Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut (sote) tuottavat jatkossa nykyisten kuntien väestöpohjaa suuremmat itsehallintoalueet, joita on kaavailtu olevan enintään 19. Ne vastaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitettäisiin erityisvastuualueille.

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet edellyttävät, että tulevien sote-alueiden henkilöstöön sovelletaan jatkossakin vakaita kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia. Tämä edellyttää lainsäädännön täsmentämistä. Samaan johtopäätökseen ovat tulleet myös itsehallintoalueiden perustamista pohtineet selvityshenkilöt.

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet sitoutuvat kehittämään sote-uudistuksen palveluiden tuloksellisuutta mm. palvelussuhteen ehtoja koskevilla uudistuksilla, kunta-alan työelämän kehittämisohjelmalla, osaamista ja johtamista kehittämällä, uuden teknologian käyttöönotolla sekä olemassa olevilla tuloksellisuutta lisäävillä suosituksilla.

Itsehallinnollisilla sote-alueilla palvelut tulee pääosin tuottaa sote-alueiden ja muiden julkisten palveluntuottajien toimesta. Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt täydentävät julkisia palveluita.

Sote-alueiden ja muiden julkisten toimijoiden tuottamien palveluiden on oltava asiakaslähtöisiä, hyvin johdettuja, kilpailukykyisiä ja vaikuttavia. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on avainasemassa uudistuksen onnistumisessa. Liikkeenluovutusperiaatteella tapahtuvat työnantajan vaihdostilanteet on hoidettava hyvää yhteistoimintaa noudattaen.

Sote-uudistuksen piirissä on kunnallista henkilöstöä yli 200 000.

Lisätietoja:

KT Kuntatyönantajat
valtuuskunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen 050 563 5710
työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 040 547 7710

Kunta-alan Unioni
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta 0400 912 399
Jyty:n puheenjohtaja Maija Pihlajamäki 0400 537 756

JUKO
puheenjohtaja Olli Luukkainen 0500 652 872

Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola 050 527 5085
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo 040 587 4346

Таможня Финляндии усиливает контроль над грузовыми перевозками в пункте пропуска Вайниккала с помощью инспекционно-досмотрового комплекса (ИДК) поездов, оснащенного рентгеновской техникой. ИДК будет перемещен на пункт пропуска Вайниккала из порта Вуосаари. Транспортное ведомство закажет работы по закладке фундамента, которые будут закончены к концу сентября. После этого начнутся монтажные работы и тестирование самого ИДК.  ИДК поездов начнет свою работу в начале 2016 года.

ИДК поездов будет просвечивать как выезжающие, так и въезжающие грузовые вагоны. ИДК поездов будет расположен на запасном пути, через который будут перенаправлены просвечиваемые грузовые поезда. 

- ИДК позволяет установить соответствие груза данным, содержащимся в представленных Таможне документах, а также обнаружить возможные скрытие в грузе или в транспортной единице лишние товары или товары, к которым применяются запреты или ограничения, рассказывает старший таможенный инспектор Таможни Вайниккала Эса Мяки.

- Поезда, перевозящие пассажиров не будут просвечиваться. ИДК обладает автоматическими системами опознавания, препятствующие просвечиванию локомотивов, рабочих машин и пассажирских вагонов, продолжает старший таможенный инспектор Эса Мяки.

В 2014 году через железнодорожный пункт пропуска Вайниккала прошло 210 882 грузовых вагона и 24 942 контейнера. Цифры содержат и импорт, и экспорт. Через ПП Вайниккала проходит около 600–700 грузовых вагонов в день. В настоящее время через ПП Вайниккала проходит около 45 % всех транспортных единиц, перевозящих железнодорожные грузы между Россией и Финляндией.   

- Применяем алгоритмы работы и техники, направленные на предотвращение просвечивания людей. Если так все же случится,  а это очень редко бывает, доза излучения, получаемая возможными безбилетными пассажирами, меньше дозы, получаемой при обычной рентгенографии легких, поэтому от просвечивания нет никакого вреда здоровью, поясняет директор по таможенному контролю Микко Гренберг.

 ИДК поездов начал работу в порту Вуосаари в 2008 году. В распоряжении Таможни в порту Вуосаари еще останется полустационарный ИДК, просвечивающий грузовики, грузовые микроавтобусы и легковые автомобили.

Дополнительная информация:
Директор по таможенному контролю Микко Гренберг, тел. 040 332 2679
Начальник по таможенному контролю Кари Марямяки, тел. 040 332 1096
Старший таможенный инспектор Эса Мяки, тел. 040 332 7989

Loppuvuoden rekrytoinnit pyörähtävät Fennovoimassa käyntiin tänään. Syksyn ensimmäisessä aallossa ydinvoimayhtiö hakee joukkoonsa 20 uutta osaajaa, etupäässä teknisen alan ammattilaisia.

Ennen vuoden vaihdetta Fennovoimassa avautuu vielä 50–60 avointa työtehtävää. Rekrytoinnit toteutetaan vaiheittain, ja syyskuun jälkeen starttaa vielä kolme uutta kampanjaa.

– Tässä vaiheessa hanketta vahvistamme organisaatiotamme rekrytoimalla laaja-alaisesti tekniikan eri alojen asiantuntijoita. Etsimme erityisesti voimalaitos- ja turbiiniosaamista, sähkö- ja automaatiopuolen ammattilaisia sekä ydin-, rakenne- ja konetekniikan osaajia. Edellä mainittujen lisäksi tarvitsemme jonkin verran myös muun muassa hallinnon, viestinnän ja turvallisuuspuolen osaajia, Fennovoiman henkilöstöjohtaja Eija Salo kertoo.

Vuoden 2015 aikana Fennovoimassa on aloittanut yli sata uutta asiantuntijaa. Kaikkiaan talossa on henkilöstöä nyt noin 250.

Mittavat rekrytoinnit jatkuvat 2016

Fennovoima hakee joukkoonsa uusia osaajia myös vuonna 2016. Avoimia tehtäviä avataan kampanjoittain kuten tänäkin vuonna.

– Organisaatiomme kasvaa vielä usean vuoden ajan. Enimmillään meitä fennovoimalaisia tulee olemaan ydinvoimalan käyttövaiheessa, jolloin henkilöstömäärä kipuaa neljään–viiteensataan, Eija Salo toteaa.

Tämän ja parin seuraavan vuoden aikana rekrytoitavat uudet fennovoimalaiset sijoittuvat pääosin pääkaupunkiseudulle. Laitospaikkakunnalle Pyhäjoelle fennovoimalaisia siirtyy pikkuhiljaa enemmän, kun rakentamisvaihe lähenee.

– Tällä hetkellä Pyhäjoella työskentelee alun toistakymmentä henkilöä viestintä- sekä työmaan valmisteluun ja valvontaan liittyvissä tehtävissä. Hankkeen edetessä Pyhäjoelle siirtyy luonnollisesti yhä useampi fennovoimalainen.

Parhaillaan laitospaikalla tehdään mittavia infrastruktuuri- ja valmistelevia töitä sekä aloitetaan tuki- ja palvelurakennusten rakentaminen. Varsinaisen ydinvoimalan rakennustyöt alkavat vuonna 2018. Enimmillään ydinvoimalaa rakentaa noin 4000 henkilöä.

Tutustu Fennovoiman avoimiin työpaikkoihin: http://www.fennovoima.fi/rekry/avoimet-tyopaikat

Lisätiedot:

Eija Salo, HR-johtaja, Fennovoima, p. 020 757 8455.

Heli Nikula, viestintäpäällikkö, Fennovoima, p. 020 757 8429.

Yrittäjän päivän mediatiedote:

Suomen talouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista, ellei työikäisten ihmisten työkykyä sekä lasten, nuorten ja ikäihmisten toimintakykyä pidetä yllä. Tämän vuoksi ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Fysioterapia- ja kuntoutusalan pk-yritykset muodostavat tällä hetkellä koko maan kattavan lähipalveluiden verkoston, joka vastaa muun kuntoutuspalvelun ohella myös vaikeavammaisille heidän omilla paikkakunnillaan tuotettavista palveluista. Lähes jokaisessa Suomen kunnassa toimii yksityisiä, muutaman henkilön työllistäviä fysioterapiayrityksiä, jotka tuottavat kansalaisille tärkeitä ennaltaehkäiseviä ja korjaavia sekä vaikeavammaisille välttämättömiä kuntoutuspalveluja.

Tulevassa sote-uudistuksessa ratkaistaan terveyspalveluja tuottavien pk-yritysten kohtalo. - Jos sote-uudistuksessa ja siihen liittyvässä rahoitusratkaisussa viedään pohja pois yritysten toiminnalta, yhteiskunnan on rakennettava kokonaan uusi järjestelmä mm. vaikeavammaisten kuntoutuspalveluiden tuottamiseen, toteaa yli 30 vuoden ajan Kuusamossa lasten ja aikuisten vaikeavammaisten fysioterapiapalveluja tuottanut fysioterapiayrittäjä, FYSI ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuula Mustonen.

- Jos kuntoutusalan pk-yrityksillä ei ole uusilla sote-alueilla toimintamahdollisuuksia, ne lopettavat toimintansa, jolloin loppuu myös vaikeavammaisten lähikuntoutus. Onko yhteiskunnalla varaa rakentaa uusi infra ja kouluttaa uudet erityisosaajat toimintansa lopettaneiden yritysten tilalle? Halutaanko vaikeavammaisten matkat kuntoutukseen venyttää kymmeniin, ehkä jopa satoihin kilometreihin? Aiotaanko markkinat pedata vain suurille toimijoille, jotka tuskin pystyvät tuomaan lähipalveluitaan kaikille niille toimipaikoille, joilla pk-yritykset nyt palvelevat? Tuula Mustonen kysyy.

Onnistunut sote-uudistus antaa mahdollisuuden ratkaisuun, jolla kaikki kuntoutusta tarvitsevat saadaan vaikuttavan kuntoutuksen piiriin. Avainasemassa on nyt rahoitusratkaisu. Toimivaa Kelan kuntoutusjärjestelmää ja kustannustehokasta sairausvakuutuskorvausta ei pidä lopettaa ennen kuin tilalle on luotu kansalaisten valinnanvapauden turvaava, esimerkiksi palvelusetelin käyttöön perustuva järjestelmä. Nopea hoitoon pääsy lyhentää työikäisten sairauslomia ja nopeuttaa työhön paluuta sekä turvaa työkyvyn.

Faktalaatikko

- Fysioterapian ja kuntoutuksen tarve on noussut kaikissa ikäryhmissä

- Fysioterapeutin erikoisosaamisaluetta on ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn edistäminen silloinkin, kun kehon toiminta on häiriintynyt tuki- ja liikuntaelimistön rasittumisen, vaurioitumisen tai käyttämättömyyden vuoksi

- Myös ikääntyvän ihmisen kotona selviytymisen tueksi tarvitaan usein fysioterapiaa; muistisairaat hyötyvät tutkitusti kuntoutuksesta

- Fysioterapeutti hoitaa kipua ja liikkuvuutta ja neuvoo terveyden ammattilaisena, miten liikkua ja kohottaa kuntoa turvallisesti

- Fysioterapeutti ennaltaehkäisee vaivojen uusiutumista ohjaamalla ja motivoimalla omaehtoiseen harjoitteluun ja neuvomalla arkea helpottavien apuvälineiden hankinnassa ja käytössä

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Leila Salonen, 040 749 8706, leila.salonen@fysi.fi

Puheenjohtaja Tuula Mustonen, 0400 200 403, tuula.mustonen@fysiokuusamo.fi

Fennovoima starts its autumn recruitment campaign today. In the first wave of this autumn, the company is looking for 20 new talents, mainly technical professionals.

By the end of the year, there will be another 50–60 vacancies at Fennovoima. Recruitment will be done in phases; three new recruitment campaigns will take place after September.

“At this stage, we are strengthening our organization by recruiting a wide range of technical experts. We are particularly looking for power plant and turbine knowhow, electricity and automation experts as well as nuclear, structural and mechanical engineering professionals. In addition, we also need professionals for administration, communication and security,” says Eija Salo, Human Resource Director at Fennovoima.

Over a hundred new talents have begun their work at Fennovoima in 2015. Currently, Fennovoima has about 250 employees.

Recruiting continues strong in 2016

Fennovoima is also looking for new employees in 2016. New jobs will be available during further recruitment campaigns, just like this year.

“Our organization will grow for many years. Fennovoima’s work force will be at its largest — around 400–500 employees — during the operational phase of the nuclear power plant,” Eija Salo continues.

New Fennovoima employees, recruited in 2015 and 2016, will mostly be located in the Helsinki region. Gradually, more employees will move to Pyhäjoki, as the construction of the nuclear power plant draws nearer.

“At the moment, over 10 employees work in Pyhäjoki, in communications and preparing and supervising the construction site. As the project progresses, more Fennovoima employees will move to Pyhäjoki.”

Presently, large-scale infrastructure and preparatory work is being conducted at the plant site and the construction of auxiliary buildings and the training center is being started. The construction of the actual nuclear power plant will begin in 2018. The construction workforce will peak at 4 000 people.

See Fennovoima’s open vacancies:
http://www.fennovoima.fi/en/jobs/open-positions

Additional information:
Eija Salo, HR Director, Fennovoima, tel. +358 20 757 8455
Heli Nikula, Communications Manager, Fennovoima, tel. +358 20 757 8429

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on syksyn yhteishaussa tarjolla 180 opiskelupaikkaa. Hakuaika korkeakoulututkintoihin on 8. - 22.9.2015 klo 15 ja opinnot alkavat tammikuussa 2016. Yhteishaussa voi hakea yhdellä hakulomakkeella korkeintaan kuuteen eri koulutukseen. Hakeminen tapahtuu verkossa osoitteessa opintopolku.fi.

Biotalouspuolella on tarjolla YAMK-opintoja agrologiksi haluaville.  Hakea voi myös insinööriopintoihin logistiikan monimuotona toteutettuun tutkinto-ohjelmaan. Rakennusmestarikoulutus järjestetään tauon jälkeen yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.

Sosiaali- ja terveysalalla kilpaillaan 60 opiskelupaikasta. Sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikoista puolet on varattu päiväopintoihin ja puolet monimuotototeutukseen.

Sairaanhoitajan päiväopinnot toteutetaan tiimiopintoina. Sekä päivä- että monimuotototeutuksessa yhdistyvät verkko-, itsenäinen ja kontaktiopiskelu, mutta monimuotototeutuksessa kontaktipäiviä on vähemmän. Monimuotototeutuksen lähiopetuksessa harjoitellaan esimerkiksi hoitotyön menetelmiin ja ergonomiaan liittyviä taitoja.

Kätilöopinnot tehdään päivätoteutuksena, mikä edellyttää osallistumista opintoihin arkipäivisin. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on noin puolet opinnoista. Kätilön tutkinnon suorittaneet opastavat odottavia perheitä, avustavat synnytyksen aikana sekä hoitavat äitiä ja perhettä synnytyksen jälkeen. Sairaanhoitajan opinnot sisältyvät kätilön tutkintoon.

 – Koulutuksessa hankitaan valmiudet toimia seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijana. Lisääntyvä monikulttuurisuus on otettu huomioon opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa, kätilön tutkinto-ohjelman koulutusvastaava Elina Tiainen kertoo.

Tammikuussa käynnistyy myös muuntokoulutuksia monimuotototeutuksena: insinööri AMK (hakuaika 14.9. - 20.10. klo 15) on tarkoitettu vanhanmuotoisen opisto- tai ammatillisen korkea-asteen insinööreille tai tekniikan ja liikenteen alalta teknikko-tutkinnon tehneille sekä tieto- ja viestintätekniikan insinööri AMK (hakuaika 5.- 23.10. klo 15), jonne hakevilla on oltava pohjalla 120 op tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmaan soveltuvia opintoja. Muuntokoulutuksiin haetaan JAMKin nettsivujen kautta www.jamk.fi.

Lisätietoja:
Hakijapalvelut, 040 556 0409, hakijapalvelut(a)jamk.fi sekä Elina Tiainen, lehtori, 0400 989 451, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointi

VETONAULANA OVAT PUOLUSTUSVOIMIEN TAISTELUNÄYTÖKSET

Kokonaisturvallisuus 2015 -messut alkoivat Tampereella 131 näytteilleasettajan voimin. Perjantaista sunnuntaihin 4.–6.9. järjestettävä suuren yleisön turvallisuustapahtuma tarjoaa nähtävää ja koettavaa koko perheelle ja alan ammattilaisille. Elämyksellisen viikonvaihteen ohjelmasta mainittakoon Puolustusvoimien taistelunäytökset ja kalustonäyttelykenttä, viihdyttävä kuviomarssishow, poliisi-, pelastus- ja tullikoiranäytökset, Madventures-turvasulkeiset ja Security Track -kilpailu. Lauantaina Tampereen keskustassa on viranomaisten yhteistoimintanäytös, jonka aiheena on vesipelastus. Näytöksen jälkeen on maksuton bussikuljetus messuille. Sunnuntaina YK:n 70-vuotista taivalta messuyleisön kanssa juhlistavat Mikko Kuustonen, Paleface ja Hanna Brotherus.

Kuvat ja videot mediainfosta sekä taistelunäytöksen kenraaliharjoituksista: www.kokonaisturvallisuus.fi (Medialle).

Videohaastattelut:

• Messutoimikunnan puheenjohtaja Erkko Kajander
• Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa
• Puolustusvoimien yliluutnantti Tommi Kangasmaa
• Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisjohtaja Karim Peltonen
• Security Track -kilpailun ohjelmajohtaja Olli Patja

Security Track: Avajaisissa palkittiin nettikilpailun parhaat – testaa oma osaamisesi messuilla

Security Track -kilpailu on osa valtakunnallista tietotaito-ohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä nuorten ja perheiden turvallisuustietoa sekä taitoa pitää itsestä ja toisista huolta. Security Trackin nettikilpailuun osallistui lähes 2400 oppilasta eri puolilta Suomea, pääosin Tampereelta. Tiedontaso osoittautui vaihtelevaksi, mutta parhaat tulokset olivat erittäin hyviä. Tiedontaso oli heikointa fyysiseen aktiivisuuteen ja jokamiehen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Paras taso saavutettiin ravintoon ja nilkan nyrjähdykseen liittyvissä kysymyksissä. Nettikilpailu sisälsi 28 monivalintakysymystä. Messujen avajaisissa palkittiin perjantaina nettikilpailun kolme parasta oppilasta. Voiton vei Kalle Pääkkönen, Sammon koulu 9F (89,74 %). Seuraaviksi samalla oikeiden vastausten määrällä sijoittuivat Joona Lehtonen, Tampereen teknillinen lukio 15D (87,82 %) ja Jesse Vuori, Sammon keskuslukio 15 c (87,82 %). Messujen Security Trackilla kävijät, yritykset ja perheet pääsevät testaamaan tietojaan ja taitojaan esimerkiksi tuli-, liikenne- ja ensiaputehtävissä, fyysisissä testeissä sekä terveelliseen ravintoon ja jaksamiseen liittyvillä rasteilla.

Toiminnallista tekemistä riittää kaikenikäsille – osastoilla ja ohjelma-alueilla paljon nähtävää

Erityisesti nuorille tarkoitetut Tieto & taito -kehät tarjoavat myös terveys- ja turvatietoutta. Liikenneturvan turvavyöautossa on mahdollista kokeilla miltä tuntuu olla kyydissä, kun auto kiepsahtaa katolleen tai selvittää, miksi käsillä ei kannata ottaa vastaan kojelaudasta törmäystilanteessa. Poliisin osastolla yleisö voi testata, miten onnistuu poliisien valintakokeisiin kuuluvan 80-kiloisen nuken kuljetus. Pirkanmaan pelastuslaitoksen ulko-osastolla esitellään alkusammutuskoulutusta ja kerrotaan kodin turvallisuudesta. Messuilla pääsee tutustumaan lähemmin myös paloautoon, poliisin maijaan ja moottoripyörään.

Turvallisuus puhuttaa monesta näkökulmasta – alan huippuasiantuntijat mukana messuilla

Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden foorumi nostaa perjantaina laajasti esille turvallisuuskysymykset aina kansainvälisestä toiminnasta ja kyberulottuvuudesta sisäiseen turvallisuuteen ja väestön hyvinvointiin. Puhumassa ovat Turvallisuuskomitean puheenjohtaja, kansliapäällikkö Arto Räty, ulkoministeriön kybersuurlähettiläs Marja Rislakki, Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas, Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari sekä KSF Media Ab:n toimitusjohtaja Barbro Teir. Puheenjohtajana toimii YLE:n juontaja ja tuottaja Jussi-Pekka Rantanen. Kyberturvallisuus koskettaa jokaista -paneelissa keskustellaan perjantaina kyberturvallisuudesta ja netin turvallisuudesta Aamulehden päätoimittajan Jorma Pokkisen johdolla. Panelisteina nähdään Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori, kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll, Insta DefSec Oy:stä, johtaja Kirsi Karlamaa Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksesta ja rikoskomisario Tero Muurman KRP:n kyberrikostorjuntakeskuksesta.

Suurtapahtuman messuopas: http://issuu.com/tamperetradefairs/docs/kokonaisturvallisuus_2015_messuopas. Koko ohjelma: www.kokonaisturvallisuus.fi. Mediamateriaalit: www.kokonaisturvallisuus.fi (Medialle).

Kokonaisturvallisuus-messut 4.–6.9.2015 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Avoinna: pe 9–18, la 10–18, su 10–16. Alle 18-vuotiaat pääsevät tapahtumaan ilmaiseksi (alle 7-vuotiaat ainoastaan aikuisen seurassa).

LISÄTIEDOT: www.kokonaisturvallisuus.fi, SoMe: #Kokonaisturvallisuus
Tampereen Messut Oy, www.tampereenmessut.fi, etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi
Veli-Pekka Rouvali, projektipäällikkö, p. 050 516 4005
Tanja Järvensivu, tapahtuma- ja viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133, @TanjaJarvensivu
Meri Mattila, tiedottaja, p. 0400 914 877, @MeriTMattila

Suomen Lähetysseura tukee Syyriassa rauhan ja sovinnon työtä Suomen ulkoasianministeriön tuella. Suomen Lähetysseuran paikalliset kumppanit vahvistavat Syyrian rauhantoimijoita vaikeissa olosuhteissa. Työssä luodaan vuoropuhelua ja ymmärrystä osapuolten välille. Työ perustuu kumppanien pitkäaikaiseen alueen tuntemukseen. Luottamus luo pohjaa rauhanomaiselle ratkaisulle tulevaisuudessa.

”Humanitaarinen kriisi ja pakolaistilanne edellyttävät välitöntä apua ja toimenpiteitä. Samalla ponnistelut väkivallan hillitsemiseksi ja konfliktin ratkaisemiseksi Syyriassa ovat edellytys sille, että ihmiset voisivat jäädä koteihinsa”, sanoo Lähetysseuran vaikuttamistyön päällikkö Kristiina Rintakoski.

Luottamuksen ja ruohonjuuritason rauhan rakentaminen auttaa yhteisöjä selviämään konfliktin keskellä. Heikoimmassa asemassa ovat erityisesti naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset, jotka eivät pääse pakenemaan.

Työn tavoitteena on vaikuttaa myös kansainvälisen yhteisön Syyrian sotaa koskevaan politiikkaan. Lähetysseura kumppaneineen toimii läheisessä yhteistyössä EU:n ja YK:n erityisedustajan sekä muiden YK-järjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada aikaan yhteisymmärrystä ja pysyviä tuloksia.

”Jo nyt työ on lisännyt luottamusta eri osapuolten välillä, vahvistanut naisten asemaa konfliktin ratkaisussa ja poikinut paikallisia rauhanhankkeita”, sanoo Kristiina Rintakoski.

Ranskan Marhaban-siirtolaiskeskus antaa käytännön apua pakolaisille

Pakolaisten kasvava määrä on lisääntynyt myös Ranskassa pitkään toimineessa maahanmuuttajia tukevassa Marhaban-siirtolaiskeskuksessa, joka toimii Lähetysseuran tuella.

Ranskan valtio on kouluttanut siirtolais- ja maahanmuuttajatyössä mukana olevien järjestöjen työntekijöitä pakolaisten ohjaamiseksi oikeisiin virastoihin. Myös Marhabanin työntekijät kutsuttiin mukaan koulutukseen. Viime viikkoon mennessä pakolaisvirta oli näkynyt Marhabanin työssä yksittäisten perheiden auttamisena.

Pakistanissa rakennetaan uskontojenvälistä yhteisymmärrystä

Suomen Lähetysseura tukee väkivallan ja levottomuuksien keskellä eläviä kirkkoja. Peshawarin hiippakunta, Lähetysseuran yhteistyökumppani Pakistanissa, rakentaa uskontojenvälistä yhteisymmärrystä ja rauhaa sosiaalityöllään sekä kirkon kouluissa ja sairaaloissa, jotka palvelevat kaikkia uskontoon katsomatta. Hiippakunta toimii Afganistanin vastaisen rajan tuntumassa. 

---

Tie kestävään rauhaan on pitkä. Suomen Lähetysseura on työskennellyt yli 150 vuotta, jotta kaikilla olisi oikeus ihmisarvoiseen elämään omissa yhteisöissään. Tukemalla Lähetysseuraa tuet pitkäjänteistä rauhantyötä ja autat ihmisiä kotimaassaan.

Kohdista apusi Suomen Lähetysseuran rauhantyölle:
IBAN FI3880001400161130
Viesti: Rauha 

Tänään julkistetut hallituksen työllisyys ja kilpailukyky -kärkihankkeen satsaukset ovat oikeansuuntaisia. Työllistämistoiminnan uudistukset ovat kaivattuja. On hyvä, että hallituksen Tekesin rahoitukseen kohdistuvia leikkauksia paikataan kasvuyritysten riskirahoituksella.

Hallitus lupaa yksityisille työvoimapalveluille jatkossa entistä suurempaa roolia työllistämisessä. Tämä on odotettu uudistus.

– Nykyisessä taloustilanteessa on tärkeää, että työllistämistoimet ovat tehokkaita ja tuloksellisia. Yksityisten henkilöstöpalveluyritysten työnvälityspalvelut on saatava laajasti käyttöön, koska niillä on toimivat palvelumallit ja laajat yrityskontaktit, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimitusjohtaja Riitta Varpe sanoo.

PALTA on tyytyväinen siihen, että hallituksen Tekesin rahoitukseen kohdistuvia leikkauksia kompensoidaan riskirahoituksella. Suunnitelmat uudelle Teollisuussijoituksen kasvurahastolle sekä Tekes Pääomasijoituksen kaupallistamisrahastolle ovat tervetulleita.

– Tekesin rahoituksen leikkaukset ovat valitettavia, sillä tarvitsemme kipeästi kasvua ja uusia innovaatioita. Hyvä uutinen on se, että hallitus osin kompensoi niitä satsaamalla kasvuyritysten rahoitukseen, Varpe sanoo.

– Kasvurahastojen rahoituksen tulee nyt keskittyä Suomea uudistavan liiketoiminnan vauhdittamiseen. Kasvavat digipalveluyritykset voivat parhaimmillaan sekä kehittää julkista sektoria että hakea samalla kansainvälistä kasvua. Hyvillä kotimaisilla referensseillä ja kasvurahoituksella on mahdollisuus luoda uusia kansainvälisiä menestystarinoita, Varpe jatkaa.

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Riitta Varpe, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, p. 040 534 5353

Suomen Lähetysseura tukee Syyriassa rauhan ja sovinnon työtä Suomen ulkoasianministeriön tuella. Suomen Lähetysseuran paikalliset kumppanit vahvistavat Syyrian rauhantoimijoita vaikeissa olosuhteissa. Työssä luodaan vuoropuhelua ja ymmärrystä osapuolten välille. Työ perustuu kumppanien pitkäaikaiseen alueen tuntemukseen. Luottamus luo pohjaa rauhanomaiselle ratkaisulle tulevaisuudessa.

”Humanitaarinen kriisi ja pakolaistilanne edellyttävät välitöntä apua ja toimenpiteitä. Samalla ponnistelut väkivallan hillitsemiseksi ja konfliktin ratkaisemiseksi Syyriassa ovat edellytys sille, että ihmiset voisivat jäädä koteihinsa”, sanoo Lähetysseuran vaikuttamistyön päällikkö Kristiina Rintakoski.

Luottamuksen ja ruohonjuuritason rauhan rakentaminen auttaa yhteisöjä selviämään konfliktin keskellä. Heikoimmassa asemassa ovat erityisesti naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset, jotka eivät pääse pakenemaan.

Työn tavoitteena on vaikuttaa myös kansainvälisen yhteisön Syyrian sotaa koskevaan politiikkaan. Lähetysseura kumppaneineen toimii läheisessä yhteistyössä EU:n ja YK:n erityisedustajan sekä muiden YK-järjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada aikaan yhteisymmärrystä ja pysyviä tuloksia.

”Jo nyt työ on lisännyt luottamusta eri osapuolten välillä, vahvistanut naisten asemaa konfliktin ratkaisussa ja poikinut paikallisia rauhanhankkeita”, sanoo Kristiina Rintakoski.

Ranskan Marhaban-siirtolaiskeskus antaa käytännön apua pakolaisille

Pakolaisten kasvava määrä on lisääntynyt myös Ranskassa pitkään toimineessa maahanmuuttajia tukevassa Marhaban-siirtolaiskeskuksessa, joka toimii Lähetysseuran tuella.

Ranskan valtio on kouluttanut siirtolais- ja maahanmuuttajatyössä mukana olevien järjestöjen työntekijöitä pakolaisten ohjaamiseksi oikeisiin virastoihin. Myös Marhabanin työntekijät kutsuttiin mukaan koulutukseen. Viime viikkoon mennessä pakolaisvirta oli näkynyt Marhabanin työssä yksittäisten perheiden auttamisena.

Pakistanissa rakennetaan uskontojenvälistä yhteisymmärrystä

Suomen Lähetysseura tukee väkivallan ja levottomuuksien keskellä eläviä kirkkoja. Peshawarin hiippakunta, Lähetysseuran yhteistyökumppani Pakistanissa, rakentaa uskontojenvälistä yhteisymmärrystä ja rauhaa sosiaalityöllään sekä kirkon kouluissa ja sairaaloissa, jotka palvelevat kaikkia uskontoon katsomatta. Hiippakunta toimii Afganistanin vastaisen rajan tuntumassa. 

---

Tie kestävään rauhaan on pitkä. Suomen Lähetysseura on työskennellyt yli 150 vuotta, jotta kaikilla olisi oikeus ihmisarvoiseen elämään omissa yhteisöissään. Tukemalla Lähetysseuraa tuet pitkäjänteistä rauhantyötä ja autat ihmisiä kotimaassaan.

Kohdista apusi Suomen Lähetysseuran rauhantyölle:
IBAN FI3880001400161130
Viesti: Rauha 

Suomella on monien muiden maiden tavoin paljon pelissä EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa. EU:ssa päätetään ensi vuonna jäsenvaltioita sitovista energia- ja ilmastopolitiikan velvoitteista vuoteen 2030 mennessä. Tehtävät päätökset ovat kauaskantoisia ja niitä ohjaavat ratkaisevasti taloudelliset laskelmat, mutta kuten hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arviointiraportissa todetaan, myös eettiset arvovalinnat.

Jo EU:n 2020 tavoitteissa tähdätään energiatehokkuuden kehittämiseen, ja joulukuussa 2012 hyväksytty EU:n energiatehokkuusdirektiivi ohjaa energian käyttöä kohti EU:n yhteistä tavoitetta, 20 %:n energiansäästöä. Tämän lisäksi jokaisella EU-maalla on omat tavoitteet energiatehokkuuden kehittämiseen samassa määräajassa. Suomessa kehittämistä kohdistetaan erityisesti lämmitykseen, liikenteeseen sekä jätteiden ja jätemetaanin hyödyntämiseen. Euroopan komission tavoitteena on, että energiapoliittisia linjauksia tehtäisiin tiiviimmin yhdessä EU-tasolla kansallisen energiapolitiikan sijaan.

Energiakatselmusten avulla erilaiset organisaatiot voivat parantaa energiatehokkuuttaan, vähentää energiankulutusta ja saavuttaa näihin liittyvät ympäristöhyödyt. Olennaista on kyetä systemaattisella tavalla arvioimaan energian kokonaiskulutukseen vaikuttavat tekijät ja niiden mahdollinen kehitys ja keskinäinen vaikuttavuus tulevien vuosikymmenten aikana. Luottamus energiakatselmusprosessiin ja siitä saatavaan hyötyyn riippuu pitkälti energiakatselmoijan pätevyydestä.

Euroopan komission mandaatilla on laadittu sarja standardeja, joissa määritetään energiakatselmusten vaatimukset ja vastaavat velvollisuudet sekä rakennusten, kuljetusten ja prosessien katselmointiin liittyvät erityispiirteet ja mm. se pätevyyden taso, jonka energiakatselmoija tarvitsee pystyäkseen toteuttamaan organisaation energiakatselmukseen kohdistamat tavoitteet, tarpeet ja odotukset.

SFS-EN 16247-sarjan standardeissa tunnistetaan, että energiakatselmusten lähestymistavoissa on maakohtaisia eroja laajuuden, tavoitteiden ja perusteellisuuden suhteen, mutta energiakatselmusten yhteisiä näkökohtia pyritään yhtenäistämään. Oikeudenmukaiseksi koettu prosessi ja lopputulos vaikuttavat usein ratkaisevasti siihen, kuinka halukkaita osapuolet ovat toteuttamaan velvoitteitaan.

Eurooppalaisissa energiakatselmusstandardeissa ei käsitellä energiakatselmusohjelman/-järjestelmän ominaisuuksia, mutta SFS-EN ISO 50001 ”Energianhallintajärjestelmät. Vaatimukset ja käyttöohjeet” -standardissa kuvataan järjestelmät ja prosessit, jotka ovat edellytyksiä energiatehokkuuden parantamiselle, mukaan lukien energiatehokkuus, energiankäyttö ja energiankulutus.

Lisätiedot: Tuire Tommila, METSTA, puh. (09) 192 3263

Reserviläisliiton uusi esittelyvideo julkaistiin tänään Tampereen Kokonaisturvallisuus-messuilla. Videota on kuvattu kevään ja kesän ajan eri puolilla eteläistä Suomea.

Noin kolmen minuutin pituisen videon teosta on vastannut hämeenlinnalainen mainostoimisto Precis Oy. Esittelyvideossa käydään läpi laajimpia reserviläistoiminnan muotoja eli ammuntaa, liikuntaa ja urheilua, maanpuolustuskoulutusta ja maanpuolustustahdon ylläpitoa.

Uusi esittelyvideo on katsottavissa liiton Youtube-tililtä. Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö.

Lisätietoja

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg 0400 640 755 tai olli.nyberg@reservilaisliitto.fi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous kokoontuu istuntoonsa 8.-9. syyskuuta 2015 Porvoossa. Arkkipiispa Kari Mäkinen avaa istunnon, ja Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström pitää avauspuheen. Puheen punaisena lankana on niin sanottu kultainen sääntö ja sen soveltaminen ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin, muun muassa pakolaiskiintiöihin ja kehitysapuun.

Tiedotustilaisuus pidetään keskiviikkona 9. syyskuuta kello 13 Porvoon tuomiokapitulissa, Lukiokuja 2.

Piispainkokous keskustelee Porvoon tuomiokapitulin valmistelemasta aloitteesta, jossa ehdotetaan ehtoollisvieraanvaraisuuden laajentamista. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vaikka virallista kirkkokuntien välistä ehtoollisyhteyttä ei olisikaan, voisivat muihinkin kirkkokuntiin kuuluvat osallistua evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksessa ehtoollisen viettoon.

Aloitteen mukaan edellytyksenä olisi, että ehtoolliselle osallistuva on kastettu kristitty, jolla on omassa kirkkokunnassaan oikeus osallistua ehtoollisen viettoon. Niin ikään aloitteessa ehdotetaan saarnaamisoikeuden laajentamista. Myös muiden kirkkokuntien papit voisivat saarnata luterilaisissa jumalanpalveluksissa.

Asialistalla on myös arkkipiispan vaalitavan muuttaminen. Nykyisen vaalitavan mukaan Turun arkkihiippakuntaan kuuluvien valitsijoiden äänillä on suurempi painoarvo kuin kahdeksaa muuta hiippakuntaa edustavien valitsijoiden äänillä.

Piispat käyvät lähetekeskustelun kirkkohallituksen esityksestä, jonka mukaan arkkihiippakunnassa annettujen äänien painoarvoa vaaleissa tulisi vähentää. Kirkkohallituksen mukaan vaalitavan uudistusta tarvitaan muun muassa siksi, että vuosien varrella arkkipiispan merkitys kirkon yhteisten tehtävien hoitajana on kasvanut.
 
Lisäksi piispainkokouksen asialistalla on muun muassa aloite rovastin arvonimen myöntämisestä annetun suosituksen päivittämisestä.  
 
Medialle: Avaustilaisuus tiistaina 8. syyskuuta kello 9 on medialle avoin. Tiedotustilaisuus pidetään keskiviikkona 9. syyskuuta kello 13. Kummatkin tilaisuudet pidetään Porvoon tuomiokapitulissa osoitteessa Lukiokuja 2.

Lisätiedot:
Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, p. 040 142 5189, jyri.komulainen@evl.fi
Piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala, p. 050 380 3270, anna-kaisa.inkala@evl.fi

Piispainkokouksen tiedotus:
Tiedotuspäällikkö Milla Rautiainen, p. 040 142 5244, milla.rautiainen@evl.fi
Informatör Åsa Holmvik, tel. 040 581 1815, asa.holmvik@evl.fi

Demarinuoret kannattaa yksiselitteisesti vastaanottokeskuksien perustamista helpottamaan Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden tilannetta. Vastaanottokeskuksiin tulevat ihmiset ovat lähteneet kotimaistaan sotaa ja vainoa pakoon. Humanitäärisen kriisin kolkuttaessa ovellemme, emme voi kääntää selkäämme, vaan meidän on ojennettava auttava käsi.

”Suomalaiseen sielunmaisemaan on aina kuulunut heikoimmista huolehtiminen, eikä välinpitämättömyys hädän hetkellä. Meneillään on todellinen humanitäärinen kriisi, jonka ratkaisemisessa Suomenkin on oltava mukana. Tänne tulleille turvapaikanhakijoille on turvattava inhimilliset olot”, sanoo Demarinuorten puheenjohtaja, kansanedustaja Joona Räsänen.

Ylen tutkimuksen mukaan enemmistö kuntapäättäjistä suhtautuu myönteisesti vastaanottokeskuksien perustamiseen. Nyt tämän mielipiteen tulisi näkyä myös päätöksenteossa. Demarinuoret kannustaakin sekä kuntia että yksityisiä toimijoita luoviin ratkaisuihin tilojen ja avun löytämiseksi vastaanottokeskuksille.

”Suomessa on tyhjillään paljon julkisia ja yksityisiä kiinteistöjä, joita kannattaa tässä tilanteessa täysimääräisesti hyödyntää. On myös hyvä muistaa, että jokainen meistä voi auttaa omalla panoksellaan”, lopettaa Räsänen.

Jyväskylän tärkein aluekehityshanke Kangas etenee, kun ensimmäisten uusien kotien ennakkomarkkinointi käynnistyy. As. Oy Jyväskylän Raina nousee Kankaan sydämeen Piippurantaan Tourujoen, vanhan punatiilisen piipun ja keskusaukion läheisyyteen. Osoite on Piipputori 1.

Rainan ilme mukailee vanhan tehdasmiljöön punatiilipintoja. Harjakattoiseen rakennukseen tulee 8 kerrosta ja 46 uutta kotia, joiden koot vaihtelevat 32,5 neliön yksiöistä 72 neliön kolmioihin.

”Tavoitteemme on aloittaa rakennustyöt talvella 2016, jolloin asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa keväällä 2017. On innostava olla mukana kutomassa Kankaan uutta tarinaa, jossa perinteikäs teollisuusympäristö muuttuu viihtyisäksi uudeksi kaupunginosaksi. Nyt markkinointiin tuleva Raina on Kankaan suuren kokonaisuuden aloituspala”, sanoo Kankaan alueen hankekehityspäällikkö Noora Sokero Skanskalta.

Asumisen lisäksi Kankaalle tulee muun muassa toimitiloja sekä tiloja oppilaitosten käyttöön. Parhaillaan on työn alla vanhan paperitehtaan siipiosan tilojen muuttaminen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) käyttöön. Vanhan paperitehtaan kiinteistöllä palveluineen ja työpaikkoineen on keskeinen rooli alueen kokonaisuuden muodostumisessa.

”Kankaasta tulee omaleimainen ja viihtyisä kaupunginosa, jossa kulttuurin nivominen osaksi kokonaisuutta on tärkeä identiteettitekijä. Kankaalla hyödynnetään kaupunkisuunnittelun parhaita ideoita ja yhteisvoimin kehitetään uudenlaisten kiinnostavaa ja elävää kaupunkia. Jyväskylä on vahva kulttuurin ja osaamisen kaupunki ja näitä asioita kytketään Kankaaseen”, sanoo Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin.  

”Monissa Suomen kaupungeissa on jo tuotu taidetta kaupunkisuunnitteluun ja uusien alueiden identiteetin osaksi. Meillä Jyväskylässä on ajatusta viety pidemmälle, ja puhummekin prosenttikulttuurista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että noin yksi prosentti tonttien myyntituloista ja rakentamisen kustannuksista käytetään kulttuurihankkeisiin. Perinteisten taidehankintojen lisäksi tilapäinen sekä esittävä taide kuten teatteri, sirkus, musiikki ja tapahtumat ylipäänsä, tulevat olemaan tärkeä osa Kankaan kulttuurikokonaisuutta”, kertoo Sandelin.

”Skanskan osuus kulttuurirahoituksesta nousee karkeasti arvioiden 1,5 miljoonaan euroon alueen rakentamisen aikana tulevina vuosina. Parhaillaan suunnitellaan sitä, miten kulttuuri ja taide linkitetään ensimmäisen asuntohankkeemme Jyväskylän Rainan toteutukseen”, kertoo Skanskan Noora Sokero.

”Kankaan suunnittelussa ovat vahvasti mukana myös kestävän elämäntavan mahdollistavat ratkaisut”, Sokero lisää.

Kangas on toinen kahdesta alueesta Suomessa, joissa kokeillaan alun perin brittiläistä One Planet Living -konseptia. One Planet Living -malli tarkoittaa kymmenen ekologisuuteen ja hyvinvointiin tähtäävän periaatteen noudattamista niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin alueen palvelujen suunnittelussa. Tavoitteena on muun muassa vähentää hiilidioksidipäästöjä, suosia lähiruokaa ja paikallisia raaka-aineita sekä säilyttää luonnon monimuotoisuutta.

”Kankaan suunnitelmissa tämä näkyy siten, että luodaan mahdollisuuksia pyöräilylle ja kävelylle. Rakennuksista tehdään energiatehokkaita, ja tutkimme myös mahdollisuutta hyödyntää aurinkoenergiaa. Jätehuolto hoidetaan keskitetysti, jolloin voidaan vähentää jäteautojen liikennettä alueella”, kuvailee Skanskan projektipäällikkö Seppo Koponen.

Jyväskylän keskustan koillispuolella sijaitseva Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke. Kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä. Alueen ensimmäisen uudisrakennusvaiheen asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi haettiin korkeatasoisia ratkaisuja arkkitehtuurikilpailulla vuonna 2013. Kun Kangas valmistuu, siellä on 2 100 työpaikkaa ja 5 000 asukasta.

Lisätietoja:

Skanska Talonrakennus Oy, hankekehityspäällikkö Noora Sokero, puh. 0400 976 904, noora.sokero[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

Jyväskylän kaupunki, hankejohtaja Anne Sandelin, puh. 014 266 5051, anne.sandelin[at]jkl.fi

Palladium ja platina ovat jalometalleja, jotka muodostavat helposti koordinaatiokomplekseja erilaisten ligandien kanssa. Palladium- ja platinakompleksit ovat geometrialtaan tasoneliöitä. Yksinkertaisuutensa vuoksi ne ovat ihanteellinen malli ligandien aiheuttamien reaktiivisuuden hienovaraisten muutosten tutkimiseen.

Selenolaatto- ja tellurolaattoligandit ovat tärkeä laji materiaalitieteessä, sillä ne voivat saada aikaan mielenkiintoisia ominaisuuksia yhdisteissä. Etenkin tellurolaattokomplekseja on tutkittu tähän mennessä hyvin vähän. Muodostettuja komplekseja saatetaan pystyä hyödyntämään synteettisten reittien katalysoinnissa. Ne ovat myös lupaavia edelläkävijöitä puolijohtavien metallikalkogenidien valmistuksessa, ja niitä voidaan käyttää materiaalitieteessä.

Tähän väitöskirjaan johtaneen tutkimustyön aikana valmistettiin ja karakterisoitiin joukko uusia palladiumin ja platinan selenolaatto- ja tellurolaattokomplekseja sekä nestemäisessä että kiinteässä muodossa. Kelatoituvan difenyylifosfiinoetaani-ligandin käyttö säilytti tasoneliön kompleksin cis-isomerian. Lisäksi selenolaatto- ja tellurolaatto naftyylitrifenyylifosfiini platinakompleksien rakenteita vertailtiin, jolloin havaittiin, että tellurolaattolaji muodostaa kaksiytimisen kompleksin ja selenolaattolaji puolestaan yksiytimisen.

Kaikkia lajeja tutkittiin useilla metodeilla, kuten moniydin NMR-spektroskopialla, alkuaineanalyysilla ja yksikide röntgendiffraktiometrialla.

Tässä väitöskirjassa tutkittiin myös bifunktionaalisia aminoselenolaattoligandeja sekä palladiumkomplekseina että moniseleniidiketjujen mahdollisina vakauttajina.

Näin ollen diorganyylitetraseleniidi on karakterisoitu selkeästi. Amiiniryhmän kykyä vakauttaa seleniidiketjua tarkasteltiin vielä lähemmin DFT-laskelmilla, ja se seuraa σ→π* vuorovaikutuksesta.

Tämän tutkimuksen tulokset laajentavat merkittävästi tietämystä tellurolaatto- ja selenolaattoligandeista, jotka sisältävät palladium- ja platinametallikomplekseja. Työssä analysoitiin myös mahdollista tapaa vakauttaa pidempiä moniseleniidiketjuja.

- - -

Master of Science Esther Takaluoma väittelee Oulun yliopistossa keskiviikkona 9.9.2015. Epäorgaanisen kemian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Structural Characterization of some Selenolato and Tellurolato Complexes of Platinum and Palladium (Eräiden selenolaatto ja tellurolaatto platina- ja palladiumin kompleksien rakenteellinen karakterisointi). Vastaväittäjänä toimii professori Matti Haukka Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Risto Laitinen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kuusamonsalissa (YB 210) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Master of Science Esther Takaluoma

Syntymäaika ja -paikka:
1981 Koblenz, Saksa

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
2001, Görres Gymnasium Koblenz, Saksa

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto, kemian laitos
044 254 3266

Tiedekunta ja laitos:
Luonnontieteellinen tiedekunta, kemia
044 254 3266

Väittelijän yhteystiedot:
esther.takaluoma@gmail.com

Onnistuneen oppimisen edellytyksenä on oppijan usko omiin kykyihinsä sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen erilaisissa oppimistilanteissa. Onnistuminen johtaa positiivisiin tunteisiin ja käsityksiin omasta itsestä oppijana, mikä on perusta vakaammalle pystyvyyskäsitykselle ja toimintaan sitoutumiselle erilaisissa oppimistilanteissa. Pystyvyyskäsitys on yksi motivaatiota keskeisesti määrittelevistä tekijöistä. Sillä viitataan oppijan käsityksiin omista kyvyistään suoriutua tietyistä tilanteista ja tehtävistä oman toimintansa avulla. Pystyvyyskäsitystään arvioidessaan oppija vastaa perimmiltään kysymykseen: ”Pystynkö suoriutumaan tästä tehtävästä tässä tilanteessa?”.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin alakouluikäisten lasten omakohtaisien onnistumisen kokemuksien ja pystyvyyskäsityksien merkitystä heidän oppimiselleen. Väitöstutkimus osoitti, että aikuisten ja lasten välillä on eroja siinä miten onnistuminen luokkahuoneessa tunnistetaan. Oppilaat rakentavat pystyvyyskäsityksiään tunteiden, hallittujen taitojen ja aikaisempien kokemuksien sekä opettajilta ja toisilta oppilaita saatavan tuen ja palautteen avulla. Yksi keskeisimmistä havainnoista oli, että tukea tarvitsevat lapset ovat joko haluttomia etsimään tai vastaanottamaan sitä opettajalta. Tällöin toisten oppilaiden vertaistuella on erityisen suuri merkitys heidän onnistumisen kokemuksissaan ja pystyvyyskäsityksien rakentumisessa.

Tutkimus selvittää keskeisiä oppimiseen liittyviä haasteita siitä, miksi oppilaat toimivat eri tavoin samassa oppimistilanteessa, miksi se johtaa erilaisiin oppimistuloksiin ja miten erilaisia oppilaita voidaan tukea heidän oppimisessaan. Lisäksi tutkimus auttaa ymmärtämään oppimisympäristön, opettajien ja heidän pedagogisten käytänteiden merkityksestä lasten motivaation kehittymisessä ja tukemisessa.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin visuaalisia tutkimusmenetelmiä lapsilähtöiseen ja osallistavaan suuntaan, jonka kautta saadaan uudenlaista tietoa lasten motivaatiosta eri toimintaympäristöissä lapsen ääni huomioiden. Tutkimusaineisto koostuu oppimistilanteita esittävistä videotallenteista ja oppilaiden ottamista valokuvista, joita käytettiin tukemaan ja syventämään lasten kanssa tehtyjä haastatteluita. Käytetty menetelmä haastaa aikaisempia tutkimuksia ja käsityksiä siitä etteivät pienet lapset osaisi arvioida omaa oppimistaan.

- - -

Kasvatustieteen maisteri Elina Määttä väittelee Oulun yliopistossa torstaina 10.9.2015. Kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Setting Young Children Up for Success – Approaching Motivation through Children’s Perceptions of Their Ability (Alakoulun oppilaiden koulumenestyksen tukeminen – Oppimismotivaation tarkastelu lasten omakohtaisten onnistumiskokemuksien ja pystyvyyskäsityksien näkökulmasta). Vastaväittäjänä toimii professori Michaela Gläser-Zikuda (Friedrich Schiller University Jena, Saksa) ja kustoksena professori Sanna Järvelä. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kaljusensalissa (KTK 112) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Kasvatustieteen maisteri Elina Määttä

Syntymäaika ja -paikka:
1982 Kajaani

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
2001, Linnan lukio

Tiedekunta ja laitos:
Kasvatustieteiden tiedekunta, oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
050 329 9904
+17783202125
elina.maatta@oulu.fi

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0888-6

Elokuvan ystäviä hellitään Helsingissä syyskuun toisena viikonloppuna, kun Turkish Movie Days Helsinki 2015 saapuu Katajanokalle. Kino K13-elokuvateatterissa järjestettävä festivaali tarjoaa turkkilaisia elokuvia ilmaiseksi kolmena peräkkäisenä päivänä perjantaista sunnuntaihin 11.–13.9.

Festivaalilla nähdään kattava katsaus turkkilaiseen elokuvaan viime vuosikymmeniltä. Festivaalin avaa Unutursam Fısılda (Whisper If I Forget), joka oli Turkin viidenneksi katsotuin elokuva vuonna 2014. Whisper If I Forget on lämminhenkinen elokuva Alzheimeriin sairastuneesta poplaulaja Haticesta, joka palaa entiselle kotiseudulleen muistelemaan elämäänsä. Hatice kohtaa siskonsa Haniferin, joka syyttää häntä pilalle menneestä elämästään.

Festivaalin päättää Rakkautta ja Anarkiaa –festivaaleiltakin tuttu elokuva Once Upon a Time in Anatolia, joka voitti vuonna 2011 Cannesin elokuvafestivaaleilla Grand Prix-palkinnon jaetulla sijalla.

Yleisön toive -elokuvana nähdään Eskiya, jota tähdittää Turkin kuuluisimpiin näyttelijöihin kuuluva Şener Şen. Yleisön toive -elokuvaa kysyttiin Turkin Suomen virallisilla Facebook-sivuilla.

Festivaalin koko ohjelma on nähtävissä verkossa osoitteessa http://www.turkki.fi/turkish-movie-days-helsinki-2015-saapuu-syyskuussa/

Elokuvissa käynnin suosio kasvaa Turkissa

Vuonna 2014 Turkin elokuvateollisuuden tuotto oli 655.4 miljoonaa Turkin liiraa (noin 210 miljoonaa euroa).  Vuonna 2014 vietettiin turkkilaisen elokuvan 100-vuotisjuhlia. 

Elokuvien katsojamäärät ovat kasvaneet Turkissa tasaisesti. Elokuvissa käyminen on suosittu vapaa-ajanviete, keskimäärin 168 000 turkkilaista vieraili elokuvissa per päivä. (lähde General Directorate of Cinema, Ministry of Culture and Tourism).

Lähteet:

http://www.sinema.gov.tr/English/box-office.html

http://www.sinema.gov.tr/English/brief-history.html

Lisätietoja

Turkin valtion kulttuuri- ja matkailutoimisto

Mikonkatu 6 C 18, 00100 Helsinki

Puh. +358 9 682 9150

Linja-auton alustalle rakennettu palvelupiste Linkku tuo sosiaali- ja terveys- sekä kirjastopalveluita Päijät-Hämeen kylillä asuville. Pyörien päällä kulkee niin terveydenhoitaja, suuhygienisti kuin kirjastoalan ammattilainenkin lähelle asiakkaita. Eniten Linkkua on tähän mennessä hyödynnetty kyläkoululaisten hammashoidossa, jossa käyttö on kaksinkertaistunut vuoden sisällä.

Linkun toiminta on vakinaistettu maaliskuussa. Mukana hankkeessa Lahden ammattikorkeakoulun ja Salpauksen lisäksi ovat peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva.

Toimituksen edustajat ovat tervetulleita tutustumaan Linkun toimintaan ensi maanantaina 7.9. klo 11-15 Hämeenkoskella. Torstaina 24.9. klo 12-14 median edustajilla on mahdollisuus tulla seuraamaan suuhygienistin toimintaa Orimattilan Kuivannolle.

Hammashoito koululaisten luo

- Yhdelläkään kyläkoululla Aavan alueella ei ole hammashoitolaa, vaan koululaiset ovat perinteisesti kulkeneet linja-autolla, taksilla tai vanhempien kyydillä kuntien hammashoitoloihin. Nyt Linkku on voitu ajaa koulun pihaan ja koululaiset ovat päässeet suoraan luokasta tai välitunnilta suun terveystarkastukseen, kertoo ylihammaslääkäri Teija Niiranen.

Suuhygienistit ja hammashoitajat ovat järjestäneet Linkussa myös suun terveyteen liittyviä terveystunteja. Lisäksi Linkku mahdollistaa ajanvarauksellisen suuhygienistin vastaanoton, jota on vähän päästy kokeilemaan Hartolan alueella.

Aavan kuntien alueella Linkun käyttö suun terveydenhuollossa on tämän vuoden aikana kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

- Tammi-kesäkuussa  Linkussa on ollut jo 43 suun terveydenhuollon käyntiä, kun koko viime vuoden aikana päästiin samaan. Toiminta lisääntyy koko ajan, kun kokemukset karttuvat ja alue laajenee. Nyt mukaan on tullut Iittiä, Nastolaa ja Orimattilaa. Parhaiten Linkku onkin osoittanut toimivuutensa nimenomaan lasten ja nuorten palvelupisteenä, Niiranen toteaa.

Niirasen mukaan Linkun käyttöä terveydenhuollossa ovat vaikeuttaneet tietokoneliikenneongelmat ja siitä aiheutuneet potilastietojärjestelmän toimimattomuudet.

- Nykyiset potilastietojärjestelmät eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla mobiiliyhteyksin.

Myös Hollolan ja Asikkalan
koululaisille hammashoitoa

Oivan alueellakin suun terveydenhuollon palveluita tarjotaan Linkun avulla kouluille, joista yleensä on ollut tapana kuljettaa oppilaat taksilla hammashoitolaan.

- Tällaisia kyläkouluja on Asikkalassa ja Hollolassa. Kouluja valittaessa on otettu huomioon suuhygienistin tarjoaman palvelun tarve sekä käytettävissä olevat Linkku-päivät, kertoo vastaava suuhygienisti Taina Juvonen Oivasta.

Koulupäivien lisäksi Oiva järjestää Linkun palvelupäiviä Hämeenkoskella, Järvelässä ja Padasjoella.  Ensi maanantaina Linkku on Hämeenkoskella klo 11-15.

- Linkussa järjestetään marras-joulukuussa kausi-influenssarokotustilaisuuksia viime vuoden tapaan kaikissa Oivan ja Aavan kunnissa. Syyskauden loppupuolella teemme arvioita kokemuksista ja käytämme niitä pohjana, kun rakennamme Linkun kevätkauden ohjelmaa.

Linkun reitit ovat kiertäneet haja-asutusalueilla, mutta myös taajamissa ja kuntakeskuksissa palveluita on tarjottu.

- Tavoitteena on joustavampi palvelujen tarjoaminen ja palveluiden tuominen ihmisten lähelle.  Mitä paremmin ihmiset oppivat tuntemaan Linkun, sen paremmin he hakevat sieltä myös palveluja, Juvonen kiteyttää.

Linkku tietokeskuksena

Lahden ammattikorkeakoulun korkeakoulukirjasto palvelee Linkussa eri koulutusalojen opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja kaikkia tiedontarvitsijoita toimien yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa.

- Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla Linkku tarjoaa asiantuntevaa tietopalvelua sekä uusimmat välineet oppimiseen. Lisäksi asiakkaat pääsevät käsiksi moninaisiin digitaalisiin tietoaineistoihin, kuten kotimaisen lääkäriseuran ylläpitämään Terveysporttiin ja erilaisiin sanomalehtiin, kertoo pedagoginen informaatikko Anna-Liisa Holmström.

Tietokeskus Linkku vierailee säännöllisesti Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipaikassa. Toimintaa ja oppimisen resursseja esitellään myös eri tapahtumissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Tietokeskus Linkku palveluksessasi:

• Tietoiskut, teemapäivät, räätälöidyt e-aineistot

• Välinelainaus (tabletit, tietokoneet, älypuhelimet, laitteiden tekninen tuki ja huolto)

• Virtuaalisten palveluiden tarjonta, päivystävä etäinformaatikko ja tiedonhankinnan ohjaus

• Palvelujen esittely (toimivuus, mm. lainaus ja sen säännöllisyys)

Taustaa ja numerotietoa Linkusta

Peruspalvelukeskus Oivan sosiaali- ja terveyspalveluiden Linkku-kokemuksia viime vuoden kesäkuusta alkaen

Pilotointiaika ja kevät 2015

Vuonna 2014 – 2015 (kevät) Peruspalvelukeskus Oiva on tarjonnut Linkussa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja oman toiminta-alueensa kuntalaisille terveyskioskina, suun terveydenhuollossa ja ikäihmisten palveluohjauksessa. Oivan palveluiden käytössä Linkku oli kuutena päivänä kuukaudessa. Reitti kulki pääsääntöisesti Asikkalan ja Padasjoen kuntien haja-asutusalueella.  Syksyn 2014 aikana linkussa järjestettiin myös neljä Oivan teemapäivää Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä.

Terveyskioskipalveluun on kuulunut maksutonta hoitajan terveysneuvontaa, ohjeita ja tukea omahoitoon ja pienimuotoista sairaudenhoitoa. Terveyskioskipalvelu toimi ilman ajanvarausta. Yhteensä terveyskioskissa kävijöitä oli 201 asiakasta (1.6 2014 – 30.06 2015). Vastaanottokäyntejä kertyi enemmän, koska osa asiakkaista kävi useammin.

Oivan teemapäivissä kävijämäärät vaihtelivat tarjonnan ja pysähdyspaikan mukaan. Kolmessa Oivan teemapäivässä annettiin yleisiä kausi-influenssarokotuksia. Ne päivät olivat suosittuja. Teemapäivissä kävi yhteensä 220 henkilöä. Kausi- influenssarokotuskampanja toi asiakkaita Linkkuun, sen sijaan, että he olisivat hakeneet rokotuksen terveysasemalta.

Linkussa järjestettiin myös palveluohjausta ja – neuvontaa kotihoidon palveluista, yksityisistä palveluntuottajista, palveluseteleistä, tuista ja etuuksista sekä omaishoitajuudesta, asumispalveluista ja veteraanipalveluista.

Suuhygienistin palveluja tarjottiin kaikille halukkaille (suun terveystarkastukset, ehkäisevä suun terveydenhoito ja neuvonta, hammaskivenpoistot, hampaiden pinnoitukset, lohjenneiden hampaiden hoito ensiapuna). Loppuvaiheessa otettiin kohteeksi myös yksi alakoulu tarkoituksena kokeilla Linkun toimivuutta kouluympäristössä ja koululaisten tarvitsemien suuhygienistipalvelujen tarjoajana. Tästä saimme hyviä kokemuksia ja yhteistyö koulun kanssa sujui hyvin. Suuhygienistin vastaanotolla kävi asiakkaita yhteensä 72. 

Ensi maanantaina 7.9. Linkkuun voi tutustua lähemmin Hämeenkosken palvelupäivässä klo 11-15. Torstaina 24.9. vastaavasti Linkku on Orimattilan Kuivannolla, suuhygienisti on paikalla klo 12-14.00.

Lisätietoja:
ylihammaslääkäri Teija Niiranen, Aavan suun terveydenhoito, 044 440 6566
hyvinvoinjohtaja Heli Laapio-Knuutila, Peruspalvelukeskus Aava, 044 440 6521
vastaava suuhygienisti Taina Juvonen, Oivan Salpakankaan hammashoitola, 044 780 2255
pedagoginen informaatikko Anna-Liisa Holmström,Lahden ammattikorkeakoulun tieto- ja kirjastopalvelut, 044 708 0433

www.liikkuvatila.fi
https://www.facebook.com/pages/Linkku/702854016470098

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin Tarvaalan opiskelijoiden osuuskuntatoiminta on elänyt hiljaiseloa, mutta nyt tapahtuu taas!

Tervetuloa ti 8.9. klo 14 alkaen kuulemaan, mitä osuuskuntatoiminta käytännössä tarkoittaa ja minkälaisia projekteja opiskelijat voivat tehdä osuuskunnan kautta opintojensa aikana. Aiheesta ovat puhumassa osuuskunnan nykyiset jäsenet sekä osuuskuntaa valmentavat Marja Kämppi ja maaseutuyrittäjyyden lehtori Mari Hakkarainen.

 – Edellinen osuuskunta tuotteisti palveluitaan ja käytännönläheisiä ideoita olivat mm. Viikonlopun lehmänhoitopaketti, Anna auringon paistaa-ikkunanpesupaketti ja Viikon työavustuspaketti, Marja Kämppi kertoo.

Tervetuloa kuulemaan, mitä nämä paketit pitävät sisällään ja kuinka Biotalousinstituutin osuuskunta jatkossa toimii, mitä osuuskuntalaiset tekevät ja mikä valmentajan rooli on.

Tilaisuus pidetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituuttissa, Tuumalantie 17, Saarijärvi,  luokka 118.

Lisätietoja:
Marja Kämppi, projektityöntekijä, 040 630 4069, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu