INBJUDAN TILL PRESSKONFERENS

Välkommen till Vasa stadsorkesters presskonferens som hålls

Ons 26.4 kl. 11.20 i stadshusets Spegelsal

Presskonferensens tema är

Champagne & Glamour – Valborgskonsert

Sö 30.4. kl. 19.00 i Vasa stadshus

Vid tillfället kan ni intervjua:

Dirigent James Lowe

Intendent Merja Tyynelä

Det är möjligt att fotografera orkester under övningar (utan solisten) före och efter presskonferens (övningar kl. 10–15).

Pressbilder finns från orkesterns dropbox: https://goo.gl/JJX8W1

Välkommen!

Champagne & glamour – Valborgskonsert

sö 30.4 kl. 19.00 Vasa stadshus

dir. James Lowe
sol. Essi Luttinen, mezzosopran

Firandet får en glad inledning till takterna av chefsdirigent James Lowes och den från tv-programmet Tähdet, tähdet kända mezzosopranen Essi Luttinens valborgsmusik.

Biljetter 26/22/18 € (+serviceavgift)
Studio Ticket 0700 96 525 
www.NetTicket.fi           
Luckan i Sydösterbotten 
Prisma Vasa

Maailman kirjat -kirjallisuustapahtuma järjestetään perinteiseen tapaan Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä Helsingin Rautatientorilla 27.–28.5. Suuressa kirjateltassa on tarjolla kaiken maailman kirjallisuutta 30 näytteilleasettajan ja yli 50 esiintyjän voimin. Tämän vuoden teemoja ovat Latinalainen Amerikka, kansalaisyhteiskunta, veronkierto, vegaanius ja sananvapaus.

Tässä poimintoja ohjelmasta: Maria Manner ja Teivo Teivainen kertovat kirjastaan Brasilia (Siltala). Kirja kertoo Etelä-Amerikan jättivaltion murroksesta ja kasvukivuista, toiveista ja pettymyksistä. Teos vie lukijan suurkaupunkien laidoille, karismaattisten saarnamiesten kirkkoihin, laakeille viljelyksille ja sademetsää halkoville valtateille. Tekijät pohtivat kuluttamista, korruptiota, rasismia ja kansalaisten kasvaneita vaatimuksia.

Huippukokki Sami Tallberg  kertoo vegaanisesta keittokirjastaan Villi cityvegaani (Into). Kirja esittelee herkullisia ja helppoja vegaanisia reseptejä, joiden valmistuksessa hyödynnetään urbaanien alueiden maukkaita villiyrttejä.

Kirjassa Panaman paperit (Into) kuvataan, miten rikkaiden veronkierto paljastui. Maailman suurimpiin kuulunut tietomurto paljasti muun muassa Nordean ja Metson yhteyksiä veroparatiiseihin. Kansainväliseen Panaman papereita tutkineeseen toimittajaryhmään kuulunut Minna Knus-Galán on kirjoittanut aiheesta kirjan Tarkoin varjeltu (S & S Kustantamo). Mukana keskustelussa on myös tietokirjailija ja taloustoimittaja Jyri Hänninen.

Kirjailijoiden sananvapauspaneelissa pohditaan, voiko kirjailija kirjoittaa ilman sensuuria tämän päivän Suomessa. Millainen on suomalaisten kirjailijoiden sananvapausperinne? Entä mikä on lukijan vastuu? Keskustelijoina Suomen tunnetuimpiin nykykirjailijoihin kuuluva Katja Kettu, kirjailijaelämäkertojen mestari Panu Rajala ja faktantarkistuksen asiantuntija, toimittaja ja tietokirjailija Tuomas Muraja. Keskustelun vetäjänä on kirjailija ja toimittaja Ronja Salmi. (WSOY & Tammi)

Vanhuudesta puhutaan sairauksina, taloudellisena taakkana ja pommina. Erityisesti vanhat naiset ovat näkymättömiä ja äänettömiä – vaikka heitä on Suomessa yli 700 000. Vappu Taipaleen Vanha ja vireä (Into) paljastaa nykytutkimuksen rajalliset näkökulmat ja kannustaa naisia itse keräämään paremman elämän ainekset. Vappu Taipaleen Isoäitikirja (Into) kokoaa ajankohtaista tutkimusta ja tietoa, mutta tarjoaa myös kokemuksia ja näkemyksiä.

Katso koko ohjelma täältä:

https://intokustannus.fi/maailmankirjat2017/

http://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/kirjallisuusohjelma

Maailman kirjat, Helsingin Rautatientori la 27.5. klo 11–21 ja su 28.5. klo 11–19. Vapaa pääsy.

Tapahtuman järjestävät Into Kustannus, Rosebud Books ja Aula & Co yhteistyössä Kepan kanssa.

Lisätiedot:

tuottaja Timo Kalevi Forss

timo.forss@intokustannus.fi

040 533 2961

Nyt on tarjolla tutkittua tietoa reumasairauksia sairastavien ravitsemuksesta. Kuopion Reumayhdistys ja Reumaliitto ovat yhteistyökumppaneineen tuottaneet luotettavan ravitsemustietopaketin ja julkaisevat Reumaliiton verkkosivuilla aineiston, joka on tarkoitettu reumasairauksia sairastaville ja tukimateriaaliksi heidän parissaan työskenteleville.

Asiantuntijoina ovat ravitsemusterapian professori Ursula Schwab ja reumatologian erikoislääkäri Antti Puolitaival.

Sivustoon voi tutustua osoitteessa www.reumaliitto.fi/ravitsemus. Koko materiaali on sivustolta ladattavissa myös pdf-muodossa.

Sivustolla kerrotaan tuki- ja liikuntaelinterveyttä edistävästä ruokavaliosta ja ravitsemuksen erityispiirteistä reumasairauksissa. Reumalääkkeiden vaikutuksista ravitsemukseen ja erityisruokavalioiden koostamisesta turvallisesti kerrotaan omissa osioissaan. Sivustolla on muun muassa käytännön vinkkejä ruokavaliomuutosten tekemiseen ja ruokavaliotesti. Se soveltuu luotettavan ravitsemustiedon lähteeksi myös muille kuin reumasairauksia sairastaville.

”Hankkeen taustakartoitus osoitti, että reumasairauksia sairastavat tarvitsevat tietoa ruokavalion vaikutuksista sairauteensa. Luotettavan ravitsemustiedon löytäminen ja ristiriitaisen tiedon arviointi koettiin kuitenkin vaikeaksi. Tavoitteenamme oli koota tutkittu tieto aiheesta yhdelle sivustolle helposti ymmärrettävään muotoon”, projektipäällikkö Laura Heikkilä kuvaa hankkeen taustaa.

Monipuolinen ruokavalio on tärkeä osa reumasairauksien itsehoitoa. Erilaisten ruokavalioiden ja ravintoaineiden vaikutusta niveltulehdukseen ja kipuun on tutkittu vasta vähän, mutta näyttöä on etenkin runsaasti kalaa ja kasviksia sisältävän ruokavalion hyödyistä. Osa sairastuneista kokee punaisen lihan pahentavan oireita. Riittävään kalsiumin ja D-vitamiinin saantiin sekä ruokavalion rasvan laatuun on myös kiinnitettävä huomiota.

”Reumasairauksissa tulehdus lisää energian ja ravintoaineiden tarvetta, minkä takia on tärkeää syödä riittävästi ja monipuolisesti. Kipeät ja tulehtuneet nivelet voivat kuitenkin vaikeuttaa syömistä, joten ravitsemukseen on reumasairauksissa kiinnitettävä erityistä huomiota”, Heikkilä painottaa.

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi -hankkeen toteuttivat kehitysjohtaja Jaana Hirvonen ja viestintäpäällikkö Riitta Katko Reumaliitosta sekä puheenjohtaja Anne Huusko ja varapuheenjohtaja Tiina Kosonen Kuopion Reumayhdistyksestä. Projektipäällikkö Laura Heikkilä vastasi sen käytännön toteutuksesta. Rahoittajana oli Savonlinnan kansanterveyssäätiö.

Lisätietoa viestimille ravitsemuksesta:
Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto, 029 445 4528, ursula.schwab@uef.fi

Lisätietoa hankkeesta:
Riitta Katko, viestintäpäällikkö, Reumaliitto, 040 5546822, riitta.katko(a)reumaliitto.fi
Laura Heikkilä, projektipäällikkö, Kuopion Reumayhdistys ry, 044 7577945, laura.heikkila(a)kuopionreumayhdistys.fi

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee Nunnavuorenkadun liikenteeltä 20-27.4.2017. Työmaa sijaitsee numeron 6 kohdalla. Paikalla liikenneopasteet, kiertotie järjestetty. Työkoneita liikenteen seassa.

26.4.2017 järjestetään kaavailta Lohjalla vireillä olevista kaavoista: Lempolan kauppapuiston asemakaavamuutos (L65), Ojamonharjuntien asemakaavamuutos (L6) ja Laurentiustalon asemakaavamuutoksen tavoitteet (L63). On myös mahdollista tutustua vuoden 2017 kaavoituskatsaukseen.  

Kaavoituksen henkilökunta on tavattavissa klo 17:30–19:00 Lohjan pääkirjaston Järnefelt-salissa (Karstuntie 3, 08100 Lohja).

Kaavailta on asukkaille, toimijoille ja muille kaavoituksesta kiinnostuneille tarkoitettu vapaamuotoinen tilaisuus, jossa osallisilla on mahdollisuus tutustua edellä mainittujen kaavojen aineistoon ja  henkilökohtaisesti keskustella kaavanlaatijoiden kanssa.

Tervetuloa kaavailtaan!

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tiia Palmén siirtyy Iltalehden toimituksesta MTV Uutisiin rikos- ja oikeustoimittajaksi. Myös Iltalehdessä hän on tehnyt viime vuodet pääsääntöisesti juttuja rikos- ja oikeusaiheiden parissa.

- On todella mukavaa tulla MTV Uutisiin takaisin. Olin kesän 2008 Maikkarilla kesätöissä, joten talo ja osa ihmisistä ovat jo entuudestaan tuttuja. Mediahub tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja olen niistä enemmän kuin innostunut, Tiia toteaa.

- Hienoa kun saamme joukkoomme kokeneen ja monipuolisen toimittajan, joka vahvistaa entisestään rikos- ja oikeusjournalismiamme,  sanoo vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Tiia Palmén aloittaa työt uutisissa 22. toukokuuta.

Turun kaupunki ja Teknologian tutkimuskeskus VTT solmivat tänään keskiviikkona yhteisen sopimuksen, jonka aiheena ovat älykkäät kaupunkikehityksen ratkaisut. Turku pyrkii kehittymään hiilineutraaliksi älykaupungiksi ensimmäisten joukossa maailmassa, ja VTT vahvistaa Turun pyrkimyksiä omalla osaamisellaan.

Turku ja VTT aikovat tutkia ja kehittää yhdessä esimerkiksi rakennetun ympäristön älyratkaisuja, energiajärjestelmän uudistamista, hyvinvoinnin kehittymistä sekä älykästä liikennejärjestelmää ja -palveluita. Puitesopimuksen kohteena ovat tutkimukset ja kokeilut, jotka koskevat kaupungin Smart City -kehitystä.

Yhteistyön kohteiksi haetaan erityisesti kokonaisvaltaisia kaupunkitason hankkeita ja toimeksiantoja. Sopimus koskee laajasti kaupungin kehitystarpeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi kaupungin kärkihankkeisiin. Kärkihankkeita ovat Turun kampus- ja tiedepuiston kehittäminen, palveluohjauksen uudistus, kaupungin palvelujen digitalisointi, keskustan kehittäminen sekä Smart City ja hiilineutraalius.

 Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Se edellyttää kaupungin palvelujen tehostamista, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja siirtymistä vähähiilisempiin energiamuotoihin. Turun seudun vahva osaamiskeskittymä, johon kuuluvat muun muassa yliopistot ja ammattikorkeakoulut, tukee näitä kaupungin tavoitteita. Puitesopimuksen avulla VTT:n erityisosaaminen vahvistaa paikallista osaamista.

”Tavoitteemme on toimia edelläkävijänä kaupunkikehityksen älyratkaisuissa. Tiemme hiilineutraaliksi kaupungiksi ensimmäisten joukossa maailmassa on kunnianhimoinen ja hyvin perusteltu. Tiedämme, että pystymme sen myös saavuttamaan ja samalla vauhditamme puhtaiden ratkaisujen kehitystä ja osaamista sekä liiketoimintaa alueellamme ja laajemminkin,” linjaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, joka allekirjoitti sopimuksen Turun puolesta.

Molemminpuolista hyötyä

VTT:n puolelta sopimuksen allekirjoitti toimitusjohtaja Antti Vasara. Hänen mukaansa älyratkaisut voivat merkittävästi edesauttaa kaupunkien kestävää kasvua ja parantaa mitattavalla tavalla kaupunkilaisten hyvinvointia.

”Turun ilmastotavoitteet ovat kansainvälisestikin merkittäviä, ja kaupungin työ kohti tavoitteita on kunnianhimoista. Turussa myös investoidaan merkittävästi esimerkiksi energiajärjestelmän uudistukseen. Turun panostus Smart City -ratkaisuihin auttaa kaupunkia saavuttamaan tavoitteensa ja tekee Turusta meille kiintoisan edelläkävijäkumppanin ja tutkimuskohteen,” toteaa Antti Vasara.

Turun strategiana on kehittää kaupunkia kaupunkirakenteeltaan, toiminnaltaan, energiankäytöltään ja liikennetoiminnoiltaan käyttäjäystävällisemmäksi, toimivammaksi sekä ympäristöystävällisemmäksi. Tämä edellyttää uusia tapoja suunnitella kaupunkia, kaupunkiympäristöä ja palveluita sekä myös kokonaan uusia palveluita.

VTT on aktiivinen toimija älykäs kaupunki-, älykäs liikenne- ja älykäs energia -sektoreiden tutkimuksessa ja kehitystyössä. VTT tarjoaa ainutlaatuiset tutkimusympäristöt ja laajat yhteistyöverkostot kehitystyön tueksi. Tutkimusympäristöt mahdollistavat uusien ratkaisujen kehitysketjun perustutkimuksesta aina kustannustehokkaaseen pilotointiin ja käyttöönottoon asti.

LISÄTIETOJA:

Turun kaupunki

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, p. 050 558 9264

Teknologian tutkimuskeskus VTT

Antti Knuuti, p. 040 687 9865

Hyvinvointiyhtymä tehostaa lapsiperheiden varhaista tukea ja avohuollon palveluja

Hyvinvointiyhtymä vahvistaa palveluja, joiden avulla lapsiperheet saavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhtymä lisää ammatillisen tukihenkilötyön, sosiaaliohjauksen ja perhetyön voimavaroja yhteensänoin23henkilötyövuotta.  

Muutoksen tavoitteena on vahvistaa koteihin ja lapsen omaan kasvuympäristöön annettavia palveluja ja siten vähentää lastensuojelun tarvetta. Erityisesti kodin ulkopuolisia sijoituksia pyritään vähentämään.

Perhehoitoa vahvistetaan

Osa lapsista hyötyy lyhytaikaisesta kodin ulkopuolelle sijoittamisesta. Lapsen tarpeesta riippuen lapsi voidaan sijoittaa laitokseen tai perheeseen. Muutoksen yhteydessä lastensuojelun lyhytaikaisen perhehoidon paikkoja lisätään nykyisestä kuudesta kolmeenkymmeneenkuuteen.  Lisäksi perhehoidon toiminta- ja tukirakennetta vahvistetaan.

Rakennemuutoksen yhteydessä suljetaan kaksi omaa lastensuojelulaitosta. Lastensuojelulaitosten työntekijät sijoittuvat ammatillisen tukihenkilötyön, sosiaaliohjauksen ja perhetyön tehtäviin. Uudelleensijoitettavien lasten kohdalla on tehty lapsikohtaiset suunnitelmat.

Lisätietoja:

Toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut Mika Forsberg p. 044 719 5630

etunimi.sukunimi@phsotey.fi

Tulosaluejohtaja, lapsiperhepalvelut Sari Lahti p. 044 778 0310

etunimi.sukunimi@oivappk.fi

Taustaa: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus kokoontuu tiistaina 25.4.2017. Yhtymähallitus käsittelee lapsiperhepalvelujen rakennemuutoksen tilannekatsauksen (§5).

http://kuntatoimisto.phhyky.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=HALLITUS&pvm=25.4.2017%2009%3a30

Lue myös: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tiedottaa: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kootaan yhteen.

https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/paijat-hameen-hyvinvointiyhtyma-tiedottaa-lasten-nuorten-ja-perheiden-palvelut-kootaan-yhteen.html

Tyrnäväläinen viinatislaamo Oy Shaman Spirits Ltd valmistautuu huolella kansainvälisten markkinoiden avautumiseen. Yhtiön kolme vuotta sitten alkaneen voimakkaan kansainvälistymisen vaatimat laiteinvestoinnit ja tehtaan uusiminen ovat nyt saatu valmiiksi.

Shaman Spirits on investoinut kaikkiaan yli 2 miljoonaa euroa viimeisten 18 kuukauden aikana tehtaan uudistamiseen ja tuotantokapasiteetin nostamiseen. Ensimmäinen vaihe, eli uusi varastorakennus valmistui jo vuoden 2016 helmikuussa. Viime kesän aikana uudistettiin nykyistä tuotantohallia ja lisättiin samalla tehtaan tankkikapasiteettia kaikkiaan 320 000 litraan tuotannon varmistamiseksi. Tämän kuun alussa käyttöönotettu uusi pullotuslinja oli viimeinen vaihe suunnitelluista investoinneista.

Näillä investoinnilla yhtiö pystyy nyt tuottamaan noin 10 miljoonaa pulloa vuoden aikana, kahdessa työvuorossa. Nykyistä noin 1,5 miljoonan euron liikevaihtoa pystytään kasvattamaan investointien avulla 40-50 miljoonaan euroon, eli kasvuvaraa yhtiöllä on reilusti.

Useita uusia vientimaita

Vuonna 2016 Oy Shaman Spirits Ltd tuotti noin 500 000 pulloa eri alkoholituotteita. Suurimmat tuoteryhmät ovat Laplandia Super Premium Vodka ja Laplandia makuvodkat, joita vietiin kaikkiaan 16 eri maahan. Tänä vuonna yhtiön tuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan viimevuotiseen verrattuna, ja sen myötä myös yhtiön liikevaihdon arvioidaan olevan vuonna 2017 noin 2,5 miljoonaa euroa. Vientimaiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2017 yhteensä 25-30 maahan, sillä uusien vientimaiden maahantuojien kanssa on useita neuvotteluja meneillään tälläkin hetkellä.

Alkuvuoden aikana on jo solmittu uudet sopimukset mm. Venäjän, Itävallan, Saksan, Bulgarian, Irakin ja Englannin kanssa. Myös Aasian markkinat ovat avautuneet, ja ensimmäinen merikontillinen Laplandia Vodkaa saapui Singaporeen maaliskuun puolivälissä.

”Kyllähän tässä on melkoinen haipakka käynyt viimeisten parin vuoden aikana, kun on järjestetty useampi osakeanti, laitettu tehdas kuntoon ja samalla kierretty maailmaa eri alkoholimessuilla ja tehty kirjaimellisesti yötä päivää töitä uusien markkinoiden avaamiseksi. Viimeisen vuoden aikana yhtiömme myyntitiimi, johon itsekin kuulun, on kiertänyt kaikkiaan 12 eri messut ympäri maailmaa, esimerkiksi Düsseldorfin ProWein, Hong Kongin International Wine & Spirit, New Jerseyn Kosher Fest ja Tokion Foodex. Nyt tämä työ alkaa tuottamaan tuloksia eri maiden maahantuojien kiinnostuksen herättyä vodka-sarjaamme kohtaan.” toteaa yhtiön toimitusjohtaja Ilpo Sulkala.

”Kaiken kaikkiaan maailmalla on tällä hetkellä meneillään kaikenlaisten alkoholin pientuottajien menestysbuumi, joka kääntää ostajien katseet vanhoista brändeistä kohti uusia mielenkiintoisia pientuottajia. Tähän nosteeseen mekin olemme päässeet osalliseksi omilla erinomaisilla tuotteillamme”, Sulkala jatkaa.

Yhtiön tavoite on rakentaa Laplandia Vodkasta seuraavan kymmenen vuoden aikana yksi maailman tunnetuimmista vodka-brändeistä omassa kokoluokassaan.

Maatiloille suunnattu neuvonta on suosittua. Kahdessa vuodessa Neuvo 2020 -neuvontaa on käyttänyt yli 11 000 tilaa, mikä on reilu viidesosa toimivista maatiloista. Monella tilalla käyntejä on ollut useampia, joten yhteensä neuvontakäyntejä on yli 17 000. Maatalousyrittäjälle neuvonta tuo uusien tietojen kautta varmuutta ja jaksamista.

Nykymuotoinen tilaneuvonta käynnistyi osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020. Maanviljelijät ovat ottaneet mahdollisuuden rivakasti käyttöön. Houkuttelevuutta lisää neuvonnan edullisuus, sillä viljelijä maksaa Neuvo 2020 -palvelusta vain arvonlisäveron.

Viljelijät kokevat saaneensa neuvontakäynneistä merkittävää hyötyä. Tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä tiloilla, mutta yleisesti koetaan, että neuvonta on tuonut henkistä tukea päätöksille ja konkreettisia käytännön vinkkejä työhön. Jaksaminen on helpottunut kun asioita on voinut käydä läpi asiantuntijan kanssa. Suosituinta on ollut tilata neuvontaa ympäristöön liittyvissä kysymyksissä, mutta neuvontaa on annettu myös liittyen ilmastonmuutokseen ja maaperään, eläinten hyvinvointiin sekä energiatehokkuuteen ja innovaatioihin.

Talousneuvontaa toivottu ja tulossa

Kesällä 2017 tarjonta laajenee ja neuvontaa voidaan antaa myös kilpailukykykysymyksissä. Aiemmin keväällä korvauksen määrää kasvatettiin niin, että tila voi hyödyntää neuvontaa 7 000 euron edestä vuosina 2014–2020. Käytännössä neuvojan saa paikalle valitsemalla sopivan henkilön Maaseutuviraston neuvojarekisteristä.

Maa- ja metsätalousministeriö teetti arvioinnin neuvonnan toimivuudesta. Arvioinnin tulokset osoittivat, että neuvontaa käyttäneet tilat olivat siihen erittäin tyytyväisiä. Kaikki siitä hyötyvät tilat eivät kuitenkaan ole mahdollisuutta vielä löytäneet. Arviointi kannustaa kehittämään neuvontaa kunnianhimoisemmaksi: Alkuvaiheessa viljelijät ovat kaivanneet neuvoja tukiehtojen täyttämisessä, ja neuvonnalla nähdäänkin olleen vaikutusta valvonnoissa havaittujen puutteiden määrään. Ohjelmakauden edetessä neuvonnan lisäarvon pitäisi kuitenkin syntyä siitä, että tuet voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin, ja viljelijät kykenevät entistä kokonaisvaltaisempaan taloussuunnitteluun.

Lisätietoja:                                                           

Neuvotteleva virkamies Tiina Malm, etunimi.sukunimi@mmm.fi, p. 02951 62428
Ylitarkastaja Merja Yli-Laurila, etunimi.sukunimi@mavi.fi, p. 0295312498

• Maaseutu.fi
• MDI:n laatima Neuvo2020 arvioinnin väliraportti 

Tänään allekirjoitetulla kauppasopimuksella Lapland Hotels hankkii haltuunsa Ounasvaaran hiihtokeskuksen Rovaniemellä. Lapland Hotelsilla on ennestään Ounasvaaralla hiihtokeskuksen yhteydessä 2 hotellia, Lapland Hotels Sky Ounasvaara vaaran laella ja Lapland Hotels Ounasvaara Chalets rinteen juurella. Myyjinä on joukko yksityisiä osakkeenomistajia.

”Hiihtokeskuksen hankinnan myötä meille muodostuu ainutlaatuinen, monipuolisen ohjelmallisen tekemisen mahdollistava, palvelulinja komealta Kemijoelta aina Ounasvaaran huipulle vahvasti kehittyvän Rovaniemen sydämessä”, toteaa Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta. ”Yhtiö on hyvin hoidettu ja oikealla kehitysuralla, vahvan kansainvälisen asiakaskuntamme ja konsernimme rinne- ja ohjelmapalveluosaamisemme myötä pystymme edelleen vahvistamaan tätä kehitystä”, jatkaa hän.

”Hienoa, että toiminnan jatkajaksi ja edelleen kehittäjäksi halusi vahva lappilainen toimija”, iloitsevat osakkaiden edustajina toimitusjohtaja Juhani Roininen ja nykyisen hallituksen puheenjohtaja sekä erittäin pitkän linjan arvostettu ounasvaaralainen Paavo Holster.

Vuositasolla Ounasvaaran hiihtokeskus palvelee noin 50.000 asiakasta. Ounasvaaran hiihtokeskuksessa on 11 rinnettä ja 5 hissiä. Yhtiöllä on kesätoimintana kesäkelkkarata sekä alamäkipyöräily reitteineen. Henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä kaupan jälkeenkin.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Ari Vuorentausta, Lapland Hotels Oy

p. 0400 419 896, ari.vuorentausta@laplandhotels.com

"Pariisin kevät" konsertit esitetään Lohjalla sunnuntaina 23.4. ja Pusulassa sunnuntaina 30.4. Molemmat alkaen klo 15. Konsertissa esiintyvät Keijo Silventoinen, oboe, Nora Niskanen, klarinetti, Harri Ahmas, fagotti ja Tarmo Järvilehto, piano. Ohjelmassa Francis Poulencin: Trio, Maurice Ravelin: Le tombeau de Couperin, Georges Auricin: Trio ja Florent Schmittin: Qatuor.

Harri Ahmas on tunnettu sekä fagotistina että̈ säveltäjänä.Hän toimii Sinfonia Lahden soolofagotistina. Ahmaksen sävellystuotantoon kuuluu mm.3 sinfoniaa, 7 konserttoa,kaksi kamarioopperaa,messu solisteille,kuorolle ja orkesterille,soolosoitinteoksia,vokaaliteoksia sekä kamarimusiikkiteoksia.

Tarmo Järvilehto opiskeli pianonsoittoa prof. Tapani Valstan oppilaana Sibelius-Akate¬miassa. Hän on myös suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon Helsingin Yliopistossa pääaineenaan matematiikka. Vuonna 1988 hän saavutti Maj Lind – kilpailussa III palkinnon.

Seuraavana vuonna Tampereen kaupunki palkitsi hänet vuoden nuorena taiteilijana. Hän on toiminut vuodesta 1995 alkaen pianonsoiton lehtorina Lahden konservatoriossa.

 Tarmo Järvilehto on esiintynyt paitsi Suomessa myös Australiassa, Etelä-Afrikassa, Israelissa, USA:ssa sekä useissa Euroopan maissa.

Hän on esittänyt laajalti keskeistä ohjelmistoa kuten mm. Chopinin, Lisztin ja Rahmaninovin etydit ja kaikki Beethovenin pianosonaatit. Hän on kantaesittänyt mm. Jouni Kaipaisen, Riikka Talvitien ja Harri Vuoren teoksia. Lisäksi hän on tehnyt useita nauhoituksia YLE:lle.

Rauman Poikasoittokunnan kasvatti Nora Niskanen valmistui Sibelius-Akatemiasta Harri Mäen johdolla musiikin maisteriksi vuonna 2007 parhain mahdollisin arvosanoin. Niskanen toimi Oulu Sinfonian klarinetistina vuosina 2007–2015 ja lokakuussa 2016 Niskanen kiinnitettiin klarinetin varaäänenjohtajaksi Sinfonia Lahteen. Kamarimuusikkona Niskasta on kuultu monissa erilaisissa kokoonpanoissa kaikissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa.

Keijo Silventoinen on Lohjan kaupunginorkesterin oboisti. Lisäksi hän soittaa Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa, avustajana mm. Kansallisoopperan orkesterissa sekä useissa kamarimusiikkikokoonpanoissa.

Francis Poulenc oli ranskalainen taidemusiikin säveltäjä ja pianisti. Kamarimusiikinkin alalla Poulenc ansioitui harvinaisempien soitinten parissa: hän sävelsi kyllä myös sonaatit viululle ja pianolle ja sellolle ja pianolle, mutta suosi muuten kamariteoksissaan etenkin puhaltimia

Maurice Ravelin viimeisin pianolle sävelletty kokoelma Le Tombeau de Couperin sai alkunsa aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä. Teoksen nimi, "Couperinin hauta" tai ehkä paremminkin "Couperinin muistolle", viittaa ranskalaiseen 1600-luvun perinteeseen säveltää Tombeau-nimisiä teoksia edesmenneen säveltäjän, merkkihenkilön, opettajan tms. muistoksi. Tällä teoksellaan Ravel halusi osoittaa kunnioitustaan suurelle ranskalaiselle barokin ajan säveltäjälle François Couperinille (1668 - 1733).

Georges Auric oli ranskalainen elokuvamusiikinsäveltäjä. Hän sävelsi musiikin yhteensä liki sataan elokuvaan, joista mainittakoon esimerkkeinä Moulin Rouge (1952) ja Loma Roomassa (1953).

Aikanaan poliittisesti kiistanalaisen ranskalaissäveltäjä Florent Schmittin musiikkia ei nykyisin juurikaan tunneta. Osasyynä pidetään hänen osallistumistaan ranskalais-saksalaisen yhteistyöelimen, Comité France-Allemagne toimintaan 1930-luvulla. Schmitt oli orkestroinnin ja pitkälinjaisten, syvien ja vakavien sävyjen mestari, jonka musiikissa on kaikuja Richard Straussin ja Wagnerin maailmoista. Orkesteriteosten ohella hän sävelsi paljon kamarimusiikkia.

PARIISIN KEVÄT 
su 23.4.2017 klo 15 Lohjan kirkko
su 30.4.2017 klo 15 Pusulan kirkko
Keijo Silventoinen, oboe 
Nora Niskanen, klarinetti
Harri Ahmas, fagotti
Tarmo Järvilehto, piano
Francis Poulenc : Trio
Maurice Ravel : Le tombeau de Couperin
Georges Auric : Trio
Florent Schmitt : Qatuor
Liput: 17€ sis toimitusmaksut


https://www.netticket.fi/pariisin-kevat

Seinäjoen Peliveljet on Salibandyliigan pronssijoukkue kaudella 2016-2017. SPV löi illan pronssiottelussa kotonaan 1116 katsojan riemuksi Happeen 6-5 Ville Kuuselan jatkoaikamaalilla.

Ottelun alussa kahdesti tappiolla ollut SPV kipusi vähitellen edelle, ja kolmannen erän kuudennella minuutilla Teppo Mäkelä laukoi isännät jo 5-2-johtoon. Se ei kuitenkaan vielä riittänyt voittoon, sillä Happee yltyi komeaan kiriin. Peter Kotilaisen kaksi maalia päätöserän puolivälissä nostivat keskisuomalaiset jo maalin päähän, ja vajaat kolme minuuttia ennen loppusummeria Toni Kuosmanen siirsi pronssin kohtalon ratkaistavaksi jatkoajalla. Sitä ehdittiin pelata neljä minuuttia ja 54 sekuntia ennen kuin SPV:n kapteeni Ville Kuusela iski ratkaisun Matias Veikkolan syötöstä.

Illan pronssiottelu oli samalla Seppo Pulkkisen viimeinen mittelö Happeen päävalmentajana. Joukkuetta isällisellä otteella luotsannut Pulkkinen johti "hirvilauman" Suomen mestariksi keväällä 2014.

Telinevoimistelun EM-kilpailut käynnistyivät keskiviikkona Romanian Cluj-Napocassa miesten alkukilpailulla. Suomen Oskar Kirmes selvitti upeasti tiensä perjantaina käytävään 6-ottelun finaaliin.

Kirmeksen lisäksi alkukilpailuun osallistuivat suomalaisista Juho Kanerva (hevonen), Elias Koski (permanto, hevonen, renkaat, nojapuut ja rekki), Aaro Lamberg (permanto ja hyppy), Heikki Saarenketo (permanto ja hyppy) sekä Tomi Tuuha (hyppy ja renkaat). Muut suomalaiset eivät selviytyneet finaaleihin.

Rion olympialaisten jälkeen jalkaleikkauksessa käynyt Oskar Kirmes oli pisteillä 78,565 karsinnan 23., joka riitti finaalipaikkaan. Suorituksessaan Kirmes näki kuitenkin vielä parantamisen varaa.

”Tämä oli ensimmäinen kunnon ottelu Rion jälkeen. Siihen nähden olen tyytyväinen suoritukseen. Paitsi rekki ottaa päähän, siinä tuli isoja virheitä. Uudet sarjat jännittivät jonkin verran. Kilpailuhyppyni tein ensimmäistä kertaa kovalle alustalle leikkauksen jälkeen, jos ei lasketa podium-harjoitusta, jossa se tuli naamalleen.”, Kirmes naurahti.

Suomalaisittain odotukset olivat korkealla myös hypyssä, mutta siinä ei finaalipaikkaa tullut. Parhaana suomalaisena Tomi Tuuha oli sijalla 13. Heikki Saarenkedon sijoitus oli 15. Rikkonaisesta alkukaudesta kärsinyt Tuuha ei kuitenkaan alkanut synkistelemään, vaikka finaalipaikkaa ei tällä kertaa tullutkaan.

”Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen. Renkailla tuli ennätyspisteet uusilla säännöillä. Ensimmäinen hyppy oli todella hyvä ja puhdas. Toinen lähti hyvin, mutta aloin ehkä liian aikaisin keskittyä alastuloon.”, summasi Tuuha.

Miesten valmentaja Timo Holopainen oli tyytyväinen päivän suomalaissuorituksiin.

”Meillä oli tavoitteena yksi finaalipaikka ja se saavutettiin. Myös Tomin ja Heikin hypyt olivat hyvät, vaikka finaalipaikkaa ei tullut.”

Alkukilpailun tulokset tulevat kisajärjestäjän verkkosivulle: http://www.clujeurogym2017.ro/en/rezults

EM-kilpailut jatkuvat torstaina naisten kilpailulla. Suomalaisista neliotteluun osallistuvat Maija Leinonen ja Rosanna Ojala. Heidän karsintaryhmänsä aloittaa klo 18.30. Kilpailua voi seurata live-streamin välityksellä: http://www.eurovisionsports.tv/ueg

Ottelufinaalit käydään perjantaina. Miesten 6-ottelun finaali alkaa klo 13.30 ja naisten neliottelun finaali klo 17.30.

Lisätietoja: Mikko Peltonen, tiedottaja, puh. 0400 800 707, mikko.peltonen@voimistelu.fi

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on käyty talouden tasapainottamiseen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluja maaliskuulta alkaen. Neuvottelut jatkuvat alkuperäisen aikataulun mukaisesti 4.5. saakka.

Torstain 20.4. neuvotteluissa käytiin läpi täydennettyä toimintasuunnitelmaa ja kuultiin järjestöjen kannanottoja työnantajan neuvotteluesitykseen.

Työnantajan uuden neuvotteluesityksen mukaan säästöjä on tehtävä kolmen miljoonan euron edestä ja työ on vielä kesken. Neuvottelut jatkuvat seuraavan kerran torstaina 27.4.

Lisätietoja:

Vt. henkilöstöjohtaja Erja Saari, p. 050 559 7874, erja.saari@phhyky.fi

Turun seudun joukkoliikenne Fölin kesän aikataulukausi alkaa maanantaina 24.4. Kesäaikataulut ovat voimassa 24.9. asti.

Aikataulukauden vaihtumisen yhteydessä toteutetaan seuraavat reittimuutokset:

• Linjan 7 reitti Turun keskustassa vaihtuu. Kaarinan suuntaan ajetaan jatkossa reittiä Maariankatu - Kauppiaskatu - Eerikinkatu - Kauppatori T32. Muilta osin linjan reitti säilyy ennallaan.
• Linjojen 42, 90 ja 99 päätepysäkki vaihtuu: jatkossa kaikki vuorot lähtevät Pernon telakan portilta. Aiemmin telakan portilta on lähtenyt vain osa näiden linjojen vuoroista.
• Koululaislinjan 52 aamuvuorojen päätepysäkki on maanantaista 24.4. alkaen pysäkki nro 286 Puutori. Iltapäivän vuorot lähtevät entiseen tapaan Kauppatorin pysäkiltä T2. Muutos johtuu Cygnaeuksen koulun pysäkkiparin poistamisesta.
• Linjojen 220 ja 221 päätepysäkki vaihtuu. Jatkossa päätepysäkki on kauppakeskus Myllyssä. Reitti Myllyyn ajettaessa on seuraava: nykyinen reitti - Soininkatu - Sarkamaantie - Myllynkatu - Kauppakeskus Mylly. Myllyn päätepysäkiltä lähdettäessä reitti säilyy entisellään. Reittiä lyhentämällä pyritään siihen, että linja pysyisi paremmin aikataulussaan.
• Liedon sisäinen linja L15 lakkautetaan kesäaikataulukauden alkaessa. Lisäksi Liedon kutsuliikenne uudistuu. Uudistuksen myötä lakkautetaan koulujen loma-aikana liikennöineet vuorot linjoilta L4, L7 ja L13 sekä vain loma-aikaan liikennöinyt linja L12. Kutsuliikenne toteutetaan 24.4. alkaen jakamalla kunta kutsualueisiin, joista jokaisella ajetaan tiettynä viikonpäivänä. Linja L8 liikennöi tiistaisin Pettisten, Raukkalan, Saukonojan, Pyhällön, Yliskulman, Mahlion ja Kilpiön alueilla. Linja L9 liikennöi maanantaisin Ilmaristen, Rauhakylän, Vintalan, Kaurinkosken, Asemanseudun, Sikilän, Päivästön ja Arosuon alueilla. Linja L10 liikennöi torstaisin Littoisten, Vanhalinnan, Loukinaisten, Sillilän, Vierunpuiston, Suopohjan, Ketolan ja Kärpijoen alueilla. Linja L11 liikennöi keskiviikkoisin ja perjantaisin Tarvasjoen ja Liedonperän alueilla. Kaikilta kutsualueilta pääsee Liedon keskustaan ja takaisin.

Vapunaattona poikkeuksellisesti lauantaiaikataulut

Vapunaattona 30.4., joka osuu sunnuntaille, liikennöidään poikkeuksellisesti lauantaiaikataulujen mukaisesti. Lisäksi ajetaan yölinjat.

Ylioppilaiden lakituksen johdosta noin klo 17:30–18:50 Auransillan ja Aurakadun kautta kulkevat linjat ajetaan Tuomiokirkkosillan, Eerikinkadun ja Brahenkadun tai Kauppiaskadun kautta. Osalla linjoja ajetaan klo 17–18 välillä päätepysäkeiltä Kauppatorille aikataulun mukaisia lähtöjä kahdella bussilla.

Vapunpäivänä 1.5. liikennöidään pyhäaikataulujen mukaisesti.

Lisätiedot: Turun seudun joukkoliikenne Föli, suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa, lauri.jorasmaa@turku.fi, puh. 040 482 7235.

Sivistyslautakunta käsittelee tiistaina 25.4.2017 Rakokiven koulun hankesuunnitelmaa. Rakokiveen esitetään modernia monitoimitaloa, jossa toimisi alakoulun lisäksi myös muita opetus- ja kasvatuspalveluita.

Uudisrakennuksena toteutettavaan monitoimitaloon sijoittuisivat esiopetus, vuosiluokkien 1–6 perusopetus, vuosiluokkien 1–9 LIEKE-opetus (lievästi kehitysvammaisten opetus), Nastolan kirjasto, päiväkoti sekä Lahden Aterian valmistuskeittiö.

Rakokiven monitoimitaloratkaisua tukevat opetus- ja kasvatuspalveluiden toiminnan samankaltaisuus ja yhteiset palvelut. Näin tilojen, varusteiden ja opetusvälineiden käyttöä voidaan tehostaa. Samoin tukipalveluiden ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon yhteistoimintaa voidaan lisätä. Myös henkilöstön osaamista voidaan hyödyntää monipuolisesti. Ennen monitoimitaloa pelkästään Rakokiven koulun osalta tehtiin useita hankesuunnitelmaversioita.

Monitoimitalon rakentaminen edellyttää nykyisten rakennusten purkamista

Hankesuunnitelman mukaista monitoimitaloa ei ole mahdollista rakentaa koko laajuudessaan, mikäli Rakokiven kirjastorakennus päätetään säilyttää. Tällöin osa toiminnoista olisi sijoitettava kirjastorakennukseen, johon soveltuvin kokonaisuus on päiväkoti. Perusparannettuun kirjastorakennukseen sijoitettu päiväkoti olisi toiminnallisesti huonompi ratkaisu ja nostaisi investointikustannuksia 712 000 euroa ja vuotuisia vuokria n. 138 000 euroa. Nykyiset rakennukset on purettava, jotta vaadittavat pihatoiminnot mahtuvat alueelle.

Rakentaminen alkaisi keväällä 2019

Rakokiven koulun suunnittelu on tarkoitus kilpailuttaa kesällä 2017 ja urakat kevättalvella 2019. Rakentaminen alkaisi keväällä 2019 ja saataisiin päätökseen loppuvuodesta 2020. Perustamiskustannukset olisivat n. 22,4 miljoonaa euroa (Haahtela-indeksi 84), alv 0 %. Kustannusarvio sisältää 650 000 euroa vanhan koulun purkukuluja. Lisäksi tulee arviolta n. 2 miljoonaa euroa väistötilakustannuksia.

Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke

Konserni- ja tilajaoston 6.3.2017 tekemän päätöksen mukaisesti Rakokiven monitoimitalo -hankkeen yhteydessä toteutetaan Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke, jonka tarkoituksena on kehittää sekä rakentamisprosessin että betonirakentamisen laatua.

Kehityshankkeella pyritään turvaamaan betonirakenteisen monitoimitalon oikeaoppinen toteutus, lattioiden pintarakenteiden mahdollisimman korkea laatu sekä ennaltaehkäisemään rakenteista aiheutuvia sisäilmariskejä. Lisäksi keskitytään hankkeen organisoinnin ja tiedonhallinnan sujuvoittamiseen. Tavoitteena on tehdä rakentamisprosessisista mahdollisimman läpinäkyvä avoimella ja aktiivisella viestinnällä.

Kehityshankkeesta vastaavat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry ja Lahden Tilakeskus. Edellisten tahojen lisäksi kehityshankkeen valmistelussa ovat olleet mukana Peikko Finland Oy ja Ramboll Rakennetekniikka.

Lisätietoja:
Lahden Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, p. 050 658 61
sivistystoimialan palvelujohtaja Jaana Suvisilta, p. 040 540 8287

Ilmastonmuutoksen myötä maaperän pintakerros, josta kasvit pääasiassa saavat vetensä, muuttuu tämän vuosisadan aikana entistä kuivemmaksi lähes kaikkialla Euroopassa.

Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä ei saada kuriin, ennustettu muutos on varsinkin Etelä-Euroopassa hälyttävän voimakas. Pohjois-Eurooppa näyttäisi selviävän jonkin verran vähemmällä.

Tutkimuksessa arvioitiin maan pintakerroksen kosteussisällön muutoksia kuluvan vuosisadan aikana tarkastelemalla 26 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksia. Lämpötilojen noustessa vettä haihtuu maasta entistä tehokkaammin, mikä pyrkii kuivattamaan maaperää.

Etelä-Euroopassa ja kesäisin myös Keski-Euroopassa kuivumista vielä kärjistää sademäärien ennustettu väheneminen. Jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat hallitsemattomasti, maaperän kosteus jäisi vuosisadan lopulla monilla Etelä-Euroopan alueilla erittäin alhaiseksi jopa useampana kuin joka toisena kesänä.  Meillä Suomessa ankarasta maaperän kuivuudesta vastaavasti kärsittäisiin 2-3 vuotena vuosikymmenessä. Näissä laskelmissa kullakin alueella erittäin kuiviksi on luokiteltu sellaiset kesät, joina maaperä on ollut kuivempaa kuin 1900-luvun lopun ilmastossa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Maaperän kuivuminen uhkaa maataloustuotantoa, kun sadot jäävät niukoiksi kasvien kärsiessä veden puutteesta. Metsäpalot ja tuhohyönteisten metsissä aiheuttamat vahingot lisääntyvät, ja pahimmillaan kova kuivuus voi jopa tappaa puita.  Maan pintakerroksen ollessa kovin kuiva lämpöä ei juuri sitoudu veden haihduttamiseen, ja tällöin valtaosa auringon säteilyn tuomasta energiasta lämmittää ilmaa. Ilmiö voimistaa ankaria helleaaltoja, jotka ilmaston lämmetessä muutoinkin yleistyvät. Liiallinen kuumuus mm. lisää vanhusten ja sydänvikaisten ihmisten kuolemia.

Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä saadaan rajoitettua, maaperän kuivuminen jää selvästi lieväasteisemmaksi kuin pahimpien kasvihuonekaasuskenaarioitten toteutuessa.

Tutkimus kuului osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan FORBIO-hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta osaamista, jolla mm. turvataan metsätalouden toimintaedellykset Suomessa muuttuvassa ilmastossa.

Lisätietoja:

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, puh. 029 539 4128, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi

Ruosteenoja, K., T. Markkanen, A. Venäläinen, P. Räisänen and H. Peltola, 2017: Seasonal soil moisture and drought occurrence in Europe in CMIP5 projections for the 21st century. Climate Dynamics.

http://link.springer.com/article/10.1007/s00382-017-3671-4

Naantalin Karvetin koulun liikuntasalissa syttyi tulipalo 30.3.2017 noin klo 16.00. Pelastuslaitoksen tekemän palontutkinnan perusteella on havaittu paloriski, joka liittyy liikuntasalin akustiikkarakenteisiin.

Akustiikkaseinään oli upotettu pistorasioita, joiden sisälle oli kertynyt vuosien mittaan runsaasti hienojakoista pölyä. Akustiikkaseinä on ollut pääosiltaan palavarakenteinen, sisältäen mm. syttymisherkkää juuttikangasta. Todennäköisesti juuttikangasta on ollut osittain pistorasiarakenteen sisäpuolella peitekehyksen alla. Lisäksi akustinen seinärakenne on ollut sellainen, ettei normaalia puhtaanapitoa ole pystytty tekemään.

Seinärakenne on tämän hetkisten tietojen perusteella syttynyt sähkölaitteen pistokkeen kytkemisen yhteydessä. Pistokkeen kytkennän yhteydessä rasian sisällä on tapahtunut kipinöintiä, joka on riittänyt sytyttämään pistorasian sisällä olevan hienojakoisen pölyn ja siten muodostanut riittävästi energiaa sytyttääkseen akustiikkarakenteen juuttikankaan. Palontutkinta on myös varmistanut, että pistorasian kipinöinti on ollut niin nopeaa, ettei suojalaitteisto ole ehtinyt reagoimaan.

Pelastuslaitos kehottaa tarkistamaan pistorasioiden kunnon

Kyseinen akustiikkarakenne on hyvin yleinen julkisissa tiloissa, erityisesti kouluissa sekä liikunta- ja monitoimihalleissa. Jos riskirakenne löytyy omasta kiinteistöstä, on syytä pyytää sähköasentajaa tarkistamaan pistorasioiden kunto ja tarvittaessa huoltaa ne. Ensitoimenpiteen jälkeen on syytä selvittää myös mahdollisten pistorasioiden siirto muuhun paikkaan.

Samalla pelastuslaitos kehottaa kiinteistöjen haltijoita tarkistamaan pelastussuunnitelmiensa sisällön. Kaikkien tilojen käyttäjien on oltava tietoisia mm. rakennuksen osoitteesta sekä alkusammutusvälineiden ja kokoontumispaikan sijainnista.

Lisätiedot

palopäällikkö Pasi Paloluoma p. 050 467 2009 tai pasi.paloluoma@turku.fi

pelastuspäällikkö Mika Viljanen p. 050 320 1251 tai mika.viljanen@turku.fi

På Karvets skola i Nådendal uppstod eldsvåda i gymnastiksalen 30.3.2017 ca kl. 16.00. På basis av räddningsverkets brandutredning har man upptäckt en brandrisk i anslutning till gymnastiksalens akustikstruktur.

Infällda i akustikväggarna fanns vägguttag inuti vilka det under årens lopp samlats fint damm. Största delen av akustikväggen har varit brandfarlig, konstruerad av bland annat lättantändligt jutetyg. Sannolikt har en del av jutetyget täckts av vägguttagets hölje. Dessutom har akustikväggens struktur varit sådan att normal rengöring inte kunnat genomföras.

På basis av de uppgifter man har i nuläget antändes väggen i samband med att en elapparat anslöts till vägguttaget. I samband med att apparaten anslöts uppstod gnistor inuti vägguttaget, vilket räckte för att antända det fina dammet inuti vägguttaget och skapa tillräckligt med energi för att antända akustikväggens jutetyg. Brandutredningen har också konstaterat att gnistbildningen inuti vägguttaget har skett så snabbt att inte skyddsapparaturen hunnit reagera.

Räddningsverket uppmanar till granskning av vägguttagen

Akustikväggen ifråga är mycket vanlig i offentliga utrymmen, i synnerhet skolor och gymnastik- och allaktivitetshallar. Om en sådan riskstruktur finns i fastigheten finns det skäl att be en elektriker granska vägguttagens skick och vid behov åtgärda dem. Efter dessa första åtgärder lönar det sig också att utreda flytt av eventuella vägguttag till någon annan plats.

Samtidigt uppmanar räddningsverket fastighetsägare att granska innehållet i sina räddningsplaner. Alla som använder en lokal måste vara medvetna om bl.a. byggnadens adress och var primärsläckningsredskap och samlingspunkter finns.

Ytterligare information:

brandchef Pasi Paloluoma tfn 050 467 2009 eller pasi.paloluoma@turku.fi

räddningschef Mika Viljanen tfn 050 320 1251 eller mika.viljanen@turku.fi