Laatoitustyö kaventaa ajokaistaa ja kevyenliikenteen väylää Uudenmaankatu 6-10 välisellä osuudella 21.4-16.5.2017. Päivittäinen työaika klo 6.00-20.00. Paikalla liikenneopasteet, haittaa suunnassa keskusta. Työkoneita liikenteen seassa.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnalliseen pääjuhlaan 27.4. on ilmoittautunut yli 2000 juhlavierasta. Valtaosa tulijoista on juhlan kunniavieraita, eli veteraaneja läheisineen. Juhla on kaikille kansalaisille avoin ja tapahtumaan voi edelleen ilmoittautua. Rajallisesta paikkamäärästä johtuen tapahtumaan tulee ilmoittautua etukäteen. Juhlaa voi myös seurata Ylen suorana tv-lähetyksenä klo 12.50–14.40.

Veteraanipäivän pääjuhlassa näyttäytyy vahvasti paikallinen osaaminen. Pääjuhlassa Sinfonia Lahti, Kaartin soittokunta ja Päijät-Hämeen juhlakuoro kantaesitettävät tilausteoksen Perintö, jonka on säveltänyt Hannu Kella. Kella suunnitteli myös Lahden MM-kisojen avajaisteoksen.

Pääjuhlan juhlapuhuja on tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja veteraanien puheenvuoron pitää metsäneuvos Yrjö Torikka. Pääjuhlan on käsikirjoittanut ja ohjannut Väinö Weckström ja mukana ovat myös Lahden Nuorisoteatteri, Koulutuskeskus Salpauksen sirkuslinja ja Lahden Tanssiopisto.

Veteraanin juhlaleivos syntyi kilpailussa

Veteraanijuhlaa vietetään perinteisesti ja ohjelmaan on haettu muistoja 30 vuoden takaa, ensimmäisestä valtakunnallisesta veteraanijuhlasta. Vuoden 1987 juhlassa tarjoiltiin ruuaksi hernekeittoa ja se haluttiin nyt palauttaa lautasille. Kahvin kanssa nautitaan Salpauksen kondiittorilinjan leivoskilpailussa kehitetty ”veteraanin juhlaleivos”.

Juhlaan saapuvia kansalaisia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen. Tapahtuma on Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa klo 10–14.30. Juhlavierailla on myös mahdollisuus tutustua päivän aikana Hiihtomuseon näyttelyihin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: veteraani2017@lahtiregion.fi, p. 0207 281 760.

Lisätiedot:
kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos, p. 050 387 8792, matti.karhos@lahti.fi 

Tekirin hallitukseen nousee kolme ulkopuolista jäsentä: Pertti Korhonen, Lassi Kurkijärvi ja Marja Ristola. Harri Saukkomaa jatkaa kokopäiväisenä hallituksen puheenjohtajana.

Tekir Oy:n yhtiökokous on valinnut yhtiön hallitukseen uusia jäseniä. Hallitukseen on valittu Pertti Korhonen, Lassi Kurkijärvi ja Marja Ristola. Hallituksessa jatkavat puheenjohtajana Harri Saukkomaa ja jäseninä Melek Mazici ja Selim Saukkomaa. Hallituksen sihteeriksi on kutsuttu asianajaja Markku Varhela.

Pertti Korhonen on tehnyt pitkän uran Nokiassa ja suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Korhonen on toiminut Nokian johdossa useissa tehtävissä 1987-2002 ja 2002-2006 johtokunnan jäsenenä. Nokian jälkeen hän on työskennellyt toimitusjohtajana Elektrobitissä ja Outotecissa. Korhonen on DNA:n hallituksen puheenjohtaja ja muun muassa Fastemsin, Rollockin ja Climate Leadership Councilin hallituksen jäsen.

Lassi Kurkijärvi työskentelee digitaalisia palveluja tuottavan Solitan johtoryhmän jäsenenä, ja hän vastaa Solitassa innovaatioista ja uudesta liiketoiminnasta. Kurkijärvi on H-townin hallituksen jäsen,  Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen ja Sylva ry:n hallituksen puheenjohtaja. Ennen Solitaa Lassi Kurkijärvi on kehittänyt ja johtanut digitaalista liiketoimintaa Sanoma Oy:ssa.

Marja Ristola on toiminut  lääkeyhtiö MSD:n pohjoismaisen markkinointiorganisaation johtotehtävissä vuodesta 2015. Hän on työskennellyt lääkealan markkinoinnin eri tehtävissä vuodesta 1992 ja toiminut MSD Finlandin johtoryhmän jäsenenä 2000-2015. Tänä aikana hän on vastannut mm. uuden liiketoiminnan kehittämisestä sekä yhtiön Baltian liiketoiminnasta.  

”Tekirin uudet hallituksen jäsenet nostavat hallitustyöskentelymme kokonaan uudelle tasolle. Olen ylpeä uudesta hallituksestamme, jossa on kokemusta muun muassa liiketoiminnan kasvattamisesta, kansainvälistymisestä ja digitaalisesta liiketoiminnasta. Hallitukselle tulee tärkeä rooli, kun Tekir rakentaa ja toteuttaa strategiaansa entistä nopealiikkeisemmässä ja kiehtovammassa maailmassa. Kaikkia uusia jäseniä yhdistävät myös vahvat eettiset näkemykset”, Tekirin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Hallituksen puheenjohtaja
Harri Saukkomaa
040-5892228
harri@tekir.fi

Taiteen edistämiskeskuksen Puhetta taiteesta –luennot jatkuvat 3.5. klo 17.30 Mikkelin taidemuseolla. Graffititaiteilija EGS ja taidekriitikko Otso Kantokorpi – itsekin aloitteleva maalari – keskustelevat katutaiteesta ja graffitista.

Mitä tapahtuu kun katutaide on siirtymässä taidemaailman keskiöön? Tappaako kuraattorien herännyt innostus vapaan luovuuden? Täyttyvätkö kaupunkien talonpäädyt kesytetyillä sievillä muraaleilla? Tuleeko katutaiteesta ammatti? Mitä tapahtuu laittomalle maalaamiselle? Miksi katutaidetta ylipäänsä on olemassa? Minkälaisia katutaiteen tulevaisuudennäkymät ovat?

Taiteen edistämiskeskuksen ja Mikkelin taidemuseon Puhetta taiteesta –alustukset johdattavat tuoreiden taideilmiöiden ja ajankohtaisen taidekeskustelun pariin. Tapahtumat ovat avoimia keskustelutilaisuuksia, joihin toivotetaan tervetulleiksi eri taiteen alojen ammattilaiset, harrastajat sekä taiteesta kiinnostunut yleisö.

Keskustelutilaisuudet ovat keväisin ja syksyisin kuun ensimmäinen keskiviikko kello 17.30 -19.00 Mikkelin taidemuseolla. Tilaisuudet jatkuvat syksyllä 2017.

Keskustelutilaisuudet ovat osa Taiteen edistämiskeskuksen Taide liikuttaa -teemavuotta.

Tilaisuus sisältyy taidemuseon pääsymaksuun.

Kevät tekee tuloaan ja autojen maalipinnat kaipaavat jo kovasti huolellista puhdistusta ja suojausta. Vahaamalla auton suojaat maalipinnan ulkoisilta rasituksilta ja saat upeasti kiiltävän auton. Suositulla kahden vahan tekniikalla auton maalipinta syväpuhdistetaan ensin ja suojataan sen jälkeen huolellisesti. Käyttämällä laadukkaita vahoja ja tarvikkeita, itse vahaaminen sujuu vaivattomasti.

Vahojen valinnassa tulee ottaa huomioon maalipinnan kunto. Uudelle tai koneellisesti kiillotetulle maalipinnalle riittää tehokkaasti suojaava vaha. Muutoin kannattaa ehdottomasti valita ensin tehokkaasti syväpuhdistava vaha ja sen jälkeen vasta levittää suojaava vaha. Tekniikan Maailman vahatestissä (lehti 09/2016) testattiin nimenomaan tätä kahden vahan tekniikkaa. Vahatestin voitti SONAX XTREME vahakaksikko. Näillä kahdella vahalla vahaus sujuu todella vaivattomasti ja lopputulos on erinomainen. SONAX XTREME Cleaner + Wax 3 ja SONAX XTREME Brilliant Wax 1 -vahat voittivat vahatestin upealla arvostelulla ” Loistava kokonaisuus autonhoitoon. Helppokäyttöinen, hyvin puhdistava ja kiiltonsa säilyttävä. Ei oikeastaan mitään heikkoa osa-aluetta. ”  Vahat saivat täydet kymmenen pistettä helppokäyttöisyydestä, puhdistavuudesta ja kiillon noususta.

Äärimmäisen helppotöinen, syväpuhdistava SONAX XTREME Cleaner + Wax 3 -vaha puhdistaa maalipinnan tehokkaasti. Cleaner + Wax 3 soveltuu himmentyneille, sään vaurioittamille ja hapettuneille maalipinnoille sekä poistaa tehokkaasti pienet naarmut ja hankaumat. Cleaner + Wax 3 -vahan jälkeen maalipinta suojataan SONAX XTREME Brilliant Wax 1 -vahalla. Brilliant Wax 1 -vaha jättää upean, helmiäisefektimäisen syvän kiillon ja vettähylkivän pinnan. Suojattu maalipinta on upean näköinen ja pidentää maalipinnan ikää.

Vahauksessa on tärkeää ottaa huomioon myös laadukkaat työvälineet. Vanhat lakanarievut ja t-paidat on syytä unohtaa, mikäli halutaan hyötyä vahojen helppokäyttöisyydestä ja saada luvatunmukainen lopputulos. Kätevällä SONAX Vahanlevityssienellä  ja laadukkaalla mikrokuituliinalla vahaus sujuu vaivattomasti ja lopputulos on luvatunmukainen.

Yli 70-vuotiaat turkulaiset ovat tervetulleita toimintakunnon testipäivään perjantaina 28.4. klo 9.15–12.30 Kupittaan urheiluhalliin (Tahkonkuja 5).

Testit ovat maksuttomia, ja ne soveltuvat erityisesti vähän tai satunnaisesti liikkuville ja myös apuvälineiden käyttäjille. Testien avulla saa tietoa mm. kestävyyskunnosta, lihasvoimasta ja tasapainosta. Tarjolla on myös tietoa ja vinkkejä siitä, miten liikuntaa voi harrastaa tai miten voi harjoitella kotona.

– Rohkeasti vain mukaan, vaikka ei olisi harrastanut liikuntaa aikoihin! Muuta ei tarvita kuin liikuntaan sopivat vaatteet sekä juomapullo. Jos on aiemmin osallistunut testipäivään, voi ottaa aiemman testilomakkeen mukaan, neuvoo liikuntapalveluvastaava Anna Mäkirinta.

 Paikalle voi tulla klo 9.15–12.30 välillä. Kupittaan urheiluhallin lähistölle pääsee linja-autoilla 9, 7, 13,32A, 60, 61, 221, 700, 701, 702, 703, 704, 705, 706, 707, 801 ja P1. Urheiluhallin yläkertaan kuljetaan Kupittaan puiston puoleisista lasiovista.

 Tapahtuman järjestävät Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus ja lääkinnällinen kuntoutus. Järjestäjätaho ei vakuuta osallistujia. SPR:n Turun osasto pitää buffettia.

Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava Anna Mäkirinta, p. 050 554 6224, anna.makirinta@turku.fi

Perjantaina 28. huhtikuuta klo 14, Ylistönrinne YAA 303

FM Jussi Vesterisen akvaattisten tieteiden väitöskirjan ”Littoral energy pathways in highly humic boreal lakes” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Michael L. Pace (Virginian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Roger Jones (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Vesterisen väitöstutkimus keskittyi tarkastelemaan rantavyöhykkeen eli litoraalin merkitystä humuspitoisten järvien perustuotannossa ja aineenvaihdunnassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, kuinka rantavyöhykkeet voivat olla paljon luultua tuottavampia. Rantakasvillisuuden pinnalla kasvavien levien perustuotanto, eli yhteyttämisen kautta uuden orgaanisen aineksen muodostaminen, voi olla hyvin voimakasta kesäisin, ja nämä levät voivat tasapainottaa järvien aineenvaihduntaa.

Aiemmin litoraalin merkitystä tummavetisissä humusjärvissä on vähätelty perustuen oletukseen vähäisestä pohjalevien perustuotannosta. Järvien tilaa on mitattu ulappa-alueelta, ja näiden mittausten perusteella järvet on todettu usein vähätuottoisiksi. Järven oma perustuotanto ei pysty ylläpitämään kaikkea järven tuotantoa omavaraisesti, jolloin järvestä tulee hiilidioksidin nettotuottaja.

Vesterisen tutkimus tuo uutta tietoa rantavyöhykkeiden tuottavuudesta. Järvien rantavyöhyke koostuu monesti kelluslehtisistä vesikasveista, joiden pinnalla voi kasvaa runsaasti päällyslevää. Päällyslevät tasapainottavat humusjärvien aineenvaihduntaa sitomalla runsaasti hiiltä yhteyttäessään. Lisäksi päällyslevät voivat olla tärkeä ravintoresurssi humusjärvissä eläville selkärangattomille.

Hiilen kierto järvissä on hyvin ajankohtainen aihe ilmastonmuutoksen vuoksi. Pienillä humuspitoisilla järvillä on suhteessa suuri merkitys hiilen kierrossa runsaan lukumääränsä vuoksi.

– Humusjärvien vesikasvit mahdollistavat päällyslevien voimakkaan tuotannon tarjoten kasvualustan hyvin valaistuissa olosuhteissa. Tämä takia rantavyöhykkeen kasvillisuuden poisto voi oleellisesti vähentää humusjärvien kokonaistuotantoa ja kykyä sitoa hiiltä, Vesterinen sanoo.

Vesterisen väitöstutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa muun muassa tarkempia arvioita järvien kokonaistuotannosta ja aineenvaihdunnasta tehtäessä, jolloin rantavyöhyke on syytä ottaa huomioon.

Lisätietoja:

Jussi Vesterinen, puh. 050 369 3989, jussi.p.vesterinen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Jussi Vesterinen kirjoitti ylioppilaaksi Nokian lukiosta vuonna 2005. Hän valmistui iktyonomiksi Turun ammattikorkeakoulun kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelmasta vuonna 2010 ja maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013 pääaineenaan akvaattiset tieteet. Väitöskirjaa Vesterinen on tehnyt Professori Roger Jonesin tutkimusryhmässä Jyväskylän yliopistossa vuosien 2013-2017 ajan. Rahoitusta Vesterinen on saanut Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä, Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen säätiöltä sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tohtoriohjelmalta.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona 329. 46 s, Jyväskylä 2017, ISSN 1456-9701, ISBN 978-951-39-7037-6 (painettu), ISBN 978-951-39-7038-3 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7038-3

Selvitysmies Jari Jokinen on pohtinut keinoja, miten koulutuksella vastataan taantuman jälkeisen positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin. Positiivisen rakennemuutoksen alueilla osaavasta työvoimasta on pulaa. Selvitys luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille torstaina 20.4.2017.

Selvityshenkilö Jari Jokisen raportti antaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellin mukaan vahvan pohjan viedä eteenpäin Lounais-Suomessa välttämätöntä koulutusjärjestelmän uudistamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä alueen positiivisen rakennemuutoksen edellyttämällä tavalla.

- Turku kiittää Jari Jokista erinomaisesta selvitystyöstä. Seuraavaksi on varmistettava, että alueen koulutusjärjestelmän vahvistaminen ja lisäresurssoinnit toteutetaan poliittisessa päätöksenteossa kiireellisellä aikataululla ja kehittämistoimien toteutus voidaan aloittaa viivytyksettä, Randell korostaa.

Jokisen selvityksessä esitetään 10 toimenpide-ehdotusta, joilla positiivisen rakennemuutoksen osaajapulaa voitaisiin helpottaa.

- Toimenpide-ehdotukset on valittu neljän kriteerin näkökulmasta: nopeavaikutteisuus, koulutuksen laadun ylläpitäminen, kustannustehokkuus sekä alueellinen ja kansallinen tasapaino, totesi selvitysmies Jari Jokinen.

Selvityksessä esitetään, että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutettaisiin ammatillisen koulutuksen reformia valmistelevia kasvupilotteja, joilla vastataan etupainotteisesti alueiden osaajatarpeisiin. Piloteissa kootaan yhteen alueen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja muita toimijoita, selkeytetään koulutus- ja osaajatarvetta ja käynnistetään riittävään pätevyyteen tähtääviä koulutushankkeita, joihin voi osallistua koulutettavia myös alueen ulkopuolelta.

Uusia verkostoyhteistyön toteutuksia korkeakoulutukseen

Turun korkeakoulut ovat yhteisesti esittäneet nykyisen Turku Future Technologies- yhteistyön laajentamisesta koulutukselliseen yhteistyöhön ja tehneet tämän yhteistoiminta-alustan valmistelua koskevan aiesopimuksen. Tämän ns. Competence Factoryn perustaminen on myös selvitysmiehen raportissa huomioitu positiivisesti. Kyseessä oleva yhteinen alusta mahdollistaisi sekä turkulaisten korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisen että kansallisen yritys- ja korkeakouluyhteistyön vahvistamisen. Alusta tukisi verkostomaista yhteistoimintaa ja loisi osaltaan edellytyksiä teknillisen korkeakoulutasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle Lounais-Suomessa.

Selvitysraportissa esitetään myös, että perustetaan verkostona toimiva tekniikan yliopistojen yhteinen FIT – Finnish Fnsititute of Technology, jonka esikuvana on eurooppalainen EIT – European Institute of Innovation and Technology. Yhteistyöyliopiston ensimmäinen temaattinen yhteisö keskittyisi meri- ja autotekniikkaan Varsinais-Suomessa. Verkostoyliopiston toimintamalli on vahvasti integroitunut yritysyhteistyöhön, jolloin osa oppimiskokemuksista tapahtuu yritysten tiloissa. Ratkaisu lisäisi Varsinais-Suomen uusien korkeasti koulutettujen tekniikan asiantuntijoiden määrän vuositasolla lähes 200 hengellä, Jokinen arvioi raportissaan.

Kaupunginjohtaja Randellin mukaan raportissa ehdotetut uudet yhteistoimintarakenteet teknilliseen yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen sekä näihin esitetyt merkittävät valtion rahoituspanostukset ovat erittäin tervetulleita avauksia. Korkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen on välttämätöntä, jotta pystytään vastaamaan yritysten yhä vaativampiin ja monialaisempiin teknologia- ja liiketoimintahaasteisiin.

- Verkostomalli ei olen tehdyn ehdotuksen tai tavoitteen mukainen. Paljon tulee riippumaan siitä, kuinka nopeasti ehdotettu verkostoyliopiston rakenne pystytään saamaan toimintakuntoon ja kuinka tehokkaasti se saadaan konkreettisesti vaikuttamaan Lounais-Suomen alueen akuuttiin osaajatarpeeseen. Jotta lisäarvo alueelle syntyy, se edellyttää verkoston vahvaa paikallista koordinaatiota ja ohjausta.

- Ehdotusmalli pitää pystyä rakentamaan ja jalkauttamaan mahdollisimman pian ja mikäli tavoitteet eivät täyty, tulee palata tutkinto-oikeuden laajentamiseen ja pitää sen valmistelu rinnalla vaihtoehtona. Elinkeinoelämään olosuhdemuutos on tällä hetkellä niin voimakas, että toimenpiteiden tulee olla saman tasoisia kun arvioidaan ehdotetun ratkaisun vaikuttavuutta.

- Myös alueen teollisuuden ydintarpeita palveleva ja alueelle pysyvästi ankkuroitunut DI –koulutusvastuu on keskeinen elementti tässä kokonaisuudessa: turkulaisten yliopistojen vahva DI -koulutus täydentää ja tukee osaltaan myös uusien yhteistoimintarakenteiden syntymistä ja onnistumista, kaupunginjohtaja Randell painottaa.

Rehtori Kalervo Väänänen korostaa pysyvän koulutusratkaisun välttämättömyyttä verkostoratkaisun rinnalla.

- Verkostomainen toiminta on meille tuttua ja siitä on varmasti löydettävissä synergiaetuja. Turun yliopisto on jo aktiivisesti mukana muun muassa EIT:ssä (European Institute of Innovation & Technology), joka on selvityksessä esitetyn yhteistyöyliopistomallin esikuvana. Pidän kuitenkin edelleen ainoana kestävänä ja alueen talouskasvua parhaiten tukevana ratkaisuna diplomi-insinöörien pysyvää koulutusvastuun laajentamista alueella, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo.

Selvitysmies esittää, että toimintamalli arvioidaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Tässä yhteydessä arvioidaan myös, onko tarvetta tehdä tekniikan yliopistojen koulutusvastuujaon osalta muutoksia, mikäli osaajatarpeeseen ei ole kyetty vastaamaan tarkoitetulla tavalla.

Turun AMK:lle esitetään 130 aloituspaikkaa lisää

Selvitysmies Jokisen mukaan Turun AMK:n tekniikan korkeakoulututkintojen määrää tulisi kasvattaa 130 hengellä erityisesti insinööri (AMK) – ja insinööri (ylempi AMK) -tutkintojen osalta. Lisäys tulisi tasapainottaa kansallisesti siten, että tutkintomäärä ei kokonaisuutena kasva.

Raportissa ehdotetaan, että muuntokoulutusta tulisi jatkaa, laajentaa ja joustavoittaa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että muuntokoulutusohjelmia olisi mahdollista käynnistää ainakin vuoteen 2019 saakka. Koulutusta pitäisi kohdistaa laajemminkin kuin vain rakennusalalla ja siinä pitäisi voida suorittaa myös tutkinnon osia.

- Selvitysmiehen esitys Turun AMK:n tekniikan koulutuksen laajennustarpeista on oikean suuntainen. Näkemykset alueen teollisuutta nopeasti auttavista koulutusratkaisuista sekä tutkintomäärien nostamisesta ohjaavat kehitystä sekä alueen että koko maan menestyskyvyn kannalta oikeaan suuntaan, toteaa Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila. 

- Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisääminen on nopea ja tehokas tapa alueen tekniikan koulutustason nostolle. Esitetyt perustutkintomäärien lisäykset jäävät kuitenkin huomattavasti tarvetta matalammiksi.

- Yritysten liiketoiminta tulee kasvamaan samaan aikaan eläköitymisen kiihtyessä, mikä tulee lisäämään osaajatarvetta raportissa ennakoitua nopeammin. Lisäksi rakennusmestarien ja teknisten työnjohtajien koulutuslisäykset ovat esityksessä jäämässä muuntokoulutuksen varaan, Taatila huomauttaa.

- Tulemme joka tapauksessa vahvistamaan toimintaamme alueen työelämän tarpeiden mukaisesti strategisilla kärkialoillamme enemmän kuin selvitys esittää. Esitys yhteisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta-alustan rakentamisesta on erittäin hyvä ja mahdollistaa toteutuessaan hyvän tilaisuuden vahvistaa korkeakoulujen työelämälähtöistä yhteistyötä, Taatila lupaa.

Lisätiedot:

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, Turun kaupunki, p. 0400 500 822, aleksi.randell@turku.fi
Rehtori Kalervo Väänänen, Turun yliopisto, p. 040 7011 303, rehtori@utu.fi
Vararehtori Juhani Soini, Turun ammattikorkeakoulu, p. 050 5985 321, juhani.soini@turkuamk.fi

Suomen ainoa menestysresepti on korkeaan osaamiseen panostaminen, vakuuttaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Teknologiateollisuuden verkkolehden Vision haastattelussa.

Grahn-Laasonen korostaa, että korkeatasoinen tutkimus on saatava mahdollisimman hyvin hyödyttämään ympäröivää yhteiskuntaa ja tukemaan uusiutumista.

– Näin tapahtuu, kun yliopistot ja korkeakoulut tuottavat huippuammattilaisia työelämän käyttöön. Korkeakoulujen pitää olla kiinnostuneempia siitä, onko koulutus relevanttia työelämän kannalta ja pääseekö sillä töihin. Tämä on huomioitava myös korkeakoulun rahoituksessa.

Korkeakoulutuksen ja innovaatiojärjestelmän tulevaisuutta mietittäessä voimavarat pitää Grahn-Laasosen mukaan keskittää laatuun ja vaikuttavuuteen.

– Niiden perusteella korkeakouluja ja tutkimusta pitää arvioida. Suomen ainoa menestysresepti on korkeaan osaamiseen panostaminen.

Isojen odotusten Tampere3

Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostamassa Tampere3-yhteisössä yhdistyvät talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus ja koulutus. Opiskelijoita Tampere3:ssa on noin 35 000 ja työntekijöitä 5000.

Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine sanoo, että korkeakoulujen välisten raja-aitojen purkaminen tulee todelliseen tarpeeseen, sillä vastaavia aitoja ei esiinny työelämässä. Sen sijaan tämän päivän ammattilaiselle laaja-alaisuus on vahvuus ja yhä useammin myös ammatissa menestymisen edellytys.

Laine asettaa tavoitteen kansainväliselle huipulle. Tampere3:n pitää tuottaa kansainvälisesti ainutlaatuisia oppimispolkuja ja monialaista tukimusta.

– Emmehän me suomalaiset teollisuusyritykset kilpaile keskenämme. Me kilpailemme kansainvälisiä huippuyrityksiä vastaan. Me emme voi pärjätä, jollei myös korkeakoulu, josta meille tulee osaajia ja jonka kanssa teemme yhteistyötä, edusta kansainvälistä huippua.

Työllisyys ykkösasiaksi

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pitää tärkeänä, että ensi syksyn liittokierroksella kaikilla toimijoilla olisi ensisijaisena tavoitteena saada Suomi kestävälle kasvu-uralle. Hän peräänkuuluttaa Vision haastattelussa vastuullisuutta.

– Se edellyttää, että missään liitoissa ei langeta poikkeuksellisen hyvin menestyvien yritysten luomassa mielikuvassa väärään mitoitukseen. Lyhytnäköinen optimointi tulisi kaikille kalliiksi ja uhkaisi työpaikkakehitystä, Inkeroinen painottaa.

– Vientivetoiseen ajatteluun siirtyminen voi monelle ammattiliitolle olla lähtökohtaisesti vaikeaa. Tärkeää kuitenkin olisi, että kaikki työmarkkinajärjestöt näkisivät kustannuskilpailukyvyn kehittämisen tarpeelliseksi. Viennille ei saa tulla rasitusta muiden alojen kustannuskehityksestä.

Inkeroinen korostaa, että kansainvälistä kilpailukykyä korostava ajattelu lähtee kansantalouden rakenteesta ja viennin roolista hyvinvoinnin tuottajana.

– Kun vienti vetää, se on aivan varmasti koko Suomen ja jokaisen työntekijän etu, riippumatta siitä millä toimialalla he työskentelevät. Nyrkkisäännön mukaan yksi teollinen työpaikka tuo kaksi työpaikkaa palvelualoille.

Inkeroinen muistuttaa, että kun finanssikriisi romahdutti Suomen viennin, siitä alkoi lukuisia aloja kipeästi koskettanut työttömyyden raju kasvu, valtion voimakas velkaantuminen sekä veroasteen nousu.

– Meidän on pakko saada vienti takaisin tolpilleen, jos aiomme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos tiedottaa

Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle on myönnetty Sitran työelämäpalkinto. Tänä keväänä viimeisen kerran jaettavaa työelämäpalkintoa tavoitteli 99 ja palkittaviksi valittiin yhdeksän työpaikkaa, joiden keinot on koottu työelämän uudistamisen resepteiksi.                                           

Palkittavilla työpaikoilla on yhdessä muokattu työtä ja työtapoja tuloksellisempaan ja työkykyä tukevaan suuntaan. Palkitut työpaikat ovat koonneet omat oppinsa työelämän uudistamisen resepteihin. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella huomiota saavuttanut työelämän uudistamisen resepti on ollut: ”Paikallisella sopimuksella vanhoille tavoille kyytiä!”.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen reseptissä neljä paloasemaa on paikallisella sopimisella ja työtehtäviä keskittämällä tehostanut toimintaansa. Laitoksella on siirrytty kokonaispalkkaukseen ja -työaikaan. Henkilöstöresursointi ja -suunnittelu on keskitetty yhteen resurssitoimistoon ja henkilöstö on otettu mukaan kehitystoimintaan. Työn tuloksia on mitattu säännöllisesti. Lisäksi on otettu käyttöön uusi ohjelmisto, jonka avulla kaikkien maakunnan paloasemien työvuoroja on voitu hallita entistä tehokkaammin. Työpaikan sisäistä viestintää on kehitetty esimerkiksi jokaviikkoisten videoitujen viikkoinfojen avulla.

Toiminnan tehostamisesta on saavutettu selviä säästöjä. Nämä rahat on käytetty suoraan henkilöstön hyväksi esimerkiksi palkkaamalla laitokselle oma työfysioterapeutti. Lisäksi on havaittu useita muita kehitysaskeleita. Henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt ja palomiesten pitäminen työkuntoisena on aiempaa helpompaa. Keskitetty toiminta on vapauttanut muiden paloasemien esimiesten työaikaa oman talon päivittäiseen johtamiseen, tehostanut henkilöstöresurssien käyttöä ja vähentänyt sijaisten tarvetta. Töitä on pystytty monipuolistamaan, mikä mahdollistaa jatkossa työskentelyn pidempään, vaikka kunto ei enää raskaimpiin hommiin riittäisikään. Palomiesten ammattitaito on parantunut, koska osaamisen ylläpito on aiempaa systemaattisempaa ja yhdenmukaisempaa. Systemaattisella harjoittelulla on vähennetty myös työtapaturmia. 

Palkitseminen tapahtuu 9.5. järjestettävässä Tahdonvoimaa työhyvinvointiin -tapahtumassa. 

Yleisöllä on nyt mahdollisuus myös äänestää innostavinta reseptiä ja työpaikkaa, jolle myönnetään 10 000 euron lisätunnustus. Yleisöäänestys on auki 20.4.-3.5. Reseptit ja äänestys löytyvät Työelämäpalkinnon verkkosivuilta www.tyoelamapalkinto.fi.

 #työelämäpalkinto #tahdonvoima 

Lisätietoja: 

Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Resurssitoimisto
Palopäällikkö Sampsa Lintunen, puh. 05 616 7127, sampsa.lintunen@ekpelastuslaitos.fi 

Lappeenrannan kaupunki
Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi, puh. 040 577 9235, paivi.savilampi@lappeenranta.fi

Rosatom-konserni ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) sopivat yhteistyöstä ydinvoimainfrastruktuurin vahvistamiseksi maissa, jotka ovat vasta äskettäin aloittaneet kansallisen ydinvoiman kehittämisen. Kyse on erityisesti ydinalan ammattilaisten koulutuksesta, alankohtaisten sääntelyjärjestelmien kehityksestä ja kaikenkattavasta turvallisuusanalyysistä IAEA:n alaisuudessa, kertoi Rosatomin toimitusjohtaja Aleksei Likhachev TASS-uutistoimistolle.

Yhteistyösopimus, jossa sovittiin Venäjän ydinalan uusien maiden ydinvoimainfrastruktuurin vahvistamishankkeisiin, allekirjoitettiin Rosatomin ja IAEA:n pääjohtajien, Aleksei Likhachevin ja Yukiya Amanon välillä Likhachevin vieraillessa Wienissä.

Likhachev nosti esille objektiivisten talous- ja turvallisuusarvioiden tärkeyden ydinalan hankkeiden toteuttamisesta. 

Finaalissa mukana olleet perus-, toisen ja korkea-asteen nuoret ovat pyörittäneet tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiään NY Vuosi yrittäjänä sekä NY Start Up –ohjelmissa, osana opintojaan. Suomessa noin 5000 nuorta osallistuu ohjelmiin vuosittain.

Lataa lehdistökuvat voittajista: https://studiokraft.kuvat.fi/kuvat/ny17finaali/001-palkitut-press/

Kuvia tapahtumasta: www.nuoriyrittajyys.fi/kuvat/

Paracord-pannat ja survival braceletit veivät Jeten’s Paw NY:n peruskoulun sarjan voittoon

Voittaja: Jeten’s Paw NY, Hj. Nortamon peruskoulu, Rauma

• liikeidea ratkaisee ongelman
• idea tullut harrastuksesta
• paljon oppimista NY-vuoden aikana

Nuoret ovat soveltaneet osaamisteen uusiin tuotteisiin oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja he tekivät myös aktiivista myyntityötä koko tapahtuman ajan. Asiakaspalvelu oli asiakaslähtöistä ja vilpitöntä ja asiakasta oikeasti kuunneltiin.

Yritys oli onnistunut myös löytämään ja kontaktoimaan kohderyhmänsä verkosta ja tuotteet huomioivat hyvin asiakastarpeen ja monipuolisen kohderyhmän. Esimerkillinen NY-yritys, joka hyödynsi finaalitapahtuman messuja hyödyksi. Yritys onnistunut saamaan hyvin liikevaihtoa ja idea oli selkeästi toimiva.

Tutustu yritykseen tarkemmin:

https://www.facebook.com/jetenspaw

https://www.instagram.com/jetenspaw/

Design ja suomalaisuus sekä hyvä tuotekehitys auttoivat Kätevä Koivu NY:n voittoon toisella asteella

Kajaanilainen Kätevä Koivu NY on omaa osaamistaan hyödyntäen luonut oman design-yrityksen, joka ammentaa voimaa suomalaisuudesta ja ekologisuudesta. Tuotebrändäys on tehty erinomaisen hauskasti ja tuotekehityksessä oli erinomaisesti huomioitu myös tuotteiden helppo lähetys ja jakelu sekä pakkaus osana kokonaisuutta.

Nopeasti kehittynyt toiminta oli myös todella ammattimaista ja yritys oli vakuuttava sekä tuotteiden, brändin että viestinnän osalta. Myös tulevaisuuden suunnitelmat olivat tiimillä selkeästi hallussa ja neuvottelut yhteistyökumppaneidenkin kanssa oli jo aloitettu.

Katso lisää yrityksestä:

https://www.facebook.com/KatevaKoivuNY/

Kätevä Koivu NY edustaa Suomea JA Europe Company of the Year -finaalissa Brysselissä. Lisätiedot finaalista:

http://www.coyc.jaeurope.org 

Entis NY kiri hyönteisillä korkeakoulusarjan voittoon

Turun yliopistossa ja Humakissa opiskelevien yritys, hyönteisravintoa markkinoiva Entis NY valittiin korkea-asteen parhaaksi NY Start Up –yritykseksi.

Entis NY on napannut kiinni globaaliin megatrendin proteiinipitoisesta ravinnosta ja on luomassa uutta brändiä, joka markkinoi hyönteisravintoa. Tiimi erottui laajalla osaamispotentiaalilla tekniikasta lakimiehiin ja markkinoinnin osaajiin.

Tuotetta, Entiksen kotisirkkaa, oli testattu nopeilla kokeiluilla asiakkaiden parissa ja sirkkoja oli myyty erilaisissa tapahtumissa. Asiakaspalaute ja kysyntä oli testattu ja Entiksellä oli myös selkeä suunnitelma tulevaisuuden kehittämisen osalle. EU:n lainsäädännön avautuminen tuo markkinoille mahdollisuuden hyönteisravinnon käyttöön ja Entis haluaa olla osana uusia ja avautuvia markkinoita suomessa ja kansainvälisesti.

Tutustu yritykseen: https://www.entis.fi

Entis NY edustaa Suomea korkea-asteen EM-finaaleissa Helsingissä 28-29.6.2017. Lisätiedot finaalista: http://eec.jaeurope.org

Tietoa tapahtumasta

NY Uskalla Yrittää -finaalin järjestää voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry (NY). Yhdistys edistää aktiivista toimintaa nuorten keskuudessa Suomessa vahvistamalla nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa. NY tarjoaa 7–25-vuotiaille nuorille yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia ohjelmia, jotka toteutetaan kouluissa osana opetusta.

Voittajat valitsi 50:stä yrityselämän edustajasta koottu raati, joka arvioi nuorten yrittäjien esityksiä ja myyntityötä kahden päivän ajan.

Kaikki voittaja ja palkitut

Paras yritys (perusaste): Jeten’s Paw, Hj. Nortamon peruskoulu, Rauma

Paras yritys (toinen aste): Kätevä Koivu NY

Paras yritys (korkea-aste): Entis NY, Turun Yliopisto, Humak Turku

Unelmat eloon paras yrityspotentiaali (korkea-aste): Oktantti NY. Turun yliopisto / Åbo Akademi.

Paras yritysesittely (perusaste): Lentus Films UF, Sursik skola, Pedersöre
Paras yritysesittely (toinen aste): Kaunottaret ja Kulkurit NY, Iitin lukio, Iitti
Paras yritysesittely (korkea-aste): Påw NY, Humak Turku ja Turun AMK

Paras tuote (perusaste): Business Race NY, Vaisaaren koulu, Raisio, Perusaste
Paras tuote (toinen aste): Lahja & Lahja NY, Kainuun ammattiopisto, Kajaani, Toinen aste

Fennian Paras palvelu (perusaste): Lattiasta Kattoon NY, Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkeli
Fennian paras palvelu (toinen aste): Spice It Up! NY, Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

Paras messupiste (perusaste): SataMaku NY, Hj. Nortamon peruskoulu, Rauma
Paras messupiste (toinen aste): Happy Signs UF, Vamia, Vaasa

Paras myyjä, perusaste: Elias Salminen, Support me NY, 
Ressun peruskoulu, Helsinki
Paras myyjä, toinen aste: Inkeri Hyvönen, Dokker NY, Stadin ammattiopisto, Helsinki
Paras myyjä, korkea-aste: Alexandra Vellamo, Oktantti NY, Åbo Akademi/Turun Yliopisto

Paras myyntipuhe: Puuhapojat NY, Nousiaisten lukio, Nousiainen

Paras sosiaalisen median presenssi: Placo Clothing NY, Reisjärven kristillinen opisto, Reisjärvi

Lukuvuoden parhaat toisen ja korkea-asteen yrityksen osallistuvat NY Euroopan EM-finaaleihin, jotka järjestetään toisen asteen osalta Brysselissä ja korkea-asteen finaaleita isännöi ensimmäistä kertaa Suomen Nuori Yrittäjyys ry.

Lisätietoja EM-finaaleista

Korkea-asteen finaali (European Enterprise Challenge):

http://eec.jaeurope.org

Toisen asteen finaali (Company of the Year Competition):

http://www.coyc.jaeurope.org

Telinevoimistelun EM-kilpailut jatkuivat tänään Romanian Cluj-Napocassa naisten alkukilpailulla. Suomalaisista neliotteluun osallistuivat Maija Leinonen ja Rosanna Ojala. Leinonen teki ehjän suorituksen, mutta Ojalan kilpailu päättyi loukkaantumiseen.

Suomalaisten tavoitteena oli tehdä ehjät suoritukset ja taistella sen myötä paikasta finaalissa. Maija Leinonen onnistuikin tekemään ehjän ottelun pistein 48,831. Se ei kuitenkaan riittänyt finaaliin, vaan hänen sijoituksensa oli 36.

"Olen tyytyväinen kilpailuuni. Tein kaiken mitä piti, eikä tullut epäonnistumisia. Nautin kilpailemisesta.”, kommentoi Leinonen suoritustaan.

Rosanna Ojalan kilpailu sen sijaan päättyi dramaattisesti ennen permantosuoritusta. Ojala loukkaantui permannon kokeilussa ja kannettiin paareilla pois kilpailualueelta.

Naisten alkukilpailun tulokset tulevat kisajärjestäjän sivuille: www.clujeurogym2017.ro/en/rezults

EM-kilpailujen alkukilpailut on nyt käyty ja perjantaina käynnistyvät finaalit. Suomalaisista ainoana loppukilpailuun selvisi Oskar Kirmes, joka kilpailee heti perjantaina käytävässä 6-ottelun finaalissa. Kilpailu alkaa klo 13.30 ja on nähtävissä live-streamin kautta osoitteessa www.eurovisionsports.tv/ueg. Lisäksi YLE TV2 näyttää kilpailun klo 16 alkaen.

Lisätietoja: Mikko Peltonen, tiedottaja, puh. 0400 800 707, mikko.peltonen@voimistelu.fi

Suhteellinen koulunaloitusikä vaikuttaa koulumenestykseen. Alkuvuodesta syntyneillä lapsilla on korkeampi peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo kuin loppuvuodesta syntyneillä. Alkuvuodesta syntyneet myös saavat todennäköisemmin opiskelupaikan lukiosta, ja valmistuvat sieltä.

Aivan alkuvuodesta syntyneiden lasten peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo on keskimäärin 0.15 numeroa korkeampi kuin loppuvuodesta syntyneiden, selviää Martti Kailan tuoreesta tutkimuksesta.

Kailan tutkimuksessa havaitaan syy-seuraussuhde suhteellisen koulunaloitusiän ja kolmen koulutusmuuttujan välillä, jotka ovat: peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo, todennäköisyys saada opiskelupaikka lukiosta ja todennäköisyys valmistua lukiosta. Havaittu vaikutus on suurempi tytöille kuin pojille.

Suhteellisella koulunaloitusiällä viitataan siihen, että alkuvuodesta syntyneet lapset aloittavat Suomessa koulun lähes vuoden vanhempana kuin loppuvuodesta syntyneet lapset.

Martti Kailan mukaan kolme mekanismia voi selittää eron lopputulemissa alkuvuodesta ja loppuvuodesta syntyneiden välillä.

”Vanhempana koulun aloittavat lapset saattavat ensinnäkin olla ihanteellisemmassa iässä oppimisen kannalta”, hän kertoo.

”Toiseksi, suhteelliset erot kehityksessä verrattuna luokkatovereihin voivat selittää tuloksia. Alkuvuodesta syntyneet lapset voivat olla luokan loppuvuodesta syntyneitä edellä fyysisessä kasvussa, mikä heijastuu esimerkiksi itseluottamuksen kautta opintomenestykseen. Toisaalta alkuvuodesta syntyneiden oppimistulokset voivat myös kannustaa loppuvuodesta syntyneitä opiskelemaan ahkerammin”, Kaila jatkaa.  

”Kolmanneksi, on mahdollista että havaittu ero liittyy siihen, että alkuvuodesta syntyneet lapset tekevät kokeet aina vanhemmalla iällä ja ehtivät näin kerryttää enemmän tietoa kuin loppuvuodesta syntyneet. Tällöin ero ei välttämättä liity suoraan kouluun.”

Mekanismien vaikutusta ei kuitenkaan ole mahdollista erottaa toisistaan tässä tutkimuksessa.

Tutkimuksessa on käytetty aineistona Opetushallituksen yhteisvalintarekisteriä. Laaja aineisto kattaa kaikki nuoret, jotka osallistuivat vuosien 1991–2007 välillä toisen asteen yhteishakuun samana vuonna kuin valmistuivat peruskoulusta.

Lisätiedot:

Martti Kaila, apulaistutkija, puh. 040 357 3291 tai martti.kaila@vatt.fi

Tutkimus:

Julkaisu on saatavissa embargolla tiina.heinila@vatt.fi sekä perjantaina 21.4. verkkosivuiltamme vatt.fi: 

The Effects of Relative School Starting Age on Educational Outcomes in Finland. VATT Working Papers 84.

Ruotsalaisen toimittajan Kristina Kappelinin kirja Franciscus – Uuden ajan paavi (Kirjapaja) kertoo, miten argentiinalaisesta kemististä Jorge Mario Bergogliosta tuli ensimmäinen latinalaisamerikkalainen paavi ja miten valinta on vaikuttanut kirkossa ja koko maailmassa.

Kotimaassaan Jorge Bergoglio tunnettiin arkkipiispana, joka kulki slummeissa ja auttoi heikoimpaan asemaan joutuneita. Paaviksi tultuaan hän otti nimekseen Franciscus ja astui näin köyhien auttajana tunnetun Pyhän Franciscuksen jalanjälkiin.

Kirjassa kuljetaan paavin matkassa erilaisissa tapaamisissa ja avataan kannanottoja, jotka ovat ravistelleet Vatikaania ja koko katolista maailmaa. ”Hän on tarttunut joihinkin vaikeimpiin mutta tärkeimpiin asioihin, jotka kirkon on kohdattava ollakseen uskottava tämän päivän uskovien silmissä”, Kristina Kappelin kirjoittaa. Franciscus on alkanut muun muassa uudistaa Vatikaanin hämärää hallintoa, edistää läpinäkyvyyttä ja nollatoleranssia pedofiliaan.

Paavi Franciscus on puolustanut heikompiosaisia, asettunut pakolaisten rinnalle ja kritisoinut rahan valtaa. ”Avatkaa sydämenne veljelle, sisarelle, jolla ei ole kattoa päänsä päällä, jolla ei ole työtä, jolla ei ole paikkaa, missä nukkua yönsä rauhassa”, hän julistaa.

Teos piirtää kuvaa miehestä, joka yhä uudelleen on halunnut astua alas vallan korokkeilta ja kulkea eri tietä kuin edeltäjänsä. Hänestä onkin tullut sekä valtavan suosittu että omiensa joukossa kritisoitu.

Kristina Kappelin: Franciscus – Uuden ajan paavi. Kirjapaja 2017. Suomennos Mirja Hovila. 261 s. Kl. 99.1. ISBN 978-952-288-657-6. Ovh.

Kristina Kappelin on ruotsalainen toimittaja ja kirjailija. Hän on erikoistunut Vatikaaniin ja katoliseen kirkkoon, mutta seuraa laajasti myös italialaista yhteiskuntaa ja elämää. Kappelin asuu Roomassa.

Lisätietoja: Kirjapaja / viestintäpäällikkö Marja-Liisa Saraste (09 6877 4568) marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi

Arvostelukappaleet: Minna Vatja, minna.vatja@kirjapaja.fi

Monipuoliseen vesiliikunnan harrastamiseen on kesällä Turussa erinomaiset mahdollisuudet, kun molemmat Turun maauimaloista ovat jälleen avoinna. Uimakoulujakin on tarjolla runsaasti.

Uimarit ovat tervetulleita entistä ehompaan Samppalinnan maauimalaan 1.6.–15.9. maanantaista torstaihin klo 6–20, perjantaisin klo 6–19 ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo 8–19. Tekniikaltaan ja pinnoiltaan uusitun Samppalinnan virallisia avajaisia vietetään juhannusviikolla. Uutta Samppalinnassa on myös aiempaa monipuolisempi kahviotarjonta. Kahviosta vastaa Sunborn Catering Oy.

 –On erittäin hienoa, että remontti on edennyt aikataulussa. Jos toimintakokeet sujuvat, tekniikka toimii ja saamme vihreää valoa viimeisestä vesinäytteestä, niin pystymme avaamaan maauimalan kesäkuun alussa, iloitsee uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen.

 Kesäkuussa avautuu myös lapsiperheiden suosikki, Kupittaan maauimala. Se on avoinna 5.6.–13.8. maanantaista perjantaihin klo 9–19 ja viikonloppuisin klo 10–19. Kupittaalla jatkuvat myös suositut vesijumpat maanantaisin klo 19.30–20.15, keskiviikkoisin klo 8.15–9, torstaisin klo 19.30–20.15 ja lauantaisin klo 9.15–10.

 Impivaaran uimahalli on avoinna 2.7. asti ja avaa ovensa kesätauon jälkeen jälleen 14.8. Petreliuksen uimahallin kesätauko on 20.5.–27.8.

Uimakouluja pitkin kesää

 Alkukesän lasten ja aikuisten uimakoulut pidetään Impivaaran uimahallissa. Ensimmäisen jakson uimakoulut ovat 5.–15.6. ja toisen jakson 19.–29.6. Kummallakin jaksolla uimakoulukertoja on 8. Ilmoittautuminen molempien jaksojen ryhmiin alkaa netissä turkulaisille keskiviikkona 10.5. klo 12 ja muille perjantaina 12.5.

 Samppalinnan maauimalassa lasten ja alkeis- ja jatkouimakouluja pidetään heinäkuussa aamupäivisin 3.–13.7. ja 17.–27.7. Ilmoittautuminen Samppalinnan molempien jaksojen ryhmiin alkaa netissä turkulaisille keskiviikkona 7.6. klo 12 ja muille perjantaista 9.6. alkaen.

Uimaseuroilla on myös paljon uimakouluja ja tekniikkakursseja kesällä sekä lapsille että aikuisille.

Uimakoulut Impivaaran uimahallissa:

Uimakoulutunnin kesto 40 minuuttia. Kurssin kesto 8 kertaa.

1. jakso ma–to 5.–15.6.

• Tuntitarjonta klo 14–19.40 välillä: 5–6-vuotiaille ja 7 vuotta täyttäneille 7 kpl lasten alkeis- ja jatkouimakouluja.
• Aikuisten vedenpelkoisten alkeisuimakoulu klo 19.50–20.30.

Aamupäivisin hallissa erityisryhmien uimakouluja.

2. jakso ma–to 19.–29.6.

• Tuntitarjonta klo 9–19.40 välillä: 5–6-vuotiaille ja 7 vuotta täyttäneille yhteensä 11 kpl lasten alkeis- ja jatkouimakouluja. Yksi yli 9-vuotiaiden alkeisuimakoulu.
• Aikuisten alkeisuimakoulu klo 19.50–20.30

Ilmoittautuminen ryhmiin alkaa turkulaisille ke 10.5. klo 12, muut pe 12.5. alkaen. Lisätiedot: Impivaaran kesäuimakoulut

Uimakoulut Samppalinnan maauimalassa

Uimakoulutunnin kesto 60 minuuttia. Kurssin kesto 8 kertaa.

1. jakso ma–to 3.–13.7.

• Tuntitarjonta klo 9–13.45 välillä: 5–6-vuotiaille ja 7 vuotta täyttäneille yhteensä 4 lasten alkeis- ja jatkouimakouluja.

2. jakso ma–to 17.–27.7.

•  Tuntitarjonta klo 9–13.45 välillä: 5–6-vuotiaille ja 7 vuotta täyttäneille yhteensä 4 lasten alkeis- ja jatkouimakouluja.

Ilmoittautuminen ryhmiin alkaa turkulaisille ke 7.6. klo 12, muille pe 9.6. alkaen. Lisätiedot: Samppalinnan kesäuimakoulut

 Uimaseuroilla on myös paljon uimakouluja ja tekniikkakursseja kesällä sekä aikuisille että lapsille. Lisätiedot www.uintiklubiturku.fi/ ja www.aurajoenuinti.fi/

 Liikuntapalvelukeskuksen syksyn uimakoulut järjestetään syys–joulukuussa Impivaarassa. Lisätietoja viimeistään elokuun alussa Impivaaran nettisivuilla.

Lisätietoja:

• uimalat ja uimahallit: uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen, p. 050 554 6214, eeva.haapanen@turku.fi
• uimakoulut: vastaava vesiliikunnanohjaaja Susanna Vuori, p. 02 262 3587, susanna.vuori@turku.fi

Lapsen saamisen ei ole pakko keskeyttää opintoja

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vaatii opintotukeen huoltajakorotusta. Opiskelijat siirtyvät elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Muutos parantaa monien opiskelijoiden ja erityisesti yksinasuvien tilannetta, mutta se kohtelee epäoikeudenmukaisesti erityisesti perheellisiä opiskelijoita ja heikentää merkittävästi heidän toimeentuloaan.

Opintotuen huoltajakorotus on hyvä keino parantaa perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa ja vähentää yleiseen asumistukeen siirtymisen aiheuttamaa epäoikeudenmukaisuutta. Perheelliset opiskelijat ovat jo aiemmin olleet yleisen asumistuen piirissä, mutta uudistuksessa opintotuki lasketaan vastaisuudessa tuloksi tuen tarvetta arvioidessa.

Suomessa on noin 20 000 perheellistä opiskelijaa ja Helsingin yliopistollakin heitä on parisen tuhatta. Yli puolet perheellisistä opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Väestöliiton perhebarometrin mukaan kaksi kolmesta perheellisestä opiskelijasta on huolissaan toimeentulostaan. HYYn perheellisille opiskelijoille tekemän kyselyn vastaajista 64 % arvioi, että heillä on käytettävissä opintoihin vähän tai erittäin vähän aikaa, eivätkä he pysty opiskelemaan siinä määrin kuin haluaisivat. Vastaajista 43 % pystyy yhden viikon aikana opiskelemaan vain alle 10 tuntia.

Suomen hallituksella on ensi viikolla puoliväliriihi, jossa hallituspuolueilla on mahdollisuus helpottaa perheellisten opiskelijoiden kohtuutonta tilannetta. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto (SAMOK) ja Väestöliitto ovatkin kampanjoineet opintotuen huoltajakorotuksen puolesta.

Muissa Pohjoismaissa on käytössä opintotuen huoltajakorotus ja Suomessakin muissa etuuksissa opintotukea lukuunottamatta on lapsikorotus. Sivistysvaliokunta esittikin mietinnössään (SiVM 17/2016 vp) valtioneuvostolle harkittavaksi huoltajakorotusta ja Keskustan puoluevaltuusto on vaatinut opintotuen huoltajakorotusta poliittisessa kannanotossaan viime marraskuussa. 

Pidämme opintotuen huoltajakorotusta välttämättömä tilanteessa, jossa opintotuen heikennykset ja asumisen tuen muutokset vaikeuttavat kohtuuttomasti perheellisten opiskelijoiden jo ennestään hankalampaa asemaa. Korotuksen tulisi olla riittävän suuri ja sitä ei tulisi ottaa huomioon asumistuen tarvetta arvioidessa, jotta se aidosti parantaisi perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa ja mahdollistaisi opintojen etenemisen. Myös perheellisillä on oltava oikeus opiskella!

Ada Saarinen
HYYn hallituksen varapuheenjohtaja
ada.saarinen@hyy.fi
050 595 0328

Minna Silvennoinen
HYYn hallituksen jäsen
minna.silvennoinen@hyy.fi
050 325 9175

S-ryhmän ABC-ketju ja Posti ovat allekirjoittaneet 21.4. sopimuksen yhteistyöstä, jossa Postin työntekijät alkavat kerätä polttonesteiden hintatietoja S-ryhmän osuuskauppojen käyttöön. Yhteistyöstä oli jo aiemmin kirjoittelua mediassa, mutta tuolloin yhteistyöstä ei ollut sopimusta, minkä vuoksi kumpikaan osapuoli ei voinut kommentoida sitä.

Postin työntekijät keräävät polttonesteiden hintatietoja erikseen sovittavilla alueilla.

– Meillä on erilaisia tapoja kerätä markkinatietoja eri puolilla Suomea. Pääosin tietoja kerätään oman henkilökunnan voimin, mutta paikoin käytämme myös yhteistyökumppaneita apuna. Posti on nyt yksi näistä paikallisesti käytetyistä yhteistyökumppaneistamme, ABC-ketjujohtaja Antti Heikkinen kertoo.

Reaaliaikainen ja kattava hintaseuranta on ABC-ketjulle tärkeää, jotta se pystyy tiukassa tolppahintakilpailussa tarjoamaan asiakkailleen edullisia polttonesteitä.

– Postin etu datankeräämisen kumppanina on koko maan kattava verkosto ja postireitit, jotka kierrämme joka arkipäivä. Uudet älyteknologiat mahdollistavat erilaisen datan keräämisen yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Uusi liiketoiminta on Postille tärkeää digitalisoituvassa maailmassa, ja kumppanuus ABC:n kanssa tuo lisää työtä verkostollemme, Postin liiketoimintajohtaja Mika Nikkola sanoo.

Lisätietoja medialle:

Ketjujohtaja Antti Heikkinen, SOK ABC-ketjuohjaus, p. 010 7680805 , antti.heikkinen@sok.fi

Postin MediaDesk: puh. 020 452 3366 (ma-pe klo 9.00-16.30)

Huippusuosittu Ti-Ti Nalle konsertoi Leppävirran Vesileppis Areenalla 18.5.2017. Konsertissa ovat mukana rakastetut Ti-Ti Nalle, Tau Nalle, Ti-Ri Vauva, tyttönalle Trioli ja hahmojen luoja Riitta Korpela.

Tunnin mittainen show tarjoaa riemukasta musiikkia ja yhteistouhua nallejen kanssa koko perheelle.

”Konsertti täydentää täydellisesti palveluamme monitoimiareenana. Saamme järjestettyä laadukasta ohjelmaa myös lapsille. Ti-Ti Nalle on ollut suosittu jo omasta nuoruudesta asti, joten on kunnia päästä järjestämään heidän konserttiaan Leppävirralle”, iloitsee Vesileppis Areenan toimitusjohtaja Tatu Säisä.

22 euron hintaisia ennakkolippuja voi ostaa Ticketmasterista ja Vesileppis Areenan keilahallista. Tapahtumapäivänä liput maksavat ovelta ostettuna 25 €. Ovet avataan klo 17:00, konsertti alkaa klo 18:00. 

Ti-Ti Nalle tuli alun perin tunnetuksi Pikku Kakkosesta vuonna 1989. Hahmo on seikkaillut sittemmin eri televisiokanavilla, lukuisilla levyillä ja videotallenteilla, menestyskirjoissa ja konserttilavoilla.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

• Tatu Säisä
• tatu.saisa@vesileppis.fi tai puh.044 3430504
• www.vesileppis.fi

Mitä metsä tarjoaa juuri minulle? Miten voin hyödyntää metsiemme monimuotoisia mahdollisuuksia? Aiheeseen paneudutaan huomenna lauantaina Metsä antaa elämyksiä-seminaarissa Jyväskylän Paviljongissa.

Puheenvuoroissa kuullaan mm. metsien hyvinvointi- ja virkistyshyödyistä, riistatalouden mahdollisuuksista, pohditaan miksi luontomme kiinnostaisi matkailijaa ja tutustutaan retkikohteisiin luontokuvaajan silmin. Myös luonnontuoteala ja keräilytuotteiden markkina-arvo nousevat esille.

Median edustajat ovat tervetulleita seminaariin la 22.4. klo 10-14.45 Jyväskylän Paviljonkiin auditorio Wiviin. Esiintyjät ovat haastateltavissa tapahtuman aikana.

Ohjelma

Seminaarin järjestää EU:n maaseuturahaston Sykettä Keski-Suomen metsiin-hanke yhdessä hanketoimijoiden kanssa.

Lisätietoja:
Markku Paananen, asiantuntija, 0400 12 1989, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkekoulu, Biotalousinstituutti