Quantcast
Channel: Julkaise tiedotteet helposti ja nopeasti - ePressi
Viewing all 10517 articles
Browse latest View live

Återvinning av textilier inspirerar företagare till att tänka kreativt

$
0
0

Sydvästra Finlands Avfallsservice med samarbetspartners driver ett återvinningsprojekt för textilier. Projektet uppmuntrar företag till att utveckla nya produkter av avlagda textilier. Bland annat Pumpa Design Ab:s nyaste produkt Hevi-setti skapades inspirerat av projektet.

Återvinningsprojektet för avlagda textilier, som drivs av Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) med samarbetspartners, söker aktivt användare som kan utnyttja de insamlade textilierna – till exempel tunna och skira, ljusgenomsläppande gardiner.

Maria Laaksonen, grundaren av Pumpa Design Ab, hade tidigare stött på en nyhet om hur endast få frukter tas hem från butiken i en återanvändbar fruktpåse fastän de flesta vill minska på användningen av plastpåsar. Laaksonen såg potential i de ljusgenomsläppande gardinerna och tog tag i utmaningen. Så uppstod Pumpa Design Ab:s nyaste produkt Hevi-setti.

Med en söm och en silikonögla för att sluta påsen omvandlades de gamla ljusgenomsläppande gardinerna till lätta fruktpåsar. En egen fruktpåse av avlagda textilier gläder miljövännen under butiksresan: mängden plastavfall minskar och gamla textilier får ett nytt liv.

– Om du kommer ihåg att ta med dig nyckeln när du skall till butiken, kommer du också ihåg att ta med dig de återanvändbara fruktpåsarna. Tack vare fästningshaken fungerar Hevi-setti även som nyckelring. En liten, färggrann förvaringspåse som är lätt att bära med sig innehåller två återanvändbara påsar i olika storlekar. Påsarna är tillverkade av lätt och rengjort returtyg, berättar Maria Laaksonen.

Sydvästra Finlands Avfallsservice har redan länge arbetat för att utveckla återvinningen av textilier, först regionalt och nu även som en del av ett nationellt projekt.

– Textil 2.0-projektet, som förverkligades av LSJH med samarbetspartners, gav upphov till Telaketju-projektet som har som målsättning att befrämja återvinning av textilier nationellt. Det är fint att vi samtidigt kan fungera som en inspirationskälla för företag och uppmuntra till en ny typ av företagsutveckling inom textilindustrin, konstaterar miljöutbildare Miia Jylhä från LSJH.

Under Skärgårdens miljömässa i Pargas kan man vid Sydvästra Finlands Avfallsservice infopunkt bekanta sig med fruktpåsarna som tillverkats av återvunna textilier. Infopunkten finns på mässan lördagen den 10 juni klockan 10–14. Genom att delta i en frågesport med återvinningstema vid infopunkten kan man vinna en egen Hevi-setti. Vid LSJH:s infopunkt får du också information on förebyggandet av uppkomsten av avfall, avlagda textilier och återvinning av material samt om hemmets avfallsservice.

LSJH är med på Skärgårdens miljömässa i Pargas centrum (på parkeringen intill Köpmansgatan) lör 10.6. kl. 10–14. Evenemanget är gratis.

 

Tilläggsuppgifter:

LSJH:s miljöutbildare Miia Jylhä, tfn 020 728 2114, miia.jylha@lsjh.fi

Maria Laaksonen, tfn 050 361 1479, maria@pumpadesign.fi

Bekanta dig med fruktpåsarna: https://www.weecos.com/fi/item/hevi-setti-kestopussit-2kpl-sailo


Myöhään alkanut istutusurakka jatkuu heinäkuun alkuun

$
0
0

"Etelä-Suomen männyntaimet ovat jo maassa ja kuusenistutuksetkin ohi heinäkuun alkuun mennessä", toteaa metsänhoitopäällikkö Tuomo Vehmas Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

Alueen taimista on mäntyä 54,2 %, kuusta 45,7 % ja loput - hyvin pieni osa - koivua. Alkukesästä istutettava määrä on hiukan syysistutusta suurempi.

Varsin kiireinen ja säiden takia hiukan myöhässä käynnistynyt istutuskausi on nyt puolessa välissä. Valtion maille istutetaan Etelä-Suomessa tänä vuonna 8,3 miljoonaa tainta, kun Metsähallituksen kokonaismäärä on n. 24 miljoonaa tainta. Edellisvuoteen verrattuna taimimäärä on kasvanut.
 
"Uudistamisketjussa pyritään varsinkin rehevien maiden osalta nopeampaan uudistamisketjuun, joka helpottaa istuttajan työtä ja antaa taimelle paremman kilpailuasetelman muuhun pintakasvillisuuteen verrattuna", kertoo metsänhoitoesimies Mika Anttila.

Taimimäärän ohella myös ostopalveluna hankittujen istutustöiden määrä on hiukan suurempi edellisvuoteen verrattuna. Omat metsurit istuttavat keskimäärin noin 50 työpäivää vuodessa.

Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, Metsänhoitoesimies Mika Anttila, 040 727 3183

Director of Sexpo selected as Chair of WAS Sexual Rights Committee

$
0
0

Sexpo’s Executive Director, Dr. Tommi Paalanen (Finland), was elected as the Chair of the Sexual Rights Committee of the World Association for Sexual Health (WAS) in May during the 23rd WAS World Congress in Prague. Paalanen has a doctoral degree in Social Sciences and he is specialised in sexual ethics.

WAS has facilitated sexual health through education, health promotion and networking for over three decades. In recent years, WAS has also become involved in advocating changes in public policy to recognise sexual health and rights as key ingredients in overall health and social justice.

“The Sexual Rights Committee monitors the implementation and breaches of sexual rights worldwide, and promotes sexual rights at different levels: with officials, professionals, general public and marginalised groups. The latest publication ‘Fulfil’ deals with sexual rights of young people at policy level. WAS aims to get sexual rights included in binding human rights legislation and ratified by states”, explained Dr. Paalanen.

In 2014 WAS updated The Declaration of Sexual Rights and Dr. Paalanen was part of the task force. Sexpo translated the Declaration into Finnish. Promoting sexual rights is an essential part of Sexpo's work. In recent years, Sexpo has been paying particular attention to the realisation of the sexual rights of young people and people with special needs.

 

More information:
Tommi Paalanen
+358 50 469 2937, tommi.paalanen@sexpo.fi

Picture: Jaakko Jaskari

Sexpon toiminnanjohtaja kansainvälisen seksuaalioikeuskomitean puheenjohtajaksi

$
0
0

Sexpon toiminnanjohtaja, VTT Tommi Paalanen on valittu Seksuaaliterveyden maailmanjärjestön (WAS) seksuaalioikeuskomitean puheenjohtajaksi. Valinta tehtiin toukokuussa seksuaaliterveyden maailmankonferenssissa Prahassa. Luottamustehtävä on nelivuotinen.

Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö on vuonna 1978 perustettu kansainvälisen seksologian yhteistyöjärjestö. Sen tehtävä on vahvistaa seksuaalista hyvinvointia edistämällä seksuaalioikeuksien toteutumista.

“Seksuaalioikeuskomitea valvoo seksuaalioikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti ja edistää seksuaalioikeuksia viranomaisten, ammattilaisten, suuren yleisön ja vähemmistöjen keskuudessa. Komitean viimeisin julkaisu ‘Fulfil’ käsittelee nuorten seksuaalioikeuksia käytännön tasolla. Maailmanjärjestön tavoitteena on saada seksuaalioikeudet osaksi sitovaa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä", kertoo Tommi Paalanen.

Vuonna 2014 WAS päivitti Seksuaalioikeuksien julistuksen, jonka laatimisessa Sexpon toiminnanjohtaja oli mukana. Paalanen myös vastasi julistuksen suomentamisesta. Seksuaalioikeuksien edistäminen on olennainen osa Sexpon työtä. Viime vuosina Sexpossa on kiinnitetty huomiota varsinkin nuorten ja erityistä tukea tarvitsevien seksuaalioikeuksien toteutumiseen.

 

Lisätietoja:
Tommi Paalanen
050 469 2937, tommi.paalanen@sexpo.fi

Kuva: Jaakko Jaskari

Lahden 20. kansainvälinen julistetriennale 2017 palkitut

$
0
0

Julkaisuvapaa 8.6.2017 klo 19.00

Tänä vuonna Lahden kansainvälisen julistetriennalen 2017julistesarjoja on neljä. A-sarjassa ovat aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet, B-sarjassa ympäristöjulisteet, C-sarjassa erikoisteemalla itsenäisyys suunnitellut julisteet sekä D-sarjassa kaupalliset julisteet. Itsenäisyyssarja suunnattiin opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille suunnittelijoille Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Tänä vuonna kaikki kolme pääpalkintoa, Grand Prix, Tapani Aartomaa Prix ja Lahti Prix jaettiin Saksaan. Kaikki pääpalkinnon saaneet osallistuivat Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet –sarjaan. Ympäristöjulisteiden voitto meni Puolaan ja itsenäisyysjulisteiden erikoissarjan voitti suomalainen graafikko. Kunniamainintoja ansiokkaille julisteille kansainvälinen jury jakoi kaikkiaan kahdeksan kappaletta. Ne menivät Iraniin, Ranskaan, Saksaan, Slovakiaan ja Taiwaniin. Kunniakirjat menivät yhtä lukuun ottamatta A-sarjan julisteille, yksi kunniamaininta jaettiin kolmen ympäristöjulisteen sarjalle.

Kansainvälisen juryn jäsenistöön kuuluvat graafinen muotoilija Fons Hickmann Saksasta, graafinen suunnittelija Tomasz Boguslawski Iranista, graafinen muotoilija Erich Brechbühl  Sveitsistä ja graafinen suunnittelija Klaus Welp Suomesta sekä Puolasta graafinen muotoilija Parisa Tashakori, joka toimi myös kansainvälisen juryn puheenjohtaja.

Lahden julistetriennale 2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Palkitut

Pääpalkinnot

Grand Prix 3500 €
Jianping He,
Saksa / Germany, Design X Taipei / Design X Taipei, 2015
A Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet

1. palkinto, Grafia Tapani Aartomaa Prix 3000 €
Mark Bohle,
Saksa / Germany, Nam nam! / Yum-Yum!, 2015
A Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet

2. palkinto, Lahti Prix 1700 €
Yuan Wang,
Saksa / Germany, Uwe Loesch Polis-julisteita / Polis Posters by Uwe Loesch,
2016
A Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet

Lauri Tarasti -palkinto ympäristöjulisteelle 3000 €
Piotr Depta-Kleśta, Puola / Poland, Viestijuoksu / Relay Race, 2016

Itsenäisyyssarjan palkinto 2000 €
Eemi Räsänen,
Suomi / Finland, Eepos / Epic, 2016

 

Kunniakirjoja

A Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet

André Baldinger, Toa Vu-Huu
Ranska / France, Alastomat huulet / Naked Lips, 2016
François Caspar;
Ranska / France, Juhlista maapalloa – Grafiikan juhla / Celebrate the Earth – Fête du graphisme, 2015
Andreas Golde, Saksa / Germany, Taide & Design / Art & Design, 2014
Götz Gramlich & Klaus Staeck, Saksa / Germany, Staeck / Gramlich (näyttely) /
Staeck / Gramlich (exhibition), 2015
Mykola Kovalenko, Slovakia, Putoava taivas / Falling Skies, 2014
Mehdi Mahdian, Iran, Dramaattinen sitaatti / Dramatic Quote, 2015
Simon Roth, Saksa / Germany, Simultanhalle 2014 / Simultanhalle 2014, 2014

B
Ympäristöjulisteet
Chun-Wei Chen, Taiwan, Nähty.Savusumua, kolmen julisteen sarja / Seen.Smog, a poster series of three, 2015­

 

Julistetriennalen yhteistyökumppanit:
Askon Säätiö / Asko Foundation, Grafia ry, Grano Oy, JCDecaux, Julisteen ystävät -kilta / Posters Friends Guild, Lahden tori / Lahti Market Square, Lauri Tarasti, Mikkelin kuvitustriennale / Mikkeli Illustration Triennial, Opetus- ja kulttuuriministeriö / Ministry of Culture and Education, Valopalkki Oy.


Lisätietoja
Lahden museot
Hanna Suihko, tutkija, Julistemuseo, +358 44 4164 184
Tuija Vertainen, amanuenssi, Taidemuseo, +358 44 4164 448
Birgitta Harju, myyntisihteeri, +358 50 398 4403
www.lahdenmuseot.fi

Medialle voittajatöiden kuvat ovat saatavilla osoitteessa:
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/tiedotusvalineille/
Käyttäjätunnus: media@lahtimuseo.net
Salasana: #2014aBc

 

Lahden 20. kansainvälinen julistetriennale 2017 palkitut

$
0
0

Tänä vuonna Lahden kansainvälisen julistetriennalen 2017julistesarjoja on neljä. A-sarjassa ovat aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet, B-sarjassa ympäristöjulisteet, C-sarjassa erikoisteemalla itsenäisyys suunnitellut julisteet sekä D-sarjassa kaupalliset julisteet. Itsenäisyyssarja suunnattiin opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille suunnittelijoille Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Tänä vuonna kaikki kolme pääpalkintoa, Grand Prix, Tapani Aartomaa Prix ja Lahti Prix jaettiin Saksaan. Kaikki pääpalkinnon saaneet osallistuivat Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet –sarjaan. Ympäristöjulisteiden voitto meni Puolaan ja itsenäisyysjulisteiden erikoissarjan voitti suomalainen graafikko. Kunniamainintoja ansiokkaille julisteille kansainvälinen jury jakoi kaikkiaan kahdeksan kappaletta. Ne menivät Iraniin, Ranskaan, Saksaan, Slovakiaan ja Taiwaniin. Kunniakirjat menivät yhtä lukuun ottamatta A-sarjan julisteille, yksi kunniamaininta jaettiin kolmen ympäristöjulisteen sarjalle.

Kansainvälisen juryn jäsenistöön kuuluvat graafinen muotoilija Fons Hickmann Saksasta, graafinen suunnittelija Tomasz Boguslawski Iranista, graafinen muotoilija Erich Brechbühl  Sveitsistä ja graafinen suunnittelija Klaus Welp Suomesta sekä Puolasta graafinen muotoilija Parisa Tashakori, joka toimi myös kansainvälisen juryn puheenjohtaja.

Lahden julistetriennale 2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Palkitut

Pääpalkinnot

Grand Prix 3500 €
Jianping He,
Saksa / Germany, Design X Taipei / Design X Taipei, 2015
A Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet

1. palkinto, Grafia Tapani Aartomaa Prix 3000 €
Mark Bohle,
Saksa / Germany, Nam nam! / Yum-Yum!, 2015
A Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet

2. palkinto, Lahti Prix 1700 €
Yuan Wang,
Saksa / Germany, Uwe Loesch Polis-julisteita / Polis Posters by Uwe Loesch,
2016
A Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet

Lauri Tarasti -palkinto ympäristöjulisteelle 3000 €
Piotr Depta-Kleśta, Puola / Poland, Viestijuoksu / Relay Race, 2016

Itsenäisyyssarjan palkinto 2000 €
Eemi Räsänen,
Suomi / Finland, Eepos / Epic, 2016

 

Kunniakirjoja

A Aatteelliset, sosiaaliset ja kulttuurijulisteet

André Baldinger, Toa Vu-Huu
Ranska / France, Alastomat huulet / Naked Lips, 2016
François Caspar;
Ranska / France, Juhlista maapalloa – Grafiikan juhla / Celebrate the Earth – Fête du graphisme, 2015
Andreas Golde, Saksa / Germany, Taide & Design / Art & Design, 2014
Götz Gramlich & Klaus Staeck, Saksa / Germany, Staeck / Gramlich (näyttely) /
Staeck / Gramlich (exhibition), 2015
Mykola Kovalenko, Slovakia, Putoava taivas / Falling Skies, 2014
Mehdi Mahdian, Iran, Dramaattinen sitaatti / Dramatic Quote, 2015
Simon Roth, Saksa / Germany, Simultanhalle 2014 / Simultanhalle 2014, 2014

B
Ympäristöjulisteet
Chun-Wei Chen, Taiwan, Nähty.Savusumua, kolmen julisteen sarja / Seen.Smog, a poster series of three, 2015­

 

Julistetriennalen yhteistyökumppanit:
Askon Säätiö / Asko Foundation, Grafia ry, Grano Oy, JCDecaux, Julisteen ystävät -kilta / Posters Friends Guild, Lahden tori / Lahti Market Square, Lauri Tarasti, Mikkelin kuvitustriennale / Mikkeli Illustration Triennial, Opetus- ja kulttuuriministeriö / Ministry of Culture and Education, Valopalkki Oy.


Lisätietoja
Lahden museot
Hanna Suihko, tutkija, Julistemuseo, +358 44 4164 184
Tuija Vertainen, amanuenssi, Taidemuseo, +358 44 4164 448
Birgitta Harju, myyntisihteeri, +358 50 398 4403
www.lahdenmuseot.fi

Medialle voittajatöiden kuvat ovat saatavilla osoitteessa:
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/tiedotusvalineille/
Käyttäjätunnus: media@lahtimuseo.net
Salasana: #2014aBc

 

Miljonääriksi 500 päivässä - Kutsu tiedotustilaisuuteen ti 13.6.2017 klo 8:00-9:00

$
0
0

Mitä Lauri Salovaaran miljonääriprojektissa tapahtuu? Mihin firmoihin Lauri neuvonantajineen on lähtenyt mukaan? Entä mikä on omistusten arvo kun 110/500 päivää on kulunut?


Tervetuloa tiedotustilaisuuteen tiistaina 13.6.2017 klo 8:00-9:00. Tilaisuus pidetään maamme paraatipaikalla Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevassa kattohuoneistossa nimeltä Top Lounges (Eteläesplanadi 12, 6. krs.). Paikalla Laurin ja neuvonantajien lisäksi yritysten edustajat. Ilmoittautuneita 34 (tilanne 08.06.2017).

Tilaisuuden kulku: 

7:30-8:00 aamiainen

8:00-9:00 tiedotustilaisuus
1. Mitä projektille kuuluu?
2. Missä firmoissa ollaan mukana?
3. Mikä on omistusten arvo nyt? 


Ilmoittautumiset tilaisuuteen spostilla lauri@laurisalovaara.com tai 0405268205/Lauri.

Tilaisuus lähetetään FB-livenä osoitteessa http://www.facebook.com/miljonaariksi500paivassa

Projektin sivusto ja kuvamateriaalia medialle http://www.1000000.fi/

Kuminapeltoa ympäröivä maankäyttö vaikuttaa pölyttäjäyhteisöön

$
0
0

Tehomaatalouden ja sen aiheuttaman maiseman yksinkertaistumisen vuoksi pölyttäjähyönteiset ovat ajautuneet maailmanlaajuiseen kriisiin. Vaikka Suomessa maisema on monimuotoisempaa, on täälläkin syytä miettiä, mikä merkitys peltoa ympäröivällä maankäytöllä on pellolla vieraileviin pölyttäjähyönteisiin. 

Pitkä valoisa kasvukausi on valttikortti kuminan viljelyssä
Suomi on yksi maailman johtavista kuminan tuottajista halliten maailmanmarkkinoista 20–30 prosentin osuutta. Kuminaa viedään Suomesta yli 40 maahan ja sen viljely onkin muuttumassa yhä suositummaksi. Kuminaa viljellään hyvän taloudellisen tuoton takia, sillä Suomen kesän pitkien päivien ansiosta sen eteeristen öljyjen pitoisuus kasvaa korkeaksi ollen poikkeuksellisen aromikasta. Kumina on myös maamme yksi tärkeimmistä hyönteispölytteisistä viljelykasveista. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella äskettäin valmistuneessa pro gradu –tutkielmassa selvitettiin Keski-Suomen 22 kuminapeltoa ympäröivän maankäytön vaikutuksia kukkakärpäsiin ja muihin pölyttäjähyönteisiin.

Pölyttäjähyönteiset tukevat viljelytuotantoa
Kukkakärpäset ovat aikuisina pölyttäjiä, mutta toukat elävät monissa erilaisissa elinympäristöissä, joissa ne käyttävät ravintonaan esimerkiksi lahopuuta ja kirvoja. Siksi voi hyvinkin olla, että kuminapeltoa ympäröivä maiseman vaihtelevuus ja tietyt maankäyttömuodot vaikuttaisivat pellolla vierailevien kukkakärpästen runsauteen. Pro gradu –tutkielmassa havaittiinkin kukkakärpästen lajimäärän kasvavan sekametsien osuuden kasvaessa ja maatalousmaan osuuden pienentyessä. Vastaavasti mesipistiäisten määrä kasvoi, kun maatalousmaan osuus maisemassa kasvoi ja havumetsien määrä väheni. Myös järvillä havaittiin olevan vaikutusta, sillä järvien mukanaolo maisemassa vähensi kukkakärpästen laji- ja yksilömäärää.

Tulokset kuulostavat ristiriitaisilta, mutta kertovat lähinnä pölyttäjähyönteisryhmien erilaisesta biologiasta. Kimalaiset ja mehiläiset hyötyvät pientareista ja monipuolisesta maatalousympäristöstä, kun taas iso osa kukkakärpäsistä viettää toukkavaiheensa metsässä.” kertoo pro gradu –tutkielman tekijä Jenni Toikkanen. ”Jos viljelijä haluaa runsaan pölyttäjäyhteisön kuminapellolleen, hän varmistaa, että pellon ympärillä on sekametsiä ja monimuotoista maatalousympäristöä”, jatkaa Toikkanen.

Lisätietoja:

Kuvatekstit:

  1. Jenni Toikkasen pro gradu -tutkielmassa selvitettiin peltoa ympäröivän maankäytön vaikutuksia kuminapellon pölyttäjähyönteisiin
  2. Kukkakärpäset ovat tärkeitä kuminan pölyttäjiä. Kumina on koiranputkelta näyttävä kukkakasvi. 

Helsinki Samba Carnaval vie joukkoliikenteen poikkeusreitille huomenna lauantaina

$
0
0

Lauantaina 10.6.2017 Helsingin keskustaan kannattaa suunnata jalkaisin, sillä Helsinki Samba Carnaval täyttää kadut iltapäivällä. Kulkueen ajan osa raitiovaunuista liikennöi poikkeusreitillä, minkä lisäksi osa kaduista suljetaan liikenteeltä. Kulkueita odotetaan seuraamaan 25 000 - 40 000 katsojaa.

Koko perheen kaupunkifestivaali Helsinki Samba Carnaval järjestetään tänä vuonna 27. kerran. Senaatintori täyttyy karnevaalivaunuista lauantaina jo aamuvarhain ja iltapäivällä torin valtaavat upeisiin fantasia-asuihin pukeutuneet tanssijat ja soittajat. Varsinainen karnevaalikulkue lähtee liikkeelle kello 15 reittinään Senaatintori – Unioninkatu – Pohjoisesplanadi – Mannerheimintie – Aleksanterinkatu (Mikonkadulle asti).

Kulkueet kestävät noin kolme tuntia ja tänä aikana kadut on suljettuna muulta liikenteeltä. Kulkueet aiheuttavat muutoksia myös raitiovaunuliikenteeseen erityisesti Aleksanterinkadun ja Senaatintorin läheisyydessä. Raitiovaunujen poikkeusliikenteestä tarkempaa tietoa saatavilla HSL:n tiedotteesta: www.hsl.fi/liikennetiedotteet/2017/helsinki-samba-carnaval-kulkue-aiheuttaa-poikkeuksia-lauantaina-106-10244

KARNEVAALIPÄIVÄN OHJELMA 10.6.2017:

Lavastevaunujen kasaaminen alkaa Senaatintorilla klo 8.00. Päivän aikana torilla nähdään mm. capoeiristojen pelirinki sekä sambakulttuurin bahialaisista juurista muistuttavien, afrobrasilialaiseen perinneasuun pukeutuvien Baianoiden tervehtiminen.

Sambakarnevaalien avajaiset kello 14–15 Senaatintorilla

  • Hulahula Suomi -haaste
  • Karnevaalien suojelija Aira Samulin sekä karnevaalikuninkaalliset Anna-Maija Tuokko ja Matti Puro
  • Suomen sambakoulujen yhteinen rumpuryhmä Suomi-bateria ja kaikkien Suomen sambakoulujen lipunkantajaparit 
  • Brasilian suurlähettiläs ja kulkuenauhan leikkaus

Karnevaalikulkue

  • Ensimmäinen kulkue lähtee kello 15 Senaatintorilta. Kulkueiden kesto yhteensä noin 3 tuntia.

Sambakoulujen kulkuejärjestys

1. União da Roseira, Tampere
2. Samba el Gambo, Kokkola
3. Samba Maracanã ja Força Natural, Lahti
4. Samba Carioca, Turku
5. Império do Papagaio, Helsinki
6. Samba Tropical, Seinäjoki

Lisäksi mukana vierailevia esiintyjiä sambakoulujen välissä sekä Sambic-tanssiryhmä kulkueen lopussa. Kilpailevien sambakoulujen kulkuetarinat ovat luettavissa osoitteessa www.samba.fi/helsinki-samba-carnaval/helsinki-samba-carnaval-2/

Karnevaalien jatkot, Baile do Carnaval kello 21–04 Apollo Live Clubilla

Karnevaalien virallisissa jatkobileissä esiintyy Stadin oma sambakoulu Império do Papagaio tuoden tullessaan tuulahduksen Brasiliasta. Livemusiikista vastaa Brazilian Locomotiva, joka tuo lauteille uuden show’nsa ja täyttää lavan soittajilla, solisteilla ja tanssijoilla. Boom Shakalaka-radioshown Sabor DJ:t pitävät huolen tanssimenosta aamuun asti. Apollo Street Barin puolella tunnelmaa nostattaa brassimusiikin suurtietäjä DJ Mikulation.


Lisätietoja:

Helsinki Samba Carnaval
Tiedottaja Liisa Oksanen, lissu@roseira.net, p. 040 418 1179

www.samba.fi

Facebook: www.facebook.com/Helsinki-Samba-Carnaval-R-383748404994201

Sambakulkueiden tarinat: www.samba.fi/helsinki-samba-carnaval/helsinki-samba-carnaval-2

Kuvat: Mikael Rantalainen

Gofore valittiin Euroopan parhaiden työpaikkojen kärkeen – rennon ammattimainen työkulttuuri pohjana myös kansainväliselle kasvulle

$
0
0

Suomen paras työpaikka on nyt myös Euroopan ehdotonta eliittiä. Tulevaisuuden digitaalisia palveluja kehittävä Gofore palkittiin Euroopan 2. parhaana työpaikkana Pariisissa torstaina 8.6. järjestetyssä Great Place to Work -gaalassa. Kovaan ammattitaitoon sekä rentoon ja avoimeen ilmapiiriin luottava yritys luottaa työkulttuurin voimaan myös kansainvälistymisessään.  

”Goforen toiminnan sydämenä, käsinä ja jalkoina ovat innostuneet ja alansa huippua olevat työntekijämme. Palkinto on osoitus siitä, että meille äärimmäisen tärkeät ihmiset myös vilpittömästi viihtyvät työssään, emmekä ole vain Suomen paras työpaikka, mutta myös Euroopan ehdotonta kärkeä”, iloitsee yhtiön kulttuurista ja osaamisista vastaava johtaja Erkki Salminen.

Goforen upea työkulttuuri on esimerkki tavasta johtaa uudistumiskykyisiä yrityksiä, joita muuttuvassa maailmassa tarvitaan:

”Tässä ajassa muutoskyvykkäimmät ja rohkeasti eteenpäin katsovat yritykset pärjäävät. Olemme ymmärtäneet, että tämä saavutetaan inspiroituneiden ihmisten, yhteisen oppimisen sekä avoimuuden avulla. Sama kulttuurimuutos näkyy tällä hetkellä hienosti myös asiakaskunnassamme – digitalisoituva maailma tarvitsee palveluiden kehittämisen lisäksi myös työn ja toimintatapojen uudistamista”, jatkaa Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki.

Toukokuussa vahvistetun Leadin-kaupan myötä Gofore on aidosti kansainvälinen firma ja toiminnan laajentaminen Euroopassa on luonnollinen osa yrityksen kasvupolkua. Vahva työkulttuuri toimii loistavana pohjana kansainvälistymiselle ja kärkisijoitus kertoo, että Gofore on myös Euroopan tasolla houkutteleva työnantaja.

Kovaa kasvua ja entistä tyytyväisempiä työntekijöitä

Kasvu uusille markkinoille ei tarkoita vain liiketoiminnan laajentumista, mutta myös uusia työmahdollisuuksia yrityksen työntekijöille. Goforen johtamistapa korostaa laaja-alaista uuden etsimistä, niin yrityksenä kuin yksilötasolla. Innostavat ja omaa kehittymistä tukevat työtehtävät ovat avoimen kulttuurin ytimessä, ja kansainvälisten mahdollisuuksien tarjoaminen on yksi tapa luoda entistä parempaa työyhteisöä.

”Alansa parhaiden ammattilaisten palkkaaminen on meille tärkeää. Olemme aina uskoneet vahvasti siihen, että työstään syttyvät ihmiset myös inspiroivat asiakkaitamme. Näin huippuasiantuntijuus ja asiakasarvon tuottaminen yhdistyvät ja lopputuloksena on tyytyväinen asiakas. Onnistumisista iloitsevat kaikki”, Salminen lisää.

Yrityksen kehitysvauhti on huimaa, mutta alusta lähtien Goforen arvoissa ykkösenä on ollut, että yritys on jokaiselle mahdollisimman hyvä paikka tehdä töitä. Vuosittainen nousu Great Place to Work -sijoituksissa yhdistettynä jatkuvaan kasvuun todistavat tämän. Viime vuonna yritys sijoittui kuudenneksi Euroopan listalla. Aiemmin tänä vuonna Gofore valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi, ja 3. parhaaksi vuosina 2015 ja 2016.

Great Place to Work Europe -listalle valittiin 100 yritystä 2 340 yrityksen joukosta. Lista perustuu Great Place to Workin toteuttamiin kansallisiin tutkimuksiin 19 eri Euroopan maassa.

 

Lisätietoja:

Erkki Salminen
Johtaja, Kulttuuri ja osaamiset
+358 40 738 5650
erkki.salminen@gofore.com

Erkki on Pariisissa edustamassa Goforea. Hänet tavoittaa parhaiten puhelimitse tai tekstiviestillä, jolla voi jättää myös soittopyynnön.

Timur Kärki
Toimitusjohtaja
+358 40 828 5886
timur.karki@gofore.com

Riikka Nurminen
Markkinointi- ja viestintäjohtaja
+358 50 486 8600
riikka.nurminen@gofore.com

 

Viemäri- ja vesijohtotyö Kauppiaskadulla 7. - 21.6.2017

$
0
0

Viemäreiden saneeraus kaventaa vasemmanpuoleista ajokaistaa sekä jalkakäytävää Kauppiaskatu 13 kohdalla 21.6. saakka. Muutama parkkipaikka on myös pois käytöstä työmaan kahdalla. Haittaa ajosuunnassa Kauppatori. Työkoneita liikenteen seassa.

Hydrauliikkaratkaisuja globaaleille laitevalmistajille innovoiva Hydroline Oy haastaa toimialansa jätit Juuri Partners Oy:n sijoituksen siivittämänä

$
0
0

Huipputason hydrauliikkaratkaisuja globaaleille kone- ja laitevalmistajille toimittava siilinjärveläinen perheyhtiö Hydroline Oy hakee vahvaa kasvua ulkomailta Juuri Partners Oy:n miljoonasijoituksen siivittämänä. Alansa Suomen markkinajohtajan tavoitteena on tehdä maailman parasta piensarjatuotantoa laitevalmistajien vaativiin tarpeisiin.

Siilinjärvellä innovoidaan ja valmistetaan hydrauliikkaratkaisuja globaaleille teollisuusjäteille, joihin lukeutuvat muun muassa Agco, Bronto Skylift, Cargotec, John Deere, Normet ja Sandvik. Hydrauliikkasylintereihin erikoistuneen Hydroline Oy:n tuotteet ovat erittäin vaativalle asiakaskunnalle räätälöityä, liikkuvassa kalustossa käytettävää huipputeknologiaa. Juuri Partnersin tuore sijoitus yhtiöön on merkittävä osa kokonaisuudessaan noin 20 miljoonan euron rahoitusjärjestelyä. Toimialalla kokoluokassaan huomattava sijoitus mahdollistaa sekä kansainvälisen kasvun että alan vallitsevan kilpailuaseman haastamisen.

”Tarvitsemme lisäkapasiteettia, koska markkinalla pyyhkii todella hyvin. Juuri Partnersin sijoituksen avulla investoimme olemassa oleviin tuotantolaitoksiimme ja meillä on valmiudet osallistua markkinoiden konsolidaatioon. Kapasiteetin kasvattamisella tulee olemaan myös myönteinen työllistämisvaikutus”, kertoo Hydrolinen toimitusjohtaja Mikko Laakkonen.

Kolmannen polven perheyhtiö työllistää tällä hetkellä noin 250 työntekijää. Puolaan vuonna 2014 perustetulla tehtaalla työntekijöitä on parikymmentä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli 36 MEur, ja kuluvalle vuodelle ennakoidaan jopa noin 20 prosentin kasvua. Liikevaihdosta menee välillisesti vientiin peräti noin 95 prosenttia.

Perhe jatkaa enemmistöomistajana

Hydroline Oy on Juuri Partnersin ensimmäinen teollisen tuotannon sijoitus. Samalla se nostaa Juuren uuteen kokoluokkaan.

”Tässäkin sijoituksessa korostuu Juuri Partnersin toimintamalli portfolioyhtiöidensä vähemmistöomistajana ja yrittäjien strategisena kumppanina. Hydrolinelle oli erittäin tärkeää, että perheellä säilyy enemmistöomistus yhtiöstä kaupan jälkeenkin”, sanoo Juuri Partnersin Anita Ojala. ”Yhtiö on erittäin kiinnostavassa vaiheessa, merkittävän kasvun kynnyksellä. Kaiken kaikkiaan kysymyksessä on miljardien eurojen arvoinen markkina, jossa Hydrolinen ratkaisujen kaltaisilla high-end-tuotteilla on paljon otettavaa.”

”Juuri Partnersilla on toimintamme kehittämiseen erittäin samankaltainen filosofia kuin meillä.  Meille on tärkeää myös se, että Juuri uskoo perheyhtiöihin ja on tottunut toimimaan niiden kanssa”, Hydrolinen hallituksen puheenjohtaja Jukka Laakkonen myötäilee.”Rahoituksen lisäksi Juuri Partners tuo meille strategista osaamista toiminnan kansainväliseen laajentamiseen ja hallitustyöhön.”

Erottuvuutta tuotekehityksellä

Tänä vuonna 55-vuotista olemassaoloaan juhlivan Hydrolinen juuret ovat vahvasti Kuopion alueella, missä sijaitsee myös yhtiön pääkonttori. Kaikki yhtiön tuotekehitys sekä suurin osa tuotannosta tapahtuvat Siilinjärven tuotantolaitoksella.

Tuotekehitys onkin yhtiön vahva erottumistekijä ja ylpeyden aihe. Enemmistö alan globaaleista toimijoista valmistaa markkinalle suuren volyymin tuotteita, kun taas Hydroline on erikoistunut vaativien yläsegmentin ratkaisuiden tuottamiseen. Yhtiö tekee tiivistä tuotekehitysyhteistyötä asiakkaidensa rinnalla. Lisäksi sillä on jatkuvia kehityshankkeita yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Yksi tuoteportfolion uusimmista lisäyksistä on LEO (Lifecycle Efficiency Online), etäluettava, IoT-teknologiaan perustuva sylinterimallisto. IoT-ulottuvuus mahdollistaa muun muassa ääriolosuhteissa käytettävien laitteiden ennakoivan huollon ja sitä myötä kalliiden tuotantoseisokkien välttämisen.

Lisätietoja:

Anita Ojala, partner, Juuri Partners Oy, puh. 040 826 2085, anita.ojala@juuripartners.fi
Mikko Laakkonen, toimitusjohtaja, Hydroline Oy, puh. 040 505 1625, mikko.laakkonen@hydroline.fi
Jukka Laakkonen, hallituksen puheenjohtaja, Hydroline Oy, puh 040 709 6117, jukka.laakkonen@hydroline.fi

Juuri Partners Oy
Juuri Rahasto I Ky on suomalainen pääomasijoitusrahasto, joka rahoittaa vakiintuneita ja kannattavia pieniä ja keskisuuria yrityksiä Suomessa. Rahastoa hallinnoi Juuri Partners Oy. Juuri Partners tarjoaa kasvuhakuisille yrityksille uudenlaisen liiketoiminnan rahoitus- ja kehitysmuodon, jossa yhdistyvät aktiivinen vähemmistösijoitus, liiketoiminnan tuki sekä velkarahoitus. Rahaston koko on noin 80 miljoonaa euroa ja sen sijoittajina on merkittäviä suomalaisia institutionaalisia sijoittajia.

Hydroline Oy
Hydroline Oy on Suomen johtava, vaativaan käyttöön tarkoitettujen hydraulisylintereiden suunnitteluun, valmistamiseen ja elinkaaripalveluihin erikoistunut perheyritys. Yritys on perustettu vuonna 1962 Kuopiossa, ja työllistää tällä hetkellä noin 250 henkilöä. Hydrolinen asiakkaat ovat maailman johtavia kone- ja laitevalmistajia aloillaan. Yrityksellä on kaksi tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat Siilinjärvellä ja Puolan Stargardissa. Vuonna 2016 yrityksen liikevaihto oli noin 36 miljoonaa euroa.

Munuaistautirekisteri on säilytettävä

$
0
0

Suomen munuaistautirekisteri antaa tietoa munuaissairauden hoidon tasa-arvoisuudesta ja laadusta Suomessa. Rekisterin toiminta on uhattuna, koska THL on lopettamassa sen rahoituksen ilman, että korvaavaa rekisteriä ollaan perustamassa.

Suomen munuaistautirekisterin toiminta on uhattuna, sillä sen rahoittaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aikoo lopettaa rekisterin rahoituksen asteittain vuoteen 2019 mennessä. Rekisterissä on tiedot 99 prosentista dialyysissä olevista ja munuaisensiirron saaneista Suomessa. Rekisterin tietoa käytetään hoidon järjestämisen suunnitteluun sekä hoidon laadun kehittämiseen ja varmistamiseen. Tietoa hyödynnetään myös tieteellisessä tutkimuksessa.

– Munuaistautirekisteri tuottaa sairaanhoitopiirien ja alueiden välistä kansallista vertailutietoa munuaispotilaiden hoidon laadusta ja munuaissairauden takia hoidossa olevien määrästä tällä hetkellä ainoana Suomessa, muistuttaa Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Patrik Finne.

Suomessa toimii useita sairaanhoitopiirien erikoisalakohtaisia rekistereitä, jotka tuottavat tietoa hoitojaksosta pääasiassa sairaalan omaan käyttöön. Rekistereitä kehitetään ilman, että kukaan johtaa niiden myöhempää yhteensovittamista osaksi vertailukelpoista ja julkista laaturekisteriä. Samalla hyvin toimivien valtakunnallisten terveydenhuollon erillisrekistereiden rahoittamista ollaan lopettamassa. Sairaanhoitopiirien toimivat tai kehitteillä olevat rekisterit eivät munuaistautirekisterin tavoin ole kattavia eivätkä ne tuota valtakunnallista tietoa hoidon laadusta.

Munuais- ja maksaliiton eduskunnan maksa-, munuais- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Sari Tanus (KD) kysyy 2.6. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselle, miten hallitus aikoo varmistaa, että jo nyt hyvin toimivien laaturekisterien rahoitusperusta säilytetään.

– Hyvänä esimerkkinä hyvin toimineista terveydenhuollon laaturekistereistä on yli 50 vuotta toiminut Suomen munuaistautirekisteri. Kansainvälisessä rekisterivertailussa se on sijoitettu maailman seitsemän parhaan munuaistautirekisterin käyttöön. Suomen munuaistautirekisterin toimintaedellytykset on jatkossakin taattava. Rekisteri tulee saada laakisääteiseksi ja riittävä, vakaa rahoitus on turvattava jatkossa, Tanus sanoo.

Munuaistautirekisterin tuottama tieto vastaa kaikilta osin sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita turvata kansalaisille yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Tämä on mahdollista vain rekisterin tarjoamalla riippumattomalla tiedolla. Osana sote-uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, minkä myötä palveluiden käyttäjä voi itse valita palveluiden tuottajan julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Asiakkaan valinnanmahdollisuus voidaan turvata vain yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Hoitopaikan valinta ei saa pohjautua mielikuviin tai mainontaan, vaan tutkittuun tietoon.

Esimerkiksi Ruotsissa laaturekisterit ovat olleet keskeinen osa terveyspäätösten tiedolla johtamista jo pitkään. Myös Suomeen tarvitaan kattavat, julkiset laaturekisterit.

Lisätietoja
Patrik Finne
Vastaava lääkäri, Suomen munuaistautirekisteri
050 4270 800

Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258, sari.hogstrom@muma.fi

Sari Tanus
Kansanedustaja, erikoislääkäri
Munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaiden eduskunnan tukiryhmän puheenjohtaja
050 5121 303
sari.tanus@eduskunta.fi

www.munuainen.fi/munuaistautirekisteri
www.muma.fi

Lappeenrannan kaupunki ja Gasum sopimukseen biokaasun liikennekäytöstä

$
0
0

Lappeenrannan kaupunki ja Gasum  ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, joka edistää biokaasuautoilua ja kestävää kehitystä Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa. Sopimuksen mukaan Lappeenrannan kaupunkiyhtiöt korvaavat osan ajoneuvoistaan vähäpäästöisillä kaasuautoilla. Gasum toimittaa näihin autoihin kotimaista, edullista ja ympäristöystävällistä biokaasua. 

Sopimukseen liittyvä ensimmäinen biokaasuauto on nyt otettu käyttöön Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote). Auto on leasing-pakettiauto IVECO Daily. Sillä hoidetaan esimerkiksi Eksoten sisäisiä muuttoja ja kalustekierrrätystä. 

̶  Biokaasuautot ovat käyttökustannuksiltaan kilpailukykyisiä, ja niiden hankkiminen leasing-autoiksi on kokonaistaloudellista. Kaupan päälle tulee vielä ekologisuus, sillä nykypolttoaineisiin verrattuna biokaasu on huomattavasti ympäristöystävällisempää, perustelee hankintaa Eksoten logistiikkapäällikkö Henna Granqvist

Etelä-Karjalassa kaasun tankkauspisteitä on kaksi kappaletta, toinen Lappeenrannassa ja toinen Imatralla. Granqvist kertoo, että Eksoteen hankittavilla biokaasuautoilla on luonnollista ajoa näillä alueilla, joten kaasutankkaus on helppoa. 

Nyt Gasumin kanssa tehty yhteistyösopimus liittyy siihen, että Lappeenrannan kaupunki, sen konserniyhtiöt ja Eksote päättivät maaliskuussa 2017, että jatkossa ne hankkivat pääosin uusiutuvalla energialla käyviä autoja eli biokaasu- ja sähköautoja. 

̶  Kaasuautoilun edullisuus ja ympäristöystävällisyys kiinnostaa tällä hetkellä monissa kunnissa ja kaupungeissa ja on hienoa, että Lappeenrannan kaupunki toimii tässä suunnannäyttäjänä, sanoo Gasumin myyntipäällikkö Juha-Matti Koskinen

Kaupungille polttoainekustannussäästöjä 

Gasumin  ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyösopimuksen mukaan kaupunki ja sen yhtiöt sitoutuvat hankkimaan ja käyttämään vuoden 2017 loppuun mennessä vähintään 20 biokaasukäyttöistä henkilö-, paketti-, kuorma- tai jäteautoa. 

̶  Kaupungille sopimuksen tuomat kustannussäästöt ovat esimerkiksi 30 auton osalta yli 90 000 euroa, eli noin 30 000 euroa per vuosi. Säästö tulee polttoainekustannuksista, kertoo Lappeenrannan kaupungin innovatiivisia hankintoja kehittävä Markus Lankinen

Kaasuautoissa on tarkoitus käyttää vain biokaasua. Sen laskennallinen päästö on nolla. Päästövähenemä on täten suoraan korvattavien autojen päästöt. 

̶  Jos laskee, että kaupunkiyhtiöille tulisi yhteensä 30 biokaasuautoa ja 20 000 kilometriä, niin vuotuinen päästövähenemä olisi noin 100 tonnia CO2e. Hiilidioksidiekvivalentti eli CO2e kuvaa kaikkien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta, tarkentaa kaupungin yrityspalveluiden Wirman asiantuntija Petri Kero

Uudet biokaasulla kulkevat ajoneuvot tunnistaa jatkossa katukuvasta vihreästä biokaasumerkistä. Näin biokaasuautoilulle saadaan näkyvyyttä Etelä-Karjalassa ja teippauksilla kannustetaan muitakin siirtymään kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin. 

̶  Uskomme, että näiden autohankintojen myötä käynnistyy vähitellen myös paikallista biokaasutuotantoa, Lankinen sanoo.

Paikallisen biokaasutuotannon edistämiseksi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myönsi hiljattain Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle energiatukea Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen biokaasulaitokselle. Myönnetyn energiatuen suuruus on noin 2,2 miljoonaa euroa.

Kukkuroinmäen biokaasulaitoksessa on tarkoitus tuottaa uusiutuvaa energiaa biojätteistä ja jätevesilietteistä mädättämällä ne hapettomissa olosuhteissa biokaasuksi. Biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi, jota voidaan käyttää kaasuautojen polttoaineena.

Kuva 1: Gasumin biokaasumerkki, jota teipataan biokaasulla käyviin autoihin. Kuva: Gasum
Kuva 2: Eksoten logistiikkapäällikkö Henna Granqvist. Kuva: Laura Tikkanen
Kuva 3: Eksoten leasing-pakettiauto IVECO Daily, joka kulkee biokaasulla. Kuva: Laura Tikkanen

Lisätietoja:

Markus Lankinen, Lappeenrannan kaupunki, p. 040 7017328, markus.lankinen@wirma.fi
Henna Granqvist, Eksote, p. 040 146 3275, henna.granqvist@eksote.fi

 

 

 

 

Vt 5 Mikkelin kohta: Päällystystyöt alkavat Ristiinantiellä ja Sammonkadulla

$
0
0

Valtatie 5 Mikkelin kohdan urakkaan kuuluvan Ristiinantien ja Sammonkadun kiertoliittymän päällystystyöt tehdään 12.–15. kesäkuuta. Työt vaikuttavat liikennejärjestelyihin alueella.

Ristiinantien päällystystyö tehdään maanantain ja keskiviikon välisinä öinä 12.–14. kesäkuuta. Liikenne ohjataan väylällä kello 20.00–06.00 oheisen kartan mukaisesti.

Myös Sammonkadun kiertoliittymässä tehdään päällystystöitä. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä 14.–15.6. työt aloitetaan kello 20.00 liikenteenohjaajilla ja kiertoliittymä suljetaan hälytysajoneuvoja lukuun ottamatta liikenteeltä kokonaan kello 22.30–06.30. Linja-autot päästetään kiertoliittymän läpi aikataulujen mukaisesti.

Pahoittelemme töistä aiheutuvia liikennehaittoja.

Lisätietoja antavat

Pekka Jaakkola, Destia Oy puh. 0400 888241

Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto puh. 029 534 3536

Hanke verkossa

liikennevirasto.fi/vt5mikkelinkohta

facebook.com/vt5mikkelinkohta

Vt5 Mikkelin kohta -hankkeen parannustyöt tulevat hyödyttämään itäisen Suomen tieliikennettä ja Mikkelin kaupungin sisäistä liikennettä. Hankkeessa rakennetaan toinen ajorata ja lisäkaistoja Pitkäjärven ja Aseman välille sekä parannetaan eritasoliittymiä, katuja ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Ympäristöstä huolehditaan rakentamalla melu- ja pohjavesisuojauksia.  Hanke valmistuu vuonna 2017.


Kansainvälinen kesäkoulu paneutuu oppimisen prosesseihin aivotasolla

$
0
0

Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ja monitieteinen aivotutkimuskeskus järjestävät perinteisen kansainvälisen kesäkoulun “Understanding Learning in the Brain”. Se pidetään Mattilanniemen kampuksella 12–16.6.2017.

Kesäkoulu tuo yhteen noin 120 tutkijaa useista Euroopan maista ja yliopistoista. Tutkijat edustavat psykologian, neurotieteen, kasvatustieteen, kielitieteen ja matemaattisen informaation prosessoinnin aloja. Kesäkoulun tarkoituksena on tukea verkostoitumista, uuden tiedon jakamista ja menetelmällisen osaamisen kehittämistä oppimisen tutkimuksen ja aivotutkimuksen aloilla.

Kesäkoulun aloittaa Educational Neuroscience Symposium, jossa käsitellään teemoja neurotieteiden ja kasvatustieteiden rajapinnasta. Tavoitteena on tarkastella aivotutkimuksen mahdollisuuksia selvittää oppimisen prosesseja aivotasolla sekä silloin, kun koulu sujuu tavanomaisesti että silloin, kun oppimisessa on vaikeuksia. Tärkeä kysymys käytännön opetuksen kannalta on, miten neurotiede pystyy tukemaan tai antamaan suuntaviittoja opetuskäytäntöjen kehittämisessä.

Yksi symposiumin seitsemästä kutsuluennoitsijasta on professori Bruce McCandliss Stanfordin yliopistosta. Hän on tutkinut lukemisen ja matemaattisten taitojen aivoperustaa. Hänen esityksensä How brain circuits of attention influence symbolic learning in reading and mathematics kuullaan maanantaina 12.6. klo 12.30 alkaen.

Tiistaina ja keskiviikkona 13.–14.6. kesäkoulu jatkuu konferenssilla, jossa luennoitsijat kertovat uusinta tietämystään oppimisteorioista, oppimisen hermostollisesta perustasta, oppimisvaikeuksista ja oppimisvaikeuksien taustalla olevista riskitekijöistä. Ohjelman täydentää rajatummalle aivotutkijoiden joukolle suunnattu metodinen workshop, jossa perehdytään aivovasteiden analyysiin.

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan esityksiä Mattilanniemen Agoraan. 

Lisätietoja:

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, yliopistotutkija Piia Astikainen

puhelin:  +358408053480, sähköposti: piia.astikainen@jyu.fi

Tapahtuman ohjelma:

http://cibr.jyu.fi/en/training/brain-summerschool2017/scientific_program

 

 

Hallituksen panostettava rohkeasti uudistaviin tukiin

$
0
0

OECD kehottaa Suomea lisäämään elinkeinoelämälle merkittävää tutkimusrahoitusta.

OECD:n tuore maaraportti Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta on julkistettu. OECD suosittelee muun muassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä kokonaisuutena ja kehottaa tiivistämään korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä vuorovaikutusta.

”Sekä yksityinen että julkinen panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on vähentynyt. Tämä vaikuttaa Suomen uudistumiseen ja kasvuvauhtiin merkittävästi. Innovaatiorahoituksen leikkauksesta johtuen on Tekesissä ollut nähtävillä yritys- ja tutkimusorganisaatioiden verkottumisen vähentyminen. Verkottuminen ja yhteistyö on vähentynyt vuodessa jopa 25 %, joten nopeita toimia tarvitaan”, toteaa Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

Hallituksen puoliväliriihessä Tekesille esitettiin lisärahoitusta. Suunta on oikea, mutta määrällisesti riittämätön.

”Pääministeri Sipilä lupasi, että yritystuet perataan tarkemmin syksyn budjettikierroksella. Viimeistään tuolloin hallituksen olisi tehtävä rohkeita päätöksiä, ja siirrettävä painopistettä vahvasti uudistavien tukien suuntaan”, sanoo Soini.

Tutkimusten mukaan yritystuista vaikuttavimpia ovat erilaiset innovaatiotuet. Nämä tuet on suunnattu esimerkiksi yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen.

Perustutkimus ei hyödynny itsestään

Uudistumiseen ja kasvuun tarvitaan parempi tasapaino soveltavan ja perustutkimuksen rahoituksessa.

OECD:n raportissa todetaan, että poliittisilta päättäjiltä puuttuu kansallinen visio; uudistumisen ja osaamisen merkitys talouskasvun edellytyksenä on hiipunut. Tämän elvyttämiseksi tarvitaan yli hallinnonrajojen tehtävää näkemystä ja yhteistyötä.

Tutkimus ja Innovaationeuvosto (TIN) on tarttunut vision puutteeseen ja on muodostamassa Suomelle yhteistä päämäärää.

”Tutkimusorganisaatiot pitäisi saada paremmin mukaan Suomelle tärkeiden strategisten osaamisten kehittämiseen yhdessä elinkeinoelämän kanssa,” Soini toteaa.

”Tekes on mielellään omalla rahoituksellaan tukemassa tätä elinkeinoelämän uudistumiseen tähtäävää yhteistyötä. Meillä on olemassa valmiita toimintatapoja elinkeinoelämän ja tutkimuksen välillä ja uusia kumppanuusmalleja kehitellään. Nyt tarvitaan rohkeita satsauksia uudistumisen ja kasvun vauhdittamiseksi, Soini päättää.

Lisätiedot

Tomi Korhonen
tomi.korhonen@tekes.fi
p. 050 449 9575

Taike beviljade 691 000 euro i bidrag för handikapporganisationers kulturverksamhet och för kulturens tillgänglighet

$
0
0

Centret för konstfrämjande (Taike) har första gången beviljat bidrag för handikapporganisationers kulturverksamhet och för kulturens tillgänglighet. Bidragsformen har överförts till Taike från undervisnings- och kulturministeriet. De beviljade verksamhetsbidragen uppgick till 355 000 euro och specialbidragen till 336 000 euro.

Verksamhetsbidrag fick Joensuun Parafest ry, Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry, Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry och Teatteri Totti ry. Bidragsbeloppen varierande mellan 15 000 och 130 000 euro.

Specialbidrag fick 21 handikappsammanslutningar och andra aktörer. Bidragen är avsedda att främja handikapporganisationers kulturverksamhet och kulturens tillgänglighet. Exempelvis Turun lähiradioyhdistys ry i Åbo gör en egen serie av radioprogram för handikappade och Rinnekoti-Säätiö genomför tillsammans med Finlands nationalteater projektet Kulttuurikohtaaminen kotona (Kulturmöten hemma).

Kartläggningar av tillgänglighet utförs av Kulttuuriyhdistys Kuvio ry i Tammela samt VB-valokuvakeskus i Kuopio. Kajana stad utarbetar en tillgänglighetsplan för Kajana konstmuseum. Konstskolan Estradi i Villmanstrand gör för sin del upp en konstpedagogikplan för social konst som främjar jämlika hobbymöjligheter för barn, unga och vuxna med specialbehov. Pirkanmaan festivaalit – Pirfest ry i Tammerfors förbättrar sina festivalers tillgänglighet.

Totalt 26 organisationer och andra aktörer fick bidrag för handikapporganisationers kulturverksamhet och kulturens tillgänglighet. Antalet sökande var 46. Bidraget betalas ur tipsmedel.

Närmare information: Ulla Lassila, specialsakkunnig, ulla.lassila@taike.fi, 0295 330 860.

 

Verksamhetsbidrag, sammanlagt 355 000 euro 

Joensuun Parafestyhdistys ry, Joensuu, 15 000 € 
Parafest-kulttuurifestivaalin järjestäminen, toteuttaminen ja jatkuva kehittäminen

Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry, Hämeenlinna, 75 000 €
Kettukin toimintaan

Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry, Helsinki, 16 000 € 
Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry:n yleinen kulttuuritoiminta

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Helsinki, 119 000 €
Näkövammaisten kulttuuritoiminta

Teatteri Totti ry, Helsinki, 130 000 €
Viittomakielinen teatteritoiminta    

     

Specialbidrag, sammanlagt 336 000 euro

Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry, Helsinki, 12 000 €
Vertaistaide -projektiin

DanceAbility Finland ry, Helsinki, 15 000 € 
Kaaos Companyn kehittäminen integroiduksi ammattitanssiryhmäksi

Etelä-Karjalan Estradi ry, Lappeenranta, 5 000 € 
Taidekoulu Estradin sosiaalisen taiteen taidekasvatussuunnitelman laatiminen erityislasten, -nuorten ja -aikuisten yhdenvertaisen harrastusmahdollisuuden edistämiseksi 

Helsingin Lyhytaikaiskoti ja Työpaja Lyhty Ry, Helsinki, 25 000 €
Tuottaja-avusteisen toimintamallin kehittäminen osaksi kehitysvammaisille taiteilijoille suunnatun kulttuurityöpaja Valon toimintaa    

HelsinkiMissio ry, Helsinki, 5 000 €  
Resonaarigroup - kehitysvammaisten ja erilaisten oppijoiden ammattiyhtyeen toiminta

Kaarisilta Ry, Villähde, 30 000 €
Kaarisilta ry:n järjestämään ympärivuotiseen erityistaiteen galleria- ja taidenäyttelytoimintaan Helsingissä, Suomessa ja kansainvälisesti  

Kajaanin kaupunki, Kajaani, 5 000 €
Saavutettavuussuunnitelman laatimiseen normikriittisestä näkökulmasta ja saavutettavuuskoulutukseen Kajaanin taidemuseolla   

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Tampere, 20 000 € 
Vahvistetaan teatterin keinoin kehitysvammaisten henkilöiden vuorovaikutustaitoja ja kehitetään päätöksentekoa tukevia ryhmätoiminnan malleja   

Kehitysvammaliitto ry, Helsinki, 10 000 €  
Musiikki kuuluu kaikille - musiikkitapahtumiin saavutettavuutta kuvilla ja selkokielellä

Kulttuuriyhdistys Kuvio ry, Tammela, 5 000 € 
Esiselvitys vammaisyhteisöjen kulttuurin saavutettavuudesta Kuvion toiminta-alueella

Kuurojen Liitto ry, Helsinki, 80 000 €
Edistää ja järjestää monipuolista viittomakielistä kulttuuritoimintaa kaikenikäisille

Kynnys ry, Helsinki, 25 000 €   
Kynnys ry:n kulttuuritoiminnan yleinen rahoitus  

Mielenterveyden Keskusliitto ry, Helsinki, 25 000 €
Mielenterveyskuntoutujien omaehtoisen ja yhteisöllisen kulttuuritoiminnan tukeminen MTKL:n jäsenyhdistyksissä    

Pirkanmaan festivaalit - PirFest ry, Tampere, 20 000 € 
Saavutettavuuden edistäminen Pirkanmaan festivaaleilla  

Rinnekoti-Säätiö, Espoo, 9 000 €   
Kulttuurikohtaaminen kotona -projektissa tuttu kotiympäristö, kohtaaminen ja taide-esitys yhdistyvät uniikiksi tapahtumaksi    

Sairaalaklovnit ry - Sjukhusclowner rf, Helsinki, 10 000 € 
Sairaalaklovnityö yliopistollisen sairaaloiden lastenosastoilla 

Suomen CP-liitto ry, Helsinki, 10 000 €
Vaikeavammaisten aikuisten omaehtoiseen kulttuurin tuottamiseen ja esilletuomiseen

Turun kaupunki, Turku, 5 000 €   
Sosiaaliseen saavutettavuuteen keskittyvä Kulttuurisaavutettava Turku -jatkohankkeen toteuttaminen

Turun lähiradioyhdistys ry, Turku, 7 000 € 
Kehitysvammaisten oman radio-ohjelmasarjan tekemiseen 

Victor Barsokevitsch-Seura ry / VB-valokuvakeskus, Kuopio, 5 000 €
VB-valokuvakeskuksen esteettömyyskartoitus ja saavutettavuussuunnitelman laatiminen

Vimmart - yhdenvertaisen taiteen oppilaitoksen tuki ry, Tampere, 8 000 €
Meissä soi musiikki-hanke edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten elämänlaatua kehittämällä musiikin harrastamisen ja opiskelun saavutettavuutta

Taike jakoi vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin saavutettavuuteen 691 000 euroa

$
0
0

Taiteen edistämiskeskus (Taike) jakoi ensimmäistä kertaa avustuksia vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin saavutettavuuteen. Tukimuoto siirtyi Taikelle opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Toiminta-avustuksia jaettiin 355 000 euroa ja erityisavustuksia 336 000 euroa.

Toiminta-avustuksen saivat Joensuun Parafest ry, Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry, Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry sekä Teatteri Totti ry. Summat vaihtelivat 15 000 eurosta 130 000 euroon.

Erityisavustuksen sai 21 vammaisyhteisöä tai muuta toimijaa. Avustuksilla edistetään vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaa tai kulttuurin saavutettavuutta. Esimerkiksi Turun lähiradioyhdistys ry valmistaa kehitysvammaisten oman radio-ohjelmasarjan, ja Rinnekoti-Säätiö toteuttaa yhdessä Suomen Kansallisteatterin kanssa Kulttuurikohtaaminen kotona -projektin.

Saavutettavuusselvityksen tekevät Kulttuuriyhdistys Kuvio ry Tammelasta sekä VB-valokuvakeskus Kuopiosta. Kajaanin kaupunki tekee saavutettavuussuunnitelman Kajaanin taidemuseoon. Taidekoulu Estradi Lappeenrannasta puolestaan laatii sosiaalisen taiteen taidekasvatussuunnitelman, jolla edistetään erityislasten, -nuorten ja -aikuisten yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia. Pirkanmaan festivaalit – Pirfest ry Tampereelta edistää festivaaliensa saavutettavuutta.

Kaikkiaan 26 vammaisyhteisöä tai muuta toimijaa sai avustuksen vammaisyhteisöjen kulttuuritoiminnan ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen. Hakijoita oli 43. Avustukset maksetaan veikkausvoittovaroista.

Lisätietoja: Ulla Lassila, erityisasiantuntija, ulla.lassila@taike.fi, 0295 330 860.

 

Toiminta-avustukset, yhteensä 355 000 euroa

Joensuun Parafestyhdistys ry, Joensuu, 15 000 €
Parafest-kulttuurifestivaalin järjestäminen, toteuttaminen ja jatkuva kehittäminen

Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry, Hämeenlinna, 75 000 €
Kettukin toimintaan

Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry, Helsinki, 16 000 €
Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry:n yleinen kulttuuritoiminta

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Helsinki, 119 000 €
Näkövammaisten kulttuuritoiminta

Teatteri Totti ry, Helsinki, 130 000 €
Viittomakielinen teatteritoiminta

 

Erityisavustukset, yhteensä 336 000 euroa

Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry, Helsinki, 12 000 €
Vertaistaide -projektiin

DanceAbility Finland ry, Helsinki, 15 000 €
Kaaos Companyn kehittäminen integroiduksi ammattitanssiryhmäksi

Etelä-Karjalan Estradi ry, Lappeenranta, 5 000 €
Taidekoulu Estradin sosiaalisen taiteen taidekasvatussuunnitelman laatiminen erityislasten, -nuorten ja -aikuisten yhdenvertaisen harrastusmahdollisuuden edistämiseksi

Helsingin Lyhytaikaiskoti ja Työpaja Lyhty Ry, Helsinki, 25 000 €
Tuottaja-avusteisen toimintamallin kehittäminen osaksi kehitysvammaisille taiteilijoille suunnatun kulttuurityöpaja Valon toimintaa

HelsinkiMissio ry, Helsinki, 5 000 €
Resonaarigroup - kehitysvammaisten ja erilaisten oppijoiden ammattiyhtyeen toiminta

Kaarisilta Ry, Villähde, 30 000 €
Kaarisilta ry:n järjestämään ympärivuotiseen erityistaiteen galleria- ja taidenäyttelytoimintaan Helsingissä, Suomessa ja kansainvälisesti

Kajaanin kaupunki, Kajaani, 5 000 €
Saavutettavuussuunnitelman laatimiseen normikriittisestä näkökulmasta ja saavutettavuuskoulutukseen Kajaanin taidemuseolla

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Tampere, 20 000 €
Vahvistetaan teatterin keinoin kehitysvammaisten henkilöiden vuorovaikutustaitoja ja kehitetään päätöksentekoa tukevia ryhmätoiminnan malleja

Kehitysvammaliitto ry, Helsinki, 10 000 €
Musiikki kuuluu kaikille - musiikkitapahtumiin saavutettavuutta kuvilla ja selkokielellä

Kulttuuriyhdistys Kuvio ry, Tammela, 5 000 €
Esiselvitys vammaisyhteisöjen kulttuurin saavutettavuudesta Kuvion toiminta-alueella

Kuurojen Liitto ry, Helsinki, 80 000 €
Edistää ja järjestää monipuolista viittomakielistä kulttuuritoimintaa kaikenikäisille

Kynnys ry, Helsinki, 25 000 €
Kynnys ry:n kulttuuritoiminnan yleinen rahoitus

Mielenterveyden Keskusliitto ry, Helsinki, 25 000 €
Mielenterveyskuntoutujien omaehtoisen ja yhteisöllisen kulttuuritoiminnan tukeminen MTKL:n jäsenyhdistyksissä

Pirkanmaan festivaalit - PirFest ry, Tampere, 20 000 €
Saavutettavuuden edistäminen Pirkanmaan festivaaleilla

Rinnekoti-Säätiö, Espoo, 9 000 €
Kulttuurikohtaaminen kotona -projektissa tuttu kotiympäristö, kohtaaminen ja taide-esitys yhdistyvät uniikiksi tapahtumaksi

Sairaalaklovnit ry - Sjukhusclowner rf, Helsinki, 10 000 €
Sairaalaklovnityö yliopistollisen sairaaloiden lastenosastoilla

Suomen CP-liitto ry, Helsinki, 10 000 €
Vaikeavammaisten aikuisten omaehtoiseen kulttuurin tuottamiseen ja esilletuomiseen

Turun kaupunki, Turku, 5 000 €
Sosiaaliseen saavutettavuuteen keskittyvä Kulttuurisaavutettava Turku -jatkohankkeen toteuttaminen

Turun lähiradioyhdistys ry, Turku, 7 000 €
Kehitysvammaisten oman radio-ohjelmasarjan tekemiseen

Victor Barsokevitsch-Seura ry / VB-valokuvakeskus, Kuopio, 5 000 €
VB-valokuvakeskuksen esteettömyyskartoitus ja saavutettavuussuunnitelman laatiminen

Vimmart - yhdenvertaisen taiteen oppilaitoksen tuki ry, Tampere, 8 000 €
Meissä soi musiikki-hanke edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten elämänlaatua kehittämällä musiikin harrastamisen ja opiskelun saavutettavuutta

Yrittäjän usko omaan huomiseen todella vahvaa – eniten huolestuttaa Suomen talouskehitys

$
0
0

Yrittäjä luottaa yrityksensä menestykseen ja huomiseen. Tämä todettiin Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa, jossa kartoitettiin yrittäjän tulevaisuudenuskoa sekä huolenaiheita. Vastaajista 79 prosenttia kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt melko tai erittäin positiivisena. Tulevaisuutensa näkee valoisena vielä suurempi osuus, 83 prosenttia.

Vaikka yrittäjien tulevaisuudenusko on positiivinen signaali SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen muistuttaa talouden realiteeteista.

– Tällä hetkellä puhutaan paljon työn muuttumisesta. Yrittäjien luottamus omaan tekemiseen on kuitenkin poikkeuksellisen vahvaa, sillä peräti 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä ei ole järjestänyt omaa työttömyysturvaansa. Kuitenkin digitalisaation ja robotiikan myötä kokonaisia ammatteja tulee käytännössä katoamaan. Myös yrittäjyyden arvioidaan lisääntyvän, jolloin myös kilpailua tulee lisää, sanoo Jokinen

Tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 000 työttömyysturvalain mukaisesti luokiteltavaa yrittäjää, koska myös yrityksen osaomistajat ja yrittäjän yritystoiminnassa työllistyneet perheenjäsenet ovat lain mukaan myös yrittäjiä.  Silti vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassoihin. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 80 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan.

– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.

Riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa? Eläkeköyhyys uhkaa yrittäjiä

Tutkimuksen mukaan yrittäjää eivät niinkään huolestuta työn muutos tai kiristyvä kilpailu vaan työttömyyden lisääntyminen, julkisen talouden maksurasite sekä eläkkeiden riittävyys tulevaisuudessa.  Ylipäätään vastaajat pelkäävät, että Suomen talouden kokonaistilanne heikentyy jatkuvasti kohti kestämätöntä tilannetta.

– Toimialoista kuljetus ja varastointi sekä kiinteistöalan toiminta ovat muita enemmän huolissaan kehitystrendeistä. Luottavaisimmin mielin ollaan teollisuudessa, rakentamisessa sekä palveluissa. Töitä arvioidaan riittävän tulevaisuudessa etenkin palveluissa, rakentamisessa, terveys- ja sosiaalialalla sekä ICT- alalla, kertoo Jokinen

60 prosenttia tutkimukseen vastaajista maksaa yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta tulojensa mukaan. Jos vakuutusta ei makseta, perusteluissa mainitaan tavallisimmin, että maksuihin ei ole varaa tai niitä ei kannata maksaa.

– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon, mainitsee Jokinen

Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut. Eläkemaksut ovat lisäksi verovähennyskelpoisia.

– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä. Osa yrittäjistä on toki voinut kasvattaa eläkettään tekemällä yrittämisen ohella palkkatyötä. Jos se ei riitä, hyvällä tuurilla yrittäjä saa myytyä yrityksensä ennen eläkepäiville jäämistä. Riski on kuitenkin suuri, Jokinen muistuttaa.

Alhaisesta eläkevakuuttamisesta on seurannut se, että yrittäjien eläkkeet ovat palkansaajien eläkkeitä pienemmät.  Esimerkiksi vuonna 2015 keskimääräinen maksussa ollut yrittäjän eläke oli noin 1 100 euroa.

Tutkimukseen vastaajat arvioivat kuitenkin tulevaksi eläkkeekseen 2149 euroa. Tavallisimmin odotetaan eläkettä 1000–3000 euron väliltä. Mediaani eläkeodotus on 2000 euroa. Kun kysytään kohtuullisena pidettävää eläkettä, summa nousee peräti 2979 euroon, mediaanina 2500 euroon.

SYT-kassa toteutti tutkimuksen nyt toista kertaa, edellinen tutkimus on vuodelta 2015. Tutkimukseen vastasi 2321 yrittäjää, joista kassan nykyisiä jäseniä on 18 prosenttia. Vastaajien yrityksistä 41 prosenttia toimii valtakunnallisilla markkinoilla Suomessa, kansainvälisillä markkinoilla toimii 12 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Vastaukset kerättiin sähköisenä tutkimuksena ja puhelinhaastatteluina.

Lisätietoja:

https://syt.fi/yrittajan-usko-omaan-huomiseen-todella-vahvaa-eniten-huolestuttaa-suomen-talouskehitys

SYT:Merja Jokinen, kassanjohtaja, p. 050 596 6000, merja.jokinen@syt.fi

Innolink Research Oy: Etta Partanen, tutkimus- ja viestintäpäällikkö, puh. 040 770 3680, etta.partanen@innolink.fi

Viewing all 10517 articles
Browse latest View live