Tämä viesti on täydennys aiemmin tänään lähetettyyn tiedotteeseen ja sisältää pysäköintikartan 17.6. Hossan avajaisiin saapuville.

Kartta on ladattu myös epressin sivulle. 

Minkälainen on tulevaisuuden leikkipuisto? Turun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun visiossa puisto kannustaa kaikki liikkeelle toimintakyvystä riippumatta. Korkeakoulut julkaisivat sähköisen suunnitteluoppaan, joka sisältää tarvittavat tiedot tulevaisuuden leikkipuiston toteuttamiseen.

Erityisesti lasten vähäinen liikkuminen on herättänyt lähivuosina huolta.

– Hyvin suunniteltu ympäristö innostaa lapsia liikkumaan, joten leikkipuistolla voidaan tukea liikettä, projektipäällikkö Raija Luona-Helminen Turun ammattikorkeakoulusta kiteyttää oppaan lähtökohtia.

Yhdenvertaisesti kaikille sopiva

Opas on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka suunnittelevat ja rakentavat liikuntaa tukevia leikkipuistoja Design for All -periaatteella. Nykyleikkipuistot eivät välttämättä vielä vastaa tätä periaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi esteetöntä rakentamista.

– Puistoa voivat käyttää kaikki iästä, kulttuuritaustasta, äidinkielestä, taloudellisesta tilanteesta ja toimintakyvystä riippumatta, Luona-Helminen selittää.

Tulevaisuuden leikkipuisto on yhteisöllinen: eri-ikäiset lapset perheineen, isovanhempineen ja ystävineen pystyvät toimimaan siellä turvallisesti ja vaivatta.

– Vastapainona ns. teemapuistoille tulevaisuuden liikuntaleikkipuisto on luonnonmukainen ja antaa tilaa lapsen mielikuvitukselle sekä vapaalle leikille, Luona-Helminen kuvailee.

Eri alojen osaajien yhteistyön tulos

Kaikille sopiva liikunnallinen leikkipuisto -suunnitteluopas on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: www.esteetonliikuntaleikkipuisto.fi  

Opas kuvittaa erityyppisten leikkialueiden, luontoympäristön ja digiteknologian mahdollisuuksia pikapiirrosvideoiden avulla. Lisäksi opas havainnollistaa 2D- ja 3D-mallinnuksilla, miltä erilaiset suunnitteluratkaisut käytännössä näyttäisivät leikkipuistossa.

Tekijät ovat kahdesta eri korkeakoulusta ja usealta eri alalta: mukana on rakennusalan, fysioterapian, sosiaalialan, peliteknologian ja muotoilun asiantuntijoita. Liikuntaa tukeva leikkipuisto kaikille 2015–2017 -hanketta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö (Liikuntapaikkojen rakentamista, ylläpitoa tai käyttöä palveleva tutkimus- ja kehitystyö).

Lisätietoja:

Raija Luona-Helminen, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu, 044 9074 959, raija.luona-helminen@turkuamk.fi

Minna Huhtala, projektikoordinaattori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, 044 710 3473, minna.huhtala@samk.fi

Museovirasto on julkaissut Suomen ammatillisesti hoidettujen museoiden taloutta, henkilöstöä ja toimintaa kuvaavat tilastotiedot vuodelta 2016 Museotilasto-verkkopalvelussa. Tilastohaku ja avoimena tietona julkaistut tilastotaulukot vuosilta 2007–2016 ovat käytettävissä osoitteessa www.museotilasto.fi. Tulevan kesän ja syksyn aikana sivustolla julkaistaan myös tilastojen pohjalta tehtyjä yhteenvetoja ja analyysejä.

Suomen 154 ammatillisen museon ja niiden ylläpitämien 329 museokohteen toimintaa kuvaavat tilastot osoittavat, että museotoiminta tavoittaa yhä useammat ihmiset. Museokäynnit kasvoivat 19,3 % edellisestä vuodesta. Yhteensä käyntejä oli 6 687 069. Jokaista museota kohden käyntejä tilastoitiin keskimäärin 44 285 ja yksittäistä museokohdetta kohden keskimäärin 21 853.

Museoiden yleisötyö oli viime vuonna erittäin aktiivista. Kaiken kaikkiaan museoissa järjestettiin 72 861 erilaista yleisötapahtumaa, muun muassa opastuksia, työpajoja, luentoja ja keskustelutilaisuuksia. Esimerkiksi opastuksia järjestettiin yhteensä reilut 56 000, ja niihin osallistui yli 850 000 museokävijää, joista lähes 308 000 kuului päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmiin. Työpajoja järjestettiin 9 400, ja osallistujia niissä oli lähes 170 000. Uusia näyttelyitä valmistui 1 024, joista museon tiloissa järjestettyjä vaihtuvia näyttelyitä oli 974.

Museotilasto-verkkopalvelussa voi tarkastella tilastotietoja Suomen päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettujen museoiden toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöstä vuosilta 2007–2016. Tilastoista löytyy tietoa mm. museokäynneistä, yleisötyöstä, kokoelmista, näyttelyistä, henkilöstöstä ja taloudesta. Tietoja voidaan tarkastella museokohtaisesti, kysymyskohtaisesti tai vuoden perusteella. Verkkopalveluun on tallennettu myös vuosittaiset tilastojulkaisut sekä vuosittaiset taulukot Excel- ja csv-tiedostoina. Taulukot on julkaistu avoimena tietona CC-BY-lisenssillä, joka sallii tilastotiedon vapaan käytön edellyttäen, että alkuperäislähteeseen viitataan.

Museotilasto-verkkopalvelu: www.museotilasto.fi

Lisätietoja:
erikoisasiantuntija Anu Niemelä, puh. 0295 33 6015, anu.niemela@museovirasto.fi
erikoisasiantuntija Aura Kivilaakso, puh 0295 33 6027, aura.kivilaakso@museovirasto.fi

Turun AMK on käynyt kevään ja alkukesän aikana neuvotteluja Salon toimipisteen siirtämisestä Salo IoT Parkiin. Neuvotteluissa on löydetty Turun AMK:n toiminnalle soveltuvat tilat Kiila-kiinteistöstä, jotka sijaitsevat pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä viereisessä rakennuksessa. Tilat ovat rajattavissa selkeästi Turun AMK:n käyttöön ja mahdollistavat myös yhteistyön laajentamisen Salo IoT Parkissa toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Turun AMK:n hallitus on 12.6.2017 kokouksessaan valtuuttanut rehtori-toimitusjohtajan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen Salon toimipisteen toiminnan siirtämisestä Salo IoT Parkiin, mikäli vuokrasopimuksen ehdoista saadaan sovittua Salo IoT Parkin kanssa. Tavoitteena on siirtää toiminta uudelle kampukselle vuoden 2017 loppuun mennessä.

– Muutto mahdollistaa meille yhteistyön kehittyvien salolaisten yritysten kanssa ja helpottaa siirtymisiä Salon ja Turun välillä, sanoo rehtori Vesa Taatila

Lisätiedot:

Rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila

vesa.taatila@turkuamk.fi

p. 050 5985761

Posti Kotipalvelut vahvistaa henkilökohtaisen avun palvelujaan. SOL Henkilöstöpalvelujen henkilökohtaisen avustamisen liiketoiminta siirtyy liiketoimintakaupalla Posti Kotipalveluille 1.7.2017. SOL Henkilöstöpalvelut tarjoaa henkilökohtaista avustamista pääkaupunkiseudulla, Kouvolassa, Kuusamossa ja Torniossa. Liiketoiminnassa on henkilöstöä noin 200.

− Meidän henkilökohtaisen avun työntekijät ovat todellisia asiantuntijoita, joilla on laaja osaaminen alalta, kertoo SOL Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Niilo Kemppe. − Kotiin tarjottavat palvelut eivät ole meidän strategista kasvualuetta ja olenkin hyvilläni, että toiminnan jatkajaksi löytyi vastuullinen yritys. Posti Kotipalvelut pitää hyvää huolta työntekijöistämme ja asiakkaistamme. Tämä kauppa mahdollistaa asiakkaille monipuolisempia palveluita ja takaa toiminnan kehittymisen, jatkaa Kemppe.

− Toivotan SOL Henkilöstöpalvelujen henkilökohtaisen avustamisen asiakkaat ja osaajat lämpimästi tervetulleiksi Posti Kotipalveluihin. Posti Kotipalveluissa toimii entuudestaan noin 150 kotihoitoon ja henkilökohtaiseen avustamiseen keskittyvää ammattilaista. Tavoitteemme on tuottaa asiakkaillemme parempaa arkea vakaasti ja pitkällä tähtäimellä, Posti Kotipalvelujen johtaja Petri Kokkonen sanoo.

Henkilöstö jatkaa Posti Kotipalveluissa vanhoina työntekijöinä, ja asiakkaiden palvelut säilyvät ennallaan. Posti Kotipalvelut vastaa kotihoidosta ja henkilökohtaisesta avusta noin 30 kunnan kumppanina. Henkilöasiakas voi ostaa Posti Kotipalveluilta apua kotiin myös yksityisesti arvonlisäverottomana tukipalveluna.

Lisätietoja medialle:

Postin MediaDesk, puh. 020 452 3366 (arkisin klo 9-16.30)

SOL Henkilöstöpalvelut, Niilo Kemppe, toimitusjohtaja, puh. 040 721 0714

Helsingissä on todellinen unelmakesä voimistelun olosuhteiden osalta. Tervetuloa tutustumaan lajin harjoitusolosuhteisiin.

Kesän ajan Helsingissä voimistellaan rytmisen voimistelun ja joukkuevoimistelun osalta unelmaolosuhteissa. Voimisteluliitto ja Voimistelu- ja urheiluseura Elise kutsuvat pääkaupunkiseudun mediaa tutustumaan voimistelun ihanneolosuhteisiin.

Aika: ke 14.6. klo 14.30-17.00 välisenä aikana
Paikka: Kampin liikuntakeskus (os. Malminkatu 3, 00100 Helsinki)

Pyydämme mediaa ilmoittamaan tulostaan ke 14.6. klo 12 mennessä sähköpostitse sanna.yli-patola@voimistelu.fi, jotta tiedämme olla oikeaan ajankohtaan avaamassa liikuntakeskuksen ulko-ovia. 

Kampin salissa harjoittelevat kesän aikana mm. Tokion olympialaisiin 2020 tähtäävä Suomen rytmisen voimistelun maajoukkue sekä muita joukkuevoimistelun ja rytmisen voimistelun harrastajia. Maajoukkueen valmentaja Laura Ahonen esittelee kesän aikana käytössä olevat voimistelun olosuhteet ja tilavaatimukset medialle.  

Nyt esillä olevat rytmisen voimistelun ja joukkuevoimistelun ihanneolosuhteet ovat Helsingissä käytettävissä ainakin 21.8. saakka. Syksyn salivuorojen ja olosuhteiden osalta tilanne on vielä auki.

Voimistelun olosuhteet ovat puhututtaneet voimistelukenttää viimeisen vuoden aikana. Rytmisen voimistelun pääkaupunkiseudun olosuhteet nousivat tapetille syksyllä 2016 olympiavoimistelijan Ekaterina Volkovan ilmoittaessa kilpauransa lopettamisesta. Volkovan ilmoituksen jälkeen pääkaupunkiseudulla on kehittynyt etenkin joukkuevoimistelun harjoitusolosuhteet eri voimisteluseurojen aktiivisesta toimesta.

Kesäloman ja Suomi 100 -Luonnon päivän kunniaksi kaikki alaikäiset pääsevät ensi lauantaina 17.6. arvokalan pyyntiin. Vapapäiväksi kutsuttuna päivänä lapset saavat kalastaa lähes kaikilla Metsähallituksen lohikalakohteilla. Yhteensä avoinna on 32 kohdetta.

Vapapäivä on Suomen Vapaa-ajankalastajien ja Metsähallituksen yhteistempaus, jonka tarkoitus on saada lapset kesäloman aluksi luontoon hyvän harrastuksen pariin. Viime vuonna Vapapäivään osallistui tuhat lasta, jotka pyydystivät yhteensä 180 lohikalaa.

Uutena opastettuna kohteena on mukana Hossa, jossa avataan samana päivänä Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi Suomen 40. kansallispuisto. Lisäksi Vapapäivän oheistapahtumia on muun muassa Matildanjärvellä Teijossa.
Vapapäivä-tapahtuma järjestetään nyt kahdeksannen kerran. Aikaisemmin tapahtuma on saanut liikkeelle tuhatkunta lasta ja nuorta, ja jälleen odotukset ovat korkealla.

”Tämä on hieno tapa aloittaa kesäloma. Toivottavasti nyt pääsemme kävijämäärissä uudelle tuhat-luvulle”, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä sanoo.
Vapapäivänä lapsilla on oiva tilaisuus napata elämänsä ensimmäinen lohikala.

”Kyllä me pyrimme varmistamaan mahdollisimman hyvät saaliit. Vapa-alueilla tehdään istutuksia ja joitain alueita jopa rauhoitetaan kalastukselta ennen Vapapäivää”, ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksesta sanoo.

Oppaat ovat paikalla 12 kohteella. Sen lisäksi nuoret kalastajat voivat kalastaa ilmaiseksi 20 omatoimikohteella, kunhan ilmoittavat nimensä ja kohteen sähköpostitse vapapaiva@metsa.fi. Omatoimikohteella myös alaikäisen mukana tuleva huoltaja voi kalastaa Vapapäivänä ilmaiseksi.

Lisää aiheesta: www.eraluvat.fi/vapapaiva, www.fisuun.fi

Kysy lisää
Ylitarkastaja Mika Laakkonen, Metsähallitus, 040 5897559

Alueelliset yhteystiedot:
Vapapäivän opastetut kohteet ovat:
Salo/Teijo: Matildajärvi,
Ikaalinen: Teerilampi,
Lammi (Evo): Niemisjärvet
Yhteyshenkilö: Janne Rautanen, janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 0400 946968.
 
Kivijärvi: Heikinlampi
Yhteyshenkilö: Juha Ojaharju, juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 045 113 3050
 
Nurmes: Peurajärvi
Lieksa: Änäkäinen
Mikkelin Valkea
Yhteyshenkilö: Janne Tarkiainen, janne.tarkiainen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 044 547 9116
 
Suomussalmi: Hossan Huosiuslampi,
Rovaniemi: Vikaköngäs,
Sievi: Maasydänjärvi,
Sodankylä: Ahvenlampi,
Kuhmo: Syväjärvi
Yhteyshenkilö: Petter Nissen, petter.nissen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 0500 440 923

Kuva: Vapapäivänä lapset ovat saalistaneet parhaimmillaan 180 lohikalaa. Kuvassa: Henry Härkman nappasi kirjolohen Vapapäivänä.

Kuvaaja: Aku Ahlholm / Metsähallitus

310 § Kellokosken keskustan asemakaavan muutosehdotus

Kunnanhallitus päätti hyväksyä Kellokosken keskustan asemakaavan muutosehdotuksen ja laaditut vastineet mielipiteistä ja lausunnoista lisätyllä lausunnolla. Kunnanhallitus päätti asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

311 § Kehittämisverkostojen ydintiimien valinta

Kunnanhallitus päätti nimetä

• Jokelan kehittämisverkoston jäsenet (enintään 7 jäsentä): Seppo Häyrinen, Jori Enroth, Antti Honkonen, Leena Jokinen, Tapani Miettinen (pj.), Marika Lähdeniemi, Kirsi Viitanen (vpj.)
• Kellokosken kehittämisverkoston jäsenet (enintään 7 jäsentä): Kyösti Lehtonen (pj.), Heli Udd, Juha Lampi, Jukka Klint, Liisa Palvas (vpj.), Maritta Mitronen, Veijo Viiru
• Hyrylän kehittämisverkoston jäsenet (enintään 7 jäsentä): Aki Aaltonen, Lars Winqvist (pj.), Leena Joensuu, Mari Korhonen, Erja Isomäki (vpj.), Timo Huhtaluoma, Ilmari Sjöblom
• Riihikallion kehittämisverkoston jäsenet (enintään 7 jäsentä): Jukka Virtanen (pj.), Annina Nuutinen, Heidi Farén, Markus Meckelborg (vpj.), Sanna Tuhkunen, Mari Laaksonen, täydennetään vielä yhdellä jäsenellä seuraavassa kokouksessa
• Lahelan kehittämisverkoston jäsenet (enintään 7 jäsentä): Harri Jussila, Elina Väänänen, Tarja (vpj.), Jari Anttalainen (pj.), Tarja Rantanen, Taina Ketvel, Pekka Ruotsalainen

312 § Kunnanhallituksen edustajien nimeäminen muihin toimielimiin

Kunnanhallitus päätti nimetä edustajansa toimikaudekseen alla mainittuihin toimielimiin

• kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta: Pasi Huuhtanen
• sosiaali- ja terveyslautakunta: Kari Friman
• tekninen lautakunta: Jani Peltonen
• vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta: Lilli Salmi

313 § Tuusulan kunnan edustajat KUUMA-seutu liikelaitoksen johtokunnassa

Kunnanhallitus päätti esittää KUUMA-seutu liikelaitoksen johtokunnan jäseniksi valtuuston pj. Ruut Sjöblomin ja kunnanhallituksen pj., pormestari Arto Lindbergin ja Sjöblomin varajäseneksi valtuuston 1 varapj. Kim Kiurun ja Lindbergin varajäseneksi kunnanhallituksen 1 varapj. Jussi Salosen.

314 § Kasvatus- ja sivistystoimenjohtajan viran täyttäminen

Kunnanhallitus päätti

• kutsua haastatteluun seuraavat hakijat: Kaisa Alaviiri, Tiina Hirvonen, Kirsi Kinnunen, Jari Lausvaara, Virpi Lehmusvaara ja Jari Wäre.
• nimetä haastatteluryhmän toteuttamaan haastattelut ja käyttämään lisäksi tarvittaessa soveltuvuusarviointia sekä
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta välittömästi kokouksessa.

Haastatteluryhmään nimettiin: Ulla Rosenqvist, Jussi Salonen, Arto Lindberg, Ilmari Sjöblom, Aila Koivunen ja Kim Kiuru, Mika Markkula, Pasi Huuhtanen, Kati Lepomäki ja Harri Lipasti

315 § KuntaPro Oy:n uuden osakassopimuksen hyväksyminen

Kunnanhallitus päätti hyväksyä KuntaPro Oy:n uuden osakassopimuksen.

316 § Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2016

Kunnanhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen sosiaaliasiamiehen toiminnasta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien ja aseman kehityksestä vuonna 2016.

317 § Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle laiksi talous- ja velkaneuvonnasta, lausunto 

Kunnanhallitus päätti antaa lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle. Kunnanhallitus päätti ilmaista oikeusaputoimistolle ja oikeusapu- ja edunvalvontapiirille periaatteellisen valmiuden myöhemmin määräytyvillä/sovittavilla ehdoilla jatkaa talous- ja velkaneuvontapalvelun tarjoamista ostopalveluna. Kunnanhallitus päätti ilmoittaa Järvenpään ja Keravan kaupungeille lakiesityksestä ja sen perusteella antamastaan lausunnosta sekä ilmaisee periaatteellisen valmiuden jatkaa palvelun tarjoamista ostopalveluna isäntäkuntaperiaatteella myöhemmin määräytyvillä/sovittavilla ehdoilla. Kunnanhallitus päätti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

318 § Sitoutuminen KL-Kuntahankintojen Siivousaineet ja -välineet sopimukseen 2016–2020

Kunnanhallitus päätti merkitä tiedoksi, että Tuusulan kunta on jo aiemmin liittynyt KL-Kuntahankinnat Oy:n Siivousaineet, siivousvälineet ja pehmopaperit 2016–2020 puitesopimukseen pehmopapereiden osalta. Kunnanhallitus päätti, että Tuusulan kunta liittyy em. sopimukseen myös muilta osin.

319 § Viranhaltijapäätökset

Kunnanhallitus päätti, ettei mainittuja viranhaltijapäätöksiä oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi:

320 § Toimielinten pöytäkirjoja

Kunnanhallitus päätti, ettei mainituissa toimielinten pöytäkirjoissa käsiteltyjä asioita oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi

321 § Ilmoitusasiat

Kunnanhallitus totesi ilmoitusluontoiset asiat tietoonsa saatetuksi.

Maatalous- ja kalastusneuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan Luxemburgissa jatkaa luomuasetuksen neuvotteluja ja pyrkiä löytämään aiheesta sovun Euroopan parlamentin kanssa vielä kesäkuun loppuun mennessä.

Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Sovun löytyessä se on mahdollista hyväksyä seuraavassa maatalousneuvostossa heinäkuun 17. päivänä.

Neuvotteluissa on vielä useita avoinna olevia kysymyksiä, joista instituutiot ja jäsenmaat ovat erimielisiä. Luonnonmukaisen kasvihuonetuotannon säännöt ovat yksi keskeisistä avoimista kysymyksistä.

”On keskeistä, että tuotantosäännöt sallivat nykyisen kaltaisen luonnonmukaisen kasvihuonetuotannon jatkamisen pohjoisissa olosuhteissa,” painottaa ministeri Leppä. ”En pidä asianmukaisena asian siirtämistä asiantuntijaryhmän arvioitavaksi. Kyseessä on ennen kaikkea poliittinen kysymys.”

Lepän mukaan uuden asetuksen tulisi kokonaisuutena kannustaa luomusektoria kasvuun ja yksinkertaistaa sekä sulavoittaa alan sääntelyä. Ministerin näkemyksen mukaan pöydällä oleva ehdotus kuitenkin lisäisi kustannuksia ja hallinnollista taakkaa tuottajille, hallinnolle ja kaupalle.

”Paljon tulee sisällön muuttua, jotta kompromissista saadaan Suomen kannalta hyväksyttävä,” arvioi Leppä.

Ministerit keskustelivat myös maatalouden markkinatilanteesta. Komissaari Hogan piti EU:n markkinatilannetta yleisesti ottaen positiivisena, eikä arvioinut lähitulevaisuudessa olevan suuria uhkakuvia. Ministerit pääsääntöisesti yhtyivät arvioon, mutta muistuttivat alueellisista eroista. ”Eri jäsenvaltioiden markkinatilanteet vaihtelevat sektoreittain suuresti, se tulee ottaa päätöksenteossa huomioon myös jatkossa”, korostaa ministeri Leppä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
maatalousneuvos Kari Valonen, p. 0295 162 269
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Suomi sijoittui kakkoseksi cleantech-alan kasvuyritysten innovatiivisuutta mittaavassa selvityksessä. Kärkeen kiilasi Tanska, kolmannen sijan vei Ruotsi.

Pohjoismaat veivät kärkisijat WWF:n ja Gleantech Groupin selvityksessä, jossa kartoitettiin cleantech-alan yritysten mahdollisuuksia 40 maassa. Suomi sijoittui toiseksi myös vuonna 2014 tehdyssä vastaavassa kartoituksessa.

Tänä vuonna Global Cleantech Innovation Index -selvityksessä painotettiin erityisesti energiatehokkuutta ja liikennesektoria. Sen lisäksi pisteitä sai esimerkiksi uusiutuvan energian mahdollisuuksista sekä yritysten verkostoitumis- ja rahoitusmahdollisuuksista.

Suomen menestystä selittävät etenkin kyky synnyttää varhaisen vaiheen innovaatioita, suuri patenttien määrä sekä pääomasijoitusten turvaaminen uusien liiketoimintojen tueksi. Tämän lisäksi Suomessa on runsaasti uusiutuvan energian työpaikkoja. Suomen kanssa samantyyppisiä maita näiltä osin ovat Israel ja Kanada.

Suomen heikkouksia puolestaan ovat kyvyttömyys vetää puoleensa uusiutuvan energian investointeja. Tällä saralla Suomi sijoittuu kauas kärkisijoista, ja sitä huonommin pärjäsivät ainoastaan Venäjä, Kreikka ja Indonesia. Suomen kyky kaupallistaa ja viedä innovaatioita ulkomaille ovat verrattain heikolla tolalla.

Kaikesta huolimatta Suomen erinomainen sijoitus yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa antaa aihetta optimismiin.

“Pohjoismailla on edellytykset muodostua innovaatioiden Piilaaksoksi, jossa uudet teknologiat syntyvät, kehittyvät ja lähtevät maailmalle. Kannustamme päättäjiä poistamaan viimeisetkin pullonkaulat, joilla upeat suomalaiset cleantech-ratkaisut saataisiin sekä kotimaiseen että kansainväliseen käyttöön. Tämän lisäksi politiikan pitää tukea paremmin ulkomaisten uusiutuvan energian investointien ankkuroimista Suomeen”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Ilmastonmuutoksen vastaisen työn määrä on kasvanut huomattavasti siitä, kun selvitys julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Kaupungit, yritykset, valtiot ja sijoittajat ovat sittemmin lähteneet laajamittaisesti mukaan ilmastotalkoisiin.

“Jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää tieteen vaatimalla nopeudella, tarvitsemme start-up-yhteisöjen keksintöjen räjähdysmäisen kasvupyrähdyksen. Aikaa ei ole paljon, sillä koko energiajärjestelmän tulisi olla fossiiliton vuosisadan keskivaiheilla. Tämä on normaali uudistumisnopeus huomioiden käytännössä jo huomenna”, huomauttaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Lisätietoja:

pääsihteeri Liisa Rohweder, p. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, p. 050 591 3072, kaarina.kolle@wwf.fi 

The Global Cleantech Innovation Index 2017 -raportti (englanniksi): https://wwf.fi/mediabank/9906.pdf

Suomalaisen pitkän linjan kirvesmiehen kehittämä yksinkertainen, ekologinen kartonkinauha antaa vauhtia laudoitustyölle ja säästää monelta virheeltä. Uusi Merkkeli®-tasavälinauha nopeuttaa urakoita ja varmistaa harrastajarakentajankin työn onnistumisen.

Kesällä sahaan ja vasaraan tarttuu moni, jolle rakentaminen ei ole jokapäiväistä työtä. Rakennetaan laitureita, terasseja, aitoja ja pihan pienempiä rakennuksia – parhaassa tapauksessa innokkaan talkooporukan avustuksella. Moni satunnainen rakentaja turhautuu kuitenkin jatkuvaan mittaamiseen, oikeiden työmenetelmien pohtimiseen ja virheiden korjaamiseen. 

"Timpurin kynä on rakentajan perinteinen apuväline, jonka leveys saa määrittää lautojen väliin jätettävän raon. Tällainen summittainen mittaaminen tuottaa kuinkin virheitä, jotka kertautuvat ja aikaa menee turhaan nysväämiseen", toteaa asennusnauhan kehittänyt Mauno Kantanen.

Käytännön työssä syntyi idea esimerkiksi kannatinlankkuun tai pystytolppaan nidottavasta nauhasta, jonka asennusmerkit tekevät laudoittamisesta yksinkertaista. Tuotekehitykseen kului puolitoista vuotta ja nyt Kantasen yritys tuottaa erilaisia nauhoja useita eri materiaalileveyksiä ja asennuskohteita varten.

Myös ammattirakentajat ovat löytäneet nauhan ja kiittävät sen nopeuttavan laudoitusurakoita jopa kolmanneksella.

Tasaväliasennusnauhan hyödyt:

• Asennusnauhan merkkeihin asennettaessa voi ladonnan aloittaa haluamaltaan kohdalta ja kokonaisuus pysyy suorana.

• Jatkuva mittaaminen loppuu ja työssä on varmuus sekä tekemisen meininki.

• Terassilla ladonnan voi aloittaa keskeltä ja materiaalit voi nostaa valmiin päälle ilman, että jako häiriintyy

• Mittatarkkuus; materiaalin eri vahvuudet jäävät aina kahden lankun väliin eikä virheet näin ollen kertaannu. (Pintamateriaalin leveysheitot eivät kertaannu vaan jäävät kahden jo paikoilleen asetetun materiaalin väliin.)

• Välitäytössä voi hyödyntää lyhyet pätkät.

• Hartiat ja kädet pääsevät helpommalla katon koolauksessa, työn fyysinen rasittavuus vähenee.

• Tasaväliasennusnauha on selkeästi havaittavissa sinisen höyrysulkumuovin alta heikossakin valossa.

Katso video asennustyöstä

Video_Merkkeli_tasavalinauha.mp4

Video-opastuksia asennusnauhan käyttöön Rakentaja.fi-sivustolla

https://www.rakentaja.fi/tv/vid2866Asennusnauhan_kaytto_ulkpaneeli.aspx

https://www.rakentaja.fi/tv/vid2865Asennusnauha%20terassille.aspx 

Tuotetiedot

http://www.merkkeli-mk.fi 

Verkkokauppa

https://www.rakentaja.fi/kauppa/rakentaminen/asennusnauha/merkkeli_mk_asennusnauha/t_10681

Lisätietoa

Sari Olsio, viestinnän asiantuntija

evida Oy

p. 040 503 9712

sari.olsio@evida.fi

Mauno Kantanen, yrittäjä

T:mi Mauno Kantanen

p. 0500 436 940

info@merkkeli-mk.fi

http://www.merkkeli-mk.fi

Esikoiskirjailija Sanna Haikonen iskee esikoisellaan vyön alle niin, että henki meinaa välillä salpautua. Hänen juuri julkaistu kirjansa - Jotenkin jostain tsädäm, vai jotenkin muuten? - tarttuu täysin arastelematta isoihin aiheisiin.

Äärimmilleen yksinkertaistettuna kirja käsittelee sellaista aihetta kuin todellisuus, sen perimmäinen luonne ja toiminta sekä miten rajoittuneesti ihmiset todellisuuden ja itsensä nykyisin näkevät. Kun maailmankatsomuksen moninaiset vaikutukset elämään ovat kriittisen tarkastelun kohteena, saavat kyytiä niin tiede kuin uskonnotkin. Häpeilemättä kirjailija nimittää myös tiedettä uskonnoksi.

”Länsimaisten ihmisten nykyisin seuraama uskonto on nimeltään tiede ja realismi, joka lähemmin tarkasteltuna paljastuu äärimmäisen rajoittuneen ja epäloogisen putkiaivoajattelun luomaksi taikauskoksi. Se vie ihmiseltä mielenterveyden, itsetuntemuksen, voiman, vastuun ja vapauden. Mutta mitä muutakaan ihminen sekä hänen luomansa maailma, tiede ja realismi voisi olla, joka on kasvanut niiden oppien alaisuudessa, mitä viralliset uskontomme ovat meille tarjonneet.”

- Ote takakannen tekstistä: Jotenkin jostain tsädäm, vai jotenkin muuten?

Näkökulma aiheiden käsittelylle on mielenkiintoinen eikä kirja päästä lukijaansa helpolla. Yleismaailmallisen ja puuduttavan filosofisen pohdiskelun sijaan kirjailija laittaa itsensä täysin likoon viedessään lukijan ajatuksia ja tunteita paikoin rajustikin herättelevälle matkalle oman henkilökohtaisen tarinansa kautta. Jotenkin jostain tsädäm, vai jotenkin muuten? - lähtee liikkeelle kirjoittajan omasta henkilökohtaisesta loppuun palamisesta ja vakavasta masennuksesta sukeltaen syvälle ihmisen mieleen. Kirja tekee lukijaansa rohkeaan itsetutkiskeluun ja voimaantumiseen kutsuvan kaaren ja on paikoin melko tunteikkaasta ja syvällisestä ilmaisustaan huolimatta myös älyllisesti tarkastellen hyvinkin aseista riisuva. Kirjan loppuun päästyään lukijalle jää vahva tunne siitä, että tämä oli vasta alkusoittoa.

Vuosia suomalaisen metsäteollisuusjätin kansainvälisessä IT-organisaatiossa uraansa tehnyt esikoiskirjailija Sanna Haikonen on kääntänyt oman elämänsä ylösalaisin. Vanha ura ja elämä ovat jääneet uuden tieltä, sillä hän ei ole pelkästään arastelematta isoihin aiheisiin tarttuva kirjailija, vaan myös uunituore blogisti. Todellisuuden ja itsensä uudelleen ajatteluun lukijoitaan herättelevä blogi löytyy osoitteesta: realitybend.com

Kustantamona Sanna Haikosen esikoisteokselle - Jotenkin jostain tsädäm, vai jotenkin muuten? - toimii saksalainen Books on Demand (BoD) ja suomenkielisenä kirja on kuluttajien saatavilla kesäkuun puolivälistä lähtien.

Lisätietoja:

http://realitybend.com

info@realitybend.com

+ 358 44 970 3915

Sanna Haikonen

Suomen suurimmat kesähäät tanssitaan jälleen 21.7., kun Asokodit tuo huippusuosion saaneen hääjuhlan takaisin Tikkurila Festivaalin päälavalle. Onnekas vihkipari valitaan viiden ehdokaspariskunnan joukosta nyt yleisöäänestyksellä.

Viime vuonna ensikertaa vietettyjen Festarihäiden suosio jatkuu, sillä tapahtumaa järjestävä Asokodit pääsi jälleen valitsemaan hääpariehdokkaat useiden kymmenien hakemusten joukosta. Seuraavaksi on yleisön vuoro tutustua ehdokasparien rakkaustarinoihin ja valita suosikkinsa festarihääpariksi. Yleisöäänestys on käynnissä kampanjasivulla ja Facebookissa aina 2.7.2017 asti.

Äänestyksen tulos ja tuleva festarihääpari julkistetaan 10.7.2017.

Onnekkaan pariskunnan hääpäivä koittaa perjantaina 21.7.2017. Silloin Tikkurila Festivaalin päälavalla kohoaa alttari, jolla Tikkurilan seurakunnan pappi Terhi Viljanen vihkii parin avioliittoon. Seremonian jälkeen hääpari ja heidän kutsuvieraansa juhlivat festivaalin VIP-alueella nauttien kotimaan kärkiartistien esityksistä sekä ruoka- ja juomatarjoilusta.

Festarihäiden järjestämisen taustalla on Asokotien halu auttaa nuoria pareja elämän alkuun. Hääparin yhteistä taivalta tulee vauhdittamaan myös Asokotien pariskunnalle tarjoama häälahja; vuoden ilmainen asuminen Asokodissa. Kampanja kytkeytyy tiiviisti Asokotien sloganiin "Onnella on osoite".

Hääpariehdokkaiden haastattelupyynnöt:

Projektipäällikkö Wollu Salokorpi, p. 040 501 7119, wollu.salokorpi@vastavirta.fi, Vastavirta

Kuvat:

Festarihääpariehdokkaiden kuvat mediapankissa (kuv. Vastavirta)

Festarihäiden promootiokuvat mediapankissa (kuv. Jani Kärppä) 

Lisätiedot:

Viestintäpäällikkö Ritva Bergström, p. 020 161 2220, ritva.bergstrom@asuntosaatio.fi, Asokodit

Markkinointipäällikkö Jaana Lahtinen, p. 020 161 2235, jaana.lahtinen@asokodit.fi, Asokodit

http://onnellaonosoite.fi/

https://www.asuntosaatio.fi/

http://tikkurilafestivaali.fi/

Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Gofore valikoitui mukaan Helsingin kaupungin IT-hankkeiden ja -projektien konsultointi- ja asiantuntijapalveluiden puitejärjestelyyn.

Gofore valittiin ensisijaiseksi toimittajaksi osa-alueelle A eli hanke- ja projektipäälliköt.

Lisäksi Gofore valittiin toiselle sijalle sijalle osa-alueilla:

• B eli KA (kokonaisarkkitehtuuri), IT-arkkitehdit ja vaatimusmäärittelijät.
• C eli käyttöliittymäliittymäsuunnittelijat ja käytettävyystutkijat.

Osa-alueelta A on saatu jo ensimmäinen toimeksianto, jossa työt ovat käynnistyneet.

”Kaikki kolme osa-aluetta ovat meille vahvoja ja kasvavia sektoreita. On positiivista, että pääsemme tekemään näissä pitkäjänteistä kehittämistyötä Helsingin kanssa”, sanoo Goforen Kunnat & aluehallinto -toimialasta vastaava Riikka Vilminko-Heikkinen.

Puitejärjestelyllä hankittavien palveluiden valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus niin, että hinnalla oli 60 ja laadulla 40 prosentin painoarvo.

Puitejärjestelyn aikajänne yltää vuoden 2018 loppuun saakka, jonka jälkeen on mahdolliset 1+1 optiovuodet.

Tärkeä sopimus Goforen kuntastrategialle

”Vaikka jääkin nähtäväksi, mitä sopimus käytännössä poikii, on tämä meille hyvin tärkeä avaus, sillä me haluamme olla kuntien kumppanina. Kuntasektori on meille strategisesti hyvin tärkeä asiakassegmentti”, Vilminko-Heikkinen lisää.

”Siksi onkin hienoa, että pääsemme Helsingin kaupungin kanssa myös laajempaan yhteistyöhön. Jo aiemmin, ennen tätä puitesopimusta, olemme olleet toteuttamassa heille muun muassa kehittämishankkeiden menetelmäkehittämistä”, Vilminko-Heikkinen ynnää.

Tämän Helsingin kaupungin kehittämismenetelmäuudistushankkeen (KEHMET) tavoitteena on tarjota kaupungin IT-kehityshankkeille työkaluja tukemaan sekä perinteisillä että ketterillä menetelmillä toteuttavien hankkeiden ja projektien läpivientiä.

Lisätietoja:

Riikka Vilminko-Heikkinen
Kunnat & aluehallinto
044 528 5181
riikka.vilminko-heikkinen@gofore.com

Goforelle on palkattu edellisen kolmen kuukauden aikana 23 uutta työntekijää. 

BBA, MBA Riikka Jakovuori on nimitetty johdon konsultiksi 16.3. alkaen.

Medianomi (AMK) Arto Seppänen on nimitetty vanhemmaksi UX-suunnittelijaksi 1.4.2017 alkaen.

 DI Jarno Kyyhkynen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 1.4.2017 alkaen.

Akseli Piilola on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 18.4.2017 alkaen.

TkK Christopher Helle on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 18.4.2017 alkaen.

Insinööri (AMK) Markus Varpela on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 18.4.2017 alkaen.

Tekniikan ylioppilas Eemeli Kouhia on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 18.4.2017 alkaen.

Insinööri Artem Kajalainen on nimitetty järjestelmäasiantuntijaksi 1.5.2017 alkaen.

Tommi Paananen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 1.5.2017 alkaen.

Ismo Juntunen on nimitetty ux-suunnittelijaksi 1.5.2017 alkaen.

KTM Anna Piela on nimitetty johdon konsultiksi 1.5.2017 alkaen.

DI Arto Soppela on nimitetty vanhemmaksi ohjelmistosuunnittelijaksi 8.5.2017 alkaen.

LuK Risto Ollila on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 15.5.2017 alkaen.

Tekniikan ylioppilas Visa Pollari on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 15.5.2017 alkaen.

Medianomi (AMK) Timo Rosted on nimitetty vanhemmaksi ux-suunnittelijaksi 15.5.2017 alkaen.

Mikael Harju on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 15.5.2017 alkaen.

FM, MBA Suvi Pietikäinen on nimitetty vanhemmaksi palveluarkkitehdiksi 15.5.2017 alkaen.

Tietotekniikan insinööri (AMK) Aki Seppänen on nimitetty ohjemistosuunnittelijaksi 15.5.2017 alkaen.

LuK Iiro Aalto on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 15.5.2017 alkaen.

DI Antti Hartikainen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 15.5.2017 alkaen.

DI Anu Haapasalo on nimitetty tekniseksi projektipäälliköksi 1.6.2017 alkaen.

Aaron Hakala on nimitetty ohjemistosuunnittelijaksi 1.6.2017 alkaen.

DI Pasi Järvilehto on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 5.6.2017 alkaen.

Suomi100-juhlavuoden kolmatta Luonnon päivää vietetään 17.6. teemalla Rakastu kesäyöhön. Suomalaiset ovat jälleen innostuneet järjestämään runsaasti tapahtumia luonnon kunniaksi. Kesäisen Luonnon päivän tarjontaan on ilmoitettu valtakunnallisesti jo yli 270 ja Turun seudullakin parikymmentä tapahtumaa. Laajin kattaus kesäöistä luontoa ja tekemistä tarjoaa Siipiveikkojen yö kaupunkiluontotapahtuma Turun Halistenkosken ja Koroisten ympäristössä, mutta hauskoja tapahtumia on monta, joista voi valita mieleisensä.

Siipiveikkojen yö - kaupunkiluontotapahtuma Turun Halisissa

Suomen ihanaa kesäistä luontoa voi aistia kaupungissakin. Kesäluontoa tarjoillaan Halistenkosken ja Koroistenniemen ympäristössä lauantaina 17.6.2017 klo 18-24. Siipiveikkojen yö -tapahtuman aikana Aurajoen opastuskeskuksessa Myllärintalolla (Valkkimyllynkuja 2) voi saada kalaporrasesittelyn, onkia kalakummien avustamana ja tutustua oppaan kanssa vanhan taloryhmän umpipihoihin. Myllärintalon edestä lähtevät illan hämärtyessä myös melontaretket aloittelijoille sekä yölaulajaretki jolla kuunnellaan yöllä jokirannoilla laulavia lintuja. Partiolaiset tulevat pystyttämään Aurajoen rantamille kesäyöhön sopivia majoitteita kokeiltavaksi sekä paistavat makkaraa ja lettuja myytäväksi. ”Perhosbaariin” houkutellaan perhosia kaikkien nähtäväksi. Myös kesäkahvila Padolla Myllärintalolla illalla auki. Koroisten ristin ympäristössä järjestetään klo 18 alkaen niittotalokoot jossa voi tutustua paikan kasvilajistoon ja kokeilla heinäntekoa. Elävän Kulttuurin Koroinen ry:n kahvio Koroinen pihapiireineen (Koroistentie 2) ovat myös avoinna. Koroisten tilalta alkaa klo 23.30 Lepakkoretki, jossa tutustutaan varsinaisiin laitakaupungin yöeläjiin. Koroistenniemelle alueen seurakunnat pystyttävät Hiljentymispolun ja Koroisten tilalta lähtee kaksi ohjattua hiljaista kävelyä papin johdolla. Näiden päätteeksi on meditatiivinen hartaushetki Koroisten ristillä.

Tapahtumaa koordinoi Aurajokisäätiö ja se toteutetaan yhdessä Turun kansallisen kaupunkipuiston/ Turun kaupungin, Metsähallituksen ja useiden yhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa. Tapahtuma on avoin kaikille ja melontaretkeä (kanootin varausmaksu) lukuun ottamatta ilmainen.

Ohjelmasta ja kellonajoista lisätietoja: http://www.aurajoki.net

Luonnonkukkien päivän retkiä

Urbaanein Luonnonkukkien päivän retki tehdään Turun muinaiskedoille, jotka ovat yksi Suomen luonnonsuojeluliiton sadasta luontohelmestä. Muinaiskedot ovat kasvilajeiltaan mielenkiintoisia perinnebiotooppeja aivan kaupungin tuntumassa. Tapahtuman järjestäjä on Turun luonnonsuojeluyhdistys.

Opastettuja luonnonkukkaretkiä järjestetään myös näillä paikkakunnilla:

• Lieto, Vanhalinna
• Salo, Märynummi
• Pöytyä, Luontokapinetti

Nuku yö ulkona

Suomen Latu houkuttelee suomalaisia nukkumaan kesäyönsä ulkona. Raision Rinkka järjestää koko perheen tapahtuman Raision Pähkinämäen ulkoilumajan ympäristössä. Ohjelmaa lauantaina klo 10.00 alkaen.

Nuku yö ulkona -tapahtumia järjestetään myös näillä paikkakunnilla:

• Naantali, Luonnonmaa
• Masku, Kuhankuonon retkeilyreitistö, Laaskorven laavu
• Salo, Teijon kansallispuisto, Kirjakkala
• Koski TL, Hevonlinna

Vapapäivä lapsille Salon Matildanjärvellä

Kaikki alaikäiset saavat kalastaa ilmaiseksi 17.6. Luonnon päivänä Metsähallituksen lohikalakohteilla, joista 12 on opastus kello 10-15. Teijon kansallispuiston Matildanjärvellä pidetään leikkimielinen kalastuskisa, jossa kolme painavimman kalapussin saanutta palkitaan läsnäolijoiden kesken kello 15. Omatoimisen kalastuksen kohteita on kaksikymmentä, ja niissä voi kalastaa huoltajan kanssa ilmaiseksi koko päivän. Lue kohteet: www.eraluvat.fi/vapapaiva!

Luonnon päivät yhdistävät suomalaiset

Luonnon päivät ovat neljä yhdessä tekemisen ja yhdessä luonnosta nauttimisen päivää. Edellä mainitut ja monet muut Luonnon päivien tapahtumat voi hakea tapahtumakartalta www.luonnonpaivat.fi/haetapahtumia.

Luonnon päivät on innostanut valtavan toimijajoukon luonnon juhlinnan ideointiin. Järjestäjäorganisaatioita on yli 60 ja järjestäjien yhteenlaskettu jäsenmäärä on 1,5 miljoonaa. Kaksi ensimmäistä Luonnon päivää (4.2. ja 20.5.) ovat innostaneet suomalaiset yhä sankemmin joukoin ulos luontoon: 457 järjestettyä tapahtumaa keräsi yli 63 000 osallistujaa. Luonnon päivät huipentuvat Suomen luonnon päivään 26.8., jolloin Suomi liputtaa luonnolleen ensimmäisenä maailmassa ja kuorot kajauttavat kansallispuistoissa.

Liitteenä Siipiveikkojen yön ohjelma sekä kaksi valokuvaa tiedotusvälineiden käyttöön Siipiveikkojen yöstä kerrottaessa.

Luonnon päivät verkossa ja somessa:

Verkkosivu: www.luonnonpaivat.fi

Luonnon päivän 17.6. tapahtumakartta: https://www.luonnonpaivat.fi/haetapahtumia/

Facebook: @luonnonpaivat
Twitter: @luonnonpaivat
Instagram: @luonnonpaivat

Luonnon päivien aihetunniste sosiaalisessa mediassa on #luonnonpäivät

Lisätietoja:

Luonnon päivät Varsinais-Suomessa yleisesti:

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Hanna Ylitalo, hanna.ylitalo@metsa.fi, p. 040 1966 584

Siipiveikkojen yö -tapahtumaa koskevat kysymykset:

Aurajokisäätiön vs.toiminnanjohtaja Päivi Joki-Heiskala, paivi.joki-heiskala@aurajoki.net, p. 040-5537 409

Suomen Asiakastieto Oy on myöntänyt ohjelmistoyritys Softability Group Oy:lle vakavaraisuudesta kertovan Suomen Vahvimmat -sertifikaatin erinomaisella AAA-luottoluokituksella. Softability kuuluu siten Suomen Asiakastiedon Rating Alfa -luottoluokitusasteikon terävimpään kärkeen, johon pääsee vain joka kymmenes yritys Suomessa.

Suomen Vahvimmat -sertifikaatti viestii luotettavuudesta

Suomen Asiakastiedon myöntämä Suomen Vahvimmat -sertifikaatti on merkki erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, luottokelpoisuudesta, taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Suomen Vahvimmat -sertifikaatti kertoo asiakkaille, yhteistyökumppaneille, luotottajille ja muille sidosryhmille, että yhteistyö yrityksen kanssa on kestävällä pohjalla.

Liikevaihto ja tulos paranivat – kannattava kasvu jatkuu

Softability Group Oy:n vuoden 2016 liikevaihto kasvoi 15 % ja kohosi 4 miljoonaan euroon. Myös tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna ja hyvä tahti jatkuu tänä vuonna.

Suomen Asiakastiedon tekemä luottoluokitusanalyysi osoittaa, että Softabilityn positiiviset taloudelliset tunnusluvut luovat hyvän pohjan kasvutavoitteille. – Viime vuonna alkanut tasainen ja kannattava kasvu saa jatkoa tänä vuonna. Meillä on tällä hetkellä yli 50 ihmistä töissä, mutta etsimme jatkuvasti uusia osaajia tiimiimme, Softabilityn toimitusjohtaja Janne Repo kertoo.

Lisätietoja:

Janne Repo, toimitusjohtaja, Softability Group Oy, janne.repo@softability.fi.

Suomen asuntokauppaa leimasi tammi-toukokuussa kaksi todellisuutta: vahvasti kasvavalla uusien asuntojen kaupalla oli veturin rooli. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan kasvoi vain lievästi edellisvuoden tammi-toukokuuhun verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Viime vuosien tapaan uudisasuntokauppa on ollut tammi-toukokuussa vahvassa vedossa. Erityisen hyvin ottajansa ovat löytäneet uudet kerrostaloasunnot. Käytettyjen asuntojen puolella tahti on rauhallisempi.

”Vahvasti kasvava uudisasuntokauppa on tällä hetkellä asuntokaupan moottori.  Sen sijaan käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi tammi-toukokuussa yhteensä vain lievästi, osapuilleen viimevuotiseen tahtiin”, kiteyttää alkuvuoden tilanteen KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kuluttajien luottamuksen vahvistuminen on vahvistanut Suomen asuntomarkkinoita. Malilan mukaan kaupankäynti on nopeutunut viime kuukausina koko maassa. Esimerkiksi omakotitalojen ja suurten perheasuntojen kauppa on nopeutunut ja myyntiajat lyhentyneet kesää kohden koko maassa.

Uusien asuntojen kaupan vahva vire toteutui myös toukokuussa. Uusien asuntojen kauppa löi edellisvuoden tason useilla kymmenillä prosenteilla myös KVKL:n kauppatilastoinnissa.  

Käytettyjä kerrostaloasuntoja välitettiin tammi-toukokuussa 2017 yhteensä 12840 kappaletta, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Käytettyjä omakotitaloja on tammi-toukokuussa 2017 välitetty yhteensä 5080 kappaletta, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntotyypeistä heikoimmin on käynyt rivitalokauppa. Rivitalokauppojen kokonaismäärä nousi 5875 kappaleeseen, mikä oli 185 kappaletta eli reilu 3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-toukokuussa.

Kuukausitarkastelussa välitettyjen käytettyjen asuntojen puolella toukokuun 2017 kauppamäärissä kirjattiin historiaan vaihteeksi miinusmerkkinen kuukausi edellisvuoden toukokuuhun verrattuna. Käytettyjä kerros-  rivi- ja omakotitaloja välitettiin toukokuussa yhteensä 5155 kappaletta, mikä oli noin 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin miinusta aiheuttava asuntotyyppi olivat rivitaloasunnot. Sen sijaan kerros- ja omakotitaloasunnot tekivät kauppansa likipitäen viimevuoden toukokuun tahtiin.

Tässä kerrotut tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valtakunnalliseen KVKL-HSP –kauppatietopalveluun. Tiedot voivat jonkin verran tarkentua/muuttua laskennan täydentyessä.

Lisätiedot
Jukka Malila, toimitusjohtaja, KVKL
jukka.malila@kvkl.fi

Tiedote sisältää 2 JULKAISUVAPAATA VIDEOTA + KUVAN metsän poltosta

Metsähallitus ennallistaa suojelualueilla metsätalouden muuttamia metsiä. Keskiviikkonja ja torstaina 14.-15.6. pyritään ennallistamistarkoituksessa polttamaan Siiransuolla noin 19 ha kokoinen metsäala Utajärven kunnassa Hillatien eteläpuolella.  Metsäpinta-ala koostuu neljästä suon metsäsaarekkeesta. Ennallistamiseksi kutsutaan toimenpiteitä, joiden tavoitteina on joko käynnistää luontotyypin palautuminen luonnontilaiseksi tai nopeuttaa hitaasti tapahtuvaa luonnontilaistumista.

Poltettavat kuviot ovat pääosin mäntyvaltaisia metsiä, joissa puuston ikä vaihtelee 40-150 vuoteen. Niittysuo-Siiransuolle on laadittu vuonna 2005 palojatkumosuunnitelma seuraavien 50 vuoden ajalle. Tänä aikana alueella on tarkoitus polttaa kaikkiaan noin 143 ha metsää. Niittysuo-Siiransuo sijaitsee Utajärven kunnan pohjoisosassa ns. Hillatien läheisyydessä ja kuuluu yhdessä Olvassuon kanssa valtakunnallisiin palojatkumoalueisiin. Palojatkumoalueiden on tarkoitus turvata palojen alueellinen ja ajallinen jatkuvuus paloista riippuvaisten ja niistä hyötyvien lajien säilyttämiseksi.

Suojelualueen sisällä olevat metsät ovat olleet ennen suojelua pitkään metsätalouskäytössä. Niiden luonnonsuojeluarvoja pyritään ennallistamis- ja luonnonhoitotoimin parantamaan.

Niittysuo-Siiransuolla on vuosina 2005-2006 ennallistettu noin 4 ha metsäojituksen muuttamaa suoaluetta ojaa täyttämällä, metsätalouden yksipuolistamissa metsissä on lisätty lahopuuta sekä tehty lehtipuustoa suosivia pienaukkoja noin 41 ha alalla ja poltettu 14 suon metsäsaareketta, yhteensä noin 74 ha.

Niittysuo-Siiransuon ennallistamistoimet ovat osa METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008-2016 toteutusta.

Video: Marko Sievänen/ Metsähallitus. Metsää ennallistettiin lauantaina Pyhännällä noin 7 ha.

Kuva: Tuomo Pirttimaa. Metsää ennallistetaan polttaen.

Lisätietoja:

Suunnittelija Sari Kaartinen puh. 0205 64 6604, GSM  0400 352 301

Suojelubiologi Päivi Virnes puh. 0205 64 6630, GSM 0400 292 142

Kaunokirjallisuus liikkuu aina todellisuuden kantapäillä, mutta usein se näyttää todellisuuden ennen kuin se tapahtuu.  Sota on yksi kotimaisenkin kirjallisuuden kuumimmista aiheista, pelkästään talvi- ja jatkosodasta kertovia tietokirjoja ilmestyi viime vuonna puolisensataa. Fiktiivisessä kirjallisuudessa sota-aihe näkyy teemoina, motiiveina, ajoituksina, romaanihenkilöiden toiminnan selittäjinä. Suorasta sotaraportoinnista on siirrytty yhä enemmän mikrohistorioihin, lasten, naisten arkeen, erilaisten miesten ja vähemmistöjen näkökulmiin. Naiskirjailijat ovat nousseet näkyviin, heidän silmänsä näkevät eri asioita kuin mieskirjailijoitten.

Päämajakaupunkina Mikkeli on elänyt sotaa läheltä, sen kaduilla ovat kulkeneet suomalaiset ja saksalaiset upseerit, sotilaat, tiedotuskomppanian kirjailijatyypit, kuten Olavi Paavolainen, Marsalkka Mannerheim on kävellyt Päämajasta Mikkelin Klubille nauttimaan päivällistä.

Se, että Mikkeli on nyt perustamassa sodan ja rauhan keskus Muistia, ei liene yllätys. Tämä Sotakirjallisuuden ensimmäinen seminaarikin on osa Muistin toimintaa. Yleisöseminaari, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Euroopassa kasvava nationalismi, sotien ulottautuminen Euroopan rajoille ja asevarustautuminen herkistävät ihmiset tutkimaan kehityksen suuntia kirjallisuuden avulla.

Lisätietoja

Pia Puntanen, projektipäällikkö                                                               
0440 361 612                                                                     
pia.puntanen@mikseimikkeli.fi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

FL Pirkko Heikkinen
050 591 4418

Ohjelma

Pe 29.9.2017 klo 18 – 21

Tuntematon sotilas -monologi. Ote näyttelijä Janne Kyyhkynen, Mikkelin Teatteri 
Kai Ekholm, Kielletyt kirjat 1944–1946
Esa Siren, Fakta ja fiktio sotaromaanissa 

La 30.9.2017 klo 10 - 16

Marita Hietasaari, Historiallinen romaani sodan muistina
Sari Näre, Korsujen seksuaalikerrontaa
Juha-Pekka Koskinen, Pieni ihminen suurten muutosten pyörteissä
Hannu K. Riikonen, Miten Olavi Paavolainen seurasi ja kommentoi ulkomaiden sotatapahtumia Synkässä yksinpuhelussa? 

Luennoitsijat

Kai Ekholm (FT, prof.) on kirjastomies, kirjastojen ja sananvapauden puolustaja ja Suomen Kansalliskirjaston yli­kirjastonhoitaja. Hän väitteli kielletyistä kirjoista yleisissä kirjastoissa vuosina 1944–1946. Valvontakomission määräyksestä ja oikeusministeriö aloitteesta yleisön ulottuvilta poistettiin Neuvostoliitolle vihamielistä kirjallisuutta. Ekholm on depytoinut myös kirjailijana; ensimmäinen dekkari Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava (Atena) julkaistiin 2013.

Marita Hietasaari (FT) työskentelee informaatikkona Ylivieskan kaupunginkirjastossa ja tekee työn ohessa kirjallisuudentutkimusta. Väitöskirjatyö Lars Sundin historiallisista romaaneista johdatti Hietasaaren tutkimaan laajemmin sotaa nykykirjallisuuden aiheena. Hän tarkastelee tutkimuksissaan, miten kirjallisuus muokkaa kulttuurista muistiamme ja sitä kautta mielikuviamme ja käsityksiämme sodista. Vuonna 2016 julkaistussa Sodan muistissa (Avain) Hietasaari tarkasteli talvi-, jatkosodan ja Lapin sodan esityksiä 2000-luvun historiallisessa romaanissa. Nyt työn alla oleva tutkimus kohdistuu sisällissotaromaaneihin.

Juha-Pekka Koskinen (FM) on hämeenlinnalainen kirjailija, joka on julkaissut romaaneja, novellikokoelmia ja lasten- ja nuortenkirjoja. Esikoisteos Ristin ja raudan tie (2004) aloitti historiallisten romaaneiden sarjan. Niiden tapahtumat sijoittuivat pyhiinvaeltajien ja ritareiden maailmaan. Ystäväni Rasputin oli vuoden 2013 Finlandia-palkintoehdokkaana. Myöhempi tuotanto käsittelee lähihistoriaa. Kuinka sydän pysäytetään (WSOY 2015) on romaani sodasta ja rakkaudesta. Sen päähenkilö kokee sotaa Mannerheimin luottamushenkilönä.

Sari Näre on valtiotieteen tohtori ja sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut sukupuolikulttuurin ja väkivallan tutkimukseen. Näre on tutkinut myös sota-ajan lapsuutta, nuoruutta, sukupuolikulttuurin murrosta ja toisinajattelijoiden kohtelua jatkosodassa. Jenni Kirveen kanssa toimitettu teos Ruma sota, Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia oli vuoden 2008 Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Vuonna 2016 ilmestyi Näreen teos Sota ja seksi (Tammi), jonka ansiosta hän sai viime keväänä Suomen tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinnon. 

Hannu K. Riikonen on Helsingin yliopiston täysinpalvellut yleisen kirjallisuustieteen professori. Hänen erikoisalojaan ovat antiikin kirjallisuus, Pentti Saarikosken ja James Joycen tuotanto sekä suomennosten historia. Vuonna 2014 ilmestynyt elämäkertateos Nukuin vasta aamuyöstä. Olavi Paavolainen 1903–1964 (Gummerus) keskittyy kuvaamaan Paavolaisen toimintaa ja merkityksiä mm. nykyajan ja modernin ymmärtäjänä ja tulkitsijana. Teoksessaan Sota ja maisema – tutkimus Olavi Paavolaisen 1940-luvun tuotannosta (SKS) Riikonen keskittyy Synkän yksinpuhelun ja muiden Paavolaisen sodanaikaisten tekstien analyysiin. Yhdessä Ville Laamasen kanssa hän on julkaissut Olavi Paavolaisen Neuvostoliitto-tekstit otsikolla Volga virtaa nyt Moskovaan (Teos 2016).

Kouvolasta kotoisin oleva, pitkän uran jääkiekkovalmentajana tehnyt Esa Sirén on tunnetuimpia ja tuotteliaimpia sotakirjailijoitamme. Hän on julkaissut vuodesta 2005 alkaen toistakymmentä sotaromaania, joita on myyty yli 100 000 kappaletta. Sirénin romaanit ovat saaneet kiitosta yksityiskohtaisesta sotatapahtumien kuvaamisesta, mikä perustuu perusteelliseen lähdemateriaalien käyttöön. Vuonna 2016 Sirén julkaisi ensimmäisen tietokirjansa Sodan kuvat: Rukajärvi 1941 (Gummerus). Sirénin isä taisteli jatkosodassa Kiestingin rintamalla taistelulähettinä.

Näyttelijä Janne Kyyhkynen marssittaa lavalle noin kymmenkunta Tuntemattoman sotilaan hahmoa, jotka yksin tai yhdessä ovat teokselle keskeisissä tilanteissa. Mikkelin Teatterin Suomen 100-vuotisjuhlaesitys on saanut huiman suosion. Suuri tarina vaatii rohkean kertojan ja sellainen on nyt näyttelijä Janne Kyyhkynen. Hän on lukenut Tuntemattoman sotilaan ensimmäisen kerran 12-vuotiaana. Siitä lähtien kirja on kulkenut hänen mukanaan. "Janne Kyyhkysen Tuntematon sotilas oli jotain sellaista, mitä teatterinäyttämöllä harvoin näkee. Humoristina pidetystä Kyyhkysestä kuoriutui Mikkelin Teatterin näyttämöllä ihan uusi mies; vakava, herkkä ja koskettava sotilas, joka teki Linnan Tuntemattoman miehille kunniaa."