• Projektets miljökonsekvensbeskrivning har inlämnats till kontaktmyndigheten
• Påseendet för allmänheten börjar idag i Finland
• Gasledningenskonsekvenser bedöms främst vara försumbara eller små inom Finlands ekonomiska zon

Den officiella påseendefasen för Nord Stream 2:s miljökonsekvensbeskrivning (MKB-beskrivning) påbörjades idag. Nylands NTM-central, som fungerar som Finlands kontaktmyndighet, lade fram Nord Stream 2:s MKB-dokument till allmänt påseende under två månader. Den projektansvarige, Nord Stream 2 AG, lämnade in MKB-beskrivningen tillsammans med Esborapporten, som behandlar eventuella gränsöverskridande konsekvenser, till kontaktmyndigheten tidigare denna vecka. Informationstillfällen kommer att hållas i Helsingfors, Kotka och Hangö i början av maj för att ge allmänheten en möjlighet att delta och att kommentera de eventuella konsekvenserna av det planerade Nord Stream 2-gasrörledningsprojektet på Finland.   

Bedömningsresultaten i MKB-beskrivningen visar att konsekvenserna av Nord Stream 2-rörledningarna främst är försumbara eller små inom Finland ekonomiska zon. Enligt Ramboll, som är Nord Stream 2:s miljökonsult, är de flesta konsekvenserna kortvariga och temporära, och uppkommer under anläggningsfasen. Rörledningsprojektet och dess alternativ bedömdes också vara miljömässigt genomförbara.      

Förutom en omfattande konsekvensbedömning redogörs även av projektets centrala egenskaper och tekniska lösningar i MKB-beskrivningen. Vidare beskrivs de åtgärder som kan undvika eller lindra eventuella negativa miljökonsekvenser.

Den planerade rörledningens gränsöverskridande konsekvenser på Finland beskrivs i Esbo-rapporten i enlighet med Esbokonventionen. Enligt Esbo-förfarandet informerar de fem tillståndsländerna varandra samt övriga kuststater runt Östersjön om rörledningsprojektets eventuella gränsöverskridande konsekvenser. Staterna ger varandra möjligheten att ge kommentarer om projektet samt organiserar offentliga påseende inom ramen av den internationella påseendeprocessen.

Kontaktmyndigheten sammanställer alla utlåtanden och åsikter som lämnats in och ger därefter sitt utlåtande om MKB-beskrivningen varvid MKB-förfarandet avslutas. MKB-beskrivningen och kontaktmyndighetens utlåtande tas i beaktande i tillståndsförfarandet. MKB- och tillståndsförfarandet förverkligas i enlighet med nationell lagstiftning i alla de fem länder genom vars ekonomiska zon och/eller territorialvatten rörledningsträckningen går: Ryssland, Finland, Sverige, Danmark och Tyskland.   

Finlands MKB-beskrivning, en länk till kartresponstjänsten samt en sammanfattning av MKB-beskrivningen finns tillgänglig på Nord Stream 2:s websida: https://www.nord-stream2.com/fi/permitting-finland/ på svenska, finska och engelska.

Offentliga informationstillfällen under påseendet kommer att hållas i:

• Kotka den 3.5.2017 i Maritimcentret Vellamo
• Helsingfors den 9.5.2017 vid Wanha Satama
• Hangö den 10.5.2017 i Hangö stadshus

Nord Stream 2 är en planerad rörledning genom Östersjön, som kommer att leverera naturgas på en över 1 200 km lång sträcka från världens största gastillgångar i Ryssland direkt till konsumenterna i Europa. Nord Stream 2 följer till stor del den befintliga Nord Stream-rörledningen som den även tekniskt sett motsvarar. Produktionen av inhemsk gas inom Europa uppskattas halveras under de följande 20 åren. Nord Stream 2:s dubbla rörledningssystem hjälper till Europa att uppfylla sina importbehov. Rörledningen kan leverera 55 miljarder kubikmeter naturgas per år vilket motsvarar energibehovet för 26 miljoner europeiska hushåll. Den säkra och miljövänliga leveransrutten för naturgas stöder även Europa att uppnå ett miljövänligt energiurval, eftersom gasen ersätter kolen i elproduktionen samt fungerar som reservkraft för sådana förnybara energiformer som tidvis är tillgängliga, såsom vind- och solkraft.

www.nord-stream2.com

Tilläggsinformation:

Minna Sundelin
Chef för intressentförhållandena i Finland och Estland
Tel. +358 40 582 2750
minna.sundelin@nord-stream2.com
www.nord-stream2.com
Twitter: @NordStream2

Tore Granskog
Tillståndschef Finland
Tel. +358 40 835 0341
tore.granskog@nord-stream2.com

Miljökonsekvensbedömning, Finland
Antti Lepola
Äldre konsult
Ramboll
Tel: +358 40 588 7557
Antti.lepola@ramboll.fi

Kevätsää tuo kesäiset menopelit liikenteeseen. Jos poistit oman kesäajoneuvosi liikenteestä syksyllä, muistathan tehdä sille liikennekäyttöönoton ennen kuin lähdet ajelemaan. Helpoiten ajoneuvon ottaminen liikenteeseen onnistuu netissä.

Viime ajokauden päätteeksi myös mopojen ja moottoripyörien poistaminen liikenteestä onnistui ensimmäistä kertaa helposti netin kautta ja poistoja tehtiinkin syksyn mittaan runsaasti. Syys-lokakuussa henkilöautoja poistettiin liikenteestä noin 135 000, moottoripyöriä 32 000 ja mopoja lähes 18 000.

”Jos otit syksyllä kesämenopelisi pois liikenteestä, niin muistathan tehdä sille liikennekäyttöönoton keväällä ennen kuin lähdet ajamaan. Liikennekäytöstä poistetulla autolla ajamisesta mätkähtää aina vähintään tuhannen euron vero”, muistuttaa verotuksen kehityspäällikkö Seppo Ollikainen.

Viime vuonna huhti-toukokuussa otettiin liikenteeseen henkilöautoja noin 117 000, moottoripyöriä 9 000 ja mopoja reilu 10 000.

”Ja jos harkitset uuden kesäauton ostamista, niin muista tarkistaa, ettei autolla ole myöskään maksamattomia ajoneuvoveroja rästissä, ja muista rekisteröidä auto omiin nimiisi 7 päivän kuluessa”, vinkkaa Ollikainen.

Kesäautoilijan muistilista

Ennen kuin lähtee kesäautolla tai kaksipyöräisellä liikenteeseen, kannattaa tarkistaa muutama asia, jotta tien päällä saa keskittyä ajamisesta nauttimiseen.

”Tämän voisi tiivistää helposti viiden kohdan vinkkilistaksi”, sanoo Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen: ”Tee kesäajoneuvolle liikennekäyttöönotto ja kartoita sen kunto, tarkistaa ainakin renkaat, valot ja nesteet. Autojen kohdalla tulee myös muistaa katsastuksen voimassaolo.”

”Kaksipyöräisillä on hyvä tehdä pieni käsittelytreeni ennen liikenteeseen lähtöä.  Ajokäyttäytymisessä taas on hyvä muistaa ennakoiva ajotapa. Talven jäljiltä teillä voi olla routavaurioita ja mahdollisesti hiekoitushiekkaa, toisaalta kaikki autoilijatkaan eivät vielä ole tottuneet kaksipyöräisiin”, jatkaa Pohjonen.

• Käyttöönotto liikenteeseen
• Kuntokartoitus kaikille ajoneuvolle: renkaat, valot, nesteet
• Katsastus autoille
• Käsittelytreenit ennen liikenteeseen lähtöä kaksipyöräisille
• Käyttäytyminen: muista ennakoiva ajotapa ja noudata liikennesääntöjä

Ota ajoneuvo liikenteeseen helposti netissä

Helpoiten ajoneuvon liikennekäyttöönotto onnistuu netin kautta Trafin sähköisissä palveluissa.

Ajoneuvon liikennekäyttöönotto on maksutonta.

Lisätietoja:

kehityspäällikkö Seppo Ollikainen, p. 029 5347 211, seppo.ollikainen@trafi.fi  (verotus)
johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, p. 029 5345 310, jussi.pohjonen@trafi.fi , Twitterissä @JussiPohjonen

Vaasan kaupunki ja Vaasan seudun kehitys oy VASEK järjestivät helmikuussa kyselyn, joka selvitti seudun asukkaiden käsityksiä alueen vahvuuksista, tärkeimmistä ominaisuuksista ja kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi yhteensä 248 henkilöä, joista 72 % oli vaasalaisia. Vastauksia hyödynnetään seudun viestintästrategian ja sen kärkiviestien kehittämisessä. 

Vaasan seudun viestintästrategia on vuodelta 2011, jolloin seutuviestinnän tärkeimmiksi kärjiksi nostetiin energiateknologia, luonto ja onnellisuus. Nyt strategiaa päivitetään ajan tasalle.

- Viestintästrategiaa on työstetty workshopeissa ja työ jatkuu edelleen työryhmissä. Strategia ja sen kärkiviestit hiotaan valmiiksi toukokuun aikana, VASEKIN markkinointipäällikkö Mari Kattelus kertoo.

Seutukyselyn lisäksi uutta strategiaa varten on haastateltu noin 50 alueen päättäjää, vaikuttajia, elinkeinoelämän edustajia, oppilaitosten edustajia sekä muita sidosryhmiä. Haastattelujen tarkoituksena oli kuulla eri suunnista näkemyksiä seudun vahvuuksista, viestinnällisistä kärjistä ja toiveista viestinnän strategialle.

Asukkaat mukaan seutuviestinnän kehittämiseen

Seutukyselyn avulla otettiin myös asukkaat mukaan viestinnän suunnitteluun.

- Sillä mitä vaasalaiset kertovat kotiseudustaan ulkopaikkakuntalaisille on suuri merkitys kaupungin julkisuuskuvan kannalta. Puhutaan niin sanotusta asukaslähettilyydestä: toivomme, että vaasalaiset voivat sanoa ylpeydellä olevansa kotoisin Vaasasta, kaupungin viestintäpäällikkö Leena Forsén kuvailee.

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 248 henkilöä. Noin 72% kyselyyn vastanneista oli vaasalaisia. Vastauksia saatiin myös muista lähialueen kunnista.

Sopivan suuri, mutta kuitenkin kompakti kaupunki

Kyselyssä tiedusteltiin, mikä vastaajalle on tärkeintä Vaasassa ja Vaasan seudussa. Vastauksissa korostuivat erityisesti luonto, meri ja hyvät ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet. Viihtyisä ympäristö, luonnon läheisyys, sekä kaupungin sopiva koko ja lyhyet etäisyydet nähtiin positiivisina ominaisuuksina.

Suurin osa vastaajista kertoi myös parhaiden hetkiensä Vaasan seudulla liittyvän mereen tai alueen luontoon.

”Muutin vaasaan elokuussa 2016 ja asun nyt Palosaarella. Rakastan alueen luonnonläheisyyttä, vaikka kaupunki on niin lähellä!

”Pyöräily meren rannan läheisyydessä olevalla pyörätiellä perheen kera kesällä. Välillä pieni pysähdys jäätelökioskille ja maisemia ihastelemaan.”

Tärkeät hetket liittyivät myös perheen perustamiseen, ihmissuhteisiin, oman kotiin ja opiskelijaelämään. Kaupunki nähtiinkin sekä perheystävällisenä, että opiskelijalle sopivana asuinpaikkana.

Seudun vahvuuksina nousivat esiin myös kulttuuri, tapahtumat, monipuoliset työ- ja opiskelumahdollisuudet, kansainvälisyys, kaksikielisyys, teollisen alan osaaminen ja hyvät palvelut.

”Vähän lisää hulluutta, rohkeutta ja hassuttelua”

Seutukyselyssä vastaajilta saatiin monia kehitysehdotuksia Vaasan seutuun ja sen viestintään liittyen. Seudun monikielisyys nähtiin sekä rikkautena että haasteena. Vastaajat toivoivat, että ruotsinkielisyyttä ei liika korostettaisi alueen viestinnässä, vaan uusia asukkaita voitaisiin houkutella kertomalla, että myös suomen tai englannin kielellä pärjää Vaasassa.

”Vaasaa pitäisi mainostaa monikielisenä ja monikulttuurisena kaupunkina ja häivyttää vahvaa kaksikielisyyden (suomi-ruotsi) leimaa. Toki olemme kaksikielinen kaupunki, mutta mielestäni monikielisyys vastaa enemmän todellisuutta ja lisännee myös enemmän alueen houkuttelevuutta kuin kaksikielisyys. Muualla Suomessa on kuva, että Vaasassa ei pärjää ellei puhu sujuvaa ruotsia.”

Yhteistyötä ja positiivista asennetta kaivattiin lisää niin yksilötasolla, kuin myös yli kieli-, kunta- ja järjestörajojen.

Parantamisen varaa nähtiin myös julkisessa liikenteessä. Lisää vuoroja ja nopeampia yhteyksiä toivottiin sekä paikallisliikenteeseen että liikenneyhteyksiin Vaasan ulkopuolelle. Pyöräteiden parantaminen ja ylläpito nousivat niin ikään esille vastauksissa.

Lisää tapahtumia ja eloa keskustaan

Vastaajien mielestä Vaasan rantoja ja keskusta-aluetta pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän, yhteisten tapahtumien ja liiketoiminnan avulla. Elävän keskustan uskottiin lisäävän houkuttelevuutta niin turistien kuin paikkakuntalaistenkin keskuudessa.

”Enemmän elämää rantoihin. Kahviloita, myymälöitä, kulttuuria voisi olla enemmän rannoissa. - - Täälläkin voisi olla myös muulloin kuin kesällä terassit auki. Lämpölamppuja ja vilttejä terasseille, niin ihmiset voisivat käydä seurustelemassa terasseilla. Saisi ihmisiä enemmän liikkeelle. Enemmän muutenkin saisi olla tapahtumia, bändejä ym (jos vertaa esim. Seinäjokeen).”

”Rantapromenadilla voisi olla enemmän ravintoloita, terasseja tai muita aktiviteetteja.”

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin muun muassa lahjakortteja Vaasan kaupunginteatteriin ja kylpylä Tropiclandiaan. Palkinnot on postitettu voittajille.

Voit tutustua Vaasan seutuun tarkemmin osoitteessa: http://vaasanseutu.fi/

Lisätietoja:

Markkinointipäällikkö Mari Kattelus, puh. +358 400 681 048, mari.kattelus@vasek.fi  

Viestintäpäällikkö Leena Forsén, puh. + 358 40 635 0762, leena.forsen@vaasa.fi

Vasa stad och Vasaregionens utveckling Ab VASEK ordnade i februari en enkät, där man ville utreda invånarnas uppfattningar om områdets styrkor och utvecklingsbehov. Enkäten besvarades av sammanlagt 248 personer, av vilka 72 % var Vasabor. Svaren utnyttjas vid utveckling av regionens kommunikationsstrategi och dess spetsbudskap. 

Vasaregionens kommunikationsstrategi är från år 2011, då de viktigaste spetsarna i regionkommunikationen var energiteknologi, natur och lycklighet. Nu uppdateras strategin.

- Kommunikationsstrategin har bearbetats i workshoppar och arbetet fortsätter i arbetsgrupper. Strategin och dess spetsbudskap finslipas under maj, berättar VASEKs marknadsföringschef Mari Kattelus.

Utöver regionenkäten har man för den nya strategin intervjuat ca 50 av regionens beslutsfattare, påverkare, representanter för näringsliv och läroanstalter samt andra intressegrupper. Syftet med intervjuerna var att från olika håll höra åsikter om regionens styrkor, kommunikationsspetsar och önskemål gällande kommunikationsstrategin.

Invånarna med i utvecklandet av regionkommunikationen

Med hjälp av regionkommunikationen togs också invånarna med i planeringen av kommunikationen.

- Det som Vasaborna berättar om sin hembygd för personer från andra orter har stor betydelse med tanke på stadens bild utåt. Man brukar tala om s.k. invånarambassadörskap: vi hoppas att Vasaborna med stolthet kan säga att de kommer från Vasa, säger stadens kommunikationschef Leena Forsén.

Enkäten besvarades av sammanlagt 248 personer. Ca 72 % av dem som svarade var Vasabor. Svar inkom också från andra kommuner i närområdet.

Lämpligt stor, men dock en kompakt stad

I enkäten frågade man vad de svarande tycker är viktigast i Vasa och Vasaregionen. I svaren betonades speciellt naturen, havet och de goda frilufts- och motionsmöjligheterna. Trivsam miljö, närhet till naturen samt stadens lämpliga storlek och korta avstånd sågs som positiva egenskaper.

Största delen av de svarande berättade också att deras bästa stunder i Vasaregionen anknöt till havet eller områdets natur.

”Jag har flyttat till Vasa i augusti 2016, och bor nu på Brändö.Jag älskar närheten till naturen, trots att man är så nära stan!”

”Att cykla med familjen på cykelvägen nära havsstranden på sommaren. Emellanåt kan man stanna vid en glasskiosk och beundra landskapet."

Viktiga stunder hörde också ihop med bildande av familj, människorelationer, det egna hemmet och studentlivet. Staden ansågs vara både familjevänlig och en lämplig bostadsort för studerande.

Styrkor i regionen som lyftes fram var kultur, evenemang, mångsidiga arbets- och studiemöjligheter, internationalism, tvåspråkigheten, kunnandet inom industrin och bra service.

”Lite mera galenskap, mod och tokeri”

I regionenkätet gav de svarande många utvecklingsförslag i anslutning till Vasaregionen och dess kommunikation. Regionens flerspråkighet sågs både som en rikedom och en utmaning. De svarande önskade att svenskspråkigheten inte ska framhävas allt för mycket i kommunikationen, utan att nya invånare kunde lockas genom att berätta att man också klarar sig i Vasa på finska eller engelska.

"Vasa borde marknadsföras som en flerspråkig och mångkulturell stad och dämpa den kraftiga tvåspråkighetsstämpeln (finska-svenska). Visst är vi en tvåspråkig stad, men jag tycker att flerspråkigheten mera motsvarar verkligheten och torde också öka områdets attraktivitet mera än tvåspråkigheten. På annat håll i Finland har man den uppfattningen att man inte klarar sig om man inte talar flytande svenska."

Samarbete och positiv attityd efterlystes i högre grad både på individuell nivå och över språk-, kommun- och organisationsgränserna.

Man ansåg att det också finns rum för förbättringar inom kollektivtrafiken. Mera turer och snabbare förbindelser önskades både inom lokaltrafiken och inom trafikförbindelserna utåt från Vasa. I svaren lyftes också förbättring och underhåll av cykelvägarna fram.

Mera evenemang och liv i centrum

Enligt de svarande borde Vasas stränder och centrumområde utnyttjas allt mera, med hjälp av gemensamma evenemang och affärsverksamhet. Ett levande centrum trodde man skulle öka dragningskraften såväl bland turisterna som bland ortsborna.

"Mera liv till stränderna.Kaféer, butiker, kultur kunde det finnas mera av på stränderna. - - Här kunde man hålla terrasserna öppna också på andra tider än på sommaren.Värmelampor och filtar på terrasserna, så människorna kunde umgås där. Det här skulle sätta människorna mera i rörelse. Det skulle annars också få finnas evenemang, band m.m. (om man jämför med t.ex. Seinäjoki)."

”Strandpromenaden kunde ha flera restauranger, terrasser eller andra aktiviteter.”

Bland dem som svarade på enkäten utlottades bl.a. gåvokort till Vaasan kaupunginteatteri och Tropiclandia spa. Priserna har postats till vinnarna.

Du kan bekanta dig närmare med Vasaregionen på adressen: http://vasaregionen.fi/ 

Ytterligare uppgifter:

Marknadsföringschef Mari Kattelus, tfn +358 400 681 048, mari.kattelus@vasek.fi  

Kommunikationschef Leena Forsén, tfn + 358 40 635 0762, leena.forsen@vasa.fi

Regeringen fastställde i dag villkoren, maximibeloppen och enhetsstödnivåerna för EU:s produktionskopplade bidrag för 2017. Produktionskopplade bidrag kan betalas ut till ett belopp av sammanlagt 102,6 miljoner euro. År 2014 kom man tillsammans med producenterna överens om fördelningen av stödbeloppet 2014. Villkoren för får- och getbidrag har ändrats något jämfört med i fjol.

Minimivikten för stödberättigande slaktkillingar har sänkts från 15 kg till 10 kg. Ytterligare har slaktkillingarnas övre åldersgräns sänkts från 18 månader till 12 månader. Målet är att öka andelen killingar som styrs till köttproduktionen och samtidigt sänka slaktkostnaderna. Kravet på killning i fråga om hongetter har slopats inom systemet med EU:s bidrag för hongetter eftersom slaktkillingarnas och hongetternas ålderskrav inte överlappar varandra i fortsättningen.

I fortsättningen behöver tackor på de gårdar som inleder lammköttsproduktion inte under det år produktionen inleds uppfylla lamningsvillkoret. Efter ändringen beviljas EU:s bidrag för tackor för det år då verksamheten inleds direkt enligt antalet tackor. Genom ändringen harmoniseras bidraget för tackor inom stödområde AB med det nationella nordliga stöd för tackor som betalas inom stödområde C.

Liksom i fjol betalas det 32,0 miljoner euro i stöd för mjölkproduktion, 2,8 miljoner euro i stöd för får- och getköttsproduktion och 13,7 miljoner euro i stöd för vissa åkergrödor. För produktion av nötkött betalas 54,1 miljoner euro. Uppgifterna om alla nötkreatur, får och getter som omfattas av bidraget baserar sig på uppgifterna i djurregistret. Därför måste reglerna om t.ex. anmälningstid i fråga om registrering och märkning av djur följas noggrant.

Bidrag för nötkreatur betalas ut i två poster: för djur som omfattas av bidragssystemet betalas bidraget för tiden 1.1–15.9 tidigast i december innevarande år och bidraget för tiden 16.9–31.12 senast i juni 2018. Bidraget för slaktdjur, tackor och hongetter betalas i en post, uppskattningsvis i maj-juni 2018. Bidraget för åkergrödor betalas ut i december 2017.

De slutliga enhetsnivåerna i tabellen nedan preciseras ännu före utbetalningen då uppgifterna om stödberättigande djur och arealer finns tillgängliga.

Ytterligare information:
Auli Nurmi, jordbruksöverinspektör, tfn 0295 162304, auli.nurmi(at)mmm.fi
Suvi Ruuska, äldre regeringssekreterare, tfn 0295 162248, suvi.ruuska(at)mmm.fi

Hallitus vahvisti tänään EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden ehdot, enimmäismäärät ja yksikkötukitasot vuodelle 2017. Tuotantosidonnaisia palkkioita voidaan maksaa yhteensä 102,6 miljoonaa euroa. Tukimäärän kohdentumisesta on sovittu yhteistyössä tuottajien kanssa vuonna 2014. Lammas ja vuohipalkkioiden ehtoja on muutettu jonkin verran viime vuodesta.

Tukikelpoisen teuraskilin vähimmäispaino on laskettu 15 kilosta 10 kiloon. Lisäksi teuraskilin yläikärajaa on laskettu 18 kuukaudesta 12 kuukauteen. Tavoitteena on lisätä lihantuotantoon ohjattavien kilien määrää ja samalla alentaa teurastuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kuttujen poikimavaatimuksesta on luovuttu EU:n kuttupalkkiossa, koska teuraskilien ja kuttujen ikävaatimusten päällekkäisyyttä ei jatkossa enää ole. 

Jatkossa lampaanlihan tuotannon aloittavan tilan uuhien ei tarvitse aloitusvuonna täyttää karitsointiehtoa. Muutoksen jälkeen EU:n uuhipalkkio myönnetään uuhien pidon aloitusvuonna suoraan uuhimäärän perusteella. Tällä muutoksella yhdenmukaistetaan AB-alueen uuhipalkkio vastaamaan C-alueella maksettavaa kansallista pohjoista uuhitukea.

Viime vuoden tapaan tukea maksetaan maidontuotannolle 32 miljoonaa euroa, lampaan- ja vuohenlihantuotannolle 2,8 miljoonaa euroa ja tietyille peltokasveille 13,7 miljoonaa euroa. Naudanlihantuotannolle maksettava määrä on 54,1 miljoonaa euroa. Kaikkien nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisterien tietoihin. Tästä syystä eläinten rekisteröinnin ja merkinnän sääntöjä esimerkiksi ilmoitusajoista on noudatettava huolellisesti. 

Nautaeläinpalkkiot maksetaan kahdessa erässä: 1.1.–15.9.2017 kertyneiden palkkiokelpoisten eläinten perusteella palkkio maksetaan aikaisintaan kuluvan vuoden joulukuussa ja 16.9.–31.12.2017 kertyneiden eläinten perusteella viimeistään kesäkuussa 2018. Teuraseläinten, uuhien ja kuttujen osalta palkkio maksetaan yhdessä erässä arviolta touko-kesäkuussa 2018. Peltokasvipalkkio maksetaan joulukuussa 2017.

Alla olevan taulukon yksikkötasoja tarkennetaan vielä ennen maksuja, kun palkkiokelpoisten eläinten lopulliset määrät ovat tiedossa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousylitarkastaja Auli Nurmi, p. 0295 162304, auli.nurmi(at)mmm.fi
vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska p. 0295 162248, suvi.ruuska(at)mmm.fi

Mäkihypyn ja yhdistetyn kauden 2017/18 kilpailukalentereita suunnitellaan parasta aikaa FISin kalenterikokouksessa Zürichissä. Suomen Hiihtoliitto hakee neljää mäkihypyn ja viittä yhdistetyn kilpailua olympiatalvelle. 

Suomen Hiihtoliitto sai erinomaisen palautteen sekä Ruka Nordicin että Lahden MM-kilpailujen järjestelyistä. Edellisvuonna siirtojen ja peruutusten kohteena olleet kilpailut onnistuivat kokonaisuudessaan erinomaisesti.

”Saimme erinomaista palautetta mäkihypyn ja yhdistetyn kilpailuista Rukalla ja Lahdessa. Järjestelyjen onnistuminen kokonaisuudessaan luo perustan ja uskottavuuden tuleville maailmancupkisoille”, sanoo Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala. 

Lahden MM-kilpailut vetivät mäkimontun täyteen lähes jokaisena mäkikilpailupäivänä.

”Tunnelma mäkikisoissa oli upea, vähintäänkin samaa luokkaa kuin Keski-Euroopan mäkiviikolla. Mäkihyppy on paikan päällä helposti seurattava laji ja kilpailutapahtumana maailmancupin vetovoima on sama kuin menneen kauden MM-kisoissa”, jatkaa Kulmala.

Kaudelle 2017/18 mäkihypyn maailmancupiin Suomi havittelee neljää kilpailua. Kahta haetaan marraskuun lopun superviikonlopulle Ruka Nordiciin. Ruka Nordicin mäkikilpailut ovat kalenteriluonnoksessa henkilökohtaisia kilpailuja ja sijoittuvat lauantaille ja sunnuntaille.

"Olemme Rukalla todella iloisia saadessamme tunnustusta viime vuoden kisaviikonlopusta. Ensi talvena Ruka Nordic avaa olympiakauden ja paikalla ovat toivon mukaan kaikki Lahden maailmanmestarit. Uskon, että voimme jälleen viime vuoden tapaan tarjota niin urheilijoille kuin yleisöllekin upean talvisen tapahtumaviikonlopun", toteaa Ruka Nordicin pääsihteeri Seppo Linjakumpu.

Kahden muun kilpailun paikka vahvistuu viimeistään FISin kevätkongressissa Slovenian Portorozissa, missä kaikkien lajien kalenterit vahvistetaan lopulliseen muotoonsa.

Maailmancupien lisäksi on vuosittain Suomessa järjestetty myös alemman tason, Continental Cupin, osakilpailuja.  

Yhdistetyn maailmancupkalenteri on käsittelyssä lauantaina 8. huhtikuuta. Suomeen haetaan yhteensä viittä osakilpailua: kolmea Rukalle ja kahta kevään maailmancupviikonlopulle. Tiedote yhdistetyn kalenteriasioista julkaistaan lauantaina kokouksen jälkeen.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Mika Kulmala, Suomen Hiihtoliitto, puh. +358 40 576 1001
Pääsihteeri Seppo Linjakumpu, Ruka Nordic, puh. +358 400 706 433

Levillä lumilautailun Suomen-mestaruuskisoissa lasketussa big airissa kultaa ovat ottaneet Aleksi Partanen ja myös eilisen crossikisan voittanut Kristiina Nisula. Gromeissa voittoon laskivat Veera Immonen ja Elias Jokinen sekä rookieissa Sini Lehtinen ja Juuse Komsi.

Hieman tuulisessa säässä lasketussa kisassa saatiin kuitenkin kova taso aikaiseksi. Mukana oli runsaasti maajoukkuelaskijoita niin Suomesta kuin Kiinastakin, sillä koko Kiinan slopestyle-maajoukkue oli tullut ottamaan varta vasten osaa Levin SM-kisoihin. Kisasta saa pisteitä niin World Snowboard Tourin kuin FIS:n rankingiin, joten pisteet olivat kiinalaisille mieluisia. Lisäksi Kiinan slopestyle-joukkueen valmentajana toimii Tero Manninen, joka mielellään toi kiinalaisia Suomeen. Kisaan osallistui kaiken kaikkiaan 68 laskijaa, jotka kisasivat kahden hypyn formaatilla, joista parempi jäi voimaan.

Miesten kisan voittoon laskenut B-maajoukkuelainen Aleksi Partanen on tällä kaudella voittanut hopeaa Universiadien slopestylessä. Toiseksi kisassa tuli muun muassa kaksi maailmanmestaruutta urallaan ottanut Roope Tonteri ja kolmanneksi hienoa kautta laskeva Kalle Järvilehto. Partasen voittotemppu oli frontside tuplarodeo 1080 indy.

- Aika hyvät on kyllä fiilikset. Suomen-mestaruushan tästä vielä puuttui. Nyt voi mennä vähän retostelemaan. Heitin frontti tuplarodeo tonnin, eikä sitä hirveästi ilmassa nähnyt, että miten se tulee. Jotenkin se tuli päälle. Kyllä se aika takatasusta tuli, ei tänään tullut hirveästi treenattua. Aika paljon bäkki tonneja tänään nähtiin, että ihan hyvä, että tämä tuli tehtyä niin ei itsekin sitä tarvinnut laittaa. Mun sihteeri Henri-Petteri Laakkonen päätti mun puolesta, että frontti tonnilla mennään. Oli vähän haastavan kokoinen hyndä, ettei siitä isompia temppuja ainakaan mielellään tehnyt. Huomenna tietenkin slopestyleen sitten, Aleksi Partanen kommentoi.

Naisten kisan voittoon laski Kristiina Nisula upealla frontside 540 indyllä. Toiseksi tuli eilisen crossikisan pronssimitalisti Malla Partanen. Kolmanneksi big airissa tuli kiinalaisista korkeimmalle yltänyt Li Dongyu.

- Vähän ehkä väsytti eilisen ”työpäivän” jälkeen ja tänään lähdettiin vähän kevyemmällä meiningillä liikkeelle. Ehdin vetää ennen kisaa kolme suoraa hyppyä, enkä ehtinyt oikein testata hyppyriä. Voitto tuli jälleen vähän yllätyksenä, kun aika kylmiltään kisaan lähdin. Hyppyri vähän nakkasi erikoisesti, mutta sain siihen inspiroitua frontti vitosen indyllä. Onneksi ländäsin sen tokalla, kun taustabiisinä soi Danzigin Mother. Kisan aikaan myös aurinko paistoi kivasti. Kiva olla vaihteeksi täällä Levillä, ihan uudet suorituspaikat ja yllätyksiä riittää. Porukkaa oli mukavasti tullut kisaa katsomaan, ja oli mukava nähdä, että tulevia junnuja riittää, Kristiina Nisula kommentoi.

Illalla Levillä laskettiin myös reilien Suomen-mestaruuksista. Sessioiden voittoon laskivat gromeissa Telma Särkipaju ja Aatu Partanen, rookieissa Sini Lehtinen ja Saska Halmes sekä avoimessa sarjassa Ella Suitiala ja Kalle Järvilehto.

Järjestyksessään kolmannetkymmenennet lumilautailun SM-kisat jatkuvat lauantaina slopestylellä.

TULOKSET BIG AIR

KUVIA VAPAASEEN TOIMITUKSELLISEEN KÄYTTÖÖN (kuvat Jani Kärppä/Lappikuva ja Lumilautaliitto)

Lisätietoja:
freestylejoukkueen päävalmentaja Antti Koskinen, email. antti.koskinen@fsa.fi / puh. 045 670 2060
tiedottaja Tuukka Tams puh. 044-5431740 / email. tuukka.tams@fsa.fi

SM-kisojen yhteistyökumppanit ovat SuperPark, Jeep ja Burton Snowboards
A-maajoukkueen viralliset yhteistyökumppanit ovat Veikkaus, Ruka ja Dextra.

Liikenteen ratkaisuissa kunnilla on paljon vaikutusvaltaa. Liikenteeseen voidaan kunnissa vaikuttaa erityisesti omistajaohjauksella ja hankintamenettelyillä. Liikkumistarvetta voidaan pyrkiä vähentämään ja päästöttömiä kulkutapoja voidaan edistää. Tämän jälkeenkin kuntiin jää kuitenkin helposti vielä paljon liikennettä pääosin fossiilisilla polttoaineilla tapahtuvaksi.

EU komissio on esittänyt Suomelle tiukan (-39 % 2005 tasolta 2030 mennessä) päästövähennystavoitteen päästökaupan ulkopuoliselle ns. taakanjakosektorille, mihin myös liikenne kuuluu. Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde (37 % v. 2015), mikä korostaa tarvetta löytää kunnissa siihen liittyviä ratkaisuja.

Kunnissa voidaan vaikuttaa kunnan omien, kuntayhtiöiden ja kuntayhtymien omissa omistuksissa oleviin ajoneuvoihin. Kun autojen uusiminen on käsillä, on syytä valita mahdollisuuksien mukaan uusiutuvilla käyttövoimilla (uusiutuva diesel, biokaasu, etanoli) tai sähköllä kulkeva ajoneuvo.

Automalleja on jo hyvin tarjolla perusautoista erikoisajoneuvoihin. Osa ratkaisuista ei vaadi lainkaan investointeja ajoneuvokalustoon, kuten uusiutuvan dieselin käyttö. Uudet teknologiat ovat myös parantuneet ja vertailulaskelmat osoittavat kilpailukyvyn olevan hyvä fossiilisiin polttoaineisiin nähden.

Vieläkin isompi merkitys on kuntien tekemillä liikenteen hankinnoilla, jotka ulottuvat joukkoliikenteestä tavarakuljetuksiin ja teknisiin kuljetuspalveluihin. Pelkästään julkisen bussiliikenteen suoritteet olivat 450 miljoona km ja liikevaihto 1,13 mrd euroa vuonna 2013. (lähde: Liikennevirasto 2015)

Hankinnoissa uusiutuvat energialähteet ja sähköajoneuvot on mahdollista huomioida eri tavoin. Uusiutuva käyttövoima voidaan vaatia jo lähtökohdaksi, siitä voi saada enemmän etua pisteytyksessä tai uusiutuvan käytöstä maksetaan bonusta.

Kuntien ratkaisut ovat keskeisessä roolissa niin päästöjen vähentämisessä kuin myös paikallisen talouden kehittämisessä. Uusiutuvien polttoaineiden kysyntä voi avata uusia mahdollisuuksia ja vetoapua paikallisille kiertotalousratkaisuille muun muassa jätteiden ja biomassojen hyödyntämisessä.

Ilmastovaikutuksen ja aluetalouden lisäksi uusiutuvien käyttövoimien hyöty tulee tyypillisesti katualueiden ilmanlaadun ja sitä kautta väestön terveyden parantumisena.

Bioenergia ry on laatinut kuntavaaliehdokkaille materiaalin kotimaisen energian edistämisestä.

Lisätietoja:

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 163 0465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi

Keskustan Kurvinen: Kuntavaaleissa päätetään mitä kouluissa ja vanhainkodeissa syödään

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvisen mukaan sunnuntain kuntavaalit ovat arvovaalit suomalaisen ruoan ja vastuullisen ruoantuotannon tulevaisuudesta. Kuntapäättäjillä on suuri valta siihen, missä ja millä ehdoin tuotettua ruokaa Suomessa syödään. Keskusta on ainut ruokakysymyksen vakavasti ottava kuntapuolue.

- Kuntapäättäjät ratkaisevat, mitä sadattuhannet lapset ja vanhukset syövät joka päivä. Päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa on tarjottava puhdasta kotimaista laatua ulkomaisen halpisversion sijaan, Kurvinen linjaa.

- Aidosti eläinten hyvinvoinnin puolella oleva päättäjä sanoo ”ei” ulkomaiselle lihalle. Suomalainen ruoka täyttää korkeat eettiset laatuvaatimukset. Kestävä kotimainen lähiruoka on keskustalainen vaihtoehto.

Kurvisen mitta on täyttynyt siihen, että ruoka nähdään vain halpuuttamisen kohteen. Nyt on siirrettävä keskustelu laatuun ja eläinten hyvinvointiin. Keskustalaisille on tärkeää, että maito on geenivapaata, ja että porsaalla on saparo ja linnulla nokka.

- Säästösyistä ostetussa ulkomaisessa ruoassa maistuvat välinpitämättömyys ja kylmät arvot.

- Sunnuntaina jokainen voi äänestää suomalaisen ruoan puolesta. Keskusta on laadukkaan kotimaisen ruoan varmin ja voimakkain puolestapuhuja joka kunnassa, Kurvinen korostaa.

Lisätietoja: Antti Kurvinen, puh. 044 751 4257

Valtioneuvoston tuoreen puolustusselonteon yhteydessä käydyssä keskustelussa on esitetty nykyisen, vain miehiä koskeva asevelvollisuusjärjestelmän täydentämistä yleisellä kansalaispalveluksella, joka koskisi molempia sukupuolia. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola muistutti Suomen perustuslain mahdollistavan tämän.

- On hyvä muistaa, että kaikkia kansalaisia koskeva velvollisuus puolustaa maata on kirjat-tu perustuslakiin. Tämä koskee niin miehiä kuin naisiakin. Suomen puolustusjärjestelmää olisi hyvä muuttaa niin, että se toimisi jatkossa paremmin perustuslain hengen mukaisesti.

Seinäjoella puhunut varapuheenjohtaja Hakola totesi juhlayleisölle, että vapaaehtoisen maanpuolustustyön puolella asia on jo aiemmin nähty laajemmin ja, että erityisesti Reserviläisliitto on jo yli kaksi vuosikymmentä liputtanut vahvasti naisten saamiseksi laajemmin mukaan maanpuolustustyöhön.

- Reserviläisliiton linjaratkaisu perustui siihen, että liitossa nähtiin vahvasti maanpuolustuksen olevan Suomessa koko kansan asia. Itsenäinen isänmaa ja sen turvaaminen yhdistää meitä kaikkia riippumatta sotilasarvosta, sukupuolesta tai iästä. Reserviläisliitossa naisten rooli on aina ollut merkittävä.

Hakola muistutti puheessaan myös hybridisodankäynnin uhasta sekä tarpeesta kehittää kokonaisturvallisuusorganisaatioita rakentamalle viranomaisille kriisiajan reservit. Näihin tarvitaan Hakolan mukaan runsaasti vapaaehtoisia naisia sekä miehiä, jotka ovat suorittaneet siviilipalveluksen tai siirtyneet reservistä täydennyspalveluksen piiriin. 

- Kuten viime vuosina olemme nähneet, nämä uhat ovat lisääntyneet. On syntynyt hybridisodankäynnin uhka, jossa yhteiskuntaa yritetään lamauttaa myös monilla muilla tavoin kuin puhtaan sotilaallisin keinoin. Propagandalla ja valeuutisilla lamautetaan puolustustahtoa, verkkohyökkäyksillä lamautetaan kaikki tietoverkot ja yleistä infrastruktuuria tuhoamalla pyritään romahduttamaan koko yhteiskunnan toiminta. Tällä kaikella pyritään siihen, että antaudutaan ennen kuin ensimmäistäkään laukausta on ammuttu.

Varapuheenjohtajan Terhi Hakola puhui tänään Etelä-Pohjanmaan Reserviläiset ry:n 20-vuotisjuhlassa Seinäjoella.

Lisätietoja

- varapuheenjohtaja Terhi Hakola, puh. 050 350 8020 tai s-posti hakolaterhi@gmail.com

- toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh 0400 640 755 tai s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

Vuoden Avoin puutarha 2016 –tunnustus mikkeliläiselle kotipuutarhalle

Mikkelissä, Saimaan rannalla sijaitseva Miina ja Eetu kotipuutarha sai tänään Vuoden Avoin Puutarha 2016 tunnustuspalkinnon Kevätmessuilla Messukeskuksessa Helsingissä. Tunnustus luovutettiin nyt viidettä kertaa elokuussa 2016 järjestetyn Avoimet puutarhat –tapahtuman pohjalta.

Raati oli valinnassaan yksimielinen, sillä valittu puutarha täytti tunnustuksen saajalle asetetut perusteet ja keräsi päivän aikana 64 kävijää. Valinnan ratkaisi puutarhan omistaja Tuija Toivakaisen aktiivinen ote tiedottamisessa ja antaumuksellinen mukanaolo tapahtumassa. Tärkeitä valintaperusteita tunnustuksen saajalle ovat lisäksi vuorovaikutus kävijöiden kanssa sekä tapahtuman kehittämiseksi annetut ehdotukset. Itse rakennettu puutarha ja kohteen elämyksellisyys ovat myös valintaperusteina. Raati halusi tällä kertaa kohdistaa huomion Itä-Suomen alueelta tapahtumapäivään osallistuneisiin kotipuutarhoihin.

Miina ja Eetu -puutarha on perustettu vuonna 1990 ja sen istutuksia on laajennettu vähitellen. Peruskasvillisuuden muodostavat kestävät pensasangervot, -ruusut ja -hanhikit, sekä villiviinit, kärhöt ja riippapihlajat. Omena- ja kirsikkapuut sekä rannan tuntumassa kasvavat tyrnit tuottavat vuosittain satoa ja värittävät näkymiä.

Puutarha sijaitsee rinteessä, jota Tuija Toivakainen on yhdessä puolisonsa Eero Tikanojan kanssa on muokannut käyttökelpoiseksi muotoilemalla maata ja rakentamalla terasseja. Hoidettua aluetta on yhteensä 4000 m2. Luontoyhteys ja rannan läheisyys tekevät rinnepuutarhasta ja sen kasvien ympäröimistä oleskelupaikoista omaleimaiset.

Vuoden Avoin Puutarha -tunnustuksella halutaan nostaa esille teemapäivään osallistuneita elämyksellisiä puutarhoja. Tunnustuksellaan Puutarhaliitto haluaa tukea suomalaista puutarhakulttuuria ja puutarhaharrastusta sekä edistää puutarhamatkailua. Tunnustuksen saaja valitaan vuosittain valtakunnallisen Avoimet Puutarhat -teemapäivään osallistuneiden kesken.

Portit auki jälleen heinäkuussa

Avoimet puutarhat tapahtuma järjestetään seuraavan kerran sunnuntaina 2.7.2017. Teemana on tällä kertaa Hoidetaan puutarhaa ja samalla hyvää mieltä! Tapahtumaan voi jo ilmoittautua vierailukohteeksi verkossa osoitteessa www.avoimetpuutarhat.fi.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundetin kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt osallistuvat tapahtuman rahoittamiseen.

Yhteistyökumppanina ovat Oy Fiskars Ab, Kekkilä Oy ja Suomen Mielenterveysseura ry.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, 040-745 3005 ja tapahtumakoordinaattori AnnaMarja Vilander, 0400 480 664, annamarja.vilander@puutarhaliitto.fi

Yhdistetyn maailmancupin kausi 2017/18 alkanee kolmen kilpailun sarjalla Ruka Nordicista. Kalenteriluonnos valmisteltiin  Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) mäkihypyn ja yhdistetyn kalenterikokouksessa tänään lauantaina ja vahvistetaan lopullisesti toukokuun lopun kevätkongressissa. 

Suomen Hiihtoliitto haki olympiakaudelle viittä kilpailua, joista kolme ensimmäistä kilpailtaisiin Ruka Nordicissa tour-tyyppisenä. Kaksi viimeistä ajoittuisi kevään maailmancupviikonlopulle, jonka paikka on toistaiseksi avoin.

”Seefeldin tripla -muotoisena Rukan osakilpailut eivät aivan toteudu, mutta FIS otti ehdotuksemme hyvin vastaan. Kartoitamme vielä uutta reittiä viimeiseen osaan, joka toisi kilpailijat loppunousulla Rukan kylän ytimeen”, kertoo Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala Zürichistä. 

Uusi idea loppunoususta otettiin yhdistetyn komiteassa hyvin vastaan. Rukan ja Hiihtoliiton organisaatioiden osalta suunnitelmat ovat pitkällä; seuraavaksi keskustellaan sekä maastohiihdon että televisoinnin organisaatioiden kanssa. Loppunousun toteutuminen vaatii vielä yhteissuunnittelua. Mikäli formaatti loppunousuineen ei toteudu, minitour toteutetaan siinä tapauksessa olemassa olevien hiihtoreittien puitteissa ja päätös sijoittuu Rukan stadionille.  

Minitour sisältää kolme henkilökohtaista maailmancupin osakilpailua. Jokaisessa osassa hypätään yksi hyppy ja hiidetään viiden, kymmenen ja 10,5 kilometrin hiihto-osuudet. Palkintorahaa Rukan osakilpailuista jaetaan yhteensä noin 100 000 Sveitsin frangia eli reilut 90 000 euroa. Osakilpailuissa potista jaetaan puolet ja toinen puoli kokonaistourin menestyjille. 

Suomalainen yhdistetty sai laajalti kehuja FISin kokouksessa. Niin nuoren maajoukkueen nousu laajalla rintamalla maailmancupin pisteille, Arttu Mäkiahon nuorten maailmanmestaruusmitalit sekä pitkään ennätystä maailmancupin voittojen määrässä nimissään pitäneen Hannu Mannisen paluu kansainvälisiin kisoihin, ovat luoneet uskoa lajin uudelle tulemiselle Suomessa. Tasonnosto tapahtui MM-kisakaudella lavealla rintamalla. 

Maailmancupin kilpailujen lisäksi Suomessa kilpaillaan yhdistetyssä olympiakauden alla sekä talvikaudella 2017/18 usealla eri tasolla. Vuosina 2000-2005 syntyneiden Youth Cup järjestetään Vuokatissa elokuun alkupuolella sekä Continental Cup tammikuun puolivälissä Rukalla. 

Naisten yhdistetyn Continental Cup -kiertue järjestetään ensimmäistä kertaa. Tytöt pääsevät kilpailemaan myös nuorten MM-mitaleista testikilpailussa. Suomessa ei vielä tulevalla kaudella nähdä naisten ja tyttöjen kilpailuja Youth Cupia lukuunottamatta.

Mäkihypyn kilpailukalenteriluonnokset löytyvät FISin sivujen uutisen loppuosasta. 

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Mika Kulmala, Suomen Hiihtoliitto, puh. +358 40 576 1001

Vapaan hiihtotavan viesteissä Ylitorniolla ratkaistiin tänään myös Suomen Cupin kokonaiskilpailun voitot. Naisissa Hämeenlinna Hiihtoseura ja miehissä Jämin Jänne juhlivat sekä tänään että kokonaiskilpailussa.

 Naisten 3x5 kilometrin viesti käynnistyi tasaisesti, kun ensimmäiseen vaihtoon tuli kahden sekunnin sisällä viisi joukkuetta. Toisella osuudella tapahtui harvennusta, kun Kainuun Hiihtoseuran Anne Kyllönen teki eroa ja tuli kärjessä viimeiseen vaihtoon ennen Hämeenlinnan Hiihtoseuran Maija Hakalaa. Lopulta Hämeenlinnan ankkuri Laura Monosen hiihtovauhti oli muille liikaa ja eroa toiseksi kivunneeseen Vuokatti Ski Team Kainuuseen tuli 18,4 sekuntia. Hämeenlinnan Hiihtoseuran ensimmäiseen vaihtoon toisena tuoneella Anni Kainuulaisella oli kisan jälkeen hymy herkässä.
”Tosi hyvä fiilis, ei kai tämä nyt paremmin olisi voinut mennä. Avausosuus oli tyypillinen: hiihdetään hiljaa ja kiritään viimeiseen mäkeen. Kuntoni on hyvä ja suksi toimi, joten mukava oli hiihtää.”

Viestikauden päättäminen voittoon maistui myös toisella osuudella hiihtäneelle Hakalalle.

”Kokonaiskilpailussa oli tiukka kamppailu, joten tänään piti onnistua, mikä toi lisää virtaa. Voitto on merkittävä juttu Hämeenlinnalle sekä näkyvyyden että juniorityön kannalta. Siellä on paljon varsinkin innokkaita lauramonosia”, Hakala naurahti.

Ankkuri Mononen myönsi, että otteissa alkaa olla kevätväsymystä. Viime viikonlopun Kontiolahden SM-viestin kolmannen sijan kirkastaminen maistui kuitenkin hyvälle.

”Se viesti jäi vähän kaivelemaan. Hiihdin sen verran mitä lähtee ja jaksaa, ja se riitti tällä kertaa. Meno oli parempaa kuin viime viikolla, mutta huomaa, ettei saa itsestään irti enää parastaan.”

Miesten 3x7,5 kilometrin viestissä neljä joukkuetta oli irti viimeiseen vaihtoon tultaessa. Lopulta voittokamppailun kävivät Jämin Jänne ja Kouvolan Hiihtoseura, ja maalisuoran taistelussa Jämin ankkuri Ristomatti Hakola oli Ville Nousiaista vahvempi. Kolmanneksi sijoittui Ounasvaaran Hiihtoseura. Jämin avausosuudella hiihtänyt Antti Ojansivu sairasteli alkuviikon, minkä vuoksi hän oli kilpailun alla mietteliäin mielin.

”Alla on vasta kaksi kuumeetonta päivää, joten pelonsekaisin tuntein lähdin matkaan. Pahaltahan se hiihto tuntui, mutta jostain löysin viimeisellä kierroksella vaihteen, että pystyin joukkueen neljänneksi nostamaan.”

Markus Vuorela toi Jämin viimeiseen vaihtoon kärjessä.

”Ohje oli pysyä alkumatka porukan mukana. Keskimmäinen kierros oli sen verran hiljaisempi, että loppuun jäi vielä aika hyvin paukkuja”, Vuorela summasi.

Ankkuri Hakola pääsi tai joutui lähtemään ensimmäisenä ladulle.

”En ollut kertaakaan kiertänyt kisalatua, joten ajattelin, etten halua keulassa ensimmäistä kierrosta mennä. Vedin ensimmäisen nousun alle, ja sitten Ville meni keulaan”, Hakola kertoi.
”Viimeiseen laskuun oli tarkoitus saada Ville ensimmäisenä, jotta pääsen pyyhkäisemään peesistä ohi. Ville sai kuitenkin minut siihen ekaksi hämättyä. Sen jälkeen ajattelin, että pidän viimeisessä kaarteessa sisäkurvin auki ja vedän sen verran leveäksi, ettei kukaan pääse ohi. Se oli ihan hyvä ratkaisu.”

Naisten viestin kokonaiskilpailun voitto oli Hämeenlinnan Hiihtoseuralle viides. Miehissä se oli Jämin Jänteelle ensimmäinen.

Teksti: Henri Lehikoinen
Kuvat: SHL/Heidi Lehikoinen (kuvissa Hämeenlinnan Hiihtoseura ja Nousiainen sekä Hakola loppusuoralla)

Hämeenlinnan Hiihtoseuran videohaastattelu (Facebook): https://www.facebook.com/hiihdonsuomencup/videos/1905300866418795/

Jämin Jänteen videohaastattelu (Facebook): https://www.facebook.com/hiihdonsuomencup/videos/1905345173081031/

Vuokatti Ski Teamin videohaastattelu (Facebook): https://www.facebook.com/vuokattiskiteam/videos/1112542445517040/

LeKin Leena Nurmen kommentti (Soundcloud): https://soundcloud.com/hiihtoliitto-1/ylitornion-suomen-cup-leki-ja-leena-nurmi

Salibandyliigan hallitseva mestari Classic varmisti ensimmäisenä paikkansa tämän kevään Superfinaalissa. Classic löi Happeen Jyväskylässä 6-4 ja vei koko välieräsarjan tylysti voitoin 4-0.

Pakkopaikassa välierien parhaan pelinsä pelannut Happee rutisti toisen erän lopulla kahden maalin tappioasemasta tasoihin, mutta päätösjaksolla runkosarjan voittajan voima näkyi. Tänään kahdesti osunut Sami Johansson, Mikko Leikkanen ja Eemeli Salin laukoivat Classicin kolmen maalin johtoon. Happeen kapteeni Petri Kauko kavensi vielä ylivoimalla, mutta enempää osumia ei Happeen hurja taistelukaan enää keskisuomalaisille suonut.

Salibandyliigan Superfinaali pelataan lauantaina 22. huhtikuuta Hartwall Areenalla Helsingissä.

Toisessa välieräsarjassa kaikki on sen sijaan auki, sillä Seinäjoen Peliveljet tasoitti tänään tilanteeksi 2-2 kaatamalla Seinäjoki Areenalla EräViikingit 7-5. SPV repi 1235 katsojan riemuksi ratkaisevaa eroa jo ensi erässä, jossa Mikko Kohonen, Matias Veikkola ja Jari Hankkio muuttivat kolmessa minuutissa 1-1-tasalukemat isäntien 4-1-johdoksi. Kolmannen erän alussa Jari Hankkio vapautti Mikko Kohosen sivaltamaan jo 6-2, mutta vieraat heräsivät vielä pelille. Jani Kukkolan ja Tuomas Iiskolan puolentoista minuutin välein kiskaisemat kavennukset sähköistivät iltaa uudelleen, mutta SPV:n aikalisä ja Iiskolan kahden minuutin jäähy tylsyttivät kirin. Jari Hankkion 7-4-maali kuusi minuuttia ennen loppua maistui jo voitolta, ja EräViikinkien Janne Hyvösen 7-5-kavennus syntyi vasta neljä sekuntia ennen loppusummeria.

Kuusi maalia iskeneen SPV:n ykkösviisikon Jari Hankkio (2+2), Jyrki Holopainen ja Mikko Kohonen (2+0) olivat illan tehomiehet. Vieraista merkkautti Miko Kailiala 1+2.

EräViikingit ja SPV kohtaavat viidennen kerran maanantaina Vantaalla.

Rytmisen voimistelun kauden ensimmäinen maailmancup on käynnissä Italian Pesarossa. Yksilöiden 4-otteluun osallistuivat suomalaisista Rebecca Gergalo (Voimistelu- ja liikuntaseura Elise) ja Jouki Tikkanen (Rekolan Raikas).

Suomen yksilöiden osalta kaksipäiväinen kilpailu päättyi tänään.

- Kaikissa ohjelmissa oli vielä selkeät isot virheet. Parhaiten onnistui pallo-ohjelma, Gergalo kertoi lauantain kilpailun jälkeen.

Gergalon valmentaja Larisa Gryadunova kertoi olevansa tämän päivän virheistä huolimatta toiveikas, että kilpailua jännittänyt nuori voimistelija saa kilpailukauden edetessä lisävarmuutta. 

Gergalon ja Tikkasen lisäksi Suomella on maailmancupissa edustus myös joukkuepuolella. Joukkueiden 2-otteluun osallistuu Suomen maajoukkue: Siiri Joronen (Elise), Milja Närevaara (Elise), Ada Oikari (Elise), Juulia Vainio (Elise), Amanda Virkkunen (Hämeenlinnan Voimisteluseura) sekä joukkueen kapteenina Emma Rantala (Elise - Järvenpää).

Kilpailujen aikataulu (Suomen aikaa):

La  8.4.   klo 20:00 Joukkueiden pallo-naru -ohjelmat

Su 9.4.    klo 14:00 - 17:50 välinefinaalit 

Kisajärjestäjän verkkosivut: http://www.rgworldcup-pesaro.it/EN/ 

Kilpailujen livetulokset täällä

Lopulliset tuloslistat tulossa tänne

Yksilöt, alkukilpailu

Vanne

1. Aleksandra Soldatova, RUS 18,900

2. Dina Averina, RUS 18,050

3. Laura Zeng, USA 17,450

…

39. Rebecca Gergalo, FIN 13,450

40. Jouki Tikkanen, FIN 13,200

Pallo 

1. Dina Averina, RUS 18,450

2. Aleksandra Soldatova, RUS 18,300

3. Katrin Taseva, BUL 17,700

…

29. Rebecca Gergalo, FIN 14,400

41. Jouki Tikkanen, FIN 12,900

Keilat

1. Dina Averina, RUS 19,250

2. Aleksandra Soldatova, RUS 18,100

3. Katsiaryna Halkina, BLR 17,700

…

21. Jouki Tikkanen, FIN 15,000

31. Rebecca Gergalo, FIN 14,000

Nauha

1. Aleksandra Soldatova, RUS 17,800

2. Neviana Vladinova, BUL 17,200

3. Dina Averina, RUS 16,650

… 

25. Jouki Tikkanen, FIN 14,050

31. Rebecca Gergalo, FIN 13,550

Lisätietoja: Emma Kurki, rytmisen voimistelun lajipäällikkö, puh. 045 807 2121

Tulokset:

Palkintojärjestys:

59 kg: 1) Lauri Mähönen LapinV, 2) Juuso Latvala IK, 3) Mattias Poutanen AuPS, 4) Toni Puukari HWJ, 5) Roope Miettunen KI ja Lauri Karjalainen PeKi
66 kg: 1) Antti Lindgren OP, 2) Jussi-Pekka Niemistö Koovee, 3) Leevi Ukkola HaHe, 4) Kasperi Lehtonen Haka, 5) Joni Komppa SPM ja Elmer Mattila Koovee
71 kg: 1) Matias Lipasti IK, 2) Toni Ojala Haka, 3) Mikko Lyttinen KuKu, 4) Mikko Peltokangas Virkiä, 5) Artjom Shapovalov Koovee ja Jumaa Zakole OP
75 kg: 1) Tero Halmesmäki HyPK, 2) Niko Erkkola IK, 3) Lari Hirvi Haka, 4) Iiro Piippo VaaKu, 5) Antti Ketola Virkiä ja Miika Lähdesmäki IK
80 kg: 1) Vili Ropponen IK, 2) Einari Ukkola HaHe, 3) Markus Latvala NJ, 4) Iivari Isoniemi IK, 5) Aleksi Vuorenmaa Virkiä ja Aaro Mäki-Jouppila IK
85 kg: 1) Toni Metsomäki IK, 2) Riku Liikkanen Haka, 3) Arttu-Petteri Klami KPM, 4) Markus Sihtola YTK, 5) Petri Luoma Virkiä ja Hannu Kulmala PeTo
98 kg: 1) Rami Hietaniemi NJ, 2) Arvi Savolainen LA, 3) Antti Mäkinen YTK, 4) Oskari Riihioja PeTo, 5) Mark Svetlanov Haka
130 kg: 1) Tuomas Lahti YTK, 2) Jonne Jokela OP, 3) Konsta Mäenpää IK, 4) Ville Savola NJ, 5) Sami Ilvesoksa NJ

Finaalitilaisuus, ottelutulokset:

59 kg: Loppuottelu: Lauri Mähönen LapinV – Juuso Latvala IK 2-0
59 kg: Pronssiottelu: Mattias Poutanen AuPS – Toni Puukari HWJ selkävoitto

66 kg: Loppuottelu: Antti Lindgren OP – Jussi-Pekka Niemistö Koovee 1-1
66 kg: Pronssiottelu: Leevi Ukkola HaHe – Kasperi Lehtonen Haka 2-1

71 kg: Loppuottelu: Matias Lipasti IK – Toni Ojala Haka 3-0
71 kg: Pronssiottelu: Mikko Lyttinen KuKu – Mikko Peltokangas Virkiä 6-4

75 kg: Loppuottelu: Tero Halmesmäki HyPK – Niko Erkkola IK 4-1
75 kg: Pronssiottelu: Lari Hirvi Haka – Iiro Piippo VaaKu 8-0

80 kg: Loppuottelu: Vili Ropponen IK – Einari Ukkola HaHe 5-1
80 kg: Pronssiottelu: Markus Latvala NJ – Iivari Isoniemi IK 9-1

85 kg: Loppuottelu: Toni Metsomäki IK – Riku Liikkanen Haka 10-1
85 kg: Pronssiottelu: Arttu-Petteri Klami KPM – Markus Sihtola YTK luovutusvoitto

98 kg: Loppuottelu: Rami Hietaniemi NJ – Arvi Savolainen LA 4-3

130 kg: Loppuottelu: Tuomas Lahti YTK – Jonne Jokela OP 3-0

Tulospalvelu: http://www.liga-db.de/Turniere/VT/FI/2017/FI/170408_Lapua/FIN40218662420tlges.htm

Järjestyksessään kolmannetkymmenennet lumilautailun SM-kisat huipentuivat lauantaina Levillä slopestyleen. Kisassa miesten sarjan voitti eilisen big airin voittanut Aleksi Partanen ja naisten sarjan Ella Suitiala. Rookieissa voiton veivät Ida Räisänen ja Emppu Väisänen ja gromeissa Guo Junyan Kiinasta ja miesten sarjan voittajan veli Aatu Partanen.

Miehissä käytiin todella tiukkaa kisaa. Partanen voitti pistein 366, toiseksi tullut Kalle Järvilehto sai pisteet 349 ja kolmanneksi laskenut Roope Tonteri 319 pistettä. Taso oli erittäin kova, ja varsinkin Partasen voittolasku (frontflip polejamista, tupla frontside rodeo 1080, tupla backside rodeo, switch tupla bäkkirodeo, backside 270 boardslide) oli tällä sloperadalla uskomaton suoritus. Kaikki laskijat saivat kisassa kolme laskua, joista paras jäi voimaan. Draaman kaari kilpailussa oli melkoinen, kun Partasen paras lasku tuli kisan viimeisenä. Kisassa oli hienosti jopa lähes 90 osallistujaa.

- Fiilikset on aika älyttömät. Mietin, että Suomen-mestaruudet on tältä erää jäänyt keräämättä, niin pitäisi ne käydä voittamassa. Tänne lähdettiin, ja eilen ja tänään vedettiin täysillä. On aika uskomaton fiilis, että miten tämä päivä meni pakettiin. Jäi viimeiselle ranille kaikki tässä skabassa, ja jotenkin se sieltä tuli, Partanen kommentoi.

Naisissa voittoon eilisessä big airissa ja torstain crossissa laskenut Kristiina Nisula ei pystynyt tänään ottamaan osaa slopestyleen, joten Ella Suitialan kovin kilpakumppani oli poissa. Suitiala voitti pistein 305, kun toiseksi tullut Malla Partanen sai pisteet 234 ja kolmanneksi laskenut Kiinan Li Donguy pisteet 155. Nisulan poisjäänti vaikutti Suitialan mukaan hänen laskunsa temppujen valintaan:

- Rata oli tosi hyvä, ja kun Krisse ei laskenut, niin ei tarvinnut tehdä kovinta. Tein tosi iisin ranin. Tein tokalla laskulla seiskat, mutta en saanut vauhtia hyppyreihin. Reilikisa oli tosi hauska eilen, mutta siihen loppui voimat kun haikkasi niin paljon. Tänään väsytti aika paljon, ja mulla tuli nestehukka kisan jälkeen. Meinasin pyörtyä, enkä saanut doping-testiin mitään tavaraa ulos. Olin Dextrassa vähän aikaa ja nyt tolpillani. Tästä yritän toeta ja sitten lasken Rukalla loppukauden, Suitiala kommentoi.

Kokonaiskilpailun voiton veivät avoimessa sarjassa sisarukset Aleksi Partanen ja Malla Partanen, ja grom-poikien overall-voitto meni vielä heidän pikkuveljelleen Aatu Partaselle.

- Hyvät on fiilikset. Viime vuonna en näihin karkeloihin päässytkään mukaan, kun olin loukkaantuneena. Nyt tuli kisa-comeback ja hyvinhän se meni, kun podiumilla olin kaikissa mihin osallistuin. Temputkin sain kohtalaisesti tehtyä. Voitto meni ansaitusti sinne minne kuuluikin, Malla Partanen kommentoi.

- Kyllä on tosi hyvät fiilikset, että pääsin tänne Leville laskemaan. Hyvin meni omasta mielestä. Olisi voinut vielä vähän parantaa, mutta näillä mennään, Aatu Partanen kertoo.

TULOKSET SLOPESTYLE

KUVIA VAPAASEEN TOIMITUKSELLISEEN KÄYTTÖÖN (kuvat Jani Kärppä/Kota Collective ja Lumilautaliitto) 

Lisätietoja:
freestylejoukkueen päävalmentaja Antti Koskinen, email. antti.koskinen@fsa.fi / puh. 045 670 2060
tiedottaja Tuukka Tams puh. 044-5431740 / email. tuukka.tams@fsa.fi

SM-kisojen yhteistyökumppanit ovat SuperPark, Jeep ja Burton Snowboards.
A-maajoukkueen viralliset yhteistyökumppanit ovat Veikkaus, Ruka ja Dextra.

Rytmisen voimistelun maailmancup Italian Pesarossa jatkuu. Suomen maajoukkue onnistui lauantain suorituksessaan ja jatkaa huomiseen pallo-naru-ohjelmien finaaliin. 

- Toisena kilpailupäivänä pallo-naru-ohjelmassa oli jännittynyt fiilis, mutta hoidimme ohjelman maltillisesti loppuun ilman suurempia virheitä. Huomenna menemme vapautuneesti esittämään tanssillista Abba-ohjelmaamme pallonarun finaalissa, joukkue kertoi kilpailupäivän jälkeen.

Myös joukkueen valmentaja Laura Ahonen oli tyytyväinen nuoren joukkueen ennakkoluulottomaan ja vahvaan voimisteluun. Voimistelijat allekirjoittivat itsekin valmentajan kiitokset.  

- Ensimmäisenä päivänä vannesuorituksen uskalsimme tehdä rohkeasti ja vahvasti. Ohjelmassamme sattui pieniä virheitä, mutta olemme kokonaisuuteen tyytyväisiä, joukkue lisäsi.

Joukkueessa voimistelevat Siiri Joronen (Elise), Milja Närevaara (Elise), Ada Oikari (Elise), Juulia Vainio (Elise), Amanda Virkkunen (Hämeenlinnan Voimisteluseura) sekä joukkueen kapteeni Emma Rantala (Elise - Järvenpää).

Sunnuntain kilpailun aikataulu (Suomen aikaa):

Su 9.4.    klo 14:00 - 17:50 välinefinaalit

Kisajärjestäjän verkkosivut: http://www.rgworldcup-pesaro.it/EN/ 

Kilpailujen livetulokset täällä http://www.gymresult.it/

Lopulliset tuloslistat tulossa tänne http://www.rgworldcup-pesaro.it/EN/competition/results

Joukkueet, alkukilpailu

5 vannetta

1. Bulgaria 18,700

2. Italia 18,250

3. Kiina 17,550

…

11. Suomi 15,500

3 palloa, 2 narua

1. Bulgaria 18,650

2. Italia 18,550

3. Venäjä 18,200

…

7. Suomi 16,050

Lisätietoja: Emma Kurki, rytmisen voimistelun lajipäällikkö, puh. 045 807 2121

Viikonloppuna ratkottiin myös halfpipen ja slopestylen Suomen mestaruudet

Rukalla laskettiin tänä viikonloppuna freestylen SM-kilpailut. Kumparelaskun pro-sarjan miesten kultaa nappasi Topi Kanninen, Jimi Salonen oli toinen ja Olli Penttala kolmas.

Perjantaina lasketun halfpipen miesten pro-sarjan voiton vei Henri Immonen. Lauantaina vuorossa oli slopestyle ja siinä miesten pro-sarjan ykkönen oli Daniel Antell ja naisten voittajaksi laski Roosa Parkkola.

Kaikki tulokset löytyvät Ski Sport Finlandin nettisivuilta.

Lisätiedot:

Maajoukkuevalmentaja Tomi Uuniemi +358 40 966 2536

Maajoukkuevalmentaja Lauri Kolomainen +358 40 834 6826

Viestintäpäällikkö Mikko Suursalmi +358 400 933 563