Quantcast
Channel: Julkaise tiedotteet helposti ja nopeasti - ePressi
Viewing all 10517 articles
Browse latest View live

Peter Nymanista Oy SCA Hygiene Products Ab:n toimitusjohtaja

$
0
0

Peter Nyman on nimitetty 9.9.2016 alkaen Oy SCA Hygiene Products Ab:n toimitusjohtajaksi. Toimitusjohtajuuden lisäksi hän jatkaa kuluttajatuotteiden kaupallisena johtajana Suomessa ja Baltiassa. Nyman tuli SCA:n palvelukseen vuonna 2013, kun SCA osti Georgia-Pacificin (GP) Euroopan liiketoiminnot. Hän vastasi tuolloin kaupallisena johtajana GP:n kuluttajaliiketoiminnasta Pohjoismaissa ja Baltiassa.    

”On todella hienoa ja kunnia saada vastuu SCA:n Suomen tytäryhtiöstä. SCA on perinteikäs, vastuullinen ja arvostettu moderni yritys. Olen erittäin ylpeä osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilökunnastamme sekä upeista tuotteistamme, jotka ovat osa lähes jokaisen suomalaisen arkipäivää”, kertoo toimitusjohtaja Peter Nyman.

Samassa yhteydessä terveysliiketoiminnasta ja inkontinenssituotteista vastaavaksi kaupalliseksi johtajaksi Suomessa ja Baltiassa on nimitetty Pete Lauhaluoma. Hän on ollut SCA:n palveluksessa vuodesta 1998 lähtien ja on viimeksi toiminut Baltian maiden kaupallisena johtajana.

Lisätietoja:
Peter Nyman, maajohtaja, SCA Hygiene Products
Puh. 09 5068 8214
Matkapuhelin 040 545 4555
peter.nyman@sca.com

 


SDP:n kansanedustajat: Niiralan ja Imatran rajanylityspaikkoja ei tule sulkea yöksi

$
0
0

Kaakkois-Suomen sosialidemokraattiset kansanedustajat Sirpa Paatero, Anneli Kiljunen, Satu Taavitsainen ja Suna Kymäläinen esittävät hallitukselle, että itärajan rajavalvonnalle myönnetään riittävästi resursseja, jotta sujuvat mahdollisuudet rajanylityksiin toteutuvat myös tulevaisuudessa. Erityisen tärkeää on varmistaa, että Niiralan ja Imatran rajanylityspaikat ovat auki myös yöllä.

- Rajavartiolaitoksen tehtävänä on taata turvallisuus Suomen rajoilla. Yhtä tärkeä tehtävä on turvata sujuvat mahdollisuudet rajanylityksiin. Hyvin hoidettu ja toimiva Euroopan pisin ulkorajamme on ollut Kaakkois-, Itä- ja Pohjois-Suomen matkailuelinkeinon, kaupan ja teollisuuden keskeinen kilpailuetu, kansanedustajat toteavat.

Hallituksen Rajavartiolaitokselle esittämät määrärahaleikkaukset uhkaavat johtaa joidenkin rajanylityspaikkojen aukioloaikojen supistamiseen ja Imatran ja Niiralan rajanylityspaikkojen sulkemiseen yön ajaksi. Tämä hankaloittaa vienti- ja matkailuelinkeinojen toimintaa.

- Rajaliikenteen sulkeminen Niiralan ja Imatran rajanylityspaikalla yöksi toisi pitkälti yöaikaan liikkuvan raskaan liikenteen päiväliikenteen sekaan. Tällä on suoraan liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus.

Rajavartiolaitoksen raportin mukaan partiointi itärajalla tulee vähentymään vuodesta 2007 vuoteen 2018 yli 40 %. Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajavartiostoissa on muodostumassa haasteeksi kyky hallita rajatilanteen äkilliset muutokset pitkäkestoisessa tilanteessa. Henkilöstö on mitoitettu vain välttämättömimmän perusvalvonnan mukaan. Rajavartiolaitoksen voimavarojen merkitys kriisivalmiuden ylläpitämisessä itärajalla on ollut aina tärkeä.

 

Lisätietoja,

Sirpa Paatero, 050 512 1602

Anneli Kiljunen, 050 511 3123

Satu Taavitsainen, 044 0905 546

Suna Kymäläinen, 050 512 0526

 

Ruka Nordicin mäkikilpailut vahvistuivat - myös yhdistetyn maailmancup Lahdessa sinetöitiin

$
0
0

Kansainvälisen hiihtoliiton kokouksessa Zürichissä on vahvistettu kauden 2016/17 pohjoismaisten lajien maailmancupien kalenterit. Suomeen haetut maailmancupit, Ruka Nordic ja Lahden yhdistetyn maailmancupin kisaviikonloppu, vahvistettiin lajikomiteoissa.

Ruka Nordic, joka järjestetään tänä vuonna 25.-27.11. avaa kaikissa pohjoismaisissa lajeissa maailmancupkauden. Avaustapahtuman merkitys on luonnollisesti suuri Hiihtoliitolle niin taloudellisesti kuin urheilullisestikin. 

”Monilajiset maailmancupviikonloput ovat meille tärkeimpiä niin näkyvyyden, talouden kuin urheilunkin näkökulmista. Urheilijat pääsevät avaamaan kansainvälisen kautensa laajalla rintamalla Suomesta. Tämä korostuu erityisesti mäkihypyssä, jossa maailmancupin urheilijakiintiö on vielä kauden alussa pieni”, sanoo Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala

Ruka Nordicin mäki- ja yhdistetyn kilpailut vahvistuivat pääosin laajojen hyppyrimäkeen tehtyjen investointien turvin. Kuusamon kaupunki rakennutti HS142-mäkeen uuden ylämäen jääladun sekä lisäsi tuulisuojaa hyppyrin oikealle puolelle rakennetuin tuuliverkoin. Lisäksi investointeja ja kehittämistoimenpiteitä on tehty niin joukkueiden palveluun, kilpailuorganisaatioihin niin maastohiihdon kuin mäkihypynkin puolella kuin myös myyntiin ja markkinointiin.

”Suurin tekijä ovat varmasti kaupungin investoinnit hyppyrimäkeen. Lisäksi olemme vahvistaneet organisaatiotamme kilpailupuolella sekä myynnissä ja markkinoinnissa. Uusien nettisivujen kautta vahvistamme viestintäämme ja kaiken kaikkiaan olemme hyvään suuntaan menossa. Se on ollut myös FISin ihmisten viesti meidän suuntaamme”, kiitteli Ruka Nordicin pääsihteeri Seppo Linjakumpu.

Lahdessa hiihdon ja yhdistetyn superviikonloppu loppiaisena  

Yhdistetyn maailmancupia kilpaillaan kahden henkilökohtaisen kilpailun voimin loppiaisviikonloppuna 7.-8.1.2017 Lahdessa. Samana viikonloppuna maastohiihtäjät kokoontuvat Skandinavia Cupiin, johon odotetaan erityisesti laajaa sprinttihiihtäjien osallistujamäärää. 

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala näkee loppiaisviikonlopun kilpailut erittäin positiivisena MM-kisaennakkona. Toki maailmancuptapahtuman järjestäminen on myös suuri ponnistus Lahti2017 MM-kisaorganisaatiolle. 

”Skandinavia Cup ja yhdistetyn maailmancup muodostavat Lahteen toisen suurtapahtumaviikonlopun ensi talvena. Kisaviikonloppu on paras mahdollinen MM-lämmittely: kolme päivää maastohiihtoa ja kaksi yhdistettyä huipputasolla. Suorituspaikat muovautuvat erinomaisessa aikataulussa kilpailuvalmiuteen ja ovat tämän jälkeen käytettävissä harjoittelua varten. Myös yleisö pääsee seuraamaan maailmanluokan urheilijoita livenä, mikä on varmasti erinomaista mainosta tuleville MM-kisoille puolitoista kuukautta ennen h-hetkeä”, linjaa Kulmala.

Pohjoismaistenlajien maailmancupkalenterit 2016/17

Maastohiihdon maailmancupkalenteri 2016/2017 

Naisten mäkihypyn maailmancupkalenteri 2016/2017 

Miesten mäkihypyn maailmancupkalenteri 2016/2017 

Yhdistetyn maailmancupkalenteri 2016/2017 päivitetään sivulle http://www.fis-ski.com/inside-fis/document-library/nordic-combined/#deeplink=calendar

 

Vuoden tieteentekijä – tutkija Olga Davydova-Minguet

$
0
0

Tieteentekijöiden liitto on valinnut Vuoden tieteentekijäksi tutkija, filosofian tohtori Olga Davydova-Minguetin. Hän toimii tutkijana Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Karjalan tutkimuslaitoksessa. Tieteentekijöiden liitto julkisti Vuoden tieteentekijän Tutkijoiden yö -tapahtumassa Joensuussa perjantaina.

Olga Davydova-Minguet on Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen ensimmäinen tenure track -tutkija. Hän on monipuolinen ja monitieteinen tutkija, joka on yhdistänyt muuttoliiketutkimukseen muun muassa mediatutkimusta ja työelämän prekarisoitumisen tutkimusta. Taustansa ja monipuolisten verkostojensa ansioista hänestä on tullut aktiivinen kansalaisyhteiskuntatoimija, kysytty puhuja ja panelisti niin akateemisilla kuin käytännön foorumeilla. Hän on toiminut pitkään mm. Joensuun Monikulttuurisuusyhdistyksen puheenjohtajana.

- Vuoden tieteentekijällä on ura yliopistossa, mutta sen lisäksi hän on onnistunut käyttämään tutkimustietoa hyväkseen ihmisten aseman parantamisessa. Tässä mielessä Vuoden tieteentekijä on oikeastaan enemmänkin kuin vain tieteentekijä: hän on aktiivinen kansalainen, joka tekee korkealaatuista tutkimusta, jolla on muukin kuin vain akateeminen tarkoitus, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen palkinnon perusteluissa. 

Davydova-Minguet muutti Suomeen parikymppisenä Venäjältä vuonna 1991 ja pystyi hyödyntämään Petroskoissa suoritettuja suomen ja venäjän kielen opintojaan tulkkina, kielenkääntäjänä ja yliopistolla venäjän kielen opettajana. Tutkimuksen piiriin hän siirtyi vuosien mittaan vähitellen, mutta jo valmiiksi tietoisena muuttoliikkeeseen liittyvistä ongelmista ja ristiriidoista, jotka kaipasivat lisäselvittelyä.

Davydova-Minguet (48) tutkii monikulttuurisuutta, maahanmuuttoa, rajaa, mediaa ja Venäjää. Elokuun lopulla valmistui Olga Davydova-Minguet johtaman tutkimushankkeen loppuraportti, jossa tutkittiin Suomessa asuvien venäjänkielisten mediasuhdetta. Ajankohtaisen tutkimuksen rahoitti valtioneuvoston kanslia.

Davydova-Minguet toimii kansainvälisen tutkimushankkeen (Perception of Russia across Eurasia: Memory, Identity, Conflicts) Suomen osuuden johtajana. Hankkeessa, jossa on mukana tutkijoita Virosta, Venäjältä, Moldovasta, Ranskasta ja Puolasta tutkitaan sitä, millaisia mielikuvia Venäjästä on olemassa maan ulkopuolella. Mielikuvia kartoitetaan sekä tavallisten kansalaisten että päättäjien tasolla. Ensi syksynä tästä kansainvälisestä hankkeesta järjestetään Suomessa iso konferenssi.

Olga Davydova-Minguet väitteli filosofian tohtoriksi perinteen tutkimuksen alalta vuonna 2009 Joensuun yliopistossa. Väitöskirjan aihe käsitteli sitä, kuinka paluumuuttajiksi aikovat suomalaissyntyiset venäläiset puhuvat suomalaisuudesta.

Ansioistaan Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan varapuheenjohtajana Davydova-Minguet sai Suomen leijonan ritarikunnan kunniamerkin vuonna 2010.

 

LISÄTIETOJA:

tutkija Olga Davydova-Minguet, 050 433 3735;

valinnan perustelut: Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen, 050 544 7442;

viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen, 040 5622 965;

pressikuvat: viestintäassistentti Nuppu Pelevina, 050 548 1593, sähköposti: nuppu.pelevina@tieteentekijoidenliitto.fi

Oulun ammattikorkeakoulun rehtorin puhe Oamkin 25-vuotisjuhlagaalssa 30.9.Rehtori

$
0
0

Arvoisat kutsuvieraat, olette lämpimästi tervetulleita Oulun ammattikorkeakoulun 25-vuotisjuhlagaalaan.

Finlandia-talon koulutuspoliittisesta seminaarista helmikuussa vuonna 1989 voidaan sanoa alkaneen suomalaisen ammattikorkeakoulun syntyminen. Oulu oli mukana alusta alkaen – ensin kokeiluvaiheessa, sitten väliaikaisena ammattikorkeakouluna ja vuonna 1996 ensimmäisten vakinaistettavien joukossa. Olemme aina olleet rohkeasti ensimmäisten mukana kokeilemassa uutta.

Oulun ammattikorkeakoulu luo elinvoimaa ja hyvinvointia alueellemme. Ensimmäisen 25 vuoden aikana olemme kouluttaneet reilut 20 000 asiantuntijaa professionaalisiin käytännönläheisiin tehtäviin. Suurin osa valmistuneista on jäänyt työhön maakuntaamme. Voimme ylpeänä todeta, että olemme merkittävä alueellinen vaikuttaja.

Ammattikorkeakoulumme strategiassa on samoja asioita kuin maan hallituksella: ketteryys ja kokeilukulttuuri. Kun yliopistokoulutus painottaa tieteellisyyttä, akateemista vapautta ja tieteenalojen edustamia universaaleja perusteita, korostaa ammattikorkeakoulutus sitoutumista selvemmin työelämän spesifisiin ja nopeasti muuttuviin kehityshaasteisiin.

Oulun ammattikorkeakoulun ensimmäisissä avajaisissa 26.8.1992 tohtori Michael Goldstein sanoi, että maailmanlaajuisia kriittisiä kysymyksiä ovat terveysongelmat, nälänhätä, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ympäristönsuojelu, kaikkien kansojen taloudellinen kehitys, kansakuntien suvaitsevaisuus, kansainvälinen ymmärrys ja luonnonvarojen säästäminen. Kaikki nämä vaativat ammattitaitoisia ihmisiä, jotka on koulutettu korkeimmalle mahdolliselle tasolle; ihmisiä, jotka osaavat yhtä hyvin suorittaa kuin suunnitella tehtävänsä. Nämä maailmanlaajuiset kysymykset ovat niin tärkeitä, ettei niistä keskusteleminen yksistään riitä. Meidän tulee panna painoa tulevaisuuden asiantuntijoiden koulutukseen tulevaisuuden tehtävien ratkaisemiseksi. Todelliset ongelmat vaativat realistisia ratkaisuja.

Sama pätee tänäänkin. Haluamme löytää ratkaisuja alueemme kilpailukyvyn edistämiseksi. Haluamme tehdä sen yhdessä teidän kanssanne käymällä dialogia osataksemme kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijoita yhä enenevässä määrin digitalisoituvaan maailmaan. Tulevaisuus otetaan haltuun yhdessä ideoiden ja priorisoiden, koko yhteisömme voimavarat hyödyntäen.

Hyvät kuulijat. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuvannut korkeakoululaitoksen tavoitetilaa 2025 siten, että korkeakoululaitos muodostuu kansainvälisesti korkeatasoisista, omille vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaiset tarpeet tulevat katetuiksi. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet ja eettinen toimintatapa. Laatua on vahvistettu digitalisaatiota hyödyntämällä sekä koulutusta ja tutkimusta modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit ovat yhteiskäytössä. Oulu on paikkakunta, josta lähimpään toiseen korkeakoulukaupunkiin on matkaa 200 km. Kun korkeakoulujen tiivistyvällä yhteistyöllä halutaan luoda entistä laadukkaampaa yhteiskunnallisesti ja alueellisesti vaikuttavaa toimintaa, on luontevaa, että kehitämme näistä lähtökohdista erityisesti yliopisto-yhteistyötä, unohtamatta yhteistyötä muidenkaan alueen keskeisten kehittäjätoimijoiden kanssa. Oulun Innovaatioallianssin toiminta on tästä erinomainen esimerkki. Tiukentuvissa rahoitushaasteissa eivät vain korkeakoulut vaan myös korkeakoulupaikkakunnat ovat kiivaassa kilpailutilanteessa. Fokus on kohdistettava siihen, miten toimivalla yhteistyöllä luomme parhaat edellytykset Oulun seudun menestykselle.

Olen tänään saanut vastaanottaa kaulaani, opiskelija-airueiden asettelemana, korusuunnittelija Katja Lettisen suunnittelemat rehtorin käädyt, jotka ovat lahjoittaneet Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Marjo Kolehmainen ja Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen. Arvostan lahjoitusta juuri teiltä, alueen työ- ja elinkeinoelämän edustajina, todella paljon ja kiitän teitä tästä kunnianosoituksesta, jolla Oulun ammattikorkeakoulu saa vakiintuneen korkeakoulun ansaitsemat tunnusmerkit.

Vielä kerran tervetuloa juhlaamme. Nauttikaa osaamisestamme!

 

Oulun ammattikorkeakoulun rehtorin puhe Oamkin 25-vuotisjuhlagaalassa 30.9.

$
0
0

Tiedoksi medioille: Olemme korjanneet Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Marjo Kolehmaisen tittelin. Kolehmainen on toimitusjohtaja, ei puheenjohtaja.

Arvoisat kutsuvieraat, olette lämpimästi tervetulleita Oulun ammattikorkeakoulun 25-vuotisjuhlagaalaan.

Finlandia-talon koulutuspoliittisesta seminaarista helmikuussa vuonna 1989 voidaan sanoa alkaneen suomalaisen ammattikorkeakoulun syntyminen. Oulu oli mukana alusta alkaen – ensin kokeiluvaiheessa, sitten väliaikaisena ammattikorkeakouluna ja vuonna 1996 ensimmäisten vakinaistettavien joukossa. Olemme aina olleet rohkeasti ensimmäisten mukana kokeilemassa uutta.

Oulun ammattikorkeakoulu luo elinvoimaa ja hyvinvointia alueellemme. Ensimmäisen 25 vuoden aikana olemme kouluttaneet reilut 20 000 asiantuntijaa professionaalisiin käytännönläheisiin tehtäviin. Suurin osa valmistuneista on jäänyt työhön maakuntaamme. Voimme ylpeänä todeta, että olemme merkittävä alueellinen vaikuttaja.

Ammattikorkeakoulumme strategiassa on samoja asioita kuin maan hallituksella: ketteryys ja kokeilukulttuuri. Kun yliopistokoulutus painottaa tieteellisyyttä, akateemista vapautta ja tieteenalojen edustamia universaaleja perusteita, korostaa ammattikorkeakoulutus sitoutumista selvemmin työelämän spesifisiin ja nopeasti muuttuviin kehityshaasteisiin.

Oulun ammattikorkeakoulun ensimmäisissä avajaisissa 26.8.1992 tohtori Michael Goldstein sanoi, että maailmanlaajuisia kriittisiä kysymyksiä ovat terveysongelmat, nälänhätä, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ympäristönsuojelu, kaikkien kansojen taloudellinen kehitys, kansakuntien suvaitsevaisuus, kansainvälinen ymmärrys ja luonnonvarojen säästäminen. Kaikki nämä vaativat ammattitaitoisia ihmisiä, jotka on koulutettu korkeimmalle mahdolliselle tasolle; ihmisiä, jotka osaavat yhtä hyvin suorittaa kuin suunnitella tehtävänsä. Nämä maailmanlaajuiset kysymykset ovat niin tärkeitä, ettei niistä keskusteleminen yksistään riitä. Meidän tulee panna painoa tulevaisuuden asiantuntijoiden koulutukseen tulevaisuuden tehtävien ratkaisemiseksi. Todelliset ongelmat vaativat realistisia ratkaisuja.

Sama pätee tänäänkin. Haluamme löytää ratkaisuja alueemme kilpailukyvyn edistämiseksi. Haluamme tehdä sen yhdessä teidän kanssanne käymällä dialogia osataksemme kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijoita yhä enenevässä määrin digitalisoituvaan maailmaan. Tulevaisuus otetaan haltuun yhdessä ideoiden ja priorisoiden, koko yhteisömme voimavarat hyödyntäen.

Hyvät kuulijat. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuvannut korkeakoululaitoksen tavoitetilaa 2025 siten, että korkeakoululaitos muodostuu kansainvälisesti korkeatasoisista, omille vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaiset tarpeet tulevat katetuiksi. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet ja eettinen toimintatapa. Laatua on vahvistettu digitalisaatiota hyödyntämällä sekä koulutusta ja tutkimusta modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit ovat yhteiskäytössä. Oulu on paikkakunta, josta lähimpään toiseen korkeakoulukaupunkiin on matkaa 200 km. Kun korkeakoulujen tiivistyvällä yhteistyöllä halutaan luoda entistä laadukkaampaa yhteiskunnallisesti ja alueellisesti vaikuttavaa toimintaa, on luontevaa, että kehitämme näistä lähtökohdista erityisesti yliopisto-yhteistyötä, unohtamatta yhteistyötä muidenkaan alueen keskeisten kehittäjätoimijoiden kanssa. Oulun Innovaatioallianssin toiminta on tästä erinomainen esimerkki. Tiukentuvissa rahoitushaasteissa eivät vain korkeakoulut vaan myös korkeakoulupaikkakunnat ovat kiivaassa kilpailutilanteessa. Fokus on kohdistettava siihen, miten toimivalla yhteistyöllä luomme parhaat edellytykset Oulun seudun menestykselle.

Olen tänään saanut vastaanottaa kaulaani, opiskelija-airueiden asettelemana, korusuunnittelija Katja Lettisen suunnittelemat rehtorin käädyt, jotka ovat lahjoittaneet Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen. Arvostan lahjoitusta juuri teiltä, alueen työ- ja elinkeinoelämän edustajina, todella paljon ja kiitän teitä tästä kunnianosoituksesta, jolla Oulun ammattikorkeakoulu saa vakiintuneen korkeakoulun ansaitsemat tunnusmerkit.

Vielä kerran tervetuloa juhlaamme. Nauttikaa osaamisestamme!

 

FIS rajoittaa perinteisen hiihdon sauvamittaa - tavoitteena säilyttää perinteinen hiihtotapa

$
0
0

Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) maastohiihdon komitea on syyskokouksessaan Zürichissa tehnyt päätöksen perinteisen hiihtotavan sauvan mitan rajoittamisesta. 

Jo kaudella 2016/2017 käytössä olevan säännön mukaan perinteisen hiihtotavan sauva saa olla maksimissaan 83 % hiihtäjän pituudesta monot jalassa mitattuna. Sauvan mitta otetaan piikin kärjestä kohtaan, mistä sauvan käteen tuleva lenkki lähtee sauvasta.

Uuden säännön tavoitteena on perinteisen hiihtotavan ja vuorohiihdon säilyminen kilpailuissa. 

”Sääntömuutoksella pyritään vaikuttamaan siihen, etteivät perinteisen hiihtotavan kilpailut muodostuisi tasatyöntökilpailuiksi. Perinteisen hiihtotavan säilyminen koetaan maastohiihdossa tärkeänä”, sanoo Kansainvälisen hiihtoliiton maastohiihtokomitean jäsen Juha Kolu

Tulevana talvena on tarkoitus saada kokemuksia säännön toimivuudesta. Sääntö on voimassa kauden 2016/2017 alusta alkaen. Hiihtoliitto tiedottaa sääntöön liittyvistä käytännön toimenpiteistä lähiaikoina. 

Westend Indians yllätysvoittoon Espoon derbyssä - samalla sarjakärkeen

$
0
0

Salibandyliigan kärkeen ilmestyi jo toinen yllättäjä kun Westend Indians löi illan Espoon derbyssä viime kevään hopeajoukkue Oilersin 5-2. Indians johtaa nyt sarjaa maalierolla ennen Nokian KrP:tä. Kumpikin on voittanut kaikki syksyn kolme otteluaan.

Tänään ennakkosuosikki Oilers vei vielä avauserän 1-0, mutta toisella tauolla olivat isännät siirtyneet edelle. Aaro Astala vei päätösjakson aluksi Indiansin 3-1-johtoon, jota Casper Pfitzner vielä kavensi illan toisella osumallaan. Kaksi ja puoli minuuttia ennen loppua Mikael Sievänen luikerteli maalille harhauttamaan Oilers-vahtivahti Joonas Kaltiaisen, ja pelin viime sekunneilla Samuli Granlund nosti vielä loppunumerot tyhjiin.

Salibandyliiga jatkuu lauantaina otteluilla LASB - Happee ja SPV - OLS.


Laavapurkauksia, robotteja ja sirkkafarmi Tutkijoiden yössä Heurekassa 30.9.

$
0
0

Tutkijoiden yössä Heurekassa pääsi kutittamaan Pepper-robottia, kehittämään oman salakirjoituksen ja tekemään taidetta nanoselluloosalla. Esineiden internetin esittely vei kohti tulevaisuutta ja aistikokemusretket syvälle omaan kehoon ja mieleen.

Kohtaamiset olivat välillä yllättäviä niin koululaisille, perheille kuin tutkijoillekin. Yllätyksellisen kysymyksen sai myös Akatemiatutkija Jussi Heinonen.

- Paras kysymys tänään geotieteilijälle oli, missä on maailman pienin tulivuori. Siinä piti kyllä miettiä, kuinka pienestä aukosta laavaa voi purkautua. Ja heti kun tulivuori alkaa purkautua, sehän alkaa kasvaa. Joskus voi siis miettiä sitä pienintäkin, eikä aina sitä suurinta.

Tulevaisuuden proteiiniherkkuja saattoi pohtia tuijottaessaan ryömiskeleviä jauhomatoja ja siritteleviä sirkkoja. Hyönteiset tuonut tutkija Matti Tähtinen VTT:ltä vinkkaa, että oman sirkkafarmin perustajan kannattaa pohtia äänieristystä huolellisesti.

- Parisataa sirkkaa valvottivat aika tehokkaasti, vaikka olin sulkenut ne hotellin kylpyhuoneeseen.

Heurekassa sirkat söivät ahneesti salaattia, vilistivät piiloon ihmisen hengityksen havaitessaan – ja herättivät paljon keskustelua muun muassa biotaloudesta.

Tutkijoiden yöhön osallistui Heurekassa 700 kävijää. Videoita ja valokuvia päivän muustakin runsaasta sisällöstä on nähtävillä Heurekan facebook-sivuilla www.facebook.com/heurekafi.

Tutkijoiden yö järjestetään seuraavan kerran 29.9.2017. Eri puolilla Eurooppaa toteutettavien Tutkijoiden yö -tapahtumien järjestämiseen on saatu kaksivuotinen rahoitus Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelman Marie Skłodowska-Curie -toimilta, jolla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita.

Lisätietoja:

Paula Havaste
Vastaava tapahtumatuottaja
040 9015 375
paula.havaste@heureka.fi

Siina Vasama
Tapahtumatuottaja
040 9015 260
siina.vasama@heureka.fi

Kuvateksti: VTT:n tutkija Matti Tähtinen esitteli Tutkijoiden yössä sirkkafarmia. Kuva: Anniina Nissinen/Heureka

Tutkijoiden yössä vieraili yli 12 000 kävijää!

$
0
0

Kolmellatoista paikkakunnalla ympäri Suomen järjestetty tiedetapahtuma keräsi huippuyleisön. Yhteensä 12 000 kävijää vieraili Tutkijoiden yön työpajoissa, esityksissä, luennoilla ja klubeilla. Tapahtuman teemana oli Muutos. Seuraava Tutkijoiden yö järjestetään 29.9.2017.

Suosittuja tapahtumia Tutkijoiden yössä olivat koululaisille suunnatut työpajat sekä viihteelliset iltatapahtumat, kuten Science Battle Turussa. Jyväskylässä ja Kuopiossa rikottiin tiedetapahtumien kävijäennätyksiä. Tieteen tekijöiden liitto valitsi filosofian tohtori Olga Davydova-Minguetin Vuoden tieteentekijäksi Joensuun Tutkijoiden yössä.

”Olen ylpeä siitä, kuinka tutkijat esittelivät omaa työtään ympäri Suomen. Tämä on jo itsessään hienoa, mutta vielä parempaa oli nähdä lukuisia aidosti kiinnostuneita vieraita esittämässä hyviä kysymyksiä!”, tapahtuman koordinaattori, akatemiatutkija Janne Pakarinen Jyväskylän yliopistosta iloitsee.

Tutkijoiden yö järjestettiin tänä vuonna Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä, Savonlinnassa, Sodankylässä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Järjestäjinä oli yli kymmenen suomalaista yliopistoa, Tiedekeskus Heureka, Tieteellisten seurain valtuuskunta, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja European Forest Institute.

Ensi vuonna Tutkijoiden yö juhlii Suomen satavuotista itsenäisyyttä

Tutkijoiden yö järjestetään seuraavan kerran 29.9.2017. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat samoja kuin tänä vuonna ja tapahtuma nähdään ensi syksynäkin vähintään 13 paikkakunnalla. Tutkijoiden yö 2017 käsittelee Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

”Ensi vuonna on ainakin 100 syytä juhlia. Sidomme Tutkijoiden yön Muutos -teeman siihen, kuinka tutkimus on muokannut kotimaatamme.”, Pakarinen kertoo.

Tutkijoiden yö -tapahtumien järjestämiseen on saatu kaksivuotinen rahoitus Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelman Marie Skłodowska-Curie -toimilta, jolla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita.

 

Lisätietoja:

Tapahtuman koordinaattori:
Janne Pakarinen
Jyväskylän yliopisto,
Akatemiatutkija                          
janne.pakarinen(at)jyu.fi / 040 8054900

Viestintä:
Mandi Vermilä                                                                         
Tieteellisten seurain valtuuskunta,
Tapahtuma- ja viestintäkoordinaattori                                
mandi.vermila(at)tsv.fi / (09) 228 69 221           

www.tutkijoidenyo.fi
www.ec.europa.eu/research/researchersnight/

Marie Skłodowska-Curie: an inspiration to follow!

This European Researchers' Night project is funded by the European Commission under the Marie Skłodowska-Curie actions with contract number 722854.

Over 12 000 people visited the European Researchers´ Night in Finland!

$
0
0

European Researchers´ Night gathered a great audience in all thirteen localities it took place in Finland. Altogether over 12 000 people visited Night´s workshops, performances, lectures and clubs. The theme of the event was Change. Next European Researchers´ Night will take place on the 29th of September 2017.

Popular events were workshops for schools and entertaining evening events such as Science Battle in Turku. Jyväskylä and Kuopio attracted more visitors than ever in their previous science events. The Finnish Union of University Researchers and Teachers chose Doctor of Philosophy Olga Davydova-Minguet to be the Academic of the Year in the European Researchers´ Night in Joensuu.

”I am very proud of the researchers who presented their work all over Finland. It was great, but I felt even more delighted to see how many genuinely interested people there were to listen to the researchers and ask good questions!”, event coordinator, Academy Research Fellow Janne Pakarinen from University of Jyväskylä tells.

This year European Researchers’ Night activities in Finland were organized in Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Savonlinna, Sodankylä, Tampere, Turku and Vantaa. Over ten Finnish universities participated, together with Science Center Heureka, Federation of Finnish Learned Societies, Technical Research Center of Finland VTT and European Forest Institute.

Next year the Finnish European Researchers´ Night celebrates the independence of Finland

Next European Researchers´ Night is organized in the 29th of September 2017 and it will celebrate the centennial of Finnish independence. The main organizers are the same as this year and the event is going to take place at least in thirteen localities in all over Finland.

”Next year we will have at least 100 reasons to celebrate. We are going to combine the Change theme and centennial of Finland by showing how research has changed our country on these past 100 years.”, Pakarinen says.

This European Researchers' Night project is funded by the European Commission under the Marie Skłodowska-Curie actions with contract number 722854.

 

Further information:

Event coordinator:                                                          
Janne Pakarinen
University of Jyväskylä,
Academy Research Fellow                           
janne.pakarinen(at)jyu.fi / 040 8054900

Communication:
Mandi Vermilä                                                                         
Federation of Finnish Learned Societies,
Event- and communications coordinator                              
mandi.vermila(at)tsv.fi / (09) 228 69 221           

www.tutkijoidenyo.fi
www.ec.europa.eu/research/researchersnight/

 Marie Skłodowska-Curie: an inspiration to follow!

Vesisankarit valtaavat Kiuruveden!

$
0
0

Suuren suosion saavuttanut Vesisankarit-tapahtuma järjestetään Kiuruveden uimahallissa ja liikuntahallissa (Kuorevirrankatu 10) tiistaina 4.10 klo. 8-11. Aamupäivän aikana 3.-6. -luokkalaiset harjoittelevat vesillä liikkumisen taitoja toiminnallisilla rastipisteillä, ammattitaitoisten ohjaajien opastuksella.

Uimahallin puolella rastien teemana on vesipelastus.  Ohjelmassa on pelastusvälineen tarkkuusheittoa ja pelastusrenkaan kuljetusta vedessä.  Koululaiset saavat kokemuksen, miltä tuntuu kuljettaa väsynyttä uimaria vedessä. Sukellusta vaativassa pelastusharjoituksessa nostetaan Helly -nukke altaan pohjasta.

Liikuntahallilla harjoitellaan tärkeitä ensiaputaitoja, kuten avun hälyttämistä ja kylkiasentoon kääntämistä. Koululaiset hengästyvät hengenpelastajan kuntotestissä sekä uimarin ketteryysradalla.  Pelastusliivi tulee tututuksi rastilla, jossa harjoitellaan pukemaan liivi turvallisesti päälle ja kisaillaankin vähän. Tulevan talven varalta tutustutaan turvalliseen jäällä liikkumiseen.

”Turvallinen vesillä liikkuminen vaatii olosuhteiden hahmottamista, omien taitojen tiedostamista, sekä oikeanlaista asennetta. Näitä ominaisuuksia Vesisankarit -toiminta edistää”, kertoo Tero Savolainen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.

Vesisankarit -käsikirja kannustaa ilmiölähtöiseen opetukseen

Vesisankarit -hankkeessa innostetaan koululaisia harjoittelemaan monipuolisesti vesillä liikkumisen taitoja eri vuodenaikoina. Tammikuussa julkaistu Vesisankarit -käsikirja tukee uuden opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista opetusta. Käsikirja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia käsitellä vesiteemaa luokka-asteesta ja oppiaineesta riippumatta. Esimerkkiharjoitusten avulla ja niitä soveltamalla tutustutaan niin veneilyn, ensiaputaitojen kuin vesipelastuksenkin saloihin.

”Uimaan oppii ainoastaan vedessä, mutta vesillä liikkumisen tärkeitä taitoja voi harjoitella monipuolisesti ja turvallisesti eri ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina. Käsikirja tarjoaa vinkit vesillä liikkumisen taitojen monipuoliseen ja turvalliseen harjoitteluun esimerkiksi koulun pihalla, liikuntasalissa tai luokkahuoneessa”, iloitsee Sari Turunen Koululiikuntaliitosta.

Syksyn 2016 aikana Vesisankarit -tapahtumia järjestetään yhteensä kymmenellä eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Tapahtumiin osallistuu syksyn aikana lähes 3500 alakoululaista opettajiensa johdolla. Tapahtumapaikkakunnat löydät Vesisankareiden tapahtumasivulta

Kiuruveden Vesisankareita ovat tekemässä Kiuruveden Liikuntapalvelut, Kiuruveden Urheilijat, Koululiikuntaliitto ja Suomen Punaisen Ristin Kiuruveden osasto.

Lisätietoja Kiuruveden Vesisankarit -tapahtumasta: Miia Puurunen, miia.puurunen(at)kiuruvesi.fi, gsm. 0400-271143

Lisätietoja Vesisankarit- hankkeesta: Sari Turunen, Koululiikuntaliitto, sari.turunen(at)kll.fi tai gsm 044 713 0821.

Takaisku alppimaajoukkueelle: Niemelän kausi paketissa

$
0
0

Suomen alppimaajoukkueen laskijan Arttu Niemelän kausi päättyi polvivammaan.

Combimaajoukkueen Arttu Niemelän hyvin alkanut kausi sai torstaina ikävän käänteen, kun kaatumisen jälkeinen tilanne johti loukkaantumiseen Itävallan Mölltalissa.

- Liu´uin treeneissä pannutuksen jälkeen jyrkkää rinnettä, ja yhdessä kohtaa suksi tarrasi lumeen kiinni. Oikea polvi vääntyi siinä tilanteessa niin rajusti, että se ei sitä kestänyt, Niemelä summasi.

Tutkimuksissa ilmeni, että Niemelän polven eturistiside oli katkennut ja kierukka oli kärsinyt myös vaurioita. Polvi operoitiin perjantaina Itävallassa.

- Harmittaahan tämä, mutta eipä tällaisille mitään voi. Mitään positiivista on vaikea tästä hakea, mutta jos jotain pitää löytää, niin seuraavaan kauteen pääsee sitten taas valmistautumaan täysillä, Niemelä jatkaa.

 

Lisätiedot:

Päävalmentaja Janne Haarala, +358 44 094 8009

Viestintäpäällikkö Mikko Suursalmi +358 400 933 563

Ruotsalaiset kumoon jatkoajalla - Classic nappasi Champions Cupin finaalipaikan

$
0
0

Tampereen Classic pelaa naisten seurajoukkueiden Champions Cupin finaalissa. Classic löi aamupäivän välierässä Boråsissa Ruotsin IKSUn 4-3 Sanni Niemisen jatkoaikamaalilla. Vastaan tulee voittaja toisesta välierästä Pixbo - Vitkovice.

Välierän alku oli tamperelaisittain mainio kun Nina Rantala laukoi johtomaalin ja Kristiina Kauppila yllätti kaukaa IKSU-vahti Malin Marklundin tämän jalan yli pompanneella laukauksella. Toisen erän alkuun Hanna Sipiläinen pommitti alakulmaan jo 3-0, mutta sen jälkeen ote siirtyi täysin IKSUlle. Maajoukkuetähtiä vilisevä vastustaja kiri maali maalilta rinnalle kun Sveitsin ykköstähti Corin Rüttimann osui kahdesti ja Emelie Wibron kiskaisi vielä erän loppuun taululle lukemat 3-3.

Kolmas erä jäi maalittomaksi oltuaan Classicilta pitkälti puolustustaistelua. Sen puolivälissä IKSUn Sofia Joelsson pääsi yrittämään rangaistuslaukauksesta muttei onnistunut yllättämään Laura Loisaa, ja Classic kesti myös tilanteesta seuranneen kahden minuutin jäähyn.

Korkeintaan kymmenen minuutin mittaisella sudden death -jatkoajalla Classic pääsi hyvin takaisin mukaan peliin ja iski ratkaisun ajassa 67.08 yleisön alkaessa jo odotella rangaistuslaukauskisaa. Maalivahti Laura Loisalta pallon saanut Sanni Nieminen lähti nousunsa jälkeen ampumaan kaukaa, mutta häiritty laukaus jäi puolittaiseksi. Pallo kimpoili vastustajan puolustajan jaloista takaisin Niemiselle, joka kiskaisi vastapallosta voimalla oikeaan yläkulmaan. Verkosta saman tien takaisin kentälle pompannut pallo muistutti hetken erehdyttävästi tolppaosumaa, mutta erotuomari näytti välittömästi keskelle aloittaen tamperelaisten juhlat.

Classicin päävalmentaja Katriina Saarinen ylisti koko joukkueen panosta isossa voitossa:
- Onnistuttiin siinä, mitä lähdettiin tekemään, jokainen pelaaja antoi kaikkensa, jokainen hoiti oman tonttinsa ja pelattiin hyvin yksi - ykköset. Muun puolustuspelin kruununa Laura Loisa pelasi hienosti maalissa ja samalla ne paikat, mitä itselle aukesi, pystyttiin hyödyntämään.
Välierä oli myös vaihtopenkin takaa katsottuna kolmijakoinen: Erinomaisen alun jälkeen Classic kieppui pahimmillaan kuin pesukoneessa elpyäkseen sitten kolmannessa erässä ja jatkoajalla takaisin pelille.
- Ensimmäisen maalinsa saatuaan vastustaja sai selvästi lisää intoa ja itseluottamusta ja samalla meille tuli siinä kohdin pikkuinen notkahdus, Saarinen analysoi.
- Painotettiin sitten ennen kaikkea malttia pallon kanssa ja omaa uskallusta ja viilattiin myös karvia ja muuta puolustuspeliä paremmalle mallille.

Päävalmentaja paljasti, että ottelun sankari Sanni Nieminen ei selvästikään ollut valmistautunut voittomaaliin.
- Ennen ottelua muistutettiin velvollisuudesta poistua pelin jälkeen kentältä mixed zonen kautta, ja Sanni totesi, että hän nyt ei ainakaan tee ikinä mitään sellaista, että haastatteluun joutuisi...

Classic, Tampere - IKSU, Ruotsi 4-3 ja. (2-0, 1-3, 0-0, 1-0)

1. erä: 11.14 Nina Rantala (Katri Luomaniemi) 1-0, 15.50 Kristiina Kauppila (Hanna Sipiläinen) 2-0.
2. erä: 24.07 Hanna Sipiläinen (Siru Kekkonen) 3-0, 29.04 Corin Rüttimann (Frida Norström) 3-1, 35.16 Rüttimann (Amanda Delgado Johansson) 3-2 yv, 38.53 Emelie Wibron (Cornelia Fjellstedt) 3-3.
3. erä: Maaliton.
Jatkoaika: 67.08 Sanni Nieminen 4-3.

Torjunnat:
Laura Loisa Classic 5+9+15+0=29,
Malin Marklund IKSU 4+8+11+0=23.

Jäähyt: Classic 3x2 min, IKSU 2x2 min.

Erotuomarit: Kamil Sojka ja Tomas Sojka, Tshekki.

Yleisöä: 569.

Classicin parhaana palkittiin Siru Kekkonen.

Lue lisää Champions Cupista

SDP:n Filatov: Vapaahtoistoimintaa ei voi tilata tai kilpailuttaa

$
0
0

Kansalaisjärjestöt edistävät hyvinvointia ja tuottavat yhteiskunnallista hyötyä. 

-Niitä ei saa alistaa markkinoille sote-uudistuksessa, sanoo SDP:n kansanedustaja, Reumaliiton valtuuston puheenjohtaja Tarja Filatov liiton aluepäivillä Mäntsälässä.

 - Järjestöt tekevät työtään lähellä kansalaisten arkea. Puolustavat ihmisten palveluiden saatavuutta ja ehkäisevät eriarvoistumista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa painottuu kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa ammattiavun rinnalla vertaistuki on tarpeen. Toiminnan, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden kautta syntyy sosiaalista pääomaa, joka kantaa vaikeissa tilanteissa. 

- Sote-uudistuksen yksi tavoite on kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Järjestötoiminta lisää yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi. Tämän tulee koskea sote-uudistusta. Kansalaisjärjestöjen voimavarat saattavat hävitä tilaaja-tuottajamallissa. 

Filatov muistuttaa, että vapaaehtoisuutta ei voi kilpailuttaa ja tilata.

- Julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt voivat toimia yhteistyössä erilaisten sosiaali- ja terveysalan ongelmien ratkaisemiseksi. On löydettävä uusia kumppanuuden malleja. Kilpailutus ei toimi kaikessa.

Lisätietoja: Tarja Filatov, p. 050 511 3112


SDP:n Heinäluoma toivoo sotaveteraanieläkkeiden leikkauksen perumista

$
0
0

SDP:n kansanedustaja, entinen puhemies Eero Heinäluoma on huolissaan, millaisen viestin kansakunta itsenäisyyden juhlavuonna 2017 sotiemme veteraaneille antaa.

-Hallituksen ehdotus leikata itsenäisyyden juhlavuonna sotiemme veteraanien eläkkeitä on huonosti ajateltu. Vaikka kyseessä on useimpien kohdalla vain muutamasta eurosta, tulee tällainen päätös veteraaneille yllätyksenä ja pyytämättä sekä täysin vastoin juhlapuheissa luvattua, sanoi Heinäluoma puheessaan Sauvon työväenyhdistyksen 110-vuotisjuhlassa.

- Juuri vaikeina aikoina kansakunnan arvot ovat testissä. Yksi suomalaisista arvoista on toisistamme huolehtiminen ja toinen menestystämme siivittänyt arvo on sanan pitävyys. Talouden vaikeuksista huolimatta olemme edelleen vauraampia kuin koskaan. Hallituksen nyt rintamamieseläkkeisiin esittämä leikkaus on täysin vastoin kaikkia aikaisempia puheita ja vakuutuksia. Itsenäisyytemme kovilla uhrauksilla lunastaneen sukupolven pieniin eläkkeisiin tehdyllä leikkauksella ei ole mitään merkitystä valtiontaloudelle.

- Siksi esitänkin, että hallitus peruisi rintamamieseläkkeiden leikkausesityksensä. Toinen vaihtoehto on, että eduskuntaryhmät yhdessä sopisivat, ettei sotiemme veteraanien eläkkeisiin nyt tehdä leikkauksia, ehdottaa Heinäluoma. Päinvastoin, nyt tulisi parantaa veteraaniemme ja heidän puolisoidensa kuntoutukseen pääsyä. SDP on esittänyt talousarvioaloitteessaan lisäystä veteraanien kuntoutustoimintaan.

Hallitus esittää talousarvioesityksessään rintamalisään 0,85 % leikkausta ensi vuodelle, eikä siihen ole luvassa indeksikorotuksia tällä hallituskaudella. Leikkauksella tavoitellaan 200 000 euron säästöä ensi vuodelle.

Vuoden 2016 alussa veteraaneja oli elossa vajaat 22 000. Määrä vähenee arviolta 3000-4000 henkilöllä vuosittain tänä ja ensi vuonna.   

 

Lisätiedot: Maarit Hirvensalo, p. 040 587 1755, viestintäkoordinaattori, SDP:n eduskuntaryhmä

Suomalaisilla haastava päivä Keski-Euroopassa

$
0
0

Mäkihypyn kesä-GP ja Continental Cup jatkuivat lauantaina suomalaisittain vaikeissa merkeissä. Jarkko Määttä hyppäsi kesä-GP:n kauden kymmenennessä kisassa 37:nnelle sijalle.

Suomalaisen hyppy Hinzenbachin HS94-mäestä lensi 82,5 metriä. Suoritus toi Määtälle pisteitä 106,0 sijoituksen ollessa siis 37:s. Toisen kierroksen paikan karkaamisesta huolimatta suomalaishyppääjä ei painanut päätä puskaan.

"Viikonlopun paras hyppy. Se oli positiivista, että sai onnistuneen hypyn kisaan. Riitti tuohon, täällä on pieni mäki ja pienet erot", toiselta kierrokselta vain 2,5 pisteen erolla pudonnut Määttä sanaili lauantain kilpailusta.

Itävallan kilpailu oli puolalaisjuhlaa, sillä maa otti kaksoisvoiton Maciej Kotin ja Dawid Kubackin johdolla. Slovenian Peter Prevc ponnisti viimeistä edellisessä taistossa kolmanneksi.

Kiertueen kärjessä ennen sunnuntain päätöskisaa on Kot 480 pisteellä ennen Saksan Andreas Wellingeriä ja Japanin Taku Takeuchia. Kesä-GP-sarja huipentuu huomenna Saksan Klingenthalissa.

Continental Cup päättyi myös Saksassa
Viikonloppuna Klingenthalissa on hypätty myös Continental Cupia. Perjantaina parhaaksi suomalaiseksi ylsi 49:nneksi päätynyt Eetu Nousiainen. Olli Muotka oli 58:s, Ville Larinto puolestaan hylättiin.

Lauantaina Nousiainen loikkasi sijalle 35, Larinto päätyi 43:nneksi ja Muotka 56:nneksi.

"Hypyn suhteen kehitystä oli koko ajan, alku oli vaikeata. Loppua kohden parani, nousujohteinen viikonloppu", Nousiainen tiivisti kisaurakkansa Klingenthalissa.

Continental Cupin kokonaiskisan voittoa juhli Saksan Markus Eisenbichler 618 pisteensä turvin. Puolan Jan Ziobro oli toinen ja Slovenian Rok Justin kolmas. Kuopiossa elokussa voittanut Määttä oli 28:s, Andreas Alamommo 46:s, Nousiainen 63:s, Lauri Asikainen 71:s ja Niko Kytösaho 86:s.

Linkit:
Lauantain SGP-kisan tulokset
Perjantain COC-kisan tulokset
Lauantain COC-kisan tulokset
COC-sarjan päätöspisteet

Eläkeliitto torjuu karaokelaulun avulla yksinäisyyttä

$
0
0

9. EL Karaokemestaruuskilpailut 4.–6.10. Spa Runnissa, Iisalmessa

Lokakuun ensimmäisellä viikolla pidettävien yhdeksänsien EL Karaokemestaruuskilpailujen loppukilpailun arvostus on kovassa nousussa.

Valtakunnallinen loppukilpailu pidetään Spa Runnissa Iisalmen lähellä. Loppukilpailuun on päässyt sadoista halukkaista 72 laulajaa kahteen ikäsarjaan: 50–64 v. ja yli 65 v. Molemmissa on sarjat naisille ja miehille. Heidät on valittu alkuvuoden aikana järjestetyissä 19 piirialuekilpailuissa ympäri Suomea.

Eläkeliiton pitkäaikainen ja määrätietoinen panostus eläkeläisten lauluharrastuksen tukemiseen kantaa hyvää hedelmää. Elokuussa pidettiin Joensuussa suurkuorotapahtuma, johon osallistui satoja kuoroja. Laula Kanssain huipentui yli 1200 kuorolaisen yhteislauluesiintymiseen Joensuun Laulurinteellä. Ja jo nyt ovat vuorossa maamme suurimmat eläkeläisten karaokekilpailut.

Media on myöskin yhä enemmän löytämässä tämän erityisesti eläkeläisille tehdyn suurtapahtuman. Eikä ihme, sillä tälle Suomen laajimmalle kohderyhmälle on varsin niukasta omaa ohjelma tarjontaa, vaikka kysyntä on suurta.

Tämän markkinaraon on erityisesti huomannut Alfta TV, joka tavoittaa 90 % suomalaisista. Alfan musiikkiohjelmia seuraa parhaimmillaan yli 200 000 katsojaa. Kanava lähettää paikalle monikameratuotantoautonsa ja kuvaa kilpailujen finaalin.

Finaalin alkukarsinnat näkyvät myös SOMEssa kuvina, teksteinä ja videoklippeinä. Videoinnista vastaa Fiste Oy:n tiimi.

Arvostuksen nousun myötä myös kilpailuista kiinnostuneiden määrä ja taso on noussut. Tämä on merkinnyt puolestaan sitä, että loppukilpailujen tuomariston tehtävä on vaikeutunut. Tuomariston asiantuntemusta ja arvostusta osoittaa muun muassa se, että yksi kaikkien aikojen eniten levyjä myynyt, pitkän linjan iskelmälaulaja, Rainer Friman, on tänä vuonna Spa Runnissa tuomarina.

Tutkimusten mukaan ikäväestön yksinäisyys on yksi eniten elämänlaatua heikentäviä syitä. Tämän poistamiseen eivät riitä pelkästään taloudellinen ja sosiaalinen edunvalvonta. Ihminen tarvitsee toista ihmistä kokeakseen elämän mielekkääksi. Laulamisen on todettu olevan myös yksi parhaista keinoista säilyttää ikäihmisten vireyttä ja mielen hyvinvointia.

Kysyimme kilpailuun osallistuvilta, mitä karaoke heille merkitsee? Karaoke on mm. ”rakas ja mukava harrastus, koko elämä, saa ystäviä, terapiaa, kivut ja säryt unohtuu, oppii esiintymään ja tuomaan laululla iloa muille.”  Tähän  yhteyteen sopii hyvin  Vanhustenviikon 2-9.10.2016  teema  Tekee mieli oppia

Tutkimusten mukaan laulut ovat myös luonteva tie muistoihin, sillä jokaisella meillä on laulu. Lauluissa voi käsitellä ja sanoa senkin, mitä ei muutoin uskalla. Laulu mahdollistaa kaikkien tunteiden kokemisen ilosta surutyön tekemiseen. 

Eläkeliiton EL Karaokemestaruuskilpailujen järjestämisellä liitto haluaa viestiä maakunta- ja kuntatasolle ylettyvän piiri- ja yhdistysverkostonsa avulla olevansa valmis poistamaan laulun ja karaoketoiminnan avulla yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Kilpailu järjestetään yhdessä liiton, Ylä-Savon piirin, Kiuruveden yhdistyksen ja yhteistyötahojen kanssa

Tutustu myös vuoden 2015 EL-karaokemestarikilpailusta tehtyyn videokoosteeseen tästä

Vt6 Taavetti-Lappeenranta: Valtatie 6:n kaistajärjestelyitä Lappeenrannan Kärenkylässä

$
0
0

Vt 6 Taavetti-Lappeenranta -rakennustöiden johdosta Lappeenrannan Kärenkylässä otetaan käyttöön väliaikaiset kaistajärjestelyt 5.10.2016 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa liikenne ohjataan tien eteläpuoleiselle kaistalle Törölänkujasta Lappeenrannan suuntaan. Luumäen suuntaan liikenne ohjataan eteläpuoleiselle kaistalle 10.10.2016 alkaen. Väliaikaiset kaistajärjestelyt aiheuttavat muutoksia myös nykyisiin kiertotiejärjestelyihin. Alueella on 40 km/h ja 60 km/h nopeusrajoitukset.

Ajoneuvoliikenne Myllyläntieltä ja Toikkalantieltä vt 6:lle kulkee Törölänkujan kautta.

Lisätietoja:

Aluevastaava Juuso Häkämies, puh. 050 380 3115, juuso.hakamie@sskanska.fi

Maanrakennustöiden vastaava Antti Kuokkanen, puh. 040 709 6636, antti.kuokkanen@skanska.fi

Liikenneviraston projektipäällikkö Harri Liikanen, puh. 029 534 3007, harri.liikanen@liikennevirasto.fi             

Viestintävastaava Anu Kosonen, puh. 0400 289 944, anu.kosonen@ramboll.fi

SDP:n Lindtman: Kokoomus käänsi selkänsä pääkaupunkiseudulle

$
0
0

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on pettynyt, että hallitus tyrmäsi pääkaupunkiseudun yhteisen esityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen erillisratkaisuksi. Hallitus ei halunnut kuulla alueen kuntia ja asukkaita. Erityisesti Kokoomus käänsi selkänsä pääkaupunkiseudulle ja samalla sen yli miljoonalle asukkaalle.

- Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat miljardiluokan kysymys ja volyymit ovat moninkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Siksi pääkaupunkiseudun alueella olisi tarvittu hallittu ja fiksu sote-ratkaisu. Sen sijaan pääkaupunkiseutu survotaan nyt samaan maakuntamuottiin muun Suomen kanssa.

- Hallituksen päätöksen seurauksena Suomen kasvun veturia uhkaa hyytyminen. Jälleen kerran on päädytty asetelmaan, jossa hallitus asettaa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen edut vastakkain. Tämän vastakkainasettelun sijaan Helsingin seudun pitäisi kilpailla muiden maiden suurten metropolien kanssa. Hallituksen päätöksen myötä Suomen ainoan metropolin kasvun edellytykset ovat selkeästi heikommat.

- Koko hanke ei anna kovin hyvää kuvaa hallituksen toimintakyvystä. Hallitus vatuloi erillisratkaisua lähes vuoden päivät. Kansalaisten palvelujen kannalta tärkeä sote-valmistelu jumitti hallituksen jappastelun vuoksi niin pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla kuin koko Suomessa. Ja mikä on lopputulos? Täysi nolla, koko työ valui hukkaan, Lindtman harmittelee. 

Edes elintärkeissä kasvu- ja työllisyyspalveluissa hallituksella ei ole tarjota mitään muuta kuin pelkkiä lisäneuvotteluita.

- Kokoomuksen puheet pääkaupunkiseudun huomioimisesta osoittautuivat tyhjiksi. Viime kädessä ratkaisu kilpistyi siihen, että Kokoomus asetti Mehiläisten ja muiden yksityisten terveysbisnesjättien edun pääkaupunkiseudun asukkaiden edelle, päättää Lindtman.


Lisätietoja: Antti Lindtman, p. 040 577 6255

Viewing all 10517 articles
Browse latest View live