Lahden Messut Oy:n toimitusjohtaja DI Jussi Eerikäinen on pyytänyt 21.9.2015 eroa toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän on toiminut yli kahdeksan vuoden ajan.

Jussi Eerikäinen on nimitetty 21.9.2015 Hämeen kauppakamarin toimitusjohtajaksi. Toimitusjohtajan vaihdos tullaan toteuttamaan joustavasti vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoa:
Lahden Messut Oy
Jussi Eerikäinen
toimitusjohtaja
p. 040 739 9303

Jari Salonen                                                                                       
hallituksen puheenjohtaja                                                             
p. 044 021 1211                                                                                  

KAVI-yleisötilaisuudessa komedian kokooja Kari Kyrönseppä

Mistä hauskuus syntyy? Kuinka sketsi rakentuu? Entä miten koominen hahmo saa muotonsa?  

Käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Kari Kyrönseppä on ollut mukana tekemässä useita kotimaisen tv-viihteen merkkipaaluja. Yleisötilaisuudessa Kyrönseppä kertoo ohjelmanäytteiden avulla ohjelmien synnystä ja siitä kuinka esimerkiksi Hepskukkuun, Velipuolikuun ja Mutapainin ystävien myötä nousi esille myös uuden sukupolven näyttelijöitä, mm. Pirkka-Pekka Petelius ja Kari Heiskanen.    

Yleisötilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kari Kyrönseppä (s. 1943) työskenteli pitkään Yleisradiossa. Hän on ollut käsikirjoittamassa ja ohjaamassa useita legendaarisia komediasarjoja kuten Ällitälli (1971), Hepskukkuu (1979), Velipuolikuu (1983-1984), Mutapainin ystävät (1983-1984) sekä Hymyhuulet (1987). Vuonna 2014 Kyrönsepältä ilmestyi kirja Velipuolikuun vetovoima, joka sisältää tv-sarjan sketsejä ja sarjan tekijöiden haastatteluja.

Maanantaina 28.9.2015 klo 16

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Kino Tulio

Sörnäisten rantatie 25 A (5. kerros), Helsinki

Lisätietoja: suunnittelija Timo Leskinen/KAVI, timo.leskinen@kavi.fi, puh. 02953 38139

Tutkimus Turun kaupungin asukkaiden näkemyksistä kuntapalveluista on käynnistynyt. 2000 satunnaisesti valittua asukasta saa syyskuussa kirjekyselyn, jossa pyydetään arvioimaan muun muassa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja, vapaa-aika -palveluja ja liikenneväylien hoitoa. Kysymyksiä on lisäksi kulttuuripalveluista ja -harrastuksista. 

Vastaava tutkimus on tehty Turussa aikaisemmin kuusi kertaa 2000 –luvulla. Saatuja tuloksia voidaan verrata myös muiden kaupunkien vastaaviin tuloksiin. Tänä vuonna suurista kaupungeista mukana ovat myös Espoo ja Lahti. 2000-luvulta vertailutietoja on kaikista suurimmista kaupungeista.

Kyselytutkimuksen tulosten kautta kaupungin päättävät elimet saavat arvokasta tietoa ja palautetta siitä, miten turkulaiset kokevat palvelutarjonnan kohdistusten onnistuneen. Samalla kaupunki pystyy suuntaamaan toimintaansa vastaamaan entistä paremmin asukkaiden tarpeita ja kokemuksia.

Tutkimuksen toteuttaa FCG Finnish Consulting Group Oy. Kyselyn tulokset julkistetaan joulukuussa 2015.                                    

Lisätietoja kyselystä:

Aktuaari Kalervo Blomqvist, Turun kaupunki, p.040 7759 653, kalervo.blomqvist@turku.fi
Tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen, FCG, p. 0500 762 675, heikki.miettinen@fcgi

Puuliiton työympäristö- ja sosiaalijaoston mukaan maan hallituksen suunnitelma lakkauttaa työntekijöiden kuntoutustoiminta tämän vuoden lopussa on räikeässä ristiriidassa työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen tavoitteiden kanssa. Hallituksen linjauksen mukaan ASLAK kuntoutus päättyy tämän vuoden lopussa, eikä aikaisemmin suunniteltua AURA-kuntoutusta käynnistetä.

– Jos työkaluja ei ole käytössä, on työurien pidentäminen mahdoton tehtävä. Mikäli ASLAKia tai AURAa ei käytetä, on nopeasti käynnistettävä jokin niitä korvaava kuntoutusmalli.

– Työnteko on fyysisesti ja henkisesti kuluttavaa. Rasittumista ehkäisevää ja henkilökohtaista jaksamista tukevaa toimintaa kyetään vain harvoin järjestämään riittävän laadukkaasti työpaikoilla. Siksi tarvitsemme valtakunnallisesti koordinoidun kuntoutusjärjestelmän. Siitä hyötyvät työntekijät ja työnantajat yhtä lailla, jaosto arvioi 23. syyskuuta.

Jaosto kritisoi myös hallituksen linjauksia leikata työntekijöiden sairausajan korvauksia ja palkanlisiä. Ne johtaisivat jaoston mukaan työelämän laadun huonontumiseen.

– Sairausajan korvauksien heikentäminen tulee toteutuessaan ohjaamaan työntekijöiden käyttäytymistä epäterveelliseen suuntaan. Herkästi tullaan sairaana töihin tai sitten jäädään kotiin ilman lääkärikäyntiä menoista tinkien.

– Vuoro-, ylityö ja sunnuntaikorvaukset puolestaan ovat haittalisiä. Ne ovat kiinteä osa palkkaa, eivätkä mikään ylimääräinen bonus. Nämä kaikki työaikamuodot tarkoittavat niitä tekeville sovittelua toisaalta perheen ja toisaalta virallisten asioiden hoitamisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen kanssa. Nämä haitat ovat olemassa varmasti myös tulevaisuudessa. Lisien poistaminen ei ole perusteltua, jaosto muistuttaa.

Lisätietoja: Simo Siekkeli, jaoston puheenjohtaja, puh. 040 740 9851 tai

Pentti Hartikainen, työympäristösihteeri, puh. 050 406 0638.

Hakuaika käynnissä 28.9.–18.10.2015

Turun nuorisovaltuusto tukee vuosittain yhteensä 10 000 eurolla nuorten itse ideoimien hankkeiden toteuttamista. Nyt alkavassa rahoitushaussa on jaossa 5000 euroa, josta yhdelle hankkeelle myönnetään enintään 2000 euroa. Hakuaika alkaa 28.9.2015 ja päättyy 18.10.2015.

Hankerahaa voi hakea ryhmä, jossa on vähintään kolme 13–19-vuotiasta Turussa asuvaa tai opiskelevaa nuorta. Nuorten toivotaan ideoivan tapahtumia tai toimintaa, joihin mahdollisimman moni voi osallistua. Kyseessä voi olla esimerkiksi teemapäivä, konsertti, disko, retki, luento tai kurssi, joka ei muuten toteutuisi.

Nuorisovaltuuston puheenjohtajisto esikarsii hankkeet, jotka eivät täytä hankehaun sääntöjä. Hankkeita ideoineet nuoret tulevat esittelemään jatkoon päässeet hankeideansa nuorisovaltuuston kokoukseen 18.11.2015 Kaupungintalolle. Nuorisovaltuusto valitsee äänestämällä ne ideat, jotka saavat rahoitusta. Hankkeet toteutetaan keväällä 2015.

 Hakulomake, hankehaun säännöt sekä muut materiaalit ovat verkossa osoitteessa www.turku.fi/nuorisovaltuusto.

Turun nuorisovaltuusto on vaaleilla valittu sitoutumaton turkulaisnuoria edustava vaikuttajaryhmä, joka ajaa nuorten etuja.

Lisätiedot:

Nuorisosihteeri Mirja Teräs p. 044 907 2969

mirja.teras@turku.fi

Turun nuorisopalvelut
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Lähiajovaloilla ajava autoilija huomaa pimeässä liikkuvan jalankulkijan noin 40 metrin etäisyydeltä, kun taas heijastinta käyttävä jalankulkija näkyy jopa noin 150 metrin etäisyydeltä. Siksi hämärän ja pimeän aikaan ulkona liikkuessa on aina käytettävä laadukasta, CE-merkinnällä varustettua heijastinta. Jalankulkijalla paras paikka heijastimelle on oikealla puolella noin puolen metrin korkeudella.

”Juuri nyt, iltojen pimetessä, on oikea aika laittaa heijastin heilumaan. Pienellä ja yksinkertaisella tavalla parannat omaa turvallisuuttasi merkittävästi, kun taas lipaston laatikossa lojuva heijastin ei auta ketään. Ja pikku vinkkinä, lemmikinkin havaittavuus paranee huomattavasti, kun kaulapannassa tai talutushihnassa on heijastin”, muistuttaa johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Älä ole Yrmy, ole loistava!

Kohta polkupyöriin voi asentaa myös vilkut

Pyöräilijän tulee käyttää valoja pimeän tai hämärän aikaan.  Valoja edellytetään myös silloin, kun näkyvyys on huono. Etuvalo on pakollinen, mutta myös takavaloa on hyvä käyttää. Myös pyöräilijään kiinnitettävät valaisimet ovat sallittuja, esimerkiksi otsalamppua voi käyttää polkupyörän ajovalona. ”Uudet LED-valaisimet ovat parhaimmillaan hyvin tehokkaita. Oman näkyvyyden lisäksi pyöräilijöiden olisi hyvä muistaa, että polkupyörien valot eivät saa häikäistä muiden ajoneuvojen kuljettajia. Laissa ei määritellä tarkkoja rajoja häikäisylle, mutta kanssakulkijat kannattaa huomioida myös tässä asiassa”, huomauttaa erityisasiantuntija Timo Kärkkäinen.

Lokakuun 2015 alusta alkaen polkupyöriin voi asentaa myös suuntavalaisimet eli vilkut. Myös muut keltaiset tai ruskeankeltaiset sivuille suunnatut valaisimet ovat lokakuun alusta alkaen sallittuja polkupyörissä.

Valojen lisäksi pyöräilijän on huolehdittava pyörän heijastimista. Uudessa pyörässä tulee olla etu-, taka- ja poljinheijastimet sekä heijastimet pyörän sivuilla tai heijastavat renkaat.

Lisätietoja

johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, jussi.pohjonen@trafi.fi, p. 029 5345 310. Twitterissä @JussiPohjonen

erityisasiantuntija Timo Kärkkäinen, timo.karkkainen@trafi.fi, p. 0295345380 (polkupyörän valot ja heijastimet)

Turun kulttuurilautakunnan avustusten ja apurahojen hakuaika alkaa 1.10. klo 10 ja päättyy 30.10. klo 16. Turkulaisille kulttuurialan yhdistyksille, työryhmille ja taiteilijoille suunnattuja tukia on jaossa n. 1,2 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Pääpaino on ammattilaisten työskentelyn tukemisessa, mutta osa avustussummasta kohdennetaan harrastustoiminta-avustuksiin.

Yhdistykset ja työryhmät voivat hakea joko toiminta-avustusta tai projektiavustusta tiettyyn hankkeeseen. Uutena avataan haku projekteille, joilla edistetään osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Näin halutaan tukea hankkeita, joissa taiteellisen sisällön lisäksi luodaan hyvinvointivaikutuksia, sosiaalista tasavertaisuutta tai edistetään kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä.

Ammattitaiteilijoiden apurahat ja vuoden työskentelyyn tarkoitettu Aboa-apuraha ovat myös haussa lokakuun aikana.

Hakuprosessi on sähköinen. Lisätietoa ja anomuslomakkeet löytyvät osoitteesta www.turku.fi/kulttuuriavustukset.

Lisätietoa:

Kulttuurisihteeri Mette Karlsson
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
p. 040 579 2770
mette.karlsson@turku.fi

www.turku.fi/kulttuuriavustukset

Ansökningstiden för Åbo stads kulturnämnds bidrag och stipendier börjar den 1 oktober kl. 10 och slutar den 30 oktober kl. 16. År 2016 utdelas till aboensiska samfund, arbetsgrupper och konstnärer inom kulturbranschen 1,2 miljoner euro. Fokus ligger på att stöda yrkesutbildade personers arbete, men en del av bidragen riktas till att stöda hobbyverksamhet.

Samfund och arbetsgrupper kan ansöka om verksamhetsbidrag eller projektbidrag för ett visst projekt. Det finns en ny ansökningskategori för projekt som främjar delaktighet, gemenskap och välfärd genom konst och kultur. Således vill man stöda projekt, genom vilka det utöver konstnärligt innehåll skapas välfärdseffekter eller social jämlikhet eller stadsbornas gemenskap främjas.

Stipendier för yrkeskonstnärer och Aboa-stipendiet som är avsett för ett års arbete kan också sökas i oktober.

Ansökningsprocessen sker elektroniskt. Mer information och ansökningsblanketter finns på adressen www.turku.fi/kulturbidrag.

Mer information:

Kultursekreterare Mette Karlsson
Åbo stads fritidssektor
tfn 040 579 2770
mette.karlsson@turku.fi

www.turku.fi/kulturbidrag

Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Suun ja hampaiden terveys kytkeytyy myös sydämen terveyteen. Suu on syytä pitää terveenä ja pyrkiä ehkäisemään suutulehduksia ennalta tehokkaalla omahoidolla. 

Suussa piileskelevät krooniset tulehdukset kannattaa hoitaa ajoissa, sillä ne voivat olla osana useiden kansantautien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien taustalla.

Suun sairauksista varsinkin hampaiden kiinnityskudosta tuhoava parodontiitti lisää sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

Suun sairauksia lisäävät esimerkiksi huono suuhygienia, tupakointi, perinnölliset tekijät sekä tietyt yleissairaudet ja lääkitykset, kuten huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes. Sairastumisriski suun sairauksiin, kuten muihinkin sairauksiin, vaihtelee kuitenkin yksilöittäin.

– Parodontiitti tuhoaa vähitellen hampaiden kiinnityskudoksia. Edetessään sairaus saa hampaat vähitellen irtoamaan ja heikentää yleisterveyttä sekä kokonaishyvinvointia, huomauttaa Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja, hampaiden kiinnityskudossairauksien erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen.

Parodontiitti ylläpitää elimistössä matala-asteista tulehdusta, joka edistää myös sydänsairauksien kehittymistä. – Tulehtunut ienkudos voi olla jopa kämmenen laajuinen, Heikkinen toteaa.

Ientaskuista bakteerit pääsevät verenkiertoon, joten suun tulehduksilla on hyvä mahdollisuus levitä myös muualle kehoon.

– Riski koskee kaikkia, mutta erityisesti läppä- ja muita sydämen rakennevikoja sairastavia, jotka ovat vaarassa sairastua hengenvaaralliseen sydämen sisäkalvon bakteeritulehdukseen, toteaa Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne.

Parodontiitti etenee hitaasti ja on aluksi jopa oireeton. Hoitamattomana se voi edetä vaikea-asteiseksi ja -hoitoiseksi. Siksi säännöllinen hammaslääkärin tutkimus ja hoito on tärkeää. Mitä aiemmin sairaus löydetään, sen helpommin se saadaan kuriin.

Terve suu turvaa myös sydäntä – näin pidät suun kunnossa:

• Harjaa hampaat aamuin illoin fluoritahnalla.
• Puhdista hammasvälit päivittäin.
• Muista terveelliset ruokailutottumukset.
• Jos tupakoit, lopeta ja tarvittaessa hae apua lopettamiseen.
• Käy säännöllisesti suun ja hampaiden tutkimuksessa hammaslääkärillä.
• Jos suu vaivaa, hakeudu hoitoon ajoissa.

Sydänliitto ja Hammaslääkäriliitto ovat tiivistäneet yhteistyötään väestön terveellisten elintapojen edistämiseksi. Sydänliiton tuore pääsihteeri Tuija Brax tapasi elokuussa Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen toimijoita ja tutustui yhteistyömuotoihin sekä Hammaslääkäriliiton muuhun terveyden edistämisen toimintaan.

Lisätietoja:

Anna Maria Heikkinen, Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja, hampaiden kiinnityskudossairauksien erikoishammaslääkäri, anna.m.heikkinen@helsinki.fi, p. 050 567 6113

Mikko Syvänne, Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri, p. 09 7527 5227

Hammaslääkärliiton Suunterveys-sivut: http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys 

Sydänliitto, Sydan.fi: http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/suunterveys-vaikuttaa-sydamen-terveyteen 

Peruskouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa syntyi valtakunnallisesti 267 rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa vuosien 2012–2014 aikana. Paloista ja palovaaroista 14 sattui Varsinais-Suomen alueella. Näistä 14 tapauksesta vain yhdessä yritettiin alkusammutusta. Alkusammutus myös sammutti palon.

Koulutukset alkoivat keväällä 2015

Pelastuslaitos järjesti vuoden 2015 alussa koulujen turvallisuusvastaaville kouluturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Koulutuspäivien aiheina oli mm. oppilaitoksissa järjestettävät turvallisuuskävelyt sekä alkusammutustaidot. Kolmeen erillisen koulutuspäivään osallistui kaikkiaan 90 koulujen turvaopettajaa tai turvallisuusvastaavaa Varsinais-Suomen alueelta. Jokaiselle osallistujalle jaettiin mukaan turvallisuutta tukevaa materiaalia, jota voidaan hyödyntää koulun turvallisuuden parantamisessa. Koulutuspäivien palaute oli positiivista, joten hanketta jatketaan uusilla koulutuspäivillä tämän syksyn aikana.

Syksyn 2015 koulutuspäivillä mukana myös Lounais-Suomen poliisi

Syyskuun lopulla pidetään kolme saman sisältöistä koulutuspäivää, joihin kuhunkin mahtuu 30 koulutettavaa. Koulutuspäivien aiheina ovat mm. ensiaputaidot ja niihin liittyvät välineet sekä turvallisuuteen liittyvien sähköisten materiaalien hyödyntäminen omatoimisessa varautumisessa. Myös poliisilla on puheenvuoro tämänkertaisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus ja koulutuksessa jaettava materiaali ovat ilmaisia.  

Taustaa hankkeelle

Valtioneuvosto teki 14.6.2012 periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Tässä ohjelmassa on esitetty eri toimenpiteitä yhteiskuntamme turvallisuuden kehittämiseksi. Yksi turvallisuuden kehittämistoimenpiteistä on turvallinen oppimisympäristö. Tavoitteena on kehittää koulujen omatoimista varautumista mahdollisten vaaratilanteiden varalle.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastasi valtakunnalliseen haasteeseen laatimalla peruskouluille turvallisuutta parantavan koulutusohjelman. Ohjelma kulkee nimellä VarTu – Varsinaissuomalaista Turvallisuutta. Turvallisuuskoulutuksien sisältö perustuu kouluilta tulleisiin toiveisiin.

Peruskouluista pelastuslaitoksen kumppaneita

Hanke perustuu kumppanuusajatukseen, josta hyötyvät molemmat osapuolet. Kumppanuuskouluille tarjotaan koulutusten ja neuvonnan lisäksi mahdollisuutta verkostoitua muiden koulujen turvallisuusvastaavien kanssa. Pelastuslaitos odottaa puolestaan kouluilta sitoutumista henkilöstönsä, oppilaidensa ja heidän kotiensa turvallisuustietouden parantamiseen oman koulunsa osalta.

Kaikkia Varsinais-Suomen peruskoulujen rehtoreita on lähestytty kutsulla, jossa heillä on mahdollisuus ilmoittaa koulunsa pelastuslaitoksen kumppaniksi.

Lisätietoja hankkeesta

• riskienhallintapäällikkö Petri Tassila, p. 050 433 0253 tai petri.tassila@turku.fi

• Pelastuslaitoksen verkkosivuilla lisää taustatietoja hankkeelle: www.vspelastus.fi/vartu  

• VarTu-hanke Twitterissä #vartu ja Instagramissa @vartukoulut, #vartu.

• Hankkeen nimi, VarTu – Varsinaissuomalaista Turvallisuutta, on peruskouluille järjestetyn nimikilpailun tulos. Nimen keksi Vaisaaren koulun 8E-luokka (2014).

Media on tervetullut tutustumaan VarTu-koulutukseen

Media on tervetullut tutustumaan VarTu-koulutukseen Luolalan paloasemalle tiistaina 29.9.2015 klo 13.30 alkaen. Tuolloin ohjelmassa on toiminnallisia harjoituksia. Tilaisuudessa on mahdollisuus haastatella pelastuslaitoksen sekä koulujen edustajia.

Tiedotusvälineitä pyydetään ilmoittamaan saapumisestaan sähköpostilla maanantaihin 28.9. klo 12 mennessä: pelastuslaitos.tiedotus@turku.fi. Luolalan paloasema sijaitsee osoitteessa Luolalankatu 1, 21100 Naantali.

tiedottaja Maria Nykyri, p. 040 173 5239 tai maria.nykyri@turku.fi

Syksyn 2015 yhteishaku päättyi eilen tiistaina.  Jyväskylän ammattikorkeakoulussa oli tarjolla sata opiskelupaikkaa. Hakijoita  oli yhteensä 2069, joista 746:lla oli ykköstoiveena JAMK.

Sosiaali- ja terveysalalla kilpailtiin 60 opiskelupaikasta. Sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikoista puolet on varattu päiväopintoihin ja puolet monimuotototeutukseen. Monimuotototeutukseen oli ensisijaisia hakijoita 182, heistä 20 saa opiskelupaikan. Monimuotokoulutus näyttääkin lunastaneen paikkansa. Päivätoteutukseen ensisijaisia hakijoita oli sairaanhoitajaksi 178 ja kätilöksi 171. 40 paikkaa tavoitteli yhteensä 1206 henkilöä.

Logistiikan monimuotototeutus oli  JAMKissa haussa kolmen vuoden tauon jälkeen ja sitä tavoitteli yhteensä 329 henkilöä, joista ensisijaisia hakijoita oli 174. Vetovoimaluku oli 8,70.  

Myös  Saarijärven Tarvaalan Biotalousinsituutissa toteuttava agrologi (YAMK)-koulutukseen hakeneiden määrään oltiin tyytyväisiä:

 – Kevään yhteishaussa YAMK-agrologeissa valtakunnallinen vetovoima oli 1,79. Nyt se oli JAMKissa 2,05, teknologiayksikön markkinointikoordinaattori Tanja Minkkinen kertoo.

Rakennusmestari (AMK) -koulutus käynnistyy tammikuussa Jyväskylässä Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. 20 opiskelupaikkaa tavoitteli 256 henkilöä, joista 161 oli ensisijaista.

Alkuvuodesta 2016 käynnistyy myös muuntokoulutuksia monimuotototeutuksena: insinööri AMK (hakuaika 14.9. - 20.10. klo 15) on tarkoitettu vanhanmuotoisen opisto- tai ammatillisen korkea-asteen insinööreille tai tekniikan ja liikenteen alalta teknikko-tutkinnon tehneille sekä tieto- ja viestintätekniikan insinööri AMK (hakuaika 5.- 23.10. klo 15), jonne hakevilla on oltava pohjalla 120 op tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmaan soveltuvia opintoja. Muuntokoulutuksiin haetaan JAMKin nettsivujen kautta www.jamk.fi.

Lisätietoja:
Hakijapalvelut, 040 556 0409, hakijapalvelut(a)jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tunnettu venäläinen toisinajattelija Artemi Troitski saapuu Suomeen julkistamaan odotetun kirjansa Venäläinen karmageddon. Tervetuloa Troitskin lehdistötapaamiseen Rosebudin Makkaratalon kirjakauppaan (Citycenter, Kaivokatu 5 A) keskiviikkona 7.10. kello 14.

Venäläinen karmageddon julkistetaan samana iltana kello 19 alkaen ravintola Dubrovnikissa (Eerikinkatu 11). Illan aluksi haastatellaan Artemi Troitskia uutuuskirjasta, jossa tämä muun muassa esittää "suomalaisille naapureilleen kolmen venäläisen käskyn muodossa käytännönläheisen vastauksen kysymykseen, joka on lännessä tällä hetkellä monien huulilla: miten toimia Venäjän kanssa?" Luvassa myös venäläisen rockin puuhamiehenä ja historioitsijana tunnetun Troitskin dj-keikka sekä venäläisen rockin legendan, Televizor-yhtyeen johtohahmo Mihail Borzykinin soolokeikka. Tilaisuudessa julkistetaan myös suomenkielisen Novaja Gazetan uusin numero ja Venäjän kirjallisuuden seuran lehti Ajan kohina. 

Tunnettu toisinajattelija Artemi Troitski sai vuonna 2011 seitsemän kunnianloukkaussyytettä venäläisen virkavallan ja kulttuurieliitin taholta. Kolmen vuoden kuluttua hän muutti Tallinnaan. Mitä tapahtui? Miten Venäjään oikein pitäisi suhtautua? Mitä ohjeita Troitski antaa suomalaisille? Entä vaivaako venäläisiä protestoijia tappiomieliala ja toimittajia ja kulttuurieliittiä itsesensuuri ja konformismi?

Venäjällä 2000-luvun alkua sanottiin Putinin vakauden ajaksi. Venäläinen karmageddon on terävän havainnoijan ja taitavan kynänkäyttäjän suorasukainen analyysi Venäjän nykytilasta ja siitä, miten siihen on päädytty. Kirja kertoo troitskilaisella huumorilla höystettynä, miten maan tilanne muuttui ”karmageddoniksi”, joka lähentelee avointa sotatilaa. Troitskin huumori on nerokas sekoitus satiiria ja ironiaa, minkä takia kirja on vakavista aiheista huolimatta myös viihdyttävää luettavaa. Kirjan on rautaisella ammattitaidolla kääntänyt Anton Nikkilä.

Artemi Troitski (s. 1955) on yksi putinismin vastaisen opposition näkyvimmistä mielipidevaikuttajista. Hän tuli tunnetuksi 1980-luvulla venäläisen rockin puhemiehenä ja historioitsijana, ja 1990-luvulla hän perusti Venäjän Playboyn. Nykyään Troitski kirjoittaa poliittisia kolumneja, tekee radio-ohjelmia ja luennoi venäläisestä yhteiskunnasta, kulttuurista ja journalismista eri maiden yliopistoissa. Häneltä on aiemmin suomennettu teos Terveisiä Tšaikovskille – Rock Neuvostoliitossa (1988) sekä kolumnikokoelmat Kiinnostavia aikoja – Kirjoituksia 90-luvun Venäjältä (1999) ja Venäjän viimeinen diversantti (2007).

Artemi Troitski: Venäläinen karmageddon

Into-tieto, nidottu 229 sivua, suositushinta 27 €, ISBN: 978-952-264-445-9

Suomentaja: Anton Nikkilä

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätiedot: sanna.lehtinen@intokustannus.fi / 050 378 2647

Painokelpoinen kansikuva ja kirjailijakuva.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku päättyi eilen 22. syyskuuta. SeAMKin kahdeksaan haussa olleeseen AMK-koulutukseen oli yhteensä 2174 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 926.

Keväällä SeAMKin odotukset ylittänyt korkeakoulujen yhteishaku jatkoi samaa linjaa myös syksyllä hakijamäärien suhteen. Ensimmäistä kertaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestettävä rakennusmestarin monimuotokoulutus keräsi paljon hakijoita. Siihen oli peräti 161 ensisijaista hakijaa 20 aloituspaikkaa kohden (vetovoimaluku 8,05).

- Koulutuksen järjestämisellä Jyväskylässä pyrimme vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin, ja näin hyvä hakijamäärä osoittaa myös sen, että alueella on tarvetta tällaiselle osaamiselle, kertoo SeAMK Tekniikan yksikön johtaja Jorma Nevaranta.

Edellissyksyn yhteishakuun verrattuna suosiotaan jatkoi ja kasvatti sosiaali- ja terveysala, johon oli yhteensä 636 ensisijaista hakijaa 82 aloituspaikkaa kohden. SeAMKin vetovoimaisin hakukohde oli monimuotototeutuksena järjestettävä sosionomikoulutus, johon haki yhteensä 198 ensisijaista hakijaa 20 aloituspaikkaa kohden (vetovoimaluku 9,90). 

Hakemusten ja hakijoiden hakukelpoisuuksien tarkistaminen jatkuu 16.10.2015 saakka. Valintakoekutsut lähetetään aikaisintaan 19.10.

Lisätietoja medialle:
rehtori Tapio Varmola, p. 020 124 5002
opintoasiainpäällikkö Hanna-Mari Rintala, p. 020 124 5144

FAKTALAATIKKO:

Korkeakoulujen yhteishaussa hakija voi hakea samalla yhteishakulomakkeella kuuteen korkeakoulujen hakukohteeseen, jotka hän hakemuksessaan priorisoi. Haun kohteena on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta.

Ensisijaiset hakijat = Hakijat, jotka ovat valinneet tietyn SeAMKin tutkinto-ohjelman ensimmäiseksi hakukohteekseen.

Kaikki hakijat = Kaikki ne hakijat, jotka ovat valinneet SeAMKin tutkinto-ohjelman joksikin kuudesta mahdollisesta hakuvaihtoehdostaan.

Monimuotototeutus = Monimuotototeutuksena järjestettävät koulutukset on pääasiassa mahdollista suorittaa työn ohessa. 

Päivätoteutus = Päivätoteutus on pääsääntöisesti päiväsaikaan arkena tapahtuvaa koulutusta. AMK-tutkintoon johtavissa päiväopinnoissa käytetään monenlaisia opiskelutapoja.

Vetovoimaluku = Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa tarjolla oleviin aloituspaikkoihin.

Koska tarve turvapaikanhakijoiden hätämajoitustiloille on edelleen kasvanut, Turussa otetaan käyttöön ensi viikon aikana Runosmäen koulun tilat. Kouluun voidaan hätämajoittaa noin 240 turvapaikanhakijaa. Toiminnasta koulussa vastaa Suomen Punainen Risti.

SPR:n Varsinais-Suomen piiri pyysi 1.9.2015 Turun kaupunkia kartoittamaan ja nopeasti osoittamaan tilaa turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen. Turun kaupungin Kiinteistötoimiala kartoitti nopealla aikataululla hätämajoitustilavaihtoehtoja. Kartoituksen perusteella mahdollisiksi vaihtoehdoiksi valikoituivat Pernon koulu, Kastun koulu, Runosmäen koulu, Niuskalan huoltokoti, entinen retkeilymaja ja Mäntykoti. 

Turun kaupunginhallitus päätti 7.9.2015, että kaikki kartoitetut vaihtoehdot ovat SPR:n käytettävissä ja että ne valmistellaan hätämajoitustiloiksi. Ensivaiheessa käyttöön otettiin Pernon koulun ja entisen retkeilymajan tilat. 

Seuraavaksi käyttöön otetaan siis Runosmäen koulun tila, joka on tänään saanut rakennusluvan muutoksen. Kiinteistön paloturvallisuutta joudutaan lähipäivien aikana edelleen kohentamaan ja koulu voidaan ottaa hätämajoituskäyttöön ensi viikon aikana. Seuraavassa vaiheessa otetaan tarpeen mukaan käyttöön Kastun koulun tilat sekä Mäntykodin tilat. 

Runosmäen koulun sivurakennuksessa toimii tällä hetkellä kirjasto, mutta itse koulu on tyhjä. Koulussa on noin 20 tilapäiseksi hätämajoitustilaksi muutettavaa luokkahuonetta, ruokasali ja liikuntasali.  

Avoin yleisötilaisuus Runosmäessä

Uuden tilanteen johdosta Turun kaupunki järjestää tiistaina 29.9.2015 klo 18 - 19.30 avoimen yleisötilaisuuden Runosmäen nuorisotalon isossa salissa (os. Piiparinpolku 13). Tilanteesta kertomassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat edustajat SPR:stä, poliisista, maahanmuuttovirastosta sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Turun kaupungin johdosta paikalle saapuu muun muassa kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Turun kaupunki järjesti aiemmin tässä kuussa vastaavanlaiset yleisötilaisuudet Hirvensalossa ja Pansiossa.

Lisätietoja: 

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, p. 050 5590 224, aleksi.randell@turku.fi
Rakennusvalvontajohtaja Reima Ojala, p. 0500 829 048, reima.ojala@turku.fi

Kasvinsuojelussa yleisesti käytetyn glyfosaatin hyväksymisaikaa on jatkettu 30.6.2016 asti. Asiasta päätettiin EU:n pysyvän komitean kasvinsuojeluainejaoston kokouksessa Brysselissä tällä viikolla. Alun perin päätös aineen käytöstä kasvinsuojelutehoaineena piti tehdä tämän vuoden loppuun mennessä.

Tutkimustulokset ovat nostaneet esiin glyfosaatin mahdollisen syöpävaarallisuuden. Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi elokuussa raportin, jossa se esittää yleisesti käytössä olevan kasvinsuojelutehoaineen glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi.

EU:ssa kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden arviointityö on jaettu jäsenmaiden kesken. Glyfosaattia koskevan arvion on tehnyt Saksa. Saksalaiset ovat  arvioineet IARC:n  tekemän tutkimusraportin, ja arvio on ollut muiden jäsenvaltioiden  kommentoitavana.

- Antamassaan päätöksessä komissio on joutunut myöntämään aikalisää glyfosaatin lisäksi myös usealle muulle tehoaineelle. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että komissiolla on päätettävänään satoja tehoaineita ja resurssit päätösten valmistelemiseksi ovat rajatut. Glyfosaatin saaman julkisuuden vuoksi komissio joutuu erityisesti paneutumaan asiaan, jotta erilaiset väittämät siitä saadaan läpinäkyvästi ja perusteellisesti käsiteltyä EU-tasolla, Tukesin kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Kaija Kallio-Mannila sanoo.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA järjestää syyskuun lopulla asiantuntijakokouksen, missä glyfosaatin syöpävaarallisuutta käsitellään seuraavaksi. Komission päätös glyfosaatin käytöstä voidaan tehdä vasta, kun EFSA on saanut päätelmät kaikista arvioinnin osa-alueista valmiiksi.

Kuinka paljon tavallinen ihminen altistuu glyfosaatille? Saako lasten leikkipaikoilla käyttää glyfosaattia ja onko glyfosaatista vaaraa lemmikeille? Tukesinfo-verkkolehdestä löytyy vastauksia pinnalla oleviin kysymyksiin (linkki: http://verkkolehti.tukes.fi/glyfosaatin-kaytto-kasvinsuojelussa-puhuttaa/#post-658 )

Lisätietoja:

johtaja Kaija Kallio-Mannila, p. 029 5052 036

sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi

Tukesin aiemmat tiedotteet aiheesta:

EU:n päätös glyfosaatin hyväksyttävyydestä valmistuu syksyn aikana

Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa

Kuluva vuosi on ollut maatalousyrittäjille poikkeuksellisen vaikea. Yrittäjiä ovat koetelleet Venäjän pakotteet, laskeneet tuottajahinnat ja tukipolitiikka. Myös harvinaisen kylmässä ja sateisessa kesässä on riittänyt vastusta. Tänä vuonna jos koskaan moni viljelijä joutuu miettimään erityisellä herkkyydellä yrityksen kannattavuutta ja maksuvalmiuttaan. Eurojen vähetessä myös oma hyvinvointi voi olla koetuksella ja uupuminen uhkaa helpommin.

Jotta uupumukseen osattaisiin tarttua riittävän ajoissa, on Mela parhaillaan Varhaisen välittämisen koulutuskierroksella. Koulutus on suunnattu sidosryhmähenkilöille, kuten viranomaisille, lomittajille ja tuotantoneuvojille, jotka työnsä puolesta kohtaavat uupuneita viljelijöitä.

Koulutuksessa muistutetaan varhaisen välittämisen tärkeydestä sekä käydään varhaista välittämistä läpi yksityisyydensuojan ja vaitiolovelvollisuuden näkökulmasta. Lisäksi tilalla vierailevia henkilöitä rohkaistaan huolen puheeksi ottamiseen ja pohditaan konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla uupunutta yrittäjää voidaan auttaa eteenpäin.

Varhaisen välittämisen toimintamalli
Mela lanseerasi varhaisen välittämisen mallin muutamia vuosia sitten yhteistyössä MTK:n tuottajaliittojen ja eri hanketoimijoiden kanssa. Kipinä mallin luomiseen syntyi, kun havaittiin, että maatiloilla on paljon pahoinvointia, mutta vain vähän tukea. Ajatuksena oli luoda yrittäjäkunnalle varhaiseen tukeen vastaavanlainen malli kuin palkansaajapuolella jo oli olemassa.

Varhaisen välittämisen malli on luotu tilanteeseen, jossa työntekijän työkyvyssä alkaa ilmetä ongelmia ja terveys reistailee. Ajatuksena on, että kun tilalla vieraileva henkilö havaitsee ongelmia yrittäjän terveydessä tai työkyvyssä, hän osaa puuttua tilanteeseen ja ohjata yrittäjää oikeanlaisen avun piiriin.

Lisätiedot:
Työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari, Mela, pirjo.saari@mela.fi, puh. 0400 341 390
Järjestöagronomi, MTK Keski-Suomi, Pertti Ruuska, pertti.ruuska@mtk.fi; puh. 040 551 5769

Varhaisen välittämisen sidosryhmätilaisuus, Nikolainsali 6, 28.9.2015 klo 12–16.
Tilaisuus on tarkoitettu henkilöille, jotka työnsä puolesta ovat tekemisissä maatalousyrittäjien kanssa.
Itse tilaisuus on medialta suljettu, mutta median edustajat ovat tervetulleita haastattelemaan tilaisuuden puhujia ennen tai jälkeen tilaisuuden.

Tilaisuuden ohjelma luettavissa on Melan nettisivuilla:
http://www.mela.fi/sites/default/files/tiedostot/tyohyvinvointi/Tapahtumakalenteri/varhaisen_valittamisen_kutsu_jyvaskyla_20150928.pdf

50 vuotta täyttäneistä naisista joka kolmannella ja miehistä joka viidennellä murtuu ranne, nikama tai lonkka osteoporoosin eli luuston haurastumisen vuoksi. Ensimmäisen murtuman jälkeen seuraavan murtuman todennäköisyys on kaksin- jopa viisinkertainen.

• Osteoporoosiperäiset luunmurtumat aiheuttavat lähes 400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Silti osteoporoosin hoidon piirissä on aiempaa vähemmän potilaita. Minne valtaosa korkean riskin potilaista on kadonnut?
• Miten voi ehkäistä lääkkeettömästi luunmurtumia?
• Duodecimin Osteoporoosin käypä hoito –suositus antaa selkeän suosituksen D-vitamiiniannostuksesta osteoporoosia sairastaville. Silti D-vitamiiniin liittyy paljon ristiriitaisia kantoja julkisuudessa. Voiko D-vitamiinin yliannostus olla haitallista väestötasolla?
• Luusto tarvitsee mm. kalsiumia ja D-vitamiinia. Me syömme kuitenkin ruokaa – emme ravintoaineita. Miten kertoa luustoterveellisestä ravitsemuksesta kansalaisille?

 MEDIASEMINAARI LOUNAAN MERKEISSÄ:

Luustoliitto järjestää Mediaseminaarin to 1.10. klo 11.00–13.00 Ravintola VLTAVA, kabinetti Havel (4. krs), Helsinki (rautatieaseman vieressä).

Luennoitsijoina ovat:

• ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, professori Hannu Aro
• tutkijatohtori, dosentti, ETT (ravitsemustiede) Heli Viljakainen
• kuntoutujapuheenvuoron pitää monien murtumien nainen Anneli Kerminen

Tarjoamme lounaan. Tarjoilua varten ilmoittautumiset ma 28.9. klo 12 mennessä toimistosihteeri Lauri Väänänen (sähköposti: toimisto@luustoliitto.fi). Ilmoita samalla mahdollinen erityisruokavaliosi

Mari Raukola on valittu täydentämään Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n (PSKK) yritysneuvontaa. Uutena yritysneuvojana 40-vuotias Raukola aloittaa maanantaina 2.11.2015. PSKK:n rekrytointi käynnistettiin, kun Jaana Koivisto-Virtanen siirtyi Pälkäneelle hoitamaan elinkeinoasioita. 

Mari on koulutukseltaan liiketalouden tradenomi. Kankaanpäässsä kahden pojan ja puolison kanssa asuva Raukola odottaa innolla uutta pestiään. 

– Hienoa ottaa uusi haaste vastaan. Odotan kovasti, että pääsen auttamaan aloittavia yrittäjiä alkutaipaleella ja saan olla yritysten kehityksessä mukana, Mari Raukola toteaa. 

Uuteen työhönsä Mari siirtyy verotoimistosta. 

– Elinkeinoverotus ja maa- ja metsätalousyrittäjien veroasiat ovat tulleet tutuksi. Uskon, että tästä on hyötyä myös uudessa työssäni. Toivon, että pystyn tekemään itseni helposti lähestyttäväksi – aina saa häiritä, se kuuluu palveluajatteluuni, Raukola korostaa. 

PSKK:n toimitusjohtaja Marko Rajamäki on tyytyväinen, että rekrytointi saatiin onnistuneesti päätökseen. 

– Yritysneuvonnassa meillä on selkeä tarve lisävoimille. Marilla on jo tarvittavaa osaamista niin aloittavien kuin kehittävien yritysten neuvontaan ja täydennystä työkalupakkiin on luvassa työkavereilta ja laajalta yhteistyökumppaniverkostolta, Rajamäki toteaa.

Lisätietoja:

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, toimitusjohtaja Marko Rajamäki, 040 717 7578, marko.rajamaki@pskk.fi

Espoon seurakunnat tarjoavat väliaikaista hätämajoitusta 40 alaikäiselle turvapaikanhakijalle. Nuoret ovat tänään majoittuneet Velskolan leirikeskukseen Pohjois-Espooseen. Pyyntö hätämajoituksen järjestämiseen tuli Espoon kaupungilta.

”Seurakunnat tarjoavat tilan ja Espoon kaupunki vastaa varsinaisesta toiminnasta. Tässä vaiheessa on sovittu majoituksesta ensi tiistaihin asti”, kertoo seurakuntayhtymän hallintojohtaja Risto Hämäläinen.

Espoon kaupunki on keskittynyt vastaanottamaan yksin maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.  Heitä on jo sijoitettuna Espoon perhe- ja ryhmäperhekotiin sekä Rinnekotiin.

”Espoon seurakunnat käynnistävät parhaillaan monenlaisia tukitoimia turvapaikanhakijoiden pitkäjänteiseen auttamiseen ja kotouttamiseen. Lisäämme esimerkiksi Luetaan yhdessä -ryhmiä, joissa pääsee opiskelemaan suomenkieltä vapaaehtoisten johdolla”, kertoo Tapiolan kirkkoherra Päivi Linnoinen.

Seurakunnat ovat myös järjestäneet lipaskeräyksiä Eurooppaan saapuneiden pakolaisten auttamiseksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Esimerkiksi Tapiolassa kerättiin viikossa yli 16 000 euroa. Lisäksi yhteinen kirkkoneuvosto myönsi syyskuun alussa 40 000 euron avustuksen samaan tarkoitukseen.

Lisätietoja

Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja Risto Hämäläinen, 050 350 9595, risto.hamalainen@evl.fi

Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Päivi Linnoinen, 050 379 9038, paivi.linnoinen@evl.fi

Haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet:
Bazar Kustannus Oy, markkinointi- ja viestintäkoordinaattori Katariina Vuori, katariina@bazarkustannus.fi, 040 5489810