Suosiotaan kasvattanut Industrial Hackathon -sarja saa jatkoa Mikkelissä. Tällä kertaa aiheena on pk-yritysten tietoturva. Karsintakisa tapahtumaan on parhaillaan menossa, ja itse tapahtuman finaali järjestetään 13.–14.9.2017 Mikkelissä ja internetissä.

Kohteena on kaksi eteläsavolaista pk-yritystä, joiden järjestelmiin kilpailijat yrittävät murtautua tapahtumaa varten rakennettavassa turvallisessa testausympäristössä. Kilpailijoiden tehtävänä on murtautua yritysten verkkoon ja tietojärjestelmiin ja muokata siellä olevaa tietoa. Kilpailijat yrittävät myös kaapata verkossa olevia antureita ja muita laitteita sekä käyttää niitä esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin. Mikäli tietoturva-aukkoja löytyy, kilpailijat voivat esittää niihin parannusideoita.

Osallistumaan pääsee mm. Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa jaetun kuvan kautta purkamalla kuvaan piilotetun koodin ja seuraamalla osallistumisohjeita. Koodin murtaneilla henkilöillä on mahdollisuus päästä Mikkelissä järjestettävään Securityhack-finaaliin. Osallistujiksi odotetaan opiskelijoita, alan harrastajia sekä tietoturva-alan yrityksiä.

– Tietoturva-asiat ovat päivittäin uutisissa ympäri maailman ja yleisesti arvellaan, että pk-yritysten tietoturvassa on aukkoja. Siksi on hyvä testata tätä asiaa myös julkisesti. Haluamme olla mukana kehityksessä tässäkin asiassa, sanoo Plastep Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Ketomäki.

Tietoturvahackathonin järjestelyistä vastaavan Miksein kehityspäällikkö Kimmo Haapea lisää, että kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta ainakin Etelä-Savossa ja kenties Suomessa, kun pk-yritysten tietoturvaa testataan näin kilpailun muodossa. Tapahtumaa järjestävät aktiivisesti myös mikkeliläiset startup-yritykset Metatavu ja Lokkit, sekä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu ja Marski Data.

Tapahtumaa tukevat Suur-Savon Osuuspankki, Etelä-Savon Kauppakamari, Mikkelin Yrittäjät, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei sekä kohdeyritykset Plastep ja Lipa-Betoni.

Tietoturvahackathonin palkintona on 2000 euroa.

Lisätiedot

Kimmo Haapea, kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Ranta-Kartanossa katutyöt ovat Kartanonkadun ja uuden kiertoliittymän lisäksi laajentuneet alueen ja Fellmaninpuiston välissä kulkevalle Kyösti Kallion kadulle.  Kadun läpiajo on kielletty ja yhteys Pellonkulmankujalle katkaistaan heinäkuun alussa.

Kyösti Kallion katu on suljettu läpiajoliikenteeltä maanantaista 12.6 lähtien.  Edellisestä tiedotteesta poiketen kulku Paasikivenkadulta Kyösti Kallion kadulle ja edelleen Pellonkulmankujan kautta Jalkarannantielle suljetaan vasta 3. heinäkuuta.  

Kyösti Kallion katu ja sen alla kulkevat vesihuolto- ja kaukolämpölinjat uusitaan.  Katu on poissa käytöstä alkusyksyyn saakka.  Pellonkulmankuja muuttuu uuteen aukioon päättyväksi kaduksi, eikä sen kautta ole tulevaisuudessa läpiajoreittiä.

Pilaantuneiden maiden kunnostus jatkuu

Pilaantuneiden maiden kaivutyöt jatkuvat uuden Kartanonkadun alueella Jalkarannantien suuntaan ja uusia alueita kartoitetaan koekuoppien avulla. Alueelta kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia on kuljetettu pois jatkokäsittelyä varten. Alueen kaivantojen täyttö puhtailla maa-aineksilla on käynnissä.

Kisapuistoon jalkapallokentän kohdalle korkea aita

Kisapuiston Ranta-Kartanon puoleisessa päädyssä on käynnissä aidan asennustyöt.  Aita rakennetaan jalkapallokentän kohdalla neljä metriä korkeana estämään pallojen lentäminen katualueelle. Aita rakennetaan pesäpallokentän kohdalla noin kolme metriä kauemmas kentästä ja jalkapallokentän kohdalla hieman lähemmäs kenttää, jolloin ne ovat samassa linjassa.

Uusi liikenneympyrä tulee Kyösti Kallion kadun päähän

Uuden liikenneympyrän alueen vesihuollonjärjestelmien asennustyöt on päästy aloittamaan viime viikon lopulla hulevesiviemärin osalta. Seuraavien viikkojen aikana alueella tehdään rakennekerroksia ja valaistuksen suojaputkituksia.

Monta eri rakennusurakkaa lähekkäin

Samanaikaisesti Ranta-Kartanon katu-urakan kanssa on käynnissä Kisapuiston jalkapallokentän uuden tekonurmen asennus sekä vanhan linja-autoaseman saneeraus.  Lahti Aquan hankkeena on menossa järvivesitunnelin saneeraustyöt sataman alueella sekä varapurkuputken rakennus, mikä aiheuttaa liikennemuutoksia Jalkarannantiellä.  Myös rantaväylän ali kulkevan kevyen liikenteen tunnelin saneeraustyö on käynnistymässä. Kaikki nämä aiheuttavat muutoksia kulkuyhteyksiin alueella.

Liitteenä työnaikainen liikenteenohjauskartta sekä valokuva PIMA-alueelta (Destia), jossa täyttötyöt ovat jo käynnissä ensimmäisten monttujen osalta.

Lahden kaupunki palkitsi tänään Aleksanterinkadun 100 000. pyöräilijän tänä vuonna. Anita Jääskeläinen pyöräili Aleksilla ja rikkoi tuon rajan tänään iltapäivällä. Anita Jääskeläinen oli matkalla Metsäkankaalta keskustaan, kun kaupungin Viisaan liikkumisen VILKE –ryhmän väki kukitti, antoi diplomin, lahjakortin pyöräliikkeeseen sekä polkupyörään kiinnitettävän ajotietokoneen. Kaupunki halusi näin kiittää Anita Jääskeläistä viisaasta liikkumisen valinnasta. Kävelijät ja pyöräilijät ovat kaupungissa tärkeitä elävän kaupunkikeskustan tekijöitä.

” Aleksin pyörätie on aivan ihana! Ei keskustaan tulisi tultuakaan, ellei tällaista olisi. Maan mainio reitti.” Näin kuvaili palkittu Aleksanterinkadun baanaa.

Aleksanterinkadun reaaliaikainen pyöränäyttö kertoo pyöräilijöiden määrän päivässä ja kuluneen vuoden aikana. Luku päivittyy 10 minuutin välein.  Lukumäärää voi seurata: http://www.eco-public.com/totem/ECO-TOTEM16112016225.  Aleksanterinkadun laskuri on liitetty mukaan myös maailmanlaajuiseen laskuriverkostoon: http://www.eco-public.com/ParcPublic/?id=4586, missä Lahden pyöräilijöiden määriä voi verrata maailman muiden kaupunkien lukuihin.

Kaikkien Lahden kuuden kävelyn ja pyöräilyn laskentapisteen tiedot ovat kootusti palvelussa http://www.eco-public.com/ParcPublic/?id=26#. Laskentatiedon mukaan huhtikuussa pyöräliikenne vilkastui ja pyöräilijöitä on ollut päivässä keskimäärin 1000 – 1500. Markkinapäivät näkyvät tilastossa huippulukuina – esimerkiksi kesäkuun markkinapäivänä pyöräilijöiden määrä kipusi yli 2000.

Lahtelaiset tekevät keskimäärin päivässä 3,5 matkaa kodin ja työpaikan, harrastusten, kauppojen ym. välillä. Lahtelaiset käyttävät keskimäärin 70 minuuttia liikkumiseen. 74 % lahtelaisista asuu keskustasta 5 km säteellä, mikä on vielä hyvin pyöräiltävä matka.

Lahden kaupungin strategisena tavoitteena on kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön voimakas kasvu. Pyöräilyn olosuhteet paranevat merkittävästi lähivuosina, kun keskustaa kehitetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla. Aleksanterinkatu on Lahdessa ensimmäinen toteutettu baanatasoinen pyöräilyväylä.


Lisätietoja:
Kristiina Kartimo
Liikenneinsinööri
p. 050 559 4100

Suomi 100-juhlakasken poltto Padasjoen Vesijaolla siirtyy Luonnon päivästä 17.6. elokuun alkuun.
Olosuhteet kaskipaikalla muuttuivat sateisessa säässä muutamien päivien kuluessa kohtalaisesta mahdottomaksi.

"Keskelle kaskea asennettuun sademittariin on kertynyt viime torstai-illan jälkeen lähes 30 mm vettä ja täällä sataa koko ajan lisää", toteaa metsänhoitoesimies Tanja Oksala Metsähallitus Metsätalous Oy:stä. "Hakkuutähteiden alla oleva kuntta on niin märkää, että puristettaessa siitä valuu runsaasti vettä".

Onnistuneessa kaskenpoltossa hakkuutähteet ja puuaines polttavat maanpinnan muutamien senttimetrien paksuudelta. Vaikka sää on muuttumassa ennusteen mukaan poudaksi ei haihtuminen ole riittävän nopeaa, jotta polttoon kannattaisi ryhtyä.
 
Juhlakasken järjestelyistä vastaavat Luonnonvarakeskus, Metsähistorian seura ja Metsähallitus pahoittelevat tapahtuman siirtymistä, mutta toivottavat kaikki kaskenpoltosta kiinnostuneet elokuussa mukaan Padasjoelle.

Suomi 100 -juhlakaski poltetaan viikolla 31. Tarkka ajankohta päätetään heinä-elokuun vaihteessa ja siitä tiedotetaan www.metsa.fi/juhlakaski -verkkosivulla.


Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, va. viestintäpäällikkö Keijo Kallunki, 040 536 2184
Metsähallitus Metsätalous Oy, metsänhoitoesimies Tanja Oksala, 040 840 6009

Kelan valtuutetut käsittelivät Kelan sisäistä arviointia kokouksessaan 13.6. ja päättivät ulkoisen arvioinnin käynnistämisestä.

Kelan valtuutettujen tehtäviin kuuluu Kelan hallinnon ja toiminnan valvominen. Valtuutetut edellyttivät Kelalta sisäistä arviota perustoimeentulotuen siirrosta 3.3. kokouksessaan. Arvio julkaistiin viime perjantaina, ja Kelan valtuutetut käsittelivät sitä kokouksessaan 13. kesäkuuta. Kelan valtuutetut ovat seuranneet perustoimeentulotuen tilannetta tiiviisti.

Valtuutetut totesivat, että sisäinen arvio on kattava, mutta asian merkityksellisyyden vuoksi siitä on kuitenkin hyvä saada myös ulkoinen arvio ja näkemys.

Ulkoisessa arvioinnissa tehtävänä on arvioida perustoimeentulotuen siirron suunnittelua ja toimeenpanoa ja Kelan prosesseja. Lisäksi tavoitteena on saada kehittämisehdotuksia, joita Kela voi hyödyntää seuraavien uudistusten suunnittelussa ja uusia tehtäviä vastaanottamisessa.

Ulkoisen arvioinnin tekee Kelan valvontatilintarkastuksesta vastaava BDO Audiator Oy. Selvitys esitetään valtuutetuille 17. lokakuuta pidettävässä yleiskokouksessa.

Lisätietoja: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Lisäksi valtuutetut antavat vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Kelan valtuutetut 2015–2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok.

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, ps.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk.

Katajainen kansa - taidetta purkutalossa on ainutlaatuinen kesänäyttely Mäntyharjun keskustassa. Vielä hetki sitten asuintalona toiminut punatiilinen kerrostalo puretaan syksyllä tarpeettomana. Ennen purkua talo saa vielä uuden ilmeen. Kerrostalon jokainen asunto, yhteiset tilat sekä ulkopinnat ovat täyttyneet kevään aikana taiteesta.

Mukana on 26 taiteilijaa sekä taiteilijaryhmää. Taiteilijoiden lisäksi talon tuunaamiseen on osallistunut vapaaehtoisia nuoria.

Näyttely avautuu yleisölle lauantaina 17.6., mutta media pääsee tutustumaan siihen ennakkoon perjantaina klo 14 alkaen. Tällöin on mahdollisuus myös haastatella taiteilijoita ja näyttelyn tuottajia. Näyttelykokonaisuutta esittelee kuraattori Veikko Halmetoja.

Katajainen kansa - taidetta purkutalossa on tämän vuoden suurimpia nykytaidenäyttelyitä Suomessa ja varmasti suurin installaatiotaiteen näyttely. Suurin osa mukana olevista taiteilijoista on rakentanut kerrostalon huoneistoihin paikkasidonnaisia, ainutlatuisia kokonaisuuksia, jotka on mahdollista nähdä vain tässä näyttelyssä.

Katajainen kansa - taidetta purkutalossa (Keskustie 19, Mäntyharju)

Avoinna 17.6.-13.8.2017 päivittäin ja klo 12-18.

Suljettu juhannuksena 23.-25.6.2017.

Avoinna elokuun viikonloput 19.-20.8. ja 26.-27.8. klo 12-18.

Näyttelyyn on vapaa pääsy, ryhmät voivat tilata opastuksen etukäteen. Opastuksen hinta on 50€ / ryhmä.

Lisätietoja ja pressikuvia:

Tuottaja: Anu Yli-Pyky 0400 797 944

Kuraattori: Veikko Halmetoja 044 215 3005

Risteilyvieraat tutustuvat Meri-Lappiin lauantaina 17.6.

M/S Amadea saapuu jälleen Kemiin lauantaina 17.6. Loistoluokan alus on lähtenyt matkaan 17 päivän mittaiselle risteilylle Hampurista 10.6. ja reitti kulkee muun muassa Kööpenhaminan, Visbyn ja Tukholman kautta Kemiin. Ajoksen satamassa laiva viipyy koko lauantaipäivän. Se saapuu aamulla klo 9.00 ja jatkaa matkaansa Helsinkiin ja edelleen Pietarin kautta Tallinnaan klo 17.00.

Risteilymatkailijat voivat varata erilaisia retkiä oman valintansa mukaan. Kemiin tullessaan heillä on mahdollisuus tutustua laajemmin Meri-Lappiin tai käydä Napapiirillä. Heille on myös järjestetty bussikuljetus puolen tunnin välein Kemin sisäsatamaan. Jalokivigallerian edustalle Meritorille on järjestetty paikallisille myyjille mahdollisuus myydä tuotteitaan.

Amadea tarjoaa matkustajille mahdollisuuden tutustua niin tunnettuihin kohteisiin kuin paikkoihin, joissa ei yleensä risteilyillä vierailla. Amadea painaa 29 000 tonnia ja on 193 metriä pitkä. Laivaan mahtuu 600 matkustajaa. Risteilyvieraiden viihtymisestä huolehtii kansainvälinen 280 jäsenen miehistö ja laiva kulkee Bahaman lipun alla.

Seuraava valtameriristeilijä saapuu Kemiin heinäkuun lopulla 24.7. ja odotettavissa on myös risteilyalus Jouluaatolle. Kemi on mukana kehittämässä risteilyosaamistaan sekä markkinoimassa Kemiä Cruise Baltic -verkostossa. Verkostoon kuuluu laaja joukko Itämeren alueen risteilysatamia.

Lisätietoa:

Amadeasta saksan kielellä:

http://www.kreuzfahrt-sonne.de/AASchiffsdatenbank/Phoenix/Amadea/amadea_bilder.htm

Risteilyaikataulusta:

http://www.cruisemapper.com/ships/Amadea-555#ship-itinerary-2348-2017

Lisätietoja Noora Barria                          

Kemin Matkailu Oy

puh. 040 1496306

”Jos olisi olemassa Kalastajatorpparilaki, siinä varmaan määrättäisiin, ettei kukaan ole kuokkavieras. Kaikki olisivat tervetulleita ja kutsuvieraita. Ehkä he sitten myös olisivat vapaa-ajan Kalastajatorppareita. Heitä kestitsisivät asiansa osaavat Ammattikalastajatorpparit. Asiakas viihtyisi aina; olisipa hän sitten Kesäkalastajatorppari tai Talvikalastajatorppari. Kalastajatorppa olisi ammattisivistyksellisen vieraanvaraisuuden perikuva.” (Matti Itkonen 2017)

On olemassa vain yksi Kalastajatorppa. Samoin on olemassa myös ainutkertainen Kalastajatorpan henki. Siellä elämä ja vieraanvaraisuustaide pystyvät kohtaamaan toisensa. Siitä syystä eletyn tapakulttuurin keskeisin arvo onkin ihmiseen eikä tekniikan muotoilemaan olemistapaan keskittymisessä. Sen lisäksi tasokkuuden toteutuminen on edellyttänyt eksistentiaalista moniäänisyyttä.

Polyfonisuus on voinut säilyä halki vuosikymmenten vain siksi, että on osattu vaalia laadullisen moninaisuuden ihannetta. Populaarikulttuuri ja korkeakulttuuri, taide ja tiede, kotimaisuus ja kansainvälisyys, sota ja rauha, menneisyys ja tulevaisuus: kaikki nuo olemisparit ovat löytäneet, löytävät ja ovat vastakin löytävä Kalastajatorpasta sopusointuisen vieraanvaraisuuskodin itselleen. Jokainen voi tuntea siellä itsensä juhlavieraaksi.

Kalastajatorppa on halki olemassaolonsa näyttänyt kokous-, kongressi-, hotelli- ja ravintolakulttuurista suuntaa kaikille kotimaisille kokoushotelleille ja matkakohteille. Se on muokannut koko Munkkiniemen elämää ja kulttuuria sekä vaikuttanut Helsingin vetovoimaisuuteen ja matkailuimagoon. On oivallinen hetki tiivistää Kalastajatorpan reilu satavuotinen taival sekä analysoida sen olemusta ja merkitystä.

Hyvä lukija, tämä sanallinen ja kuvallinen vieraanvaraisuuskattauksemme on maittava. Miksi et siis sinäkin nauttisi sen elämyksekkäistä antimista?

Teostiedot

Tarinoita satavuotiaasta Kalastajatorpasta. Helsinkiläisen tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskeitaan kehitys kesäkahvilasta maailmanluokan kokoushotelliksi

Toimittajat: V. A. Heikkinen, Matti Itkonen ja Sam Inkinen

Kustantaja: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaisuvuosi: 2017

Sivumäärä: 340

Saatavuus: Unigrafian kirjamyynti: book@unigrafia.fi

Verkkosaatavuus: https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/tarinoita_satavuotiaasta_kalastajatorpasta.pdf

Lisätietoja

KT, yliopettaja V. A. Heikkinen

vesa.heikkinen@haaga-helia.fi

FT, KT, dosentti Matti Itkonen

matti.t.itkonen@jyu.fi

Euroopan Unionin uusi tietosuoja-asetus (GDPR) kasvattaa markkinoijan vastuuta siitä, missä ja miten henkilötietoja säilytetään ja käsitellään. Asetus tekee lain seuraamisesta aiempaa tärkeämpää, mikä asettaa vaatimuksia myös teknologiapartnerin turvallisuudelle.

Asetuksen myötä markkinoijan vastuulle tulee varmistua, että henkilötietoja säilytetään ja käsitellään EU-lainsäädännön mukaisesti riippumatta siitä, tuleeko teknologiatoimittaja EU-alueelta vai sen ulkopuolelta.

Haastavaksi tilanteen tekevät asiakaspalveluttomat ohjelmistot, joilla ei ole toimipistettä tai yhteyshenkilöä kotimaassa sekä EU:n ulkopuolelta tulevat teknologiatoimittajat. Markkinoijan on näissäkin tapauksissa kyettävä varmistumaan, että teknologiapartnerit toimivat EU-asetuksen mukaisesti ja säilyttävät henkilötiedot EU:n sisällä.

Uuden asetuksen mukaisesti jokaisella rekisteröidyllä on mahdollisuus pyytää yritykseltä tiedot omista henkilötiedoistaan ja niiden säilytyksestä. Yritysten on kyettävä toimittamaan tiedot sähköisesti niitä pyytäville.

Suomen johtava markkinoinnin ja viestinnän ohjelmistopalveluyhtiö, Koodiviidakko Oy, suosittelee aloittamaan valmistautumisen hyvissä ajoin, ettei ensimmäinen kysely pääse yllättämään.

”Markkinoijan kannattaa aloittaa selvittämällä, missä kaikkialla henkilötietoa on. Kun nykytilanne on kartoitettu, voi varmistua pala palalta henkilötietojen asiallisesta säilyttämisestä sekä paneutua tarkemmin siihen, miten ja kenen toimesta henkilötietoja koskevat pyynnöt voidaan toteuttaa.” neuvoo Koodiviidakon tietoturvavastaava ja CTO Juha-Mikko Ahonen.

Koodiviidakolla GDPR-asetukseen valmistautuminen on ollut tärkeänä fokuksena jo pitkään, ja sen kehitystä seurataan tarkoin. Yhtiö tekee parhaillaan muutoksia järjestelmiinsä, jotta ne ovat täysin GDPR-yhteensopivia hyvissä ajoin ennen asetuksen täytäntöönpanoa.

”Kehitämme järjestelmiämme tukemaan kyselyitä henkilötietojen käytöstä sekä oikeutta tulla unohdetuksi, jotta asiakkaamme voivat helposti luovuttaa, siirtää tai poistaa rekisteröityjen tietoja.” kertoo Ahonen.

GDPR (General Data Protection Regulation) on Euroopan Unionin asettama yleinen tietosuoja-asetus, joka astuu voimaan 25.5.2018. Asetus tiukentaa yritysten vastuuta henkilö- ja asiakastietojen käsittelyssä sekä lisää rekisteröidyn oikeuksia päästä käsiksi häntä koskeviin tietoihin.

Lisätietoja:

Juha-Mikko Ahonen
CTO, Tietoturvavastaava
Koodiviidakko Oy
jma@viidakko.fi
+358 50 302 0618

Suomessa jopa 2500:n yrityksen ja organisaation tulee uudistaa ISO 9001- laatujärjestelmänsä syyskuuhun 2018 mennessä – uudessa markkinapaikassa yritykset voivat saada huomattavia lisätuloja mallidokumenteistaan, sekä ostaa valmiita pohjia 

KAJAANI (14.6.2017) – Kokeneiden konsulttien perustama startup Ceverte on lanseerannut uudentyyppisen markkinapaikan, pilvipalveluna toimivan Dokkari.fi:n. Palvelussa voi myydä ja ostaa konsulttien ja asiantuntijaorganisaatioiden käyttämiä sopimuspohjia, tietopaketteja ja muita liiketoiminnan kannalta kriittisiä mallidokumentteja, joita ei ole aiemmin ollut muualta keskitetysti saatavilla.

Alkuvaiheessa palvelusta löytyy kattava valikoima ISO-laatujärjestelmän dokumentteja, jotka mahdollistavat laatujärjestelmän päivitykseen valmistautumisen itsenäisesti, säästäen yrityksiltä tuhansia euroja. Esimerkiksi ISO 9001:2015 laatujärjestelmä on päivitettävä syyskuuhun 2018 mennessä, mikä aiheuttaa ruuhkaa palveluntarjoajilla.

“Konsultointityössä olemme havainneet, miten valtava määrä arvokasta dokumentaatiota meille on kertynyt. Aiemmin emme ole pystyneet hyödyntämään dokumentteja projektien ulkopuolella, ja olemme havainneet, että monilla muillakin yrityksillä on sama ongelma. Samalla laadukas dokumenttipohja tai ohjeistus voi säästää kymmeniä, tai jopa satoja tunteja työaikaa”, kertoo Ceverte Oy:n toimitusjohtaja Martti Blomberg.

Dokumenttien piilevä arvo on valtava. Yksistään ISO 9001 -sertifioituja yrityksiä on Suomessa noin 2500, jolloin päivitystyön arvo työtunteina on arviolta 25 miljoonaa euroa. Maailmalla organisaatioita on yli 1,2 miljoonaa - lähes 500-kertainen määrä. 

Yksi Dokkari.fi -palvelun mallidokumenttien hyödyntäjistä on kansainvälinen ja nopeasti kasvava cleantech-yritys Aavi Technologies. Yrityksen varatoimitusjohtaja Kirsi-Marja Kuusisto kommentoi: “Mallidokumentit ovat olleet meille arvokas työkalu dokumentointityön kehittämisessä. Olemme huomanneet, miten paljon aikaa säästyy, kun käyttämämme dokumenttipohjat ovat tarkkaan suunniteltuja ja laadukkaita. Toimimme kansainvälisillä markkinoilla, jolloin dokumentteja kertyy helposti iso määrä."

Ceverten kolmella perustajalla on kokemusta yli 800 yrityksen laatujärjestelmän kehittämisestä ja konsultoinnista. Se aloittaa kehittämänsä markkinapaikka-alustan kansainvälistämisen Documented.zone -nimellä.

Luonto-Liitto vetoaa maa- ja metsätalousministeriöön, että Suomen susien ei annetaisi hävitä. Luonnonvarakeskuksen uusimman arvion mukaan susikanta on pienentynyt neljänneksellä viime vuodesta. Susia oli maaliskuussa jäljellä enää 150–180 yksilöä.

Suurin uhka susille on maamme suurpetopolitiikka, joka ei turvaa erittäin uhanalaisen suden olemassaoloa osana kotimaan luontoa. Susi on Euroopan unionin luontodirektiivin kautta tiukasti suojeltu laji, mutta direktiivin henki ei ole toteutunut Suomessa pitkään aikaan. 

“Kysymys kuuluu, mitä ministeriössä aiotaan tehdä susien tilanteen korjaamiseksi. Nykyiset toimet ovat olleet riittämättömiä, minkä kannan pienentyminen huolestuttavasti osoittaa. Maamme susikanta ei ole ollut enää pitkään aikaan kestävällä tasolla. Raja-laumat on laskettu kanta-arvioon, eikä Venäjän puolelta voi odottaa pelastusta Suomen susille, mikäli laji häviää maastamme”, Mari Nyyssölä-Kiisla Luonto-Liitosta sanoo.

Sudenmetsästys on herättänyt jo pidemmän aikaa myös kansainvälistä huomiota. Euroopan komissiolla on nyt keskeinen rooli Suomen susien tulevaisuuden kannalta.

“Luonto-Liitto on tapaamassa ensi viikolla komission ja parlamentin jäseniä Brysselissä. Toivomme että EU ottaa vihdoin vakavasti Suomen hälyttävän susitilanteen ja puuttuu siihen, sillä susi on tällä hetkellä vaarassa hävitä kokonaan Suomesta ja Skandinaviasta. Komission tulisi valvoa että Suomessa käytetään aina ensin ennaltaehkäiseviä ja ei-tappavia torjuntakeinoja ennen kaatolupien myöntämistä”, sanoo Francisco Sánchez Molina Luonto-Liitosta.

Sudenmetsästys ei ole edistänyt suden sosiaalista hyväksyntää. Laillisen metsästyksen sijaan olisi tärkeää keskittyä petovahinkojen ennaltaehkäisyyn koko maassa, asianmukaisen susitiedon levittämiseen sekä salametsästyksen ehkäisyyn.

Luonto-Liiton susiryhmä ja Eläinsuojelukeskus Tuulispää järjestävät yhdessä susiaitatalkoot Somerolla 17.–18.6. Talkoissa rakennetaan sähköistettyä petoaitaa eläinsuojelukeskuksen lampaiden ja lehmien suojaksi.


Lisätiedot:

Mari Nyyssölä-Kiisla, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja, mari.nyyssola-kiisla@luontoliitto.fi, p. 045 126 8068
Francisco Sánchez Molina, Luonto-Liiton susiryhmän kansainvälisen kampanjoinnin koordinaattori, francisco.sanchez@luontoliitto.fi, p. 044 516 6227
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta@luontoliitto.fi p. 040 560 7303
Piia Anttonen, Eläinsuojelukeskus Tuulispää, info@tuulispaa.org p. 045 672 1503

www.luontoliitto.fi/susiryhma
www.salakaadotseis.fi

Luostarinmäen käsityöläismuseossa järjestetään ensimmäistä kertaa ainutlaatuiset Perinneasuntomessut. kun Messuille saapuu yli 20 näytteilleasettajaa esittelemään perinnerakentamiseen ja -korjaukseen liittyviä vinkkejä ja toimenpiteitä. Lisäksi ohjelmassa on aihealueeseen liittyviä luentoja ja Rakentamista ja asumista Luostarinmäellä -opastuksia.  

– Halusimme tuoda esiin Luostarinmäen ainutlaatuista puutalomiljöötä hieman uudenlaisesta näkökulmasta. Luostarinmäen taloista, rakennusratkaisuista ja sisustuksista löytyy mielestämme paljon sellaista, mistä nykypäivän perinnekorjaaja tai vanhaa asuntoaan kunnostava voi saada inspiraatiota”, kertoo museolehtori Maiju Tuisku.
– Perinnekorjausalan ammattilaisten kokoaminen yhteen luo aivan uudenlaisen mahdollisuuden museokävijöille saada runsaasti alan tietoa, vinkkejä ja kontakteja yhdellä kertaa”, Tuisku jatkaa.

Perinneasuntomessujen näytteilleasettajat valikoituivat avoimen haun kautta. Mukaan valittiin toimijoita, jotka tuovat kohderyhmälle laajaa tietämystä ja osaamista juuri perinnerakentamisen ja materiaalien osalta.

Messujen myötä halutaan tarjota ainutlaatuinen mahdollisuus vapaaseen keskusteluun ja perinnerakentamisen ammattilaisten tapaamiseen kasvotusten. Kohderyhmänä on erityisesti omia talojaan, asuntojaan ja mökkejään kunnostavat ja remontoivat sekä muuten perinnerakentamisesta ja rakennusperinteestä kiinnostuneet. 

Luennot (piha 5)

• Perjantaina
  klo 11 Vanha talo ja pihapiiri elämäntapana
  klo 12 ja 16 Koristemaalaukset historiasta nykypäivään
  klo 15 Perinteiset tulisijat ja polttopuiden kuivaus

• Lauantaina
  klo 10.30 ja 16 Koristemaalaukset historiasta nykypäivään
  klo 12.30 Luonnolliset puhtaat rakennusmateriaalit: savi rakennusmateriaalina
  klo 14.00 Puujulkisivun perinnemaalaus – miksi ja miten?

• Sunnuntaina
  klo 10.30 ja 16 Koristemaalaukset historiasta nykypäivään
  klo 12 Vanha talo ja pihapiiri elämäntapana
  klo 14 Luonnolliset puhtaat rakennusmateriaalit: savi rakennusmateriaalina
  klo 15 Perinteiset tulisijat ja polttopuiden kuivaus

Neuvontaa ja opastuksia

• Kysy museon rakennustutkijalta (piha 11) pe klo 12–16 • su klo 14–16
• Tulisijaneuvonta (piha 8) pe klo 12–15 ja 16–18, su klo 13–15 ja 16–18
• Opastukset Rakentamista ja asumista Luostarinmäellä päivittäin klo 10.30, 14.30 ja 16.30.

Näytteilleasettajat ja lisätiedot

Lisätiedot
Maiju Tuisku, museolehtori
puh. 040 702 0813, maiju.tuisku@turku.fi

Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund saa uuden toiminnanjohtajan 1.8. Tehtävässä aloittaa ekologiaan ja ympäristönhoitoon erikoistunut filosofian tohtori Heli Siitari. Hän siirtyy Metsästäjäliittoon Luonnon- ja riistanhoitosäätiöstä, jossa hän toimii tällä hetkellä asiamiehenä.

"Metsästäjäliitto kehittää toimintaansa kotimaassa ja EU-foorumeilla – tavoitteena rakentava, aktiivinen sidosryhmätyö, laadukkaat jäsenpalvelut sekä juridis-tieteelliset lausunnot”, hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sanoo. ”Helin mittava riista- ja luontoalan tuntemus, kontaktit sekä kansainvälinen osaaminen tukevat erinomaisesti liittomme kehitystä asiantuntijana ja yhteistyökumppanina. Teoria ja käytäntö yhdistyvät Helin – aktiivisen metsästäjän ja kennelharrastajan – osaamisessa, kuten tiimin johtaminenkin."

Heli Siitari on kotoisin Kangasniemeltä ja asunut suuren osan elämästään Keski-Suomessa. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori sekä dosentti Jyväskylän yliopistosta. Hän on tehnyt urallaan paljon evolutiivisekologista tutkimusta mm. teerellä ja työskennellyt eri sidosryhmien kanssa kestävän luonnonvarojen käytön puolesta. Siitari on intohimoinen noutajakoiraharrastaja ja metsästää koiriensa kanssa aktiivisesti Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös noutajien taipumuskokeen ja working-testin ylituomari. Lisäksi hän toimii kansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC:n (International Council for Game and Wildlife Conservation) Politiikka ja laki -osaston puheenjohtaja.

"Odotan innolla uutta tehtävääni Metsästäjäliitossa”, Siitari toteaa. ”Toivon, että voimme olla aktiivisesti mukana niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä politiikassa päätöksenteon eri vaiheissa luotettavana yhteistyökumppanina. Tavoitteenani on edistää metsästystä osana suomalaista modernia yhteiskuntaa."

Lisätietoja

Tuomas Hallenberg
Puheenjohtaja
040 528 6069

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
040 826 7998

Caruna maakaapeloi noin 310 kilometriä keskijännitteistä sähköverkkoa Posiolla. Hanke parantaa huomattavasti kuntalaisten sähkönjakelun toimitusvarmuutta, työllistää noin 130 henkilöä ja on arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa.

Caruna siirtää sähköverkkoa maan alle suojaan sään vaihteluiden aiheuttamilta sähkökatkoilta ja parantaa noin 1 100 asiakkaan sähkönjakelun luotettavuutta Posiolla. Hanke työllistää suoraan noin 130 henkilöä, ja sen arvo on noin 13 miljoonaa euroa.

Sähköverkkoa kaapeloidaan laajalla alueella Posiolla. Kaapelointeja tehdään Aholasta etelään Kirkonkylä-Livojärvi-Kuloharju-Sirniö-Matalainen-välillä, Aholasta itään päin Kumpuvaaralle asti, Aholasta luoteeseen Perä-Posiolle asti sekä Aholasta pohjoiseen Niirokumpuun asti.

Maakaapelointihankkeen kaivutyöt ovat alkaneet kesäkuussa 2017, ja ne kestävät arvion mukaan maaliskuuhun 2018. Vanhan verkon purkutyöt ja maanrakennuksen viimeistelytyöt ajoittuvat tulevalle talvelle sekä osittain keväälle ja kesään 2018.

”Viemme Posiolla maan alle noin 310 kilometriä keskijännitekaapelia ja rakennamme noin 210 ympäristöystävällistä puistomuuntamoa. Lisäksi lisäämme sähköverkkoon automaatiota, jotta vianpaikannus nopeutuu ja sähköt saadaan palautettua nopeammin vikatilanteessa. Näillä kaikilla toimenpiteillä parannamme huomattavasti asiakkaidemme sähkönjakelun toimitusvarmuutta”, kertoo hankepäällikkö Joonas Hämäläinen.

Carunan Posion työkohteiden urakoitsijakumppani on Voimatel Oy. Teiden varsilla kulkee urakoitsijan kaivinkoneita ja muuta ajoneuvokalustoa upottamassa kaapelia ojaan, mikä voi paikoin aiheuttaa tilapäisiä liikennejärjestelyjä työmaiden lähistöllä.

Kaapelointi on osa vuosikymmenen kestävää verkonparannushanketta

Posion maakaapelointiprojekti on osa Carunan laajamittaisia investointeja sähköverkkoon Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Suomen sekä Satakunnan verkkoalueilla. Verkonparannushankkeen tavoitteena on, että Carunan 82 000 kilometrin mittainen verkko on saneerattu vuoteen 2028 mennessä vastaamaan Carunan asiakkaiden ja yhteiskunnan odotuksiin.

Maakaapeloinnin lisäksi Caruna parantaa sähköverkon luotettavuutta myös muilla teknisillä ratkaisuilla sekä hoitamalla sähkölinjojen lähellä olevia metsäalueita.

Ajantasaiset tiedot valmistuneista sekä käynnissä ja suunnitteilla olevista verkonparannusprojekteista löytyvät Carunan projektikartasta.

Historiallisen suuret muutokset sosiaali- ja terveysalalla saivat Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin opiskelija Sini Karjalaisen tarttumaan opinnäytetyöaiheeseensa.

- Kun kysyin asiantuntijoilta, miten sote-, maakunta- ja valinnanvapausuudistus sekä työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan työehtoihin, ei kukaan oikein osannut vastata minulle. Niinpä päätin itse alkaa tutkia aihetta, kertoo Karjalainen.

Karjalaista kiinnosti, millaisilla ehdoilla julkisella sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät palkansaajat tulevaisuudessa työskentelevät. Tutkimusta varten Karjalainen haastatteli valtakunnallisesti merkittäviä asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet sosiaali- ja terveysalan palvelusuhteen ehtoihin.

Järjestöt vaikuttavat

Perinteisesti työehtosopimustoiminta on vaikuttanut ehtoihin kaikkein eniten ja tulee Karjalaisen mukaan vaikuttamaan suuresti myös jatkossa. Erityisesti palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen rooli nähtiin tutkimuksessa merkittävänä tekijänä.

- Myös poliittinen toiminta ja päätöksenteko, erityisesti sote-, maakunta- ja valinnanvapausuudistus, mullistavat ehtoja, Karjalainen sanoo.

Lisäksi taloustilanne maailmanlaajuisesti sekä tekninen kehitys työtehtävissä ja -ympäristöissä, muun muassa robotisaation ja tekoälyn myötä, nähtiin suurina vaikuttavina tekijöinä tulevaisuudessa.

Korkeakoulutetut pärjäävät

Tutkimuksessaan Karjalainen halusi selvittää, millainen olisi palkansaajien arvojen näkökulmasta kaikkein toivottavin, ei-toivottavin ja todennäköisin tulevaisuudennäkymä.

- Mikäli tulevaisuus sosiaali- ja terveysalalla kehittyy haastateltavien arvioiden mukaisesti, palkansaajat eivät tule työskentelemään lähimmän kymmenen vuoden sisään toivomillaan palvelussuhteen ehdoilla. Toisaalta työelämä ja palvelussuhteen ehdot eivät tule kehittymään myöskään kurjimmaksi mahdolliseksi skenaarioksi, Karjalainen kertoo.

Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palkansaajat työskentelevät Karjalaisen mukaan entistä epävakaammilla työmarkkinoilla. Suurin osa työskentelee heikommilla palvelussuhteen ehdoilla ja pienemmällä henkilöstömitoituksella, ja esimerkiksi pätkä- sekä osa-aikaiset työsuhteet tulevat lisääntymään.

- Vastaavasti korkeakoulutetut, ammattitaitonsa ajan tasalla pitävät ja erikoisosaajat säilyttävät hyvän työmarkkina-asemansa. Myös henkilöt, jotka jo asuvat seudulla, joissa on pula osaajista tai ovat valmiita muuttamaan sellaiselle seudulle, pärjäävät, Karjalainen ennakoi.

Aktiivisuus kannattaa

Palvelussuhteen ehdot sosiaali- ja terveysalallakaan eivät synny itsestään, vaan ovat jatkuvan neuvottelun kohteena. Niihin on Karjalaisen mukaan mahdollista vaikuttaa, vaikka ne ovatkin moninaisten intressien kohteena, ja niihin vaikuttavat monimutkaiset, osittain ennalta-arvaamattomat tekijät ja kehityskulut.

- Palkansaajilla on mahdollisuus vaikuttaa parhaiten aktivoitumalla sekä palkansaajajärjestöissä että yhteiskunnallisesti toimimalla, muun muassa äänestämällä ja järjestäytymällä. Tulevaisuus onkin pitkälti sellainen, millaiseksi ihmiset sen tekevät, Karjalainen pohtii.

Kuva on toimitusten vapaasti käytettävissä.
KUVATEKSTI: Sini Karjalaisella on pitkä työkokemus sosiaalialalta vanhus- ja vammaistyöstä. Karjalainen valmistuu VAMKista sosiaali- ja terveysalan ylempään amk-tutkintoon 16.6.2017. Kuva: Eliina Salmela

Lisätietoja:

Sini Karjalainen, puh. 040 846 6613, karjalainen.s@gmail.com

Suomen kansallismuseo etsii Hämeen linnaan kumppania ravintolapalvelujen tuottajaksi. Ravintola- ja kahvilapalvelut ovat merkittävä osa asiakaskokemusta, ja haussa on nyt toimija, joka omalla palvelukonseptillaan houkuttelee linnaan uusia kävijöitä sekä tarjoaa palveluita, jotka sopivat yhteen linnan keskiaikaisen miljöön kanssa.

Linna tarjoaa juhla- ja kokouspalvelujen lisäksi puitteet niin lounasravintolalle kuin kahvilatoiminnalle. Nyt käynnistettyyn kilpailutukseen liittyvät tarjoukset on jätettävä 7.7.2017 mennessä. Tavoitteena on, että uusi ravintola aloittaisi toimintansa lokakuun 2017 alussa.

”Panostamme kohteen kehittämiseen ja haemme merkittävää kävijämäärän kasvua tulevaisuudessa. Linnan poikkeukselliset puitteet edellyttävät myös ravintolakumppanilta kykyä tuottaa ainutlaatuisia makumaailmakokemuksia”, sanoo linnan intendentti Jouni Marjamäki. ”Haluamme linnan toimivan porttina Hämeen alueen rikkaaseen kulttuuriperintöön. Tuotamme linnaan vuosittain yhden korkeatasoisen vaihtuvan näyttelyn. Lisäksi linnassa on ympäri vuoden suuria yleisötapahtumia, kuten hevosturnajaiset, keskiaikaisen buhurt-kamppailulajin Vanaja Tournament, Pako linnasta, Tuomaan markkinat sekä pääsiäismarkkinat. Lähitulevaisuudessa tulemme myös uudistamaan linnan museokaupan, lipunmyynnin sekä parantamaan linnan esteettömyyttä.”

Linnan avoinnapidosta, näyttelyistä, museokaupasta, tapahtumista ja yleisöpalvelusta vastaa Kansallismuseo. Tapahtumia ideoidaan yhdessä ravintolapalvelujen tuottajan kanssa. Nähtävyystoiminnan lisäksi linna toimii myös ravintolatilana ja siellä järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja konsertteja. Linnassa vierailee vuosittain 80 000–100 000 kävijää.

Lisätietoja:
markkinointijohtaja Jonna Heliskoski, jonna.heliskoski@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6342
intendentti Jouni Marjamäki, jouni.marjamaki@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6344

YES-verkoston ja 4H:n paneelissa 14.7. keskustellaan nuorten yrittäjyys- ja työelämätaidoista. Haastamme eri alojen asiantuntijat pohtimaan sitä, millaisia taitoja nuoret tarvitsevat tulevaisuuden työelämässä. Onko tulevaisuus huippuosaajien vai pärjääkö tavis?

YES-verkosto ja 4H järjestävät SuomiAreenassa perjantaina 14. heinäkuuta keskustelutilaisuuden ”Miksi ihmeessä kaikista pitää tulla nyt yrittäjiä? Millä taidoilla nuoret rakentavat tulevaisuuden Suomea?”.

Tilaisuus pidetään Porin kaupungintalon pihalla kello 13.30–14.45. Keskustelijoina ovat liikemies ja kansanedustaja Hjallis Harkimo, Sitran johtava asiantuntija ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, 4H-yrittäjä Johanna Lamberg, Porin kaupungin sivistyskeskuksen rehtori Aki Kerminen ja yrittävä markkinointimies Olli Ojamo, Eumer Finland Oy:sta. Keskustelun juontaa yrittäjyyskasvatuksen ja työelämän asiantuntija, YES Satakunnan Jenni Rajahalme.

Haastamme eri alojen asiantuntijat pohtimaan muuttuvaa työelämää, työelämässä tarvittavia taitoja ja sitä, miten näitä taitoja opetetaan. Mikä rooli on jatkuvasti suosiotaan kasvattavalla yrittäjyyskasvatuksella?

– Tahdomme kiinnittää huomion tavallisiin nuoriin ja heidän tulevaisuuteensa. Huippuosaajiakin tarvitaan, mutta tahdomme nostaa keskusteluun myös sen, miten tavallinen nuori löytää paikkansa työelämässä ja millä taidoilla, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

 – 4H-harrastus antaa nuorille monipuolisia mahdollisuuksia hankkia työelämätaitoja. Tärkeintä on, että tarpeelliset tiedot ja taidot karttuvat, sillä niiden varaan voi myöhemmin rakentaa sekä yrittäjyyttä että uraa toisen palveluksessa, toteaa 4H:n nuorisotyön johtaja Marjaana Liukko. 

Keskustelutilaisuuteen Porin kaupungintalon pihalla (os. Hallituskatu 12) on kaikilla vapaa pääsy.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

4H:n nuorisotyön johtaja Marjaana Liukko, 044 783 0301, marjaana.liukko@4h.fi

4H:n kehityspäällikkö Hilkka Näse, 044 783 0300, hilkka.nase@4h.fi

Tampereen Raitiotie Oy:n hallitus on nimittänyt yhtiön toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Pekka Sirviön. Sirviöllä on pitkä kokemus joukkoliikenteen johtotehtävistä, ja hän on esimerkiksi vastannut HKL-Raitioliikenteen johtajana Helsingin kaupungin raitioliikenteen tuottamisesta. Sirviö toimii tällä hetkellä matkustuspalveluja tuottavan Transdev Finland Oy:n toimitusjohtajana.

Pekka Sirviö aloittaa uudessa tehtävässään 1.10.2017, johon asti Tampereen Raitiotie Oy:n vastaavana toimitusjohtajana jatkaa Janne Salonen.

Transdev Finland Oy:n palveluksessa Sirviö on ollut vuodesta 2015. Toimiessaan vuosina 2007–2015 HKL-Raitioliikenteen johtajana Sirviö vastasi Helsingin kaupungin raitioliikenteen operoinnista, kaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä radan ja ajolankaverkon ylläpidosta ja rakentamisesta. Lisäksi Sirviö on toiminut aiemmin Alstom Transportissa, Fiat Ferroviarian Suomen-yksikössä ja Transtech Oy:ssä.

– Pekka Sirviöllä on monipuoliset näytöt joukkoliikenteen eri tehtävistä ja siksi erinomaiset edellytykset johtaa Tampereen Raitiotie Oy:tä mittavassa joukkoliikennehankkeessa ja vastata raitiotiejärjestelmästä liikennöinnin alettua, sanoo Tampereen Raitiotie Oy:n hallituksen puheenjohtaja Asko Koskinen.  

– Raitiotie tukee Tampereen kaupungin ja kaupunkialueen kasvua sekä vastaa uusiin liikennetarpeisiin. Raitiotiejärjestelmän rakentaminen on ainutlaatuinen hanke, jossa mukanaolo on kunnia. Toimitusjohtajana pääsen hyödyntämään kokemustani kalustohankinnasta, ylläpidosta, rakentamisesta ja operoinnista sekä tekemään yhteistyötä Tampereen kaupungin eri toimijoiden ja Raitiotieallianssin kanssa tulevaisuuden raitioliikenteen eteen, toteaa Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajana 1.10.2017 aloittava Pekka Sirviö.

Loppuvuodesta 2016 perustettu Tampereen Raitiotie Oy tulee vastaamaan tilaajan roolissa raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä sekä myöhemmin raitiotiejärjestelmän toimivuudesta.

Yhtiön tehtävänä on edistää hyvää yhteistyötä Tampereen kaupungin ja Raitiotieallianssin välillä, varmistaa hankkeen kustannusarvion ja aikataulun pitäminen sekä toteuttaa raitiotien rakentaminen turvallisesti ja niin, että töistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisille ja alueen yrittäjille. Lisäksi yhtiö on mukana kehittämässä raitiotiestä tulevaisuuden liikennejärjestelmää, joka tukee kaupunkiseudun kasvua.

Lisätietoja:

Tampereen Raitiotie Oy

hallituksen puheenjohtaja

Asko Koskinen

puh. 050 517 5471

Tampereen Raitiotie Oy

toimitusjohtaja (1.10.2017 alk.)

Pekka Sirviö

puh. 040 334 5798

Kuvamateriaali

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja (1.10.2017 alk.) Pekka Sirviö

Sairaanhoitajien mielestä nykyiset potilastietojärjestelmät eivät tue sujuvaa tiedonkulkua eri organisaatioiden välillä.  Tämä käy ilmi Potilastietojärjestelmät sairaanhoitajan työvälineenä 2017 -kyselytutkimuksen ennakkotuloksista.

Tietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien mielestä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa oman organisaation sisällä, mutta huonosti eri organisaatioiden välillä tai sairaanhoitajien ja potilaiden välillä.

”Tulevissa sote-rakenteissa palveluiden integrointi ja potilaiden toimivat hoito- ja palvelukokonaisuudet edellyttävät yhteentoimivia ja yhteisiä tietojärjestelmiä. On ensiarvoisen tärkeää, että potilastietojärjestelmät mahdollistavat saumattoman tiedonkulun”, toteaa Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Potilastietojärjestelmien käyttökatkot riski potilasturvallisuudelle

Kaatuilevat järjestelmät ja käyttökatkokset ovat sairaanhoitajien arkipäivää. Nämä koetaan ongelmaksi useammin sairaalassa ja terveyskeskuksessa (yli puolet vastaajista) kuin yksityissektorilla ja sosiaalihuollossa (runsas kolmannes vastaajista).

”Tekninen vakaus on keskeinen potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä potilastietojärjestelmissä ja edellytys potilastietojen käytölle ja ajantasaiselle tallentamiselle sähköiseen muotoon eri osapuolten hyödynnettäväksi”, sanoo potilasturvallisuuspäällikkö Sari Palojoki HUS:sta.

Keskeisiksi potilastietojärjestelmien ongelmiksi sairaanhoitajat tunnistavat paitsi järjestelmien hitauden ja käyttökatkokset, myös lääkityslistan puutteet ja välttämättömyyden kirjata sama asia moneen paikkaan. Pulmallista on myös, etteivät järjestelmät auta estämään virheitä eivätkä mahdollista automaattista hoitotyön yhteenvedon koostamista.

”Oleellista on jatkossa turvata riittävä rahoitus, tietojärjestelmien käyttäjien osallistuminen sekä perehdytys, kun uusien sote-palveluiden edellyttämiä potilastietojärjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön”, vaatii Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

”Sote-uudistuksen onnistuminen riippuu tietojärjestelmistä, jotka ovat vasta työn alla. Tämä tutkimus antaa välttämätöntä käyttäjien kokemustietoa kehittämistyöhön”, summaa Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Potilastietojärjestelmät sairaanhoitajan työvälineenä -tutkimus toteutetaan Sairaanhoitajaliiton, Tehyn, THL:n, Itä-Suomen yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston toimesta. Tutkimukseen vastasi yli 3600 sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajien osalta kysely tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Lopulliset tiedot potilastietojärjestelmien nykytilasta ja käytettävyydestä valmistuvat loppuvuodesta. Tutkimus on osa laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluita kartoittavaa hanketta (www.thl.fi/stepshanke).

Lisätietoja:

Sairaanhoitajaliiton kansainvälisten asioiden päällikkö Anna Suutarla, anna.suutarla@sairaanhoitajat.fi, puh. 010 321 3339

Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen, kirsi.markkanen@tehy.fi, puh. 040 533 7086

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen, hannele.hypponen@thl.fi, 029 524 7056

Tutkimuksen ennakkotuloksia voit lukea tästä

Liikematkustajien puheluiden ja datankäytön hinnat laskevat ja datamäärät kasvavat EU:n siirtyessä roaming-aikaan.

Telia tuo tänään myyntiin kaksi uutta yritysasiakkaille räätälöityä puhe- ja dataliittymää, joissa EU-käyttö sisältyy kuukausimaksuun.

”Liikematkustajien puhelimen käyttö kasvaa vauhdilla - datan käyttö ulkomailla kolminkertaistui pelkästään viime vuonna. Uudet liittymäpaketit tekevät kännykän käytöstä vielä huolettomampaa myös liikematkustajille”, Telian yritysliiketoiminnan johtaja Jussi Salminen kertoo.

Telia laskee samalla useimpien nykyisten palvelupakettiensa hintoja. Lisäksi yrityspakettien datamäärät kasvavat.

Esimerkiksi päiväpaketin hinta laskee tänään 2,90 euroon (aiemmin viisi euroa) ja siihen sisältyvä datamäärä kohoaa 500 megatavuun (300 Mt). Myös isojen kuukausimaksullisten liittymäpakettien listahinnat laskevat.

”Yrityksillä on huomattavasti isompi kirjo tarpeita kuin kuluttaja-asiakkailla. Sen vuoksi tarjoamme yrityksille lukuisia vaihtoehtoja päiväpaketeista täysin rajattomaan datankäyttöön”, Salminen sanoo.

Telia sisällytti roaming-palvelut kuukausimaksuihin pohjolassa ja Baltiassa jo viisi vuotta sitten. Nyt sama käytön helppous ulotetaan koko Eurooppaan.

”Kansainvälisenä operaattorina pystymme tarjoamaan asiakkaillemme ylivoimaisesti parhaat palvelut ja kilpailukykyisimmät hinnat. Nyt yrityskäyttäjänkään ei enää tarvitse huolehtia yllätyslaskuista matkoillaan”, Salminen korostaa.

Lisätietoja:
Jussi Salminen, yritysliiketoiminnan johtaja, Telia
puh. 040 834 5818