Kansallisarkistossa järjestetään 18.4.2917 yleisölle avoin tilaisuus, jossa julkistetaan ensimmäiset Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin valitut kohteet.

Unescon Maailman muisti -ohjelma pyrkii suojelemaan maailman arkisto- ja kirjastoperintöä, parantamaan sen saavutettavuutta sekä lisäämään tietoisuutta tämän perinnön olemassaolosta ja merkityksestä. Suomen kansallinen komitea vastaa ohjelman kokonaisvaltaisesta toteuttamisesta Suomessa. Ensimmäinen haku rekisteriin avautui kesäkuussa 2016.

Aika: 18.4.2017 klo 13-16

Paikka: Kansallisarkisto, vanha tutkijasali (Rauhankatu 17, Helsinki)

Ohjelma

• Tilaisuuden avaus: Suomen kansallisen Maailman muisti -komitean puheenjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto
  
  
• Kansalliselle listalle valittujen kohteiden esittely

Lisätietoja:

Suomen kansallisen Maailman muisti -komitean puheenjohtaja Jussi Nuorteva, puh. 029 533 7001

Tilaisuuden järjestelyt ja aineistot: viestintäpäällikkö Marie Pelkonen, Kansallisarkisto, 050 409 8983

Joutjoen päiväkodin alustavissa rakennetutkimuksissa ilmenneiden vaurioiden vuoksi päiväkoti on siirtymässä väistötiloihin elokuusta 2017 alkaen.

Tonttilassa sijaitsevan Joutjoen päiväkodin väistötiloina toimivat entinen Joutjärven koulu Kokkokallionkadulla sekä aiemmin päiväkodin käytössä olleet ryhmäperhepäiväkodin tilat Riihitarhankadulla. Joutjärven koulun tilat vapautuvat kokonaan päiväkotikäyttöön syksyn kuluessa, jolloin koko Joutjoen päiväkodin toiminta keskittyy sinne.

Muuton vuoksi Joutjoen päiväkoti on suljettuna 26. - 30.6.2017 sekä 1. - 4.8.2017, jolloin päivähoitoa tarvitsevat lapset hoidetaan muissa alueen päiväkodeissa. Heinäkuussa Joutjoen päiväkodin hoitoa tarvitsevat lapset hoidetaan alueen päivystävässä Humpulan päiväkodissa.  

Joutjoen päiväkodin rakennetutkimukset valmistuvat huhtikuun loppuun mennessä, jolloin henkilöstölle ja huoltajille järjestetään erillinen tiedotustilaisuus.

Joutjoen päiväkodissa lapsia on 87 ja henkilöstöä kaikkiaan 19.

 Lisätiedot
päiväkodin kuntoon liittyen
Lahden Tilakeskus, kiinteistöpäällikkö Jouni Arola,
puh. 050 559 4227

päiväkodin toimintaan liittyen
Lahden kaupungin varhaiskasvatuspalvelut, päiväkodinjohtaja Tuulevi Annala,
puh. 050 398 5784
 

Vuonna 2016 Lahdessa syntyi Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan 1 028 lasta. Syntyneitä oli 104 vähemmän eli 9,2 % vähemmän kuin vuonna 2015. Tämä vuosittainen lasku on suhteellisesti mitattuna toiseksi suurin 2000-luvulla.

Koko maassa syntyneitä oli 4,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna syntyneiden määrä laski eniten Lahdessa. Syntyneiden määrä laski koko maata nopemmin myös Jyväskylässä, Oulussa, Turussa ja Tampereella.

Vuodesta 2012 lähtien syntyneiden lapsien määrä on ollut laskussa kaikissa suurissa kaupungeissa lukuun ottamatta Helsinkiä. Yllättäen Oulussa syntyneiden lasten määrä on laskenut suhteellisesti eniten.

Aikaisemmin ilmestyneet tilastojulkaisut

Lisätietoja:
Irja Henriksson
tutkija
irja.henriksson@lahti.fi
p. 050 398 5148
Lahden kaupunki
Tekninen ja ympäristötoimiala
 

Suomen kiristyneiden lakien ja linjausten seurauksena kielteisten päätösten saaneiden turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiset ja pakkotoimiin perustuvat palautukset turvattomiin maihin kuten Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan ovat lisääntyneet.

Pelastakaa Lapset muistuttaa, että palautettavien lasten elinoloja heidän kotimaassaan ei ole turvattu: esimerkiksi Afganistanissa laajamittainen väkivalta ja sen uhka on lisääntynyt ja lähes kolmannes lapsista ei muun muassa tästä johtuen käy koulua. Pelkästään viime vuonna lähes tuhat lasta menehtyi väkivaltaisesti. Somaliassa taas vuosikymmeniä jatkunut konflikti lisää lasten turvattomuutta.

Aliravitsemus uhkaa lapsia niin Afganistanissa kuin Somaliassakin.  YK ennustaa akuutista aliravitsemuksesta kärsivien lasten lukumäärän nousevan Afganistanissa yli miljoonaan tämän vuoden aikana. Somaliassa puolestaan Itä-Afrikkaa koetteleva kuivuus on ajanut yli kuusi miljoonaa ihmistä hätäavun tarpeeseen ja yksin viime vuoden marraskuun jälkeen yli puoli miljoonaa on paennut kodeistaan joko maan sisällä tai naapurimaihin.

Pelastakaa Lasten näkemys on, että pakkopalautukset aiheuttavat merkittävän riskin erityisesti lapsille. Paluu ei useinkaan tarkoita paluuta kotiin, koska perheet eivät voi palata kotiseudulleen vaan joutuvat maansisäisiksi pakolaisiksi. Suomi lisää näin ollen toiminnallaan Irakin, Afganistanin ja Somalian jo ennestään suurta pakolaisuuden taakkaa.

Palautus ei saa olla ristiriidassa palautuskiellon periaatteen kanssa, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Lapset ja lapsiperheet tarvitsevat tässä erityistä suojelua.

Pelastakaa Lapset huomauttaa, että Suomi on sitoutunut takaamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen jokaisen lapsen kohdalla. Sopimus koskee yhtä lailla yksin maahan tullutta turvapaikanhakijalasta, vanhemmistaan eroon joutunutta lasta, sekä lasta, joka on saapunut Suomeen huoltajansa tai muun perheenjäsenensä kanssa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioimisen myötä Suomen tulee huolehtia lapsen edun toteutumisesta kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Jokaisella lapsella on oikeus elämään ja turvalliseen kasvuun, kehitykseen ja koulutukseen, ja suojeluun väkivallalta. Konfliktimaissa lapset ovat vaarassa joutua värvätyiksi aseellisiin joukkoihin, yhteisönsä hylkimiksi tai eroon perheistään ja suvuistaan.

Perheenjäsenten erottamista toisistaan tulee välttää, eikä vanhempia pidä karkottaa ilman lapsiaan, jos palauttaminen ei ole lapsen edun mukaista.

Lapsen edun perusteellinen arviointi palautuksissa on usein puutteellista

Pelastakaa Lasten ohjelmatyöstä saatujen kokemusten perusteella lapsen edun arviointia tehdään turvapaikkaprosessin eri vaiheissa puutteellisesti.

Lapsen edun arviointi tarkoittaa yksilöllistä arviointia ja muutoksia maahanmuutto- ja rajavalvonnan toimintatavoissa, säilöönotossa, perheenyhdistämisissä ja pääsyssä peruspalveluihin. Palautukset on toteutettava turvallisesti, ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittaen ja perustuen vapaaehtoiseen paluuseen.

Lasten psykososiaalisten tarpeiden turvaaminen, oikeus koulutukseen ja asianmukaiseen kasvuympäristöön on varmistettava jokaisen palautettavan lapsen kohdalla.

Pelastakaa Lapset muistuttaa, että pelkkä yleinen turvallisuusarvio ei riitä: lapsen turvallisuus on taattava perustelemalla miten lapsen etu päätöksen seurauksena toteutuu.  Tämä koskee kaikkia lapsia, myös perheidensä tai huoltajiensa kanssa tulleita alaikäisiä.

Pelastakaa Lapset vaatii, että Suomi

• lopettaa viipymättä kaikkien alaikäisten pakkopalautukset. Jokaisen yksin tai perheensä kanssa liikkuvan lapsen palautus tulee perustua aitoon vapaaehtoisuuteen. Lapsen tulee olla tietoinen oikeuksistaan, eikä vapaaehtoisuus saa perustua painostukseen missään muodossa. Painostaminen paluuseen esimerkiksi perheen erottamisella ei ole lapsen edun mukaista. Vapaaehtoisuus ei tarkoita, ettei lapselle anneta muita vaihtoehtoja. Lähtökohtana on oltava perheen pysyminen yhdessä.

• ei poista maasta yhtäkään lasta tai lapsiperhettä ilman läpinäkyvää lapsen oikeudet huomioivaa arviointiprosessia. Palautuksia valmistelevien viranomaisten on perusteltavayksilölliseen arvioon perustuen, miten lapsen etu huomioidaan prosessin eri vaiheissa, oli kyse yksin tulleesta tai perheestään eroon joutuneesta lapsesta tai lapsiperheestä. Lapsella tulee olla realistinen mahdollisuus integroitua takaisin lähtömaahansa, jotta hänen oikeuksiensa voidaan katsoa toteutuvan. Kaikkia toimenpiteitä on myös pystyttävä seuraamaan ja arvioimaan jälkikäteen.

• ei ota yhtäkään lasta tai tämän perhettä säilöön osana palautusprosessia. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan säilöönottoa tulee välttää viimeiseen asti.  Vaihtoehtoja säilöönotolle on kehitettävä.

• takaa palautuksissa lapsen turvallisuuden Suomessa, lapsen lähtömaassa sekä mahdollisessa kolmannessa maassa. Lapsen turvallisuus ei ole riippuvainen ainoastaan lähtömaan yleisestä turvallisuusarviosta. Vainon ja kaltoinkohtelun mahdollisuus myös esimerkiksi yhteisön tai perheen sisällä on huomioitava.

• ei palauta ketään alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Lapsia ei saa palauttaa maahan, jossa heille voi aiheutua korjaamatonta vahinkoa, he voivat joutuvat ihmiskaupan uhriksi tai heidät rekrytoidaan aseellisiin joukkoihin. Riskiarvio on tehtävä huolellisesti, lapsen iän ja sukupuolen huomioiden  sekä ottamalla huomioon palautuksesta aiheutuvat vakavat seuraukset kuten ruuan, terveydenhuollon ja koulutuksen puutteen.

• arvioi uudelleen ulkomaalaislain kiristysten ja maahanmuuttoviraston maalinjausten vaikutukset lapsenoikeus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta sekä esittää keinoja, miten vältetään turvapaikanhakijoita joutumasta oikeudettomaan välitilaan ja paperittomuuteen.

• tiedottaa turvapaikkaa hakeville perheille heidän omalla äidinkielellään heitä koskevista päätöksistä ja toimenpiteistä avoimesti ja ajantasaisesti. Lapsille tulee antaa tietoa erikseen heidän taustansa, ikätasonsa ja kehityksensä huomioivalla tavalla. Perheille tulee myös jakaa tietoa heidän omalla kielellään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lapsille tarjoamasta suojasta. Turvapaikkaprosessin kaikissa vaiheissa on varmistettava, että tietoa annetaan alaikäisille lapsiystävällisesti ja selkeästi, lasten kanssa työskentelyyn koulutettujen ammattilaisten toimesta. Yksin tulleille ja huoltajistaan eroon joutuneille lapsille on järjestettävä koulutettu edustaja ja oikeusapu koko prosessin ajan.

• huolehtii, että Suomessa ja EU:ssa toimitaan Euroopan unionin perusoikeusviraston ohjeistuksen mukaan: EU Agency for Fundamental Rights Guidelines on Apprehension of migrants in an irregular situation.

------

Lisätietoja: Max Holm, tiedottaja, 050 433 1382, etunimi.sukunimi(at)pelastakaalapset.fi

#yhtäkäänlastaeijätetä

”A. H. Tammsaare on Viron kansalliskirjailija, mutta Suomessa hänen tuotantoaan tunnetaan vähän. Uusi kirjani esittelee Tammsaaren koko tuotannon ja sijoittaa sen Viron historiaan ja virolaiseen yhteiskuntaan. Kirja on ylipäätään ensimmäinen Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen kirjoitettu kokonaisesitys Tammsaaresta. Suomalaisille se kertoo myös Viron historiasta ja yhteiskunnasta ja tulkitsee koko virolaista ajatustapaa ja mentaliteettia”, kertoo Juhani Salokannel uutuuskirjastaan Nuoren Viron omatunto. Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare.  

Nuoren Viron omatunto on kertomus kirjailija A. H. Tammsaaresta ja koko virolaisesta mielenmaisemasta. Tammsaare (1878–1940) on Viron kirjallisuuden suurhahmo, jonka teokset elävät sanonnoissa ja saavat alati uusia näyttämötulkintoja.

Tammsaaren elämää leimasivat ensin kansallinen herääminen ja pian Viron itsenäisyys. Kirjailija kuoli neuvostomiehityksen kynnyksellä. Hänen teoksiaan julkaistiin myös neuvostoaikana, vaikka niiden ideologia ei täyttänyt vallanpitäjien vaatimuksia. Tammsaaren romaanit kannattelivatkin virolaista identiteettiä läpi vaikeiden vuosien. Juhani Salokannel valottaa Tammsaaren elämän ja teosten kautta naapurimaan historiaa ja mentaliteettia. Samalla hän näyttää, mitä kaikkea virolaiset ovat suurelta kertojaltaan saaneet.

Juhani Salokannel on kirjailija, suomentaja ja Viron tuntija. Hän on suomentanut Tammsaaren pääteoksen Totuus ja oikeus, julkaissut Jaan Krossin elämäkerran sekä kirjoittanut teoksia suomalaisesta ja virolaisesta kulttuurista.

Juhani Salokannel: Nuoren Viron omatunto. Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare.
271 s., Vastapaino 2017

Palkitun Humanic²-trukkimalliston uusi monitietyöntömastotrukki on leveiden ja erikoisten lastien asiantuntija myös kapeissa ja ahtaissa tiloissa. Sen kuusi monisuuntaista ohjaustapaa, monipyöräohjaus ja kuljettajan ajo- ja lastinkäsittelytapaan hallitusti mukautuva ajojärjestelmä varmistavat sujuvan ja tehokkaan työskentelyn pidemmissäkin työvuoroissa. Trukin suunnittelun perustana on ollut luoda paras mahdollinen käyttäjäkokemus kuskille.

Trukin monipuoliset ohjaustavat, eteen/taaksepäin, sivuttain, vinottain ja rotaatio, sekä uudet ketterä monipyöräohjaus ja automaattinen vaihto normaalin ja sivuttaisajotoiminnon välillä ilman pysäytystä, varmistavat sujuvan lastinkäsittelyn. Mukava ja tilava ohjaamo ja ainutlaatuinen kuljettajan tarpeisiin suunniteltu ajo- ja ohjausjärjestelmä vähentävät kuljettajaan kohdistuvaa rasitusta ja tarjoavat hyvän näkyvyyden joka suuntaan. Käyttäjä voi säätää koneen nopeutta, kiihtyvyyttä ja jarrutusta käyttökohteen tai ajokokemuksen mukaisesti kahden esiohjelmoidun asetuksen avulla.

Jokainen pyörä ohjautuu itsenäisesti ja kääntyy 360 astetta oman ohjausmoottorin, säätimen ja jarrutusjärjestelmän ansiosta, mikä lisää trukin ohjautuvuutta, tarkkuutta ja nopeutta. Pyörät kääntyvät trukin rungon sisäpuolella suojassa mahdollisilta törmäyksiltä. Erikokoisten ja leveidenkin kuormien käsittely on tarkkaa ja vaivatonta ahtaissakin tiloissa haarukoiden asetinlaitteen ja näppärän kallistustoiminnon ansiosta.

Yksi olennainen hyvän käyttäjäkokemuksen osa on trukin käyttöjärjestelmä, miltä kuljettajasta tuntuu käytön aikana. Humanic²-trukin ainutlaatuinen mukautuva ajo- ja ohjausjärjestelmä uudella käsinojalla, 360° sähköisellä ohjauksella, värinäytöllä ja polkimilla reagoi käyttäjän liikkeisiin tarkasti ja odotetusti, minkä ansiosta käyttäjällä on täysi kontrolli trukkiin. Ergonominen ja säädettävä käsinoja ja sormien luonnollista liikettä mukailevat maston ohjaimet lisäävät työskentelymukavuutta. Kirkas ja terävä värinäyttö kertoo trukin tilasta helppotajuisesti symboleilla ja käyttäjän omalla kielellä (27 eri kieltä valittavissa). Näyttö myös opastaa käyttäjää trukin toiminnoista, mikä helpottaa trukin käyttöönottoa erityisesti uusilla kuljettajilla. Trukin polkimet on sijoitettu riittävän pieneen kulmaan lattiasta, joten käyttäjän jalka lepää ajaessa mukavassa asennossa, mikä vähentää nilkkaan kohdistuvaa rasitusta. Matala istuinkorkeus, tilava askelma ja tukevat käsikahvat helpottavat trukkiin nousemista ja poistumista, mikä vähentää rasitusvammoja.

Roclan Humanic²-monitietyöntömastotrukit nostavat erikoisemmatkin kuormat vakaasti ja nopeasti uuden mastoteknologian ja passiivisen huojunnaneston ansiosta 10 metriin asti. Automaattisen kaarrehidastuksen ansiosta trukki pysyy äärimmäisen vakaana myös kaarteissa.

Katso video uutuustrukista:

http://www.rocla.com/fi/lehdisto/uutiset/roclan-monitietyontomastotrukki-on-leveiden-lastien-asiantuntija

Lisätietoja:
Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Terhi Räsänen, Rocla Oy
p. 0400 386636, terhi.rasanen@rocla.com

Koko maan kattava kansalaiskeskustelujen sarja Suomen askeleet kiertää kevään aikana ympäri Suomea.

Keravan keskustelu järjestetään to 20.4. Sampolan palvelukeskuksessa klo 17-20.

Vastaavia kaikille avoimia ajatuspajoja pidetään maalis-toukokuussa 35 paikkakunnalla Suomessa sekä ulkosuomalaisille Espanjan Fuengirolassa.

Keskustelussa pohditaan rennossa kahvipöytätunnelmassa, millaista on hyvä elämä, miten eriarvoisuutta tasataan ja kuinka suunnitellaan yhdessä ratkaisuja tuleville sukupolville. Keskustelu etenee valtakunnallisista kysymyksistä paikallisten asioiden ratkaisemiseen.

Teemoihin johdattelee asiantuntijoiden alustus ajankohtaisista ilmiöistä. Keravalla alustamassa myös kaupunginjohtaja Kirsi Rontu. Menetelmänä toimii World Cafe -pöytäkeskustelu, jossa huolehditaan, että jokaisen ajatus tulee kuulluksi.

Tilaisuuksiin haetaan aivan tavallisia ihmisiä kaikilta elämänaloilta ja ikäryhmistä. Kasvokkain kohtaamisella rakennetaan keskustelevaa yhteiskuntaa ja kannustetaan yhteisten päämäärien löytämiseen ja toisten kuuntelemiseen.

Keskustelujen ideat julkaistaan keväällä verkossa kaikkien arvioitaviksi, luovutetaan poliittisille päätöksentekijöille ja esitellään heinäkuussa Porin SuomiAreenalla. Sen jälkeen ne jalostuvat paikkakuntien nuorisovaltuustojen käsissä uuteen muotoon.

Keskustelusarja on osa 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -juhlavuoden hanketta, jota koordinoi sivistysjärjestö Kansanvalistusseura (KVS). Sen toteuttamisessa on mukana useita kansalaisjärjestöjä ja -opistoja lähes kaikista maakunnista sekä ulkomailta. Hanke on mukana Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmassa.

Ilmoittautuminen: 100askelta.fi/suomen-askeleet tai Keravan opiston verkkosivuilla.

Kommentteja aiemmilta paikkakunnilta Instagramissa: instagram.com/100askelta

facebook.com/100askelta
Twitter: @100askelta

Julkaisukelpoisia kuvia tapahtumista löytyy tästä:

https://drive.google.com/open?id=0B2Tzc-HpP-oWVXhYNHN2YXhhM2s

Lisätietoa: projektisuunnittelija Anne Tastula, anne.tastula@kvs.fi, 040 152 3830

Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisten tammikuussa kolaamasta apukinoksesta löytyi keväisissä pesälaskennoissa kuutti ja toisesta apukinoksesta kuutin karvaa todisteena syntymästä. Ilo on suuri niin koko Luonnonsuojeluliitossa kuin erityisesti juuri näitä kinoksia kolaamassa olleiden vapaaehtoisten sydämissä. Suurta kuutti-iloa varjostaa kuitenkin huoli noiden pienten nappisilmien selviämisestä. Ensimmäinen vuosi on saimaannorpan elämän vaarallisin ja vain joka viides norppa selviää aikuiseksi asti. Kalanpyydyskuolemien suuri määrä hidastaa edelleen saimaannorppakannan elpymistä.

Saimaannorpan ja erityisesti sen kuuttien suojelemiseksi asetettu keväinen verkkokalastusrajoitus alkaa Saimaalla 15.4. Keväiset verkkokalastusrajoitukset loppuvat 30.6., mikä on kuuttien selviämisen kannalta aivan liian aikaisin. Tämä ilmenee myös tilastoista, joissa kalanpyydyskuolemat eivät ole vähentyneet tiukentuneista kalastusrajoituksista huolimatta vaan siirtyneet myöhemmäksi, enimmäkseen heinäkuulle. Lisäksi noin kolmannes norppien kalanpyydyskuolemista tapahtuu talviverkkoihin. Viimeisimmät verkkokuolemat ovat tapahtuneet keskeisillä norppa-alueilla ja ajanjaksona, jolloin verkkopyynti on täysin sallittua. Kuhaverkkoihin ovat kuolleet urosnorppa Joutenvesi-Pyyvesi -alueella 30.3.2017 ja naarasnorppa Haukivedellä 7.4.2017.

"Kalanpyydyskuolleisuus on pienentynyt vain niillä alueilla ja ajanjaksoina, jolloin kalastusrajoitukset norpan turvaksi ovat voimassa. Kokonaisuudessa norppien kalanpyydyskuolemat eivät ole vähentyneet", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Myös alueellisesti rajoitukset ovat puutteellisia, sillä ne eivät kata koko norpan levinneisyysaluetta eivätkä kaikkia kuuttien liikkumisalueita. Asetusta uudistettaessa tehtiin saimaannorpan kannalta suoranainen huononnus, kun muikkuverkot vapautettiin rajoitusten piiristä. Muikkuverkkojen vaarallisuus käy selvästi ilmi esimerkiksi viime kesän muikkuverkkoihin tapahtuneista norppakuolemista. Norppaturvallisia verkkoja ei ole.

Saimaannorppakanta on ollut viime vuosina hitaassa kasvussa. Norppakannan kasvun ovat mahdollistaneet nimenomaan apukinokset, Metsähallituksen organisoimien ja vapaaehtoisten talvisin kolaamien apukinosten turvin saimaannorpan pesintä on onnistunut niinäkin talvina, jolloin luonnonkinoksia ei ole muodostunut ja sääolosuhteet pesinnän kannalta ovat olleet epäsuotuisat.

"On surullista, että osa näissä vapaaehtoisvoimin kolatuissa pesissä syntyneistä ja kasvaneista kuuteista kokee loppunsa hieman myöhemmin sivusaaliskuolemina kalaverkkoon. Metsähallituksen tilastojen mukaan esimerkiksi ajanjaksolla 2010-16 on ilmoitettu kalanpyydyskuolleeksi tai tukehtumalla kuolleeksi vuosittain 4-8 norppaa, joista suurin osa on kuutteja. Ja tämä on alle puolet todellisesta kuolleisuudesta, sillä kaikki tapaukset eivät tule tietoon. Määrä on aivan liian suuri!" painottaa saimaannorppakoordinaattori Tiainen.

Luonnonsuojeluliitto vetoaakin kaikkiin Saimaalla kalastaviin, jotta he pidättäytyvät kalastamasta verkoilla ja muilla norpalle vaarallisilla pyydyksillä koko norpan levinneisyysalueella ympäri vuoden. Kalastus on tärkeä osa suomalaisten kesänviettoperinteitä, ja se on helppo toteuttaa norppaturvallisena muotona - kalastaa voi perinteisesti onkien, heittokalastaen, vetäen uistinta tai norppaturvallisella, tiukkanieluisella katiskalla. Vanhasta mökkikatiskastakin saa helposti norppaturvallisen asentamalla siihen nielurajoittimen. Luonnonsuojeluliitto jakaa 15.4. alkaen nielurajoittimia kaikille Saimaan alueella katiskalla kalastaville. Kuluttaja voi myös ostaa kalaa niiltä ammattikalastajilta, jotka käyttävät norppaturvallisia pyydyksiä.

Norppaturvallinen kalastus tukee myös Saimaan uhanalaisia kalakantoja. Äärimmäisen uhanalaista saimaannieriää ja järvilohta sekä erittäin uhanalaista järvitaimenta suojellaan samoilla keinoilla kuin ainutlaatuista norppaammekin, luopumalla verkkokalastuksesta ja nauttimalla niistä kalastusmuodoista, joissa kalansaaliinsa voi valikoida - norppa tai uhanalainen kala ei ole kestävä kalansaalis.

LIITE: Kuva kuutista median käyttöön. Kuvaaja: Ossi Kokki

Lisää aiheesta

Sulavan jään lapset - Luonnonsuojeluliiton pesälaskijoiden blogikirjoitus

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Päivi Lundvallin blogi tammikuisista pesäkolauksista 

Nielurajoittimen katiskaan voi käydä noutamassa ilmaiseksi Saimaan alueen jakelupaikoista

Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivut saimaannorpasta

Lisätiedot

Kaarina Tiainen, Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori, kaarina.tiainen(a)sll.fi, p. 050 530 3270

Koko maan kattava kansalaiskeskustelujen sarja Suomen askeleet kiertää kevään aikana ympäri Suomea.

Ranuan keskustelu järjestetään ke 19.4. klo 17-20 Nuorisotila Monkkarissa, osoitteessa Pappilantie 2 B.

Vastaavia kaikille avoimia ajatuspajoja pidetään maalis-toukokuussa 35 paikkakunnalla Suomessa sekä ulkosuomalaisille Espanjan Fuengirolassa.

Keskustelussa pohditaan rennossa kahvipöytätunnelmassa, millaista on hyvä elämä, miten eriarvoisuutta tasataan ja kuinka suunnitellaan yhdessä ratkaisuja tuleville sukupolville. Keskustelu etenee valtakunnallisista kysymyksistä paikallisten asioiden ratkaisemiseen.

Teemoihin johdattelee asiantuntijoiden alustus ajankohtaisista ilmiöistä. Ranualla alustamassa myös kunnanjohtaja Sirpa Hakala. Menetelmänä toimii World Cafe -pöytäkeskustelu, jossa huolehditaan, että jokaisen ajatus tulee kuulluksi.

Tilaisuuksiin haetaan aivan tavallisia ihmisiä kaikilta elämänaloilta ja ikäryhmistä. Kasvokkain kohtaamisella rakennetaan keskustelevaa yhteiskuntaa ja kannustetaan yhteisten päämäärien löytämiseen ja toisten kuuntelemiseen.

Keskustelujen ideat julkaistaan keväällä verkossa kaikkien arvioitaviksi, luovutetaan poliittisille päätöksentekijöille ja esitellään heinäkuussa Porin SuomiAreenalla. Sen jälkeen ne jalostuvat paikkakuntien nuorisovaltuustojen käsissä uuteen muotoon.

Keskustelusarja on osa 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -juhlavuoden hanketta, jota koordinoi sivistysjärjestö Kansanvalistusseura (KVS). Sen toteuttamisessa on mukana useita kansalaisjärjestöjä ja -opistoja lähes kaikista maakunnista sekä ulkomailta. Hanke on mukana Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmassa.

Ilmoittautuminen: 100askelta.fi/suomen-askeleet tai Keravan opiston verkkosivuilla.

Kommentteja aiemmilta paikkakunnilta Instagramissa: instagram.com/100askelta

facebook.com/100askelta
Twitter: @100askelta

Julkaisukelpoisia kuvia tapahtumista löytyy tästä:

https://drive.google.com/open?id=0B2Tzc-HpP-oWVXhYNHN2YXhhM2s

Lisätietoa: projektisuunnittelija Anne Tastula, anne.tastula@kvs.fi, 040 152 3830

Vad är sanning?

Pilatus fråga har fått en ny aktualitet i en tid då sanningen har blivit allt mer hotad och relativiserad. Genom att sprida ut halvsanningar och direkta lögner som fakta försöker politiker och stater påverka folkopinionen och driva igenom sina egna intressen. Inom affärslivet har biltillverkarnas fiffel med utsläppsvärden på ett motsvarande sätt aktualiserat frågan om hur fakta medvetet kan förvrängas.

Jesus förklarade för Pilatus att han kommit för att vittna om sanningen. Eftersom vi idag inte har några uppgifter om vare sig tonläget eller kroppsspråket hos Pilatus är det omöjligt för oss att veta vad han lade in i sin korta retoriska fråga: ”Vad är sanning?”. Var han cynisk, ironisk eller ärligt nyfiken?

Uppenbart är att Jesus talar om en sanning som inte kan bevisas vare sig logiskt eller empiriskt. Kärlek kan inte bevisas, bara visas och omvittnas genom konkreta kärleksfulla handlingar. Guds rike visar sig överallt där förnedrade människor upprättas, där sjuka får hjälp, där hungrande och törstande får mat och dryck, där fångar besöks och fattiga får höra ett hoppets och glädjens budskap. Guds kärlek blir synlig där människor ångrar de fel de gjort, vänder om och vill ställa allt till rätta igen.

I konfirmandundervisningen brukar jag förklara att även om vi inte kan veta något säkert om vad som skedde på uppståndelsens morgon, vet vi att lärjungarna var beredda att sätta sitt liv på spel för att sprida budskapet. Vem skulle väl vara beredd att sätta sitt liv på spel för någonting man vet är en lögn?

Men i en tid då många vilseledda och förtvivlade människor är beredda att spränga både sig själva och oskyldiga förbipasserande i luften för det de tror på inser vi att beredskapen till martyrskap inte i sig är ett tecken på att personen ifråga är ute i godhetens tjänst. Av frukterna känner man trädet, sade Jesus, och vi behöver följaktligen granska trons frukter mer noggrant än bara svartvitt bedöma glöden i engagemanget.

Jesus var Guds kärlek förkroppsligad i en människa. Genom sitt sätt att leva, dö och uppstå vittnade han om en kärlek som övervinner hat, förtvivlan, lidande och död. Den kärleken får vi lita på vad framtiden än för med sig. Samtidigt vill påskens budskap också inspirera oss att i vår vardag på olika sätt följa Jesus på vägen genom död till liv. Det gör vi när vi vågar bortse från vårt eget behov av trygghet och kontroll, och i stället lever oss in i våra medmänniskors livssituation och försöker möta dem på samma kärleksfulla sätt som Jesus gjorde.

Graven är tom. Därför kan livet fortsätta, såväl här på jorden som bortom döden gräns.

Med önskan om en glad och hoppfull påsk!

Björn Vikström, biskop i Borgå

Hygges- och halmbränning ska alltid anmälas till räddningsverket

Bränning av skräp är en av de vanligaste orsakerna till markbränder. I synnerhet på våren är marken torr, vilket gör att elden lätt sprids.  I fjol orsakade skräpbränning 61 markbränder i Egentliga Finland. Därför är det bäst att trädgårdsavfall som insamlas vid vårstädningen, såsom kvistar, ris och löv, komposteras eller transporteras till avfallsstationen. Den som börjar bränna kvistar ska göra det på ett säkert sätt och följa de kommunala miljöskyddsföreskrifterna.

Den som bränner trädgårdsavfall behöver inte lämna in någon anmälan till räddningsmyndigheterna. Däremot ska du alltid läsa din egen kommuns miljöskyddsföreskrifter innan du börjar bränna trädgårdsavfall. Inom det tätbebyggda området är det ofta helt eller delvis förbjudet att bränna kvistar och annat motsvarande material. Blandavfall, plast eller behandlade trävaror får inte alls brännas tillsammans med trädgårdsavfall

Trädgårdsavfallet måste alltid brännas på en säker plats och den som bränner ska ha tillgång till vatten och förstahandssläckare. Det krävs tillstånd av markägaren att få göra upp öppen eld. Bränningen av ris och kvistar får inte orsaka olägenheter för grannarna. Elden måste också övervakas. Askan kan alltjämt vara het i flera dagar och elden kan därför flamma upp på nytt. Om det utfärdats varning för skogsbrand eller gräsbrand, är det förbjudet att göra upp öppen eld.

Om elden sprider sig, kan man först försöka släcka den med förstahandssläckaren. Om man inte kan släcka elden, ska man varna andra och genast ringa nödnumret 112.

Hyggesbränning för skogsvård och annan hygges- och halmbränning kräver alltid anmälan till räddningsverket

Räddningsverket ska underrättas skriftligen om hygges- och halmbränning eller annan användning av eld där rökutvecklingen är avsevärd två veckor innan bränningen inleds. Hygges- och halmbränning får utföras också vid torka med iakttagande av särskild försiktighet, om inte den lokala räddningsmyndigheten har förbjudit uppgörandet av öppen eld inom räddningsväsendets område eller en del av det. Hyggesbränning på skogsmark ska alltid utföras under tillsyn av en yrkesman inom skogsbranschen som är förtrogen med hyggesbränning i praktiken.

Inom Egentliga Finland skall anmälan om hygges- eller halmbränning anmälas på den blankett som finns på räddningsverkets internetsida:

• www.vspelastus.fi/sv/hyggesbranning

Ytterligare information:

brandinspektören, tfn 050 433 0260

Egentliga Finlands räddningsverk, tfn 02 263 31 11

Kulotus vaatii aina ilmoituksen pelastuslaitokselle

Roskien polttaminen on yksi yleisimmistä maastopalon syistä ja etenkin kevään kuivattamaan maastoon tuli karkaa herkästi. Viime vuonna Varsinais-Suomessa roskienpoltosta sai alkunsa 61 maastopaloa. Kevätsiivouksessa kertyvät puutarhajätteet kuten oksat, risut ja lehdet onkin parasta kompostoida tai toimittaa jäteasemalle. Jos risujenpolttoon ryhtyy, on se osattava tehdä turvallisesti ja kunnan ympäristömääräyksien mukaisesti.

Risujen ja oksien polttamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta pelastusviranomaiselle. Selvitä kuitenkin aina ennen puutarhajätteen polttamista oman kuntasi ympäristömääräykset. Monessa kunnassa risujen ja oksien polttaminen on taajama-alueella rajoitettu tai kokonaan kielletty. Sekajätettä, muovia tai käsiteltyä puutavaraa ei saa lainkaan polttaa puutarhajätteen seassa.

Puutarhajätteet on poltettava aina turvallisessa paikassa ja lähelle on varattava vettä ja alkusammutin. Avotulen tekoon vaaditaan aina maanomistajan lupa eikä risujen ja oksien polttaminen saa häiritä naapuria. Tulta tulee vartioida koko ajan. Tuhka saattaa pysyä kuumana useita päiviä polttamisen jälkeen ja syttyä uudelleen. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikaan avotulen tekeminen on kiellettyä.

Jos palo leviää, paloa voi yrittää sammuttaa ensin itse alkusammuttimella. Jos palo ei sammu, on varoitettava muita ja soitettava viipymättä hätänumeroon 112.

Metsänhoidollinen ja muu kulotus vaatii ilmoituksen pelastuslaitokselle

Kulotuksesta tai muusta merkittävästi savua tuottavasta tulen käsittelystä on ilmoitettava kirjallisesti pelastuslaitokselle kaksi viikkoa ennen kulotuksen alkamista. Kuivanakin aikana saa kulottaa erityistä varovaisuutta noudattaen, ellei alueen pelastusviranomainen ole kieltänyt avotulen tekoa määräajaksi pelastustoimen alueella tai osassa sitä. Metsämaa tulee kulottaa aina kulotukseen perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa.

Varsinais-Suomen alueella kulotuksesta tulee ilmoittaa pelastuslaitoksen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella:

• www.vspelastus.fi/kulotus

Lisätietoja:

Palotarkastaja p. 050 433 0260

Varsinais-Suomen pelastuslaitos p. 02 2633 111

Kun olimme lapsia, meitä kehotettiin seuraamaan unelmia, kunnes aikuistumisen myötä haaveet astronautin ja rokkitähden urasta korvaantuivat aikuisuuteen liittyvillä odotuksilla. Mutta kaikki muuttuu. Niin myös nuorempien sukupolvien käsitys menestyksestä ja aikuisuudesta. Kaikki ei olekaan niin suoraviivaista, vaan aikuistuminen voi olla myös sekavaa ja sotkuista. Tästä kertoo Mercedes-Benzin Grow up -kampanja, joka tavoittelee erityisesti 30–40+-vuotiaita ostajia.

Grow up ei pelkää arkojakaan aiheita

Grow up murtaa perinteisempiä mainonnan rajoja ja tuo täysin uuden näkökulman automarkkinointiin. Keskiössä ei ole auto, vaan elämä. Kampanja pohjautuu viiteen tunteisiin vetoavaan lyhytelokuvaan, jotka sitovat mukaansa Mercedes-Benzin uuden sukupolven automallit: A- ja B-sarja, CLA Coupé ja Shooting Brake sekä GLA. Jokaisen automallin ympärille on luotu oma tarinansa.

Katkeransuloiset ja kauniisti kuvatut kasvutarinat tutkiskelevat aikuisuutta kaikissa sen muodoissa. Ne tuntuvat jokainen omalta mini-draamaltaan, kaukana mainonnasta. Lyhytelokuvissa käsitellään aiheita, joita brändit ovat perinteisesti vältelleet, kuten uskottomuutta ja rikkoutuneita ystävyyssuhteita.

”Grow up -kampanja kertoo nimensä mukaisesti aidosti siitä, millaista on kasvaa isoksi. Elämä on matka, jonka varrella sattuu ja tapahtuu – tätä kutsutaan kasvuksi. Nuoruuden huolettomuutta tai vapautta ei kuitenkaan tarvitse jättää taakse. Yksi kampanjan pääviesteistä onkin sitku-ajattelun haastaminen – elämä on tässä ja nyt”, kertoo Kasper Jansson, Mercedes-Benz-henkilöautojen markkinointipäällikkö.

Elämä on tässä ja nyt -ajattelua tukee myös kampanjassa mukana oleva kuukausirahoitusmalli, joka tuo uuden ajattelutavan ja laskentamallin auton omistamiseen – myös nuoremmalle kohderyhmälle.  

Unelmat muuttuvat, niin mekin

Vaikka kukin kasvutarina edustaa eri elämäntilannetta, jokainen löytää varmasti omaan tilanteeseensa sopivan samaistumiskohdan. Iästä huolimatta. Asenne ratkaisee.

”Grow up ei ole vain kampanja, vaan uusi näkemys brändimme kehityksestä. Meidän täytyy pystyä muuttumaan säilyttäen samalla 130 vuoden perinteen tuoma arvokkuus”, Jansson jatkaa.

Grow up on lanseerattu eri puolilla maailmaa, ja kasvutarinoita tukee jatkuva digitaalinen läsnäolo siellä missä kohderyhmätkin ovat. Kampanja jalkautuu parhaillaan Suomeen, jossa sen toteutuksesta vastaa Vehon Mercedes-Benz-henkilöautojen tuoteyksikkö, Valve ja OMD Finland.

Kampanjaan voi tutustua verkossa www.mercedes-benz.fi/growup.

Lisätietoja:

Kasper Jansson, markkinointipäällikkö, Mercedes-Benz, puh. 050 388 8970, kasper.jansson@veho.fi

Johanna Vuorensola, strategi, Valve, puh. 050 323 8211, johanna.vuorensola@valve.fi 

Sexpo-säätiön uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi on valittu tietokirjailija, sukupuolentutkija ja seksialan yrittäjä FM Tiia Forsström (ent. Aarnipuu).

Forsströmillä on pitkä kokemus seksuaalipolitiikasta ja vaikuttamistyöstä: hän on ollut mm. Setan puheenjohtaja vuosina 2001–2005 ja Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodet 2004–2008. Sateenkaariperheet ry:ssä Forsström on toiminut sekä hallituksen puheenjohtajana että koulutussuunnittelijana. Teoksissaan hän on käsitellyt mm. sukupuolen moninaisuutta, kondomin kulttuurihistoriaa ja BDSM-seksiä.

Sexpo-säätiön puheenjohtajana Forsströmiä kiinnostaa muun muassa seksuaalisuuden poliittisuus. "Seksuaalisuus on yhtä aikaa sekä hyvin intiimiä ja kehollista että vahvasti poliittista, ja siitä on tärkeää käydä asiallista julkista keskustelua. Seksuaalioikeudet eivät toteudu ilman poliittista päätöksentekoa”, toteaa Forsström.

Säätiön syksyllä julkaistava seksuaalipoliittinen ohjelma on konkreettinen esimerkki siitä, miten seksuaalisuus ja politiikka kietoutuvat toisiinsa ihmisten arjessa: ohjelmassa käsitellään esimerkiksi hyvän seksuaalikasvatuksen ja -neuvonnan tärkeyttä ongelmien ennaltaehkäisemisessä, ja vaaditaan maksutonta ehkäisyä nuorille. Tiia Forsström kiittää edeltäjäänsä J. Tuomas Harviaista seksuaalipoliittisen ohjelman uudistamistyön aloittamisesta.

Sexpo on toiminut vuodesta 1969 seksuaalisen hyvinvoinnin ja avoimen seksuaalikulttuurin edistämiseksi Suomessa. Säätiön seksuaalipoliittisina linjauksina ovat seksuaalioikeuksien edistäminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen seksuaali-, sukupuoli- ja ihmissuhdevähemmistöjen hyvinvoinnin toteutumiseksi.

”Se, että puheenjohtajaksi päätettiin valita seksialan ammattilainen, on myös seksuaalipoliittinen teko ja vahva viesti”, sanoo Tiia Forsström.

Lisätiedot

Tiia Forsström, hallituksen puheenjohtaja
tiia.forsstrom[at]kipuna.fi, 041 591 095

Tiina Vilponen, viestintävastaava
tiina.vilponen[at]sexpo.fi, 050 363 2852

Elisa ja Nokia testasivat onnistuneesti perjantaina 7.4. Oulun Ruskossa ensimmäisenä Euroopassa 3,5 GHz:n taajuudella 5G-teknologiaa. Testissä saavutetut datanopeudet olivat moninkertaisia nykyisiin kaupallisiin 4G-verkkoihin nähden.

Elisan ja Nokian testissä 5G-signaalia välitettiin 3,5 GHz:n taajuudella tukiaseman ja päätelaitteen välillä. Datanopeudet olivat suurimmillaan 1,5 Gbps ja viive pienimmillään 1,5 millisekuntia. Molemmat arvot ovat merkittävästi parempia kuin nykyisissä kaupallisissa 4G-verkoissa ja näin ollen saadut testitulokset olivat hyvin rohkaisevia.

– Nyt tehty testi on jatkumoa viime elokuussa tehdyille 5G-testeille, joissa Elisa ja Nokia testasivat robottien etäohjausta, 360-asteen videokuvan välittämistä sekä tulevaisuuden supernopeaa mobiililaajakaistayhteyttä. Odotamme innokkaasti 3,5 GHz:n taajuuden vapautumista, se nopeuttaa kaupallisten 5G-palveluiden tarjoamista asiakkaille, Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen kertoo.

3,5 GHz:n taajuus tulee olemaan kaupallisten 5G-verkkojen keskeisimpiä taajuuksia maailmanlaajuisesti.  Sen jopa 400 MHz:n taajuuskaista mahdollistaa korkeat datanopeudet ja matalahkon taajuuden ansiosta kattavan peiton rakentaminen on mahdollista. Suomessa 3,5 GHz –taajuusalue vapautuu 31.12.2018, jonka jälkeen se on mahdollista ottaa kaupalliseen 5G-käyttöön.

Lisätiedot:
Elisa Viestintä, 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi
Nokia Viestintä, 010 448 4900, press.services@nokia.com

Finlands svenska socialdemokrater samlas till fullmäktigemöte lördagen den 22 april kl. 11.30-15.30 i Tammerfors folkets hus (Puistotorni, Hämeenpuisto 28, Tammerfors).

SDP:s vice ordförande Maarit Feldt-Ranta inleder den allmänpolitiska debatten. Fullmäktigemötet behandlar bokslut, verksamhetsberättelse och fyra motioner. En analys av kommunalvalet för FSD:s del presenteras.

Pressträff med Maarit Feldt-Ranta och FSD:s ordförande Viktor Kock kl. 13.05.

Ytterligare information och anmälningar:
Hildur Boldt, verksamhetsledare, 0400 327762, hildur.boldt@sdp.fi

PROGRAMMET

11.00-11.25 Anmälning och kaffe

11.30 Mötet öppnas

12.00 Allmänpolitiska diskussionen

13.00 Nomineringstiden går ut

13.00 Lunch (resolutionsutskottet sammanträder)

13.05 Pressträff

13.45 Analys av kommunalvalet

14.00 Bokslut och verksamhetsberättelse behandlas

14.15 Arbetarbladets verksamhet presenteras

14.20 Resolutionen behandlas

14.30 Motionerna behandlas

15.15 Val av valberedningsutskottets ordförande

15.30 Hemfärd

Lahden kaupungilla on suuri kunnia järjestää Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla. Juhlaa vietetään perinteisin menoin Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa.

Pääjuhlan juhlapuhuja on tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja veteraanien puheenvuoron pitää metsäneuvos Yrjö Torikka. Kansallisen veteraanipäivän teema on Sinun veteraanipäiväsi – Din veterandag. Teeman avulla halutaan nostaa kansallinen veteraanipäivä kaiken ikäisten yhteiseksi juhlaksi. Yle televisioi tapahtuman suorana lähetyksenä. 

Arvokkaassa tilaisuudessa muistetaan myös ensimmäistä pääjuhlaa, jota vietettiin Lahdessa v. 1987. Juhlaa suunniteltaessa on tutkittu 30 vuoden takaista ohjelmaa ja siitä on otettu mukaan elementtejä: Pääjuhlassa kuullaan Lassi Nummen runo Kunnian saakoon hän ja hartaustilaisuus noudattaa vuoden 1987 kaavaa. 

Juhla alkaa lipunnostolla ja hartaustilaisuudella klo 10. Sen pitävät yhdessä piispa Matti Repo ja metropoliitta Ambrosius. 

Pääjuhlassa satoja esiintyjiä

Klo 13 alkavan pääjuhlan käsikirjoittaa ja ohjaa Väinö Weckström. Esiintyjinä ovat mm. näyttelijät Sanna Heiskanen, Väinö Weckström ja Petri Knuuttila sekä ryhmät Lahden Nuorisoteatterista ja Lahden tanssiopistosta. Pääjuhlassa Sinfonia Lahti, Kaartin soittokunta ja Päijät-Hämeen juhlakuoro kantaesitettävät tilausteoksen Perintö, jonka on säveltänyt Hannu Kella. Teoksen solisteina toimivat Emma Vähätalo (kantele), Hannu Kella (harmonikka) ja Timo Alakotila (piano). Juhlassa kuullaan myös Jean Sibeliuksen Finlandia sekä Kalervo Hämäläisen säveltämä ja sanoittama Veteraanin iltahuuto. Kapellimestareina toimivat ylikapellimestari Dima Slobodeniouk ja musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.

Juhlan päätteeksi Suomen Ilotulitus esittää noin minuutin kestävä massiivisen taideteoksen Kiitos. Taideteoksen on suunnitellut ilotulitustaiteilija Sami Tammi. Kiitos alkaa kymmenellä kunnialaukauksella, jotka kuvaavat jokaista itsenäisen Suomen vuosikymmentä. Lopuksi laukaistaan taivaalle sata siniristiä veteraanien ja itsenäisen Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Kiitos ammutaan Intiaanikukkulan suunnasta Urheilu- ja Messukeskuksen ylle.

Veteraanipäivän juhlan tilaisuudet ovat avoimia kaikille kansalaisille. Pyydämme ystävällisesti ennakkoilmoittautumista rajallisesta paikkamäärästä johtuen.

Ilmoittautumiset / tiedustelut:
veteraani2017@lahtiregion.fi, p. 0207 281 760

Lisätiedot:
kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos, p. 050 387 8792, matti.karhos@lahti.fi
www.kansallinenveteraanpaiva.fi

Kuvat:

Valokuva (ilmakuva): Lauri Rotko
Veteraanipäivän kuva: Osmo Penna

Vaarallisia aineita kuljetetaan nyt 36 maan välillä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. 

HELSINKI, 12.4.2017 – UPS(NYSE:UPS) laajensi tänään globaalia vaarallisten aineiden kuljetuspalveluaan lisäämällä siihen yli 400 uutta globaalisti ilmateitse kuljetettavaa tavaraa ja yli 300 maanteitse Euroopassa kuljetettavaa tuotetta. Yhtiö kasvatti samalla myös valikoitujen vaarallisten aineiden hyväksyttyä lähetyskohtaista määrää.

Eri toimialojen yrityksillä on jatkuva kasvava kysyntä vaarallisiksi aineiksi luokiteltujen tuotteiden kuljettamiselle. Esimerkiksi terveydenhuoltoalan yrityksien täytyy kuljettaa kemikaaleja, joilla puhdistetaan laboratorion välineistöä ja teollisen valmistuksen yritykset puolestaan kuljettavat muun muassa maaleja, painekaasuja, liimoja ja akkuja. UPS voi auttaa nyt näitä yrityksiä kuljettamaan kyseisiä tavaroita 36 maan välillä.

“UPS auttaa yrityksiä täyttämään tiukat ja usein hyvin monimutkaiset vaatimukset vaarallisia aineita lähetettäessä,” kertoi Nando Cesarone,President, UPS Europe. ”Nyt voimme vastata yhdestä paikasta asiakkaittemme kasvaviin vaatimuksiin niin tavallisten kuin vaarallistenkin tavaroiden kuljetusten osalta.”

UPS:n teknologia yksinkertaistaa pakettien lähettämisen Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA), Yhdysvaltain liikenneministeriön, Euroopan vaarallisten aineiden kuljetussäännöstön ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (YK:n eritysjärjestö) ohjeistusten mukaisesti.

UPS:n asiakkaat voivat käyttää UPS Worldship®-palvelua tarkistaakseen, täyttääkö lähetys vaarallisten aineiden kuljetuksen vaatimukset ja ilmoittaa UPS:lle, kun lähetykset ovat valmiita kuljetettavaksi.

UPS kouluttaa henkilökuntaansa ja suorittaa ylimääräisiä varotoimia, jotta vaaralliset aineet tulevat turvallisesti kuljetetuksi. Yhtiön integroitu kuljetusverkosto käyttää ja hyödyntää kuljetuksissaan tiiviitä pakkauksia, palonkestäviä säiliöitä ja paloneristämiskansia.

Lisätietoa vaarallisten aineiden kuljetuksesta saat osoitteesta:www.ups.com/hazmat.

Ski Sport Finlandin maajoukkueryhmiin yhteensä 33 valmennettavaa

Suomen alppi- ja freestylehiihdon kattojärjestö Ski Sport Finland ry julkisti keskiviikkona kauden 2017 – 2018 maajoukkueet. Maajoukkueryhmiin valittiin molemmissa lajeissa 16 urheilijaa ja para-alppihiihtoon yksi urheilija.

Maajoukkueisiin valittujen urheilijoiden päätavoite tulevana kautena on ensisijaisesti menestyä kansainvälisellä huipputasolla. Nuorten joukkueisiin ja haastajaryhmiin valittujen urheilijoiden tavoitteena on menestyä nousujohteisesti kansainvälisissä kilpailuissa. Maajoukkueissa kauden päätavoite on Korean 2018 talviolympialaiset.


ALPPIHIIHDON MAAJOUKKUEET

A-maajoukkue, miehet
Marcus Sandell, Grifk Alpine, Kauniainen
Samu Torsti, Vasa Skidklubb

B-maajoukkue, naiset
Hilla Hannola, Santa Claus Ski Team Rovaniemi
Riikka Honkanen, Alpine Race Team Taabor, Klaukkala
Nella Korpio, Helsinki Ski Club

B-maajoukkue, miehet
Miikka Mankinen, Ruka Slalom
Eemeli Pirinen, Kuopio Ski Club
Andreas Romar, Vasa Skidklubb

Para-alppihiihdon maajoukkue
Santeri Kiiveri, Saimaa Ski, Lappeenranta

Team 2018-tytöt
Mathilda Lassenius, Grifk Alpine, Kauniainen
Erika Pykäläinen, Hyvinkään Slalomseura Sukkula
Jenny Vuori, Turun Slalomseura

Team 2021-pojat
Juho Handolin, Hyvinkään Slalomseura Sukkula
Niklas Järvikare, Hyvinkään Slalomseura Sukkula
Sampo Kankkunen, Kuopio Ski Club
Elian Lehto, Santa Claus Ski Team, Rovaniemi
Turo Torvinen, Santa Claus Ski Team, Rovaniemi

FREESTYLEHIIHDON MAAJOUKKUEET

Maajoukkue
Anni Kärävä, Club des sports La Clusaz, Ranska
Joona Kangas, Levi Ski Club, Kittilä
Jussi Penttala, Freestyleseura Moebius, Helsinki
Jimi Salonen, Jyväskylän Freestyleseura
Riku Voutilainen, Taivalkosken Kuohu Freestyle

Haastajaryhmä
Kreeta Holopainen, Jyväskylän Freestyleseura
Riikka Voutilainen Taivalkosken Kuohu Freestyle
Atte Heikkilä, Freestyleseura Moebius, Helsinki
Topi Kanninen, Freestyleseura Moebius, Helsinki
Miska Mustonen, Jyväskylän Freestyleseura
Aleksi Patja, Mountain Club Ounasvaara, Rovaniemi
Olli Penttala, Freestyleseura Moebius, Helsinki
Eetu Rintamaa, Freestyleseura Moebius, Helsinki
Joona Sipola, Freestyleseura Moebius, Helsinki
Johannes Suikkari, Jyväskylän Freestyleseura
Elias Syrjä Vuokatti Slalom, Sotkamo

* Ski Sport Finland voi täydentää maajoukkueryhmiä kevään 2017 ja kauden 2017/18 aikana.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Marko Mustonen +358 40 518 4559

Alppihiihto, päävalmentaja Janne Haarala +358 44 094 8009

Freestyle, päävalmentaja Janne Lahtela +358 40 535 0531