepäällikkö Anu Ikola, puh. 020 554 4066, anu.ikola(at)r-kioski.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry, toiminnanjohtaja Juha Vastamäki, puh. 050 337 5768
juha.vastamaki(at)franchising.fi

Tubetusta, virtuaalitodellisuutta ja tyttöjuttuja – Mimmimagiaa valtaa Vimman ensi sunnuntaina

$
0
0

10–18-vuotiaille tytöille suunnattu maksuton Mimmimagiaa-tapahtuma on tänä vuonna aiempaa teknologisempi, mutta suositut hiusten- ja kynsienlaittopisteet sekä Singstar pysyvät. Tuleva sunnuntai on tyttöjen oma juttu. Tapahtumaa on järjestetty vuosittain jo vuodesta 2006 alkaen.

Sunnuntain Mimmimagiassa on luvassa monenlaisia esityksiä, paljon toimintaa ja vetonauloina tubettaja- ja kirjailijahaastattelut. Tapahtumassa saa myös tietoa nuorten harrastusmahdollisuuksista sekä tuki- ja neuvontapalveluista erilaisissa elämäntilanteissa.

– Tyttötapahtumalle on ollut tilausta vuodesta toiseen ja se on ollut alun perin asiakkaiden toive. Yhteistyöjärjestöistäkin tullaan mielellään paikalle selkeän kohderyhmän vuoksi: tapahtumassa voidaan keskittyä ainoastaan teini-ikäisiin tyttöihin ja heidän kysymyksiinsä. Myös ujompien on helppo tulla tällaiseen tapahtumaan, Mimmimagian tuotannosta vastaava ohjaaja Jyri Träskelin Turun nuorisopalveluista sanoo.
Tapahtuman järjestää Turun kaupungin nuorisopalvelut. Mukana Mimmimagiassa on toistakymmentä yhteistyöjärjestöä.

Paikalla supersuositut tubettaja
Siruaurora ja kirjailija Magdalena Hai

Tubetus on yksi tämän hetken suurimpia nuorisokulttuurin ilmiöitä. Mimmimagian vetonaulaksi tuleva turkulainen Siruaurora, Siru-Liina Karlin, on saanut parissa vuodessa jo noin 100 000 seuraajaa Youtube-kanavalleen.

En mitenkään ainakaan tarkoituksella sitouta ketään katsomaan videoitani ja touhujani. En oikeastaan edes tiedä, mistä niitä kiinnostuneita oikein löytyy, Mimmimagiassa 16-vuotissyntymäpäiviään viettävä Siruaurora nauraa.

– Olen vain aito oma itseni ja pidän hauskaa – katselijat tykkäävät hengailla mun kanssani. Minulle tämä on paitsi hauska myös tärkeä harrastus, hän lisää.

Siruauroran mielestä on uskomatonta, miten tubetuksen suosio on kasvanut Suomessa vain kahden vuoden sisällä ja kasvaa edelleen räjähdysvauhtia.

– On hienoa että se kasvaa, koska Youtubessa voi kuka vain jakaa mielipiteitään. Tämä "tubetushype" johtuu varmaan myös siitä, että katsojat tietävät, että heilläkin on sama mahdollisuus tehdä jotain vastaavaa. Rajoja ei ole.

Toiseksi päähaastateltavaksi tapahtumaan on saatu suomalainen steampunk-kirjailija Magdalena Hai, joka on kirjoittanut muun muassa supersuositun Gigi ja Henry -trilogian.

Ensimmäistä kertaa mukana on myös teknologisia puuhapelejä, Little Bits ja Makey Makey, sekä Turku Game Labin järjestämä virtuaalitodellisuuspiste.

  • Mimmimagiaa 10–18-vuotiaille tytöille nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa (Aurakatu 16, Turku) sunnuntaina 17.4. klo 12–16. Mm. Singstar-karaoke, kynsistudio, pikakampauksia, bingo ja uusia digipelejä. Haastatteluissa Siruaurora ja Magdalena Hai. Lahjakassit nopeimmille. Tapahtuma on maksuton!

 

Lisätietoja:

ohjaaja Jyri Träskelin
jyri.traskelin@turku.fi
puh. 040 6283202
Turun nuorisopalvelut
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

 

viestinnänsuunnittelija Heidi Pyhälahti
heidi.pyhalahti@turku.fi
puh. 050 544 6131
Turun nuorisopalvelut
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

 

Kevät tuo alumnit Porvoo Campukselle

$
0
0

Haaga-Helia Porvoo Campuksella järjestettävä alumnijuhla on varma kevään merkki. Campus on jo yltänyt viiden vuoden ikään, ja Haaga-Helia Porvoon alumnit on kutsuttu verkostoitumaan ”Connect for the future” illanviettoon perjantaina 15.4.2016 klo 18.00-20.00.

Luvassa on kiinnostavaa ohjelmaa, kuten Improvisaatioteatteri Stella Polariksessa toimivan näyttelijä Elina Stirkkisen esiintymistaitoluento. Tämän lisäksi yleisö pääsee kannustamaan Sales Pitch -kilpailun jännittävää finaalia, jossa esiintyvät opiskelijafinalistit Adam Ifrene, Oliver Colliander ja Wilma Karjalainen Campuksen englanninkielisistä ohjelmista. Alumnitilaisuuden kruunaa opiskelijoiden suunnittelema ja valmistama keväinen cocktail-buffet Campuksen aulassa.

Vuosien varrella Porvoo Campus on profiloitunut varteenotettavaksi tapahtumapalveluiden järjestäjäksi, jolla on oma nuorekas ja innostunut profiilinsa. Tapahtumapalveluiden erikostumislinjaa koordinoi lehtori Monika Birkle, jonka opetus perustuu tutkivaan ja kehittävään oppimiseen. Näin ollen opiskelijat saavat mahdollisimman vapaat kädet toimia vastuullisesti tapahtumien järjestäjinä. Tämä on jo tuottanut hienoja tuloksia, sillä 27.4.2016 Porvoo Campus on jo toista kertaa mukana kansallisessa Evento Awards -kilpailun finaalissa. Myös Connect for the future -alumnitilaisuus toteutetaan opiskelijaprojektina, jossa opiskelijat tekevät yhteistyötä yli koulutusohjelmarajojen.

Lisätietoja: lehtori Monika Birkle, monika.birkle@haaga-helia.fi

Haaga-Helia Porvoo Campus

Taidetehtaankatu 1, 06100 Porvoo
Puh. 040 4887444

www.haaga-helia.fi

Partioviikko huipentuu partioparaatiin Turussa

$
0
0

Partiolaiset kokoontuvat jälleen Turkuun sunnuntaina 24.4.2016 kello 14.00 alkaen, jolloin partioparaati huipentaa Partioviikon. Partioviikko (18.–24.4.) on vuosittainen tapahtumaviikko, jolloin partiolaiset näkyvät ja kuuluvat tavallista enemmän kaikelle kansalle. Partioviikolla ja partioparaatissa näkyy Suomen Partiolaisten vuoden 2016 ohjelmapainotus ”Hyvää elämää - parempaa maailmaa”.
 
Suomen suurimpaan vuosittain toistuvaan partiotapahtumaan odotetaan noin 4000 partiolaista.
– Paraatissa näytämme päällisin puolin hyvinkin yhtenäiseltä joukolta, mutta tarkemmin katsottuna jokainen osallistuja erottuu yksilönä. Tässä kiteytyy paljon partiotoiminnan hienoudesta. Yhdessä tekemällä, yhtenäisenä joukkona saamme aikaan suuria ja samaan aikaan siinä samassa joukossa jokaisella on mahdollisuus olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on, kertoo paraatin komentaja Maarit Heikkinen.


Paraatijuhlaan ovat kaikki tervetulleita
 
Kaikille avoin juhlatilaisuus Turun tuomiokirkolla alkaa kello 14.00. Partioparaatin juhlapuheen pitää Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Janina Andersson ja partiohartauden Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Jani Kairavuo. Tuomiokirkon portailla luovutetaan harrastuksessaan ansioituneille nuorille partiojohtajille Mannerheim-soljet. Paraatin yhteydessä luovutetaan myös muita merkittäviä ansiomerkkejä. Lista näistä toimitetaan julkaistavaksi viikon 16 lopussa.
 
Juhlatilaisuuden päätyttyä partiolaiset marssivat lippukunnittain reittiä Tuomiokirkkotori–Brahenpuisto kiertäen–Tuomiokirkkosilta–Aninkaistenkatu–Yliopistonkatu–Kauppiaskatu–Linnankatu–Kristiinankatu. Paraati aiheuttaa hetkittäisiä muutoksia Turun ydinkeskustan liikennejärjestelyihin. Yli sadan lippukunnan paraati kestää kaikkiaan reilun tunnin, noin klo 14.30–16.00.
 
Ohimarssi tapahtuu Linnankadulla, kaupungintalon puistikon kohdalla Turun Metsänkävijäin soittokunnan tahdittamana. Ohimarssin ottavat vastaan piirinjohtaja Mari Kousa, paraatin komentaja Maarit Heikkinen sekä paraatin kutsuvieraat.

 
Huutokisa on hauskaa kuultavaa
 
Lippukunnat kisailevat paraatin aikana mm. osallistumis-, ryhti- ja partiohuutokilpailuissa. Partiohuuto on kunkin lippukunnan itsensä valitsema huuto ja parhaasta huudosta kilpaillaan marssireitillä Åbo Akademin edessä, Tuomiokirkontori 3:n kohdalla. Kilpailuihin valmistaudutaan lippukunnissa ennen paraatia monin eri tavoin. Kilpailujen ohella paraatipäivässä tärkeintä on kuitenkin ilo ja yhdessä oleminen.

Partiolla on merkittäviä tukijoita, jotka myös kokoontuvat vuosittain partioparaatin yhteydessä. Tänä vuonna Lounais-Suomen Partiosäätiön hallintoneuvosto kokoontuu ennen paraatia arkkipiispa Kari Mäkisen isännöimänä.

 
 
Tiedustelut ja lisätiedot:
 
Paraatiin liittyvien haastattelujen järjestämisestä ja tiedotuksesta vastaa Satu-Maija Kaunisto,
050 312 9428, satu-maija.kaunisto@partio.fi.
Paraatipäivänä kysymyksiin vastaa paraatin mediapisteessä Anna Meronen, 040 566 4839
Lue lisää: www.lounaissuomenpartiopiiri.fi/tapahtumat/partioparaati

Kartta paraatin marssireitistä: http://bit.ly/QgigVh  

Paraatikuvia:
http://lspartiopiiri.kuvat.fi/kuvat/Paraati+2015/Paraatijuhla/partioparaati2015_paraatijuhla-70_Joni_Kuusisto.JPG
http://lspartiopiiri.kuvat.fi/kuvat/Paraati+2015/Paraatijuhla/partioparaati2015_paraatijuhla-81_Joni_Kuusisto.JPG
http://lspartiopiiri.kuvat.fi/kuvat/Paraati+2015/Paraatijuhla/partioparaati2015_paraatijuhla_Alina_Ainola-4.JPG
http://lspartiopiiri.kuvat.fi/kuvat/Paraati+2015/Marssi/partioparaati2015_marssi_Alina_Ainola-003.JPG

 
Kuvapankistamme löytyy lisää partioparaatikuvia ja ne ovat vapaasti median käytettävissä.
 
Sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Instagram ja Twitter) käytämme aihetunnisteita #partioparaati #lspartiopiiri ja #partioscout.

Våren hämtar med sig alumni till Borgå Campus

$
0
0

Alumni-evenemanget på Haaga-Helia Borgå Campus är ett säkert vårtecken. I vår fyller Campus redan fem år och Haaga-Helia Borgå alumni har inbjudits för att fira och nätverka under rubriken ”Connect for the future” fredagen den 15 april 2016 kl. 18-21.

Det blir intressant program med ett föredrag om presentationsfärdigheter av skådespelaren Elina Stirkkinen vid Improvisationsteatern Stella Polaris. Förutom detta, får publiken ta del av den spännande Sales Pitch Competition-finalen, där Adam Ifrene, Oliver Colliander ja Wilma Karjalainen från de internationella utbildningsprogrammen tävlar i talkonst. Alumni-tillställningen kulmineras i en cocktail-buffet med smaker och färger förknippade till våren.

Under årens lopp har Borgå Campus profilerat sig som en evenemangsarrangör med egen fräsch och ungdomlig profil. Lektor Monika Birkle, koordinator för specialiseringslinjen för evenemang, utgår från Inquiry learing-metoden, m.a.o. får studerande fria händer och stort ansvar i evenemangsplanering. Detta har resulterat i framgångar inom evenemangsindustrin, Haaga-Helia Borgå Campus är redan för andra gången med i den nationella Events Awards finalen som går av stapeln den 27.4.2016. Även ”Connect for the future” alumni evenemanget är ett studieprojekt, där studerande samarbetar över utbildningsprogram-gränser.

Tilläggsuppgifter: lektor Monika Birkle, monika.birkle@haaga-helia.fi, tel. 050 406 6715

Haaga-Helia Porvoo Campus
Konstfabriksgatan 1, 06100 Borgå
Tel. 040 4887444
www.haaga-helia.fi

Saaristomeren kansallispuistossa kulotetaan nummea

$
0
0

Saaristomeren kansallispuistossa Paraisten Jurmon saarella uudistetaan nummea kulottamalla 12.4 ja mahdollisesti myös 13.4. Luonnonhoidollisen polton tavoitteena on nummen uudistaminen. Luonnonhoito LIFE -hankkeen rahoittamaan kulotukseen osallistuu Metsähallituksen henkilöstöä sekä talkooväkeä.

Paraisten Jurmon saaren luonnon erikoisuuksia ovat nummet, kedot, tuoreet ja kosteat kalkkipohjaiset niityt, luhta- ja tulvaniityt, letot, merenrantaniityt ja hiekkarannat. Suomen laajimmat ja edustavimmat nummet löytyvät Jurmosta.

Nummien ja muiden perinnebiotooppien hoito pitää vastakin Jurmolle luonteenomaisen avaran maiseman puuttomana. Nummelle uudistuneet nuoret männyt ja korkeaksi kasvaneet katajat saavat väistyä nummien ja ketojen tieltä. Nummia on perinteisesti kulotettu laitumien laadun parantamiseksi. Samalla on ylläpidetty monipuolista eliölajistoa.  Tärkein syy kulottamiseen nykyisin on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Vanhan, osin kuolleen kanervan tilalle saadaan kulon myötä ketolajistoa sekä uutta kanervaa, joka kelpaa paremmin Jurmon lampaille ja naudoille

Kulotettava alue on noin 7 hehtaarin kokoinen alue kansallispuiston mailla itäisen hiekkarannan, kappelinraunion ja Grundvikin välisellä alueella. Kulotettava alue on pääasiassa katajaa ja kanervaa kasvavaa nummea.

Poltosta aiheutuu ajoittain kauaksikin näkyvää savua. Hoitoa on suunniteltu yhdessä jurmolaisten kanssa. Metsähallituksen luontopalvelujen henkilökunta eli kymmenkunta henkilöä suorittaa itse kulotuksen. Paikan päällä tuuliolosuhteet ratkaisevat sytytetäänkö kulo, vai joudutaanko lykkäämään koko hanke myöhempään. Kulotusta tehdään tuuliolojen salliessa yhtenä tai kahtena päivänä. Poltettua aluetta vartioidaan alussa läpi yön ja sen jälkeen jatketaan päiväaikaista jälkivartiointia riittävän pitkään.


Jurmon kulotus on osa Euroopan unionin rahoittamaa ja Metsähallituksen luontopalvelujen johtamaa Luonnonhoito-LIFE-hanketta, jossa hoidetaan uhanalaista luontoa Natura 2000 -alueilla. Hankkeessa hoidetaan yhteensä lähes 1000 hehtaaria niittyjä, ketoja, puustoisia perinneympäristöjä, lehtoja ja valkoselkätikan asuttamia vanhoja lehtimetsiä

Lisätietoja  

Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut, suunnittelija Helena Lundén, puh. 040 753 8153.

Kyselyt ruotsiksi: Trygve Löfroth, puh. 0400786990

Liitteenä oleva kuva JUrmon kulotuksesta 2014. Kuvaan tiedot: Metsähallitus/Helena Lundén

Video Jurmon kulotuksesta 2014:
https://www.youtube.com/watch?v=LpYpY46MTlQ


I love suu -kampanja puhuu suunterveydestä uusilla keinoilla

$
0
0

Suomalaisten aikuisten suunterveydessä on paljon parannettavaa. Miehistä vain joka toinen harjaa hampaat kahdesti päivässä. Naisista näin tekee noin 80 prosenttia. Kariesta eli reikiintyneitä hampaita on lähes joka viidennellä aikuisella. Iensairauksia esiintyy miehistä kahdella kolmasosalla ja naisista yli puolella. Jo varhaisessa keski-iässä (30–44-vuotiaat) iensairaudet ovat huolestuttavan yleisiä (naisilla yli 40 % ja miehillä lähes 60 %). Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten suunterveys jää kauas jälkeen sekä muista Pohjoismaista että Keski-Euroopasta. (Lähde: Terveys 2011 -tutkimus)

Koska haasteita on paljon, Hammaslääkäriliitto haluaa kannustaa ihmisiä huolehtimaan paremmin suunterveydestään myös uudenlaisella terveyskampanjalla. I love suu -kampanja käynnistyy 11.4.

– Haluamme lisätä tietoisuutta suunterveydestä, suun sairauksien varhaisen ja säännöllisen hoidon tärkeydestä sekä merkityksestä omalle hyvinvoinnille. Muistutamme myös suunterveyden merkityksestä yleisterveydelle. Tärkein tavoite on saada ihmiset huolehtimaan suustaan paremmin, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja, HLT Matti Pöyry.

Yleisimmät hammas- ja suusairaudet ovat kroonisia tulehdussairauksia. Siksi aikuisväestölle suunnatun terveyskampanjan painopiste on tavallisimpien suun sairauksien – karieksen ja parodontiitin – ennaltaehkäisyssä, varhaishoidossa ja omahoidossa sekä suomalaisten suunterveyden parantamisessa. Arjessa suunterveyttä voi parhaiten edistää hyvällä suuhygienialla ja terveellisillä ruokatottumuksilla.

I love suu puhuu suunterveydestä hauskoilla ja yllättävillä keinoilla. Kampanja toteutetaan verkossa ja sisältöjä jaetaan sosiaalisessa mediassa. Vaikka keinot ovat värikkäitä, kaikki materiaalit perustuvat tiukkaan asiaan, tutkittuun suunterveystietoon ja Käypä hoito -suosituksiin. Kampanjan sisältöjen suunnitteluun ja tarkistamiseen on osallistunut useita hammaslääketieteen asiantuntijoita.

Kampanjan keskus on I love suu -verkkosivu, josta löytyy suunterveyteen ja omahoitoon liittyvää tietoa, suunterveystestejä sekä Krisse Salmisen lukemia Hammasuutiset-videoita. Lisäksi kävijöitä innostetaan osallistumaan leikkimielisellä valokuvakilpailulla. I love suun Facebook-sivulle postataan suunterveysasiaa ja -vinkkejä sekä -testejä ja -videoita. Kävijöitä kannustetaan kommentoimaan ja keskustelemaan suunterveydestä sekä jakamaan sisältöjä ja haastamaan kavereita testaamaan suunterveystietonsa.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Matti Pöyry, p. 050 1892, matti.poyry@hammaslaakariliitto.fi

Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausen, puh. 040 502 0715, hannu.hausen@outlook.com

I love suu -kampanjan osoitteet:

www.ilovesuu.fi
www.facebook.com/ilovesuu

I love suu -kampanjan tunnuksen voi ladata tästä.

Lisää kuvamateriaalia: viestinta@hammaslaakariliitto.fi

Tutustu suunterveystietoon myös Hammaslääkäriliiton sivuilla:
www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys

Duodecimin Käypä hoito -suositusten potilasversiot:
Hampaassa reikä – eikä! (Karieksen hallinta)
Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus

Osoitelähde: Terveystoimittajat ry ja ePressi.com

Kalastuskärpänen koukuttaa koululaisia

$
0
0

Valtakunnallinen kalastuspäivä kokoaa koululaiset tarraamaan vapaan 18. toukokuuta. Ympäri Suomen järjestettävissä tapahtumissa opastetaan kalastuksen saloihin niin teorian kuin käytännönkin osalta. Vuoden teemana on ”Koulusta kalaan!”

Kalastuspäivän aikana Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön piirit ja kalaseurat yhteistyökumppaneineen jakavat parasta asiantuntemustaan onnistuneeseen kalaretkeen. Päivän aikana tutustutaan muun muassa erilaisiin kalastusvälineisiin ja -menetelmiin, kaloihin sekä luonnossa liikkumiseen. Viime vuonna kalastuspäivän nimissä järjestettiin 47 tapahtumaa 42 paikkakunnalla ja niihin osallistui vajaa 9 000 koululaista ja nuorta.

Valtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtuma järjestetään Järvenpäässä Tuusulanjärven rannalla. Päätapahtuma onkin jo täyteen buukattu, mutta muissa tapahtumissa on vielä tilaa. Tapahtumien luettelo täydentyy kevään aikana ja sitä voi seurata osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi => Valtakunnallinen kalastuspäivä. Pohjois-Suomessa osa tapahtumista järjestetään paikallisista olosuhteista johtuen elokuussa.

Eduskunnan kalakerhon aloitteesta syntynyt kalastuspäivä järjestetään nyt 11. kertaa.  Maa- ja metsätalousministeriön, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön, Kalatalouden Keskusliiton, kalatalousalan lehdistön, suomalaisten kalastusvälinevalmistajien ja maahantuojien yhteistyöllä tuemme nuorten kalastusharrastusta. MMM rahoittaa tapahtumaa kalastuksenhoitomaksuvaroista.

 

Lisätietoja: 
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
kalatalouskonsulentti Marcus Wikström 045 110 2126
kalatalouskonsulentti Petter Nissén 0500 440 923
järjestöpäällikkö Olli Saari 050 339 4660
etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi

Keskeneräisyyden kauneus -taideprojekti edustaa pehmeämpää, sallivampaa maailmanhavainnointifilosofiaa

$
0
0

Keskeneräisyyden kauneus® – taideprojektissa ilmaistaan valokuvien kautta tekijöiden kokemuksia tilojen ja paikkojen identiteetin kasvusta ja muuttuvien hetkien tarkkailun voimauttavasta merkityksestä erilaisten projektien ja myös yllättäen tavallisen arjen keskellä.

Juuri nyt taideprojekti vierailee PopUp-hengessä Lupaus-hyvinvointistudiolla Helsingin Kalevankadulla ja Linguajoy Kielikerhojen tiloissa Helsingin Lauttasaaressa.  Nämä valoisat ja ilmavat PopUp-GALLERIAT esittelevät arjen yllättävissä ympäristöissä taideprojektin valikoiduin valokuvin keskeneräisyyttä, paikkojen identiteetin kasvua ja hetkien jatkuvaa muutosta.

Miksi PopUp?

Sofia Amberla: ”Keskeneräisyyden teema sopii erityisen hyvin seikkailemaan näihin tiloihin, joissa tapahtuu kohtaamisia ihmisten kanssa, tiloihin, joissa kehitytään, muututaan ja onnistutaan. Keskeneräisyyden mahdollisuudet kiehtovat: etsimme edelleen niitä kauniimpia, kirkkaampia kokemuksia keskeneräisyydestä ja signaaleja niistä toiveikkaista muutosnäyistä, joita tutkielmissamme olemme lähentyneet.  Ja koska matka on kesken, haluamme myös työstää ja jakaa sitä yhdessä ihmisten kanssa joiden polut risteävät alati muuttuvan työmme kanssa.”

Hyvinvointistudio LUPAUS, Riina Laaksonen:  "Työt sopivat LUPAUS-studion tiloihin erityisen hyvin ja viehätyin töiden teemasta siksi, että mekin työskentelemme omalla tavallamme keskeneräisyyden kanssa. Kehot ja mielet, mitä työstämme, eivät ole koskaan valmiita, vaan opettelemme jokaisen omista, yksilökohtaisista lähtökohdista tuntemaan itseämme paremmin ja kulkemaan kohti omaa tavoitettamme. Itsetuntemuksen kasvun myötä sekä hyvän kokemuksen itsestään saatuaan jokaisen sisäinen kauneus ja valo pääsevät oikeuksiinsa ja alkavat paistaa sekä valaisevat myös kaiken ympärillään"

Linguajoy Kielikerhot, Henrietta Kvist: ”Linguajoy Kielikerhoille POPup sopii erityisen hyvin, koska lapsilla on ainutlaatuinen kyky olla läsnä; ihastella, ihmetellä ja riemuita asioista, jotka ovat vielä kesken. Vieraiden kielten ja kulttuurien omaksuminen on keskeneräisyyden hyväksymistä. Se on elämyksellinen, elämänmittainen polku, jossa itse kehitysprosessi on tärkeämpi kuin lopputulos.

Taiteilijat

Sofia Amberla
Taiteilija, mentaalivalmentaja. Uskoo unelmien voimaan, ihailee omenatarhoja.
sofia@amberla.fi
040 5409 119

Marko Kivistö
Pyhämaan saaristosta käsin vaikuttava arkkitehti, opettaja, kirjailija ja kuvataiteilija.
marko@laidun.fi
041 4359 852

Yhteistyössä

Musiikkitalo, Dialab Oy, Uudenkaupungin vierasvenesatama, Vallila Oy, Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, Porvoon Taidetehdas, Valtion rakennustaidetoimikunta, Kirmo Mikkolan säätiö / SAFA

Lähiluonto on paras luokkahuone

$
0
0

Suomen Latu on julkaissut sähköisen materiaalin lähiluonnossa toteutettavan oppimisen tueksi. Luokasta luontoon -hankkeen opettajamateriaali löytyy osoitteesta www.suomenlatu.fi/luokastaluontoon.

Lähiluonto ja koulujen pihat ovat useimmiten helposti saavutettavia sekä liikkumista ja liikuntaa lisääviä oppimisympäristöjä. Lähiluonnossa voidaan saavuttaa kaikkien oppiaineiden ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014).

“Erityisesti lähiluonto palvelee monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista – oppilaiden osallisuus, luovuus ja uteliaisuus saavat tilaa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mari Parikka-Nihti.“

“Elämykset motivoivat oppilaita kysymään ja ihmettelemään, ja näin saavutetaan yhä syvällisempää oppimista”, Parikka-Nihti jatkaa.

Suomen Latu tarjoaa opettajille tukea juuri julkaistun Luokasta luontoon -materiaalin kautta. Liikkeelle lähdetään selvittämällä mitä opettajan on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa lähiluonnon hyödyntämistä oppimisessa.  

“Opettaja saa valmiita harjoituksia ensiapuun, jokamiehenoikeuksiin ja luontoliikuntaan. Sivuilta voi tulostaa ja laminoida muun muassa valmiit QR- koodit viiden kertotaulun harjoitteluun sekä pohjia äidinkielen tehtäviin lähiluonnossa”, Parikka-Nihti kuvailee.

Luokasta luontoon -pilottikoulujen kanssa on hankkeen aikana tehty muun muassa valmis viiden kerran suunnistusjakso, yhteistyössä toteutettava äidinkielen jakso sekä laaja-alaisen oppimisen kokonaisuuksia, joita hyödynnetään opettajamateriaalissa.

Luokasta luontoon -hanke kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeisiin ja on osa Liikkuva koulu -ohjelmaa.

Tutustu opettajamateriaaliin osoitteessa: www.suomenlatu.fi/luokastaluontoon

Lisätiedot:

Mari Parikka-Nihti, projektipäällikkö
mari.parikka-nihti@suomenlatu.fi

puh. 040-7767941

Nina Räike, lasten ja nuorten toiminnan päällikkö
nina.raike@suomenlatu.fi
puh. 044-7226312

 

Taidekeskus Kasarmin ovet avoinna yleisölle 16.4. ja 18.5.2016

$
0
0

Martta Wendelin_ Yhteiskoululaisia

Taidekeskus Kasarmin näyttelyihin pääsee tutustumaan kevään aikana tapahtumapäivien yhteydessä.

Huhtikuussa museo on avoinna lauantaina 16.4. klo 10–16 eli PopUp! Tuusula -tapahtuman aikana. Tapahtuma järjestetään Hyrylän entisen S-Marketin tiloissa, ja sieltä on helppo piipahtaa myös Taidekeskus Kasarmissa.

Kansainvälisenä museopäivänä keskiviikkona 18.5. Taidekeskus Kasarmissa voi osallistua myös keskustelevaan taidekierrokseen. Molempina päivinä on vapaa pääsy.

Taidekeskus Kasarmissa on kaksi taidenäyttelyä, joista toisessa esitellään Martta Wendelinin alkuperäiskuvituksia ja toisessa Aune Laaksosen Taidesäätiön teoksia.

Näyttelyssä Koululaisromaaneista satukirjoihin – uusia lahjoituksia Tuusulan taidemuseolle (12.4.-2.10.2016) kävijällä on mahdollisuus nähdä ensimmäistä kertaa kustannusosakeyhtiö Otavan kätköistä löytyneitä Wendelinin alkuperäiskuvituksia. Kirjoista tutut kuvat hehkuvat upean värisinä ja kutsuvat luokseen.

Toisenlaisiin tunnelmiin johdattaa näyttely Totta ja tarua. Unet, tarinat, mytologiat, muistot, arki ja eletty elämä muuttuvat taiteilijan tulkinnoissa teoksiksi, jotka ylittävät arkisen maailman. Näyttelyyn on poimittu teoksia Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta.

Kansainvälisenä museopäivänä ke 18.5. kävijöille keskustelevia taidekierroksia näyttelyyn Totta vai tarua klo 13.00 ja klo 15.00. Kierrokselle ovat tervetulleita kaiken ikäiset, perheet ja yksittäiset kävijät. Oivaltavien tehtävien ja ryhmän kommentointien kautta rakennamme kierroksesta moniäänisen ja saamme nykytaiteen keskeisiä ilmiöitä esille hauskalla tavalla. Kierros ei edellytä etukäteistietoa, vaan avointa mieltä. Kesto noin 1 tunti.

 

Tervetuloa tutustumaan näyttelyihin!

 

Taidekeskus Kasarmi

la 16.4. klo 10 – 16

Ke 18.5. klo 12–17

Osoite: Jääkärinpolku 2, 04300 Tuusula

Avoinna: klo 10.00–16.00

yhteydenotot: p. 040 314 3468, 040 314 3462

Viewing all 10517 articles
Browse latest View live