De höga innertaken i Vasa huvudbibliotek målas. Målningsarbetet orsakar ändringar i verksamheten i andra våningen.

Vid målningsarbetet används höga ställningar. Kultur- och biblioteksdirektör Marita Ahola beklagar störningarna i verksamheten i andra våningen, då bl.a. läsplatserna försvinner för en liten tid.

- Det är tråkigt att målningsentreprenaden infaller samtidigt med förberedelserna för studentexamen. Biblioteket är en viktig läsplats för många och vi har ökat platserna på andra ställen i biblioteket. Fråga funktionärerna, om du inte själv hittar läsplatserna.

Ahola gläder sig ändå över att den nya färgen på taken gör att biblioteket blir ljusare.

Målningsarbetena beräknas bli klara i slutet av mars.

Ytterligare uppgifter ger: kultur- och biblioteksdirektör Marita Ahola, tfn 040 521 1863, marita.ahola(at)vasa.fi

Vaasan pääkirjastossa maalataan korkeita sisäkattoja. Maalaustyö aiheuttaa muutoksia toisen kerroksen toimintaan.

Sisäkatot maalataan korkeilta telineiltä. Kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Marita Ahola pahoittelee, että tämä häiritsee toisen kerroksen toimintaa, mm. lukupaikat häviävät hetkeksi.

- On ikävää, että maalausurakka sattui juuri samaan aikaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen kanssa. Kirjasto on tärkeä lukupaikka monelle ja olemmekin lisänneet lukupaikkoja muualle kirjastoon. Virkailijoilta voi kysyä neuvoa, jos lukupaikkoja ei itse löydä.

Ahola kuitenkin iloitsee, että kattojen uuden värin ansiosta kirjastosta tulee valoisampi.

Maalausurakan arvioitu valmistumisaika on maaliskuun loppu.

Lisätietoja antaa: kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Marita Ahola, p. 040 521 1863, marita.ahola(at)vaasa.fi

Helkaman tuore TE8-sähköpyörä tarjoaa sujuvaa ajoa sähäkässä paketissa. Lisäksi yritys tuo markkinoille kaksi edullisemman hintaluokan sähköpyörää, E3- ja CE3-mallit. Virtaviivaiset uutuudet kurvaavat markkinoille maaliskuussa.

Helkaman sähköpyöräperhe täydentyy uudella Suomessa valmistetulla TE8-mallilla, joka on täysin varusteltu Helkama-malliston lippulaiva.

- Sähköpyörien suosio Suomessa kasvaa rajusti, ja halusimme vastata kysyntään tuomalla markkinoille uusia pyörämalleja. TE8-mallissa on kahdeksan Shimanon Di2-teknologiaan perustuvaa, sähköllä toimivaa vaihdetta, kertoo Helkaman toimitusjohtaja Jari Elamo.

Mallimerkintä TE tulee sanoista Trekking Electric, eli pyörä soveltuu hyvin retki- ja työmatka-ajoon.

Sähkövaihteiden lisäksi TE8-mallissa on tyylikäs alumiinirunko ja hydrauliset levyjarrut. Sähköpyörät saavuttivat jalansijaa Suomessa etenkin viime vuoden aikana, ja odotettavissa on, että sama trendi jatkuu.

Sähköpyörä on monipuolinen menopeli, jolla on helppo taittaa vaikkapa työmatkat ilman hikisiä kainaloita.

- TE8-pyörällä huristelu sujuu kevyesti ajoa avustavan Shimanon sähkömoottorin ansiosta. Pyörällä voi tehdä pitkiäkin lenkkejä, sillä akun kesto riittää jopa 150 kilometrin matkoille, Elamo kertoo.

Uudessa TE8-sähköpyörämallissa on Li-ion 504 Wh -akku, jonka lataus tyhjästä täyteen vie vain viitisen tuntia. Pyörässä on Shimanon Steps 250W -keskimoottori sekä kahdeksan sähköllä toimivaa vaihdetta, joiden toiminta perustuu Shimanon Di2-teknologiaan.

Sähköpyöriä jokaiselle

Helkaman uudet E3- ja CE3-sähköpyörämallit tarjoavat energistä menoa myös edullisempaan hintaan. E3-malli on Suomessa valmistettu, Shimanon moottori- ja akkuteknologialla varustettu keskimoottorinen perussähköpyörä. Pyörässä on sama runko kuin Helkaman myydyimmässä E27-sähköpyörämallissa. Sähköisessä menopelissä on matalamman jalannostokorkeuden unisex-runko, joten se soveltuu niin miesten kuin naisten käyttöön. E3-sähköpyörässä on tavaratelineakku, jossa riittää virtaa jopa 125 kilometrin matkoille. Akun lataus tyhjästä täyteen vie vain 4 tuntia.

E3:n kanssa samaan aikaan markkinoille polkee CE3-malli, joka on Helkaman edullisin, etumoottorinen sähköpyörä. Pyörän toimintasäde on 65 kilometriä, ja akku latautuu tyhjästä täyteen noin kuudessa tunnissa. CE3:ssa on kolme manuaalista vaihdetta ja alumiinirunko.

- Haluamme tarjota sähköpyöriä mahdollisimman laajalle kuluttajakunnalle, ja siksi päätimme tuoda markkinoille kaksi hieman edullisempaa mallia. Valitsemalla vaikkapa Helkama CE3:n, pääsee sähköpyöräilyn makuun hieman pienemmällä investoinnilla, Elamo vinkkaa.

TE8

TE8-sähköpyörässä on hydrauliset levyjarrut ja Shimano Steps 250W keskimoottori. Pyörän maksimi avustusnopeus on 25 km/h ja toimintasäde 150 km. Pyörässä on 8 sähköllä toimivaa vaihdetta, jotka perustuvat Shimano Di2-teknologiaan. Vaihteissa on manuaali- ja automaattitoiminnot. Pyörän akku on 504Wh Li-ion-akku, 36V, 14Ah ja se latautuu tyhjästä täyteen 5 tunnissa.

Ovh. 3190 €  

E3

E3-sähköpyörässä on alumiinirunko, jalkajarru sekä V-jarru edessä. Moottorina hyrrää Shimano Steps 250W, jonka maksiminopeus on 25 km/h. Pyörässä on tavaratelineakku, joka on malliltaan Li-ion 417, 6418Wh, 36V, 11, 6 Ah. Pyörällä voi ajaa jopa 125 kilometriä yhteen menoon, ja akun latausaika tyhjästä täyteen on 4 tuntia. E3:ssa on 3 manuaalista vaihdetta.

Ovh. 2190 €

CE3

CE3-sähköpyörässä on 250W harjaton etunapamoottori. Sen akku on Li-ion 367Wh, 36V, 10, 2Ah. Pyörän toimintasäde noin 65 km ja akun latausaika tyhjästä täyteen noin kuusi tuntia. CE3:ssa edessä V-jarru ja takana jalkajarru. Sen maksiminopeus on 25 km /h. Pyörässä on kolme manuaalista vaihdetta ja alumiinirunko.

Ovh. 1490 €

Lisätietoja:

Helkama Velox Oy, toimitusjohtaja Jari Elamo p. 040 767 2538, jari.elamo@helkamavelox.fi

Polkupyörien painokelpoiset kuvat ovat ladattavissa Helkama Veloxin kuvapankista osoitteesta www.helkamavelox.fi

käyttäjätunnus: velox

salasana: jm2468

Mikäli haluat Helkama Veloxin polkupyöriä testeihin tai kuvauksiin, olethan yhteydessä Matleena Mertaan, OSG Viestintä p. 0447366060 tai matleena.merta@osg.fi.

Tietoturvayhtiö Check Pointin trendiraportti paljastaa kolme hyökkäystrendiä, joita kannattaa varoa.

Espoo, 22. helmikuuta 2017 – Check Point on julkaissut trendiraporttinsa H2 2016 Global Threat Intelligence Trends. Raportti paljastaa, että kiristysohjelmien määrä tuplaantui viime vuoden toisella vuosipuoliskolla. Niiden osuus kaikista yritysmaailman haittaohjelmahavainnoista nousi 5,5 prosentista 10,5 prosenttiin.

Check Pointin Threat Intelligence Group Managerin Maya Horowitzin arvion mukaan suuntaus johtuu siitä, että kiristyshaittaohjelmat ovat tehokkaita ja tuottavat kyberrikollisille tuloja. Ne toimivat, koska huonosti valmistautuneita yrityksiä ja organisaatioita on paljon. Niiden suojaukset eivät ole paikoillaan eikä henkilöstöä ole koulutettu tunnistamaan epäilyttäviä sähköpostiviestejä.

”Datasta voi päätellä myös, että pieni haittaohjelmaperheiden joukko vastaa hyökkäysten valtaosasta, ja samalla tuhannet haittaohjelmaperheet jäävät harvinaisiksi. Useimmat kyberturvallisuuden uhat leviävät globaalisti, mutta Aasian ja Tyynen meren alueella on useita omia haittaohjelmia, joita ei nähdä muualla”, Horowirz jatkaa.

Raportista ilmenevät tärkeimmät taktiikat, joita kyberrikolliset käyttävät hyökätessään yrityksiä kohti. Sen tiedot perustuvat Check pointin ThreatCloudin^TM keräämään dataan.

Tärkeimmät meneillään olevat haittaohjelmatrendit:

1 Kiristysohjelmamarkkinat keskittyvät. Viime vuonna havaittiin tuhansia uusia kiristyshaittaohjelmavariantteja. Syksyn edetessä uhkamaisema kuitenkin muuttui selvästi, kun markkinat keskittyivät ja muutama tärkeä kiristysohjelmaperhe alkoi dominoida.

2 DDoS-hyökkäykset IoT-laitteiden kautta jatkuvat. Elokuussa 2016 havaittiin laatuaan ensimmäinen esineiden internetin (IoT) bottiverkko Mirai, joka otti orjikseen muun muassa videonauhureita (DVR) ja valvontakameroita (CCTV). Mirai käytti laitteita useissa palvelunesto- eli DDoS-hyökkäyksissä. Heikosti suojattuja IoT-laitteita on lähes joka kodissa, joten odotettavissa on niitä hyödyntäviä, massiivisia palvelunestohyökkäyksiä jatkossakin.

3 Roskapostikampanjoissa käytetään uudentyyppisiä liitetiedostoja. Roskapostikampanjoissa käytettiin viime syksynä yleisimmin liitetiedostoja, jotka perustuivat Windows Scriptin (WScript) käyttöön Etenkin Javascriptillä (JS) ja VBScribtillä (VBS) kirjoitettuja, haitallisia linkkejä sisältäviä viestejä liikkui paljon, mutta myös JSE, WSF ja VBE olivat hakkerien käytössä.

TOP 5 HAITTAOHJELMAT

Viime vuoden toisen vuosipuoliskon aikana:

1 Conficker (14,5 %) - Mato, joka mahdollistaa etäohjatun toiminnan ja haittaohjelmien latauksen. Tartunnan saanut kone ottaa säännöllisesti yhteyttä komentoserveriin, jonka orjana se toimii.

2 Sality (6,1 %) - Virus, joka mahdollistaa etäohjatun toiminnan ja lataa tartunnan saaneelle laitteelle lisää haittaohjelmia. Sen päätavoite on pysyä piilossa järjestelmässä ja tarjota väylä etäohjaukseen.

3 Cutwail (4,6 %) - Bottiverkko, joka pääasiassa lähettää roskapostia ja osallistuu DDoS-hyökkäyksiin. Laitteelle ladattuna se ottaa yhteyden komentopalvelimeen, jolta se saa ohjeet sähköpostien lähettämiseen. Suoritettuaan tehtävän haittaohjelma raportoi komentopalvelimelle tarkat tilastot postituksesta.

4 JBossjmx (4,5 %) - Mato kohdistuu järjestelmiin, joissa on haavoittuvuuden sisältävä versio JBoss Application Serveristä. Ohjelma luo haitallisen JSP-sivun, joka suorittaa mielivaltaisia komentoja. Lisäksi se luo uuden takaoven, joka hyväksyy etäkomentoja IRC-palvelimelta.

5 Locky (4,3 %) - Kiristyshaittaohjelma, joka alkoi levitä helmikuussa 2016. Sen levittäjänä on useimmiten sähköposti, jonka sisältämä latausohjelma on naamioitu Word- tai Zip-liitteeksi. Latausohjelma lataa ja asentaa laitteelle haittaohjelman, joka lukitsee käyttäjän tiedostot.

TOP 3 KIRISTYSHAITTAOHJELMAT

1 Locky (41 %) - Helmikuussa voittokulkunsa aloittanut kiristyshaittaohjelma yleistyi dramaattisesti vuoden toisella puoliskolla.

2 Cryptowall (27 %) - Cryptolockerin kopio, joka ohitti alkuperäisen yleisyydessä. Cryptowall on tunnettu tavastaan hyödyntää AES-salausta ja hoitaa komentoviestintä Tor-verkon kautta. Se leviää haittaohjelmien levittämiseen erikoistuneiden exploit kit -haittaohjelmien kautta, kalastelukampanjoiden avulla ja haittamainosten kautta.

3 Cerber (23 %) - Maailman suurin kiristyshaittaohjelmia palveluna välittävä järjestelmä. Cerberin kehittäjä myy menetelmää ja ottaa osansa ohjelman levittäjien kiristyksen avulla saamista voitoista.

TOP 3 MOBIILIHAITTAOHJELMAT

1 Hummingbad (60 %) - Check Pointin tietoturvatiimin löytämä Android-tuholainen, joka asentaa laitteelle sitkeän rootkit-haittaohjelman, lataa sen kautta vilpillisiä ohjelmia ja mahdollistaa esimerkiksi tunnistetietojen anastamisen, näppäimistön seurannan ja salatun sähköpostin säiliön ohituksen vain pienillä muutoksilla.

2 Triada (9 %) - Android-laitteiden takaovi, joka myöntää rikolliselle pääkäyttäjän oikeudet. Ne mahdollistavat haittaohjelmien lataamisen laitteelle ja auttavat sitä sulautumaan laitteen järjestelmään. Triadan on havaittu myös vakoilevan selaimen URL-osoitteita.

3 Ztorg (7%) - Troijalainen, joka käyttää pääkäyttäjän oikeuksia ohjelmien lataamiseen ja asentamiseen käyttäjän tietämättä.

TOP 3 PANKKIHAITTAOHJELMAT

1 Zeus (33 %) - Windows-laitteille suunnattu troijalainen, joka pyrkii varastamaan pankkitunnuksia seuraamalla näppäintoimintoja.

2 Tinba (21 %) - Pankkitroijalainen, joka anastaa uhrin pankkitunnukset tämän pyrkiessä kirjautumaan verkkopankkiinsa.

3 Ramnit (16 %) - Pankkitroijalainen, joka varastaa pankkitunnuksia, palvelinten salasanoja, evästeitä ja henkilötietoja.

Koko raportti löytyy täältä: http://blog.checkpoint.com/2017/02/21/ransomware-doubled-in-second-half-of-2016/

Check Pointin ThreatCloud^TM on maailman laajin verkosto, joka kerää tietoja yrityksiin ja organisaatioihin kohdistuvista kyberhyökkäyksistä ja näyttää ne reaaliaikaisesti kartalla. Verkosto tunnistaa päivittäin miljoonia haittaohjelmatyyppejä analysoidessaan yli 250 miljoonasta verkko-osoitteesta saamiaan tietoja.

Check Pointin uhkakartta näyttää kyberhyökkäykset reaaliaikaisesti: ThreatCloud World Cyber Threat Map

Katso täältä, kun haluat tietää, mitä mikäkin haittaohjelma tekee: Check Point ThreatWiki

Tietoja Check Pointin uhkientorjuntaresursseista: Threat-prevention-resources

Check Pointin tietoturvatiimin blogi: Check Point Blog

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

OSG Viestintä, Maija Rauha, maija.rauha@osg.fi, p. 0400 630 065

Seuraa Check Pointia:

Check Pointin blogi: http://blog.checkpoint.com/

Twitter: www.twitter.com/checkpointsw

Facebook: https://www.facebook.com/checkpointsoftware

YouTube: http://www.youtube.com/user/CPGlobal

Kela rekrytoi uusia työntekijöitä kasvaneen asiakasmäärän vuoksi.

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 %. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita: noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on pystytty vastaamaan myös muilla keinoin: Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Asiakasmäärän kasvu pyrittiin ennakoimaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6 719.

Lisätietoja medialle:
asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki, p. 020 634 3909
etunimi.sukunimi@kela.fi

FPA rekryterar nya medarbetare på grund av ökat antal kunder.

Uppgiften att bevilja och betala ut grundläggande utkomststöd överfördes från kommunerna till FPA i början av år 2017. Man uppskattade då att uppgiften skulle kräva en arbetsinsats som motsvarar 750 årsverken. Nu har det emellertid visat sig att det behövs mer personal.

För tillfället har FPA-byråerna över 12 000 kunder per dag. Jämfört med situationen för ett år sedan har antalet kundkontakter ökat med cirka 57 procent. FPA får nu också exceptionellt många telefonsamtal, cirka 20 000 per dag. Antalet telefonsamtal har fördubblats jämfört med förra året.

– Ökningen av antalet kunder och de långa köer som detta för med sig har orsakat oskäliga svårigheter för kunderna. För att vi ska kunna betjäna kunderna så bra som möjligt behöver vi ytterligare personal utöver den som vi redan tidigare rekryterade. Rekryteringen har redan inletts på olika håll i landet, säger kundrelationsdirektör Elise Kivimäki.

Utöver rekryteringen av ny personal har FPA också åtgärdat situationen med andra medel; arbetet har organiserats på ett nytt sätt och de anställda har arbetat mycket övertid.

FPA försökte förutse ökningen av antalet kunder så bra som möjligt. I slutet av år 2016 anställdes hundratals nya medarbetare för att sköta förmånshandläggningen, kundservicen och chefsuppgifterna i anslutning till det grundläggande utkomststödet. Intresset för jobben i fråga var mycket stort. Det kom in sammanlagt 6 719 ansökningar.

Närmare information för medierna:
Elise Kivimäki, direktör för kundrelationer, tfn 020 634 3909
fornamn.efternamn@fpa.fi

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle on myönnetty Avainlippu- ja Yhteiskunnallinen yritys -merkit osoituksena tärkeästä kotimaisesta työstä jätehuollon ja kestävän materiaalitalouden parissa. Yrityksen voitot käytetään jätehuoltopalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen niin, että 17 Pirkanmaan kunnan jätehuolto toimii ja sitä voidaan jatkuvasti kehittää. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on ensimmäinen jäteyhtiö, jolle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkki.

Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista tai ekologista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen. Tärkeää on myös toiminnan avoimuus ja paikallisuus. Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti. Avainlippu kertoo puolestaan siitä, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy tuottaa kotimaisia palveluita ja työllistää Suomessa.

- Yhtiömme vastuulla on jätehuollon ja kestävän materiaalitalouden kokonaishallinta, jolla mahdollistetaan ympäristön, asukkaiden ja talouden kannalta järkevät ratkaisut. Tavoitteenamme ei ole taloudellisen voiton vaan yhteiskunnallisen hyvän maksimointi. Käytämme onnistumiset asukkaiden ja ympäristön hyväksi, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toiminut jo vuodesta 1994 saakka palvellen sekä asiakkaita että yhteiskuntaa kohti kestävää materiaalitaloutta. Jätehuollossa huomioidaan terveyden- ja ympäristönsuojelu ja asukkaat osallistetaan lajittelemaan jätteet materiaali- ja energiahyötykäyttöön jo niiden syntypaikalla. Yhtiön alueella yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on yli 98%.

Yhteiskunnalliset yritykset kehittävät jatkuvasti toimintaansa ja tästä hyötyy yksittäisten asiakkaiden lisäksi koko ympäröivä yhteiskunta. Voidaankin sanoa, että Pirkanmaan Jätehuollossa laitetaan hyvä kiertämään. Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta sanoo, että on hienoa, kun Pirkanmaan Jätehuolto Oy voi nyt kertoa olevansa Avainlippu- ja Yhteiskunnallinen yritys -merkkien haltija.

Lisätietoja

Harri Kallio, toimitusjohtaja, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, p. 040 842 2600, harri.kallio@pjhoy.fi

Niina Ollikka, brand manager, Suomalaisen Työn Liitto, p. 040 674 8773, niina.ollikka@suomalainentyo.fi

Turun lukiot ja Turun ammatti-instituutti tukevat omalta osaltaan Turkuun muuttavien perheiden sujuvaa asettumista huolehtimalla siitä, että jälkikasvu voi uudessa kotikaupungissaan jatkaa opintojaan vastaavassa koulutuksessa kuin aiemmalla kotipaikkakunnallakin.

Turun ammatti-instituutti takaa Turkuun muuttavien perheiden lapsille hakemuksesta koulutuspaikan samaan tutkintoon kuin missä nämä opiskelevat nykyisellä paikkakunnallaan. Turun ammatti-instituutti kantaa osaltaan vastuuta ja huolta yritysten rekrytointien onnistumisesta.
– Olemme avuksi paitsi työntekijöiden löytämisessä meiltä valmistuvien ammattilaisten joukosta, myös muualta Suomesta rekrytoitavien osaajien houkuttelemisessa, ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen kertoo.

Myös lukion opiskelija voi jatkaa opintojaan jossain Turun lukioista, mikäli perhe muuttaa Turkuun, lupaa lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Esko Heikkonen.
– Turusta saa lukiopaikan myös, jos opiskelija on yhteishaussa hyväksytty oman kunnan lukioon, mutta yhteishaun päätyttyä perhe muuttaakin Turkuun. Lukio-opintoja on mahdollisuus jatkaa tai täydentää myös Turun iltalukiossa, Heikkonen lisää.

TAIssa yksilöllisiä opintopolkuja

Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden yksilölliset opintopolut, esimerkiksi kaksoistutkintopolku, huippuosaajan polku, kansainvälisyyspolku, yrittäjyyspolku tai urheilijapolku polku, varmistetaan henkilökohtaisilla opiskelusuunnitelmilla. Aktiivista yhteistyötä tehdään myös Turun Urheiluakatemian kanssa. Turun ammatti-instituutin opiskelijavaihdot ulkomaille yhteistyöoppilaitoksiin sekä eri alojen yrityksiin tuottavat osaamista ja kielitaitoa kulttuurien kohtaamiseen.

Oppimisen pedagogiset ratkaisut ovat monipuolisia, toiminnallisia sekä yhteistyöhön ja verkostoitumiseen kannustavia. Ammateissa tarvittava osaaminen varmistetaan työssäoppimisjaksoilla yrityksissä sekä monipuolisilla työelämäkontakteilla.

Lukioista huipputuloksin ylioppilaaksi ja jatko-opintoihin

Turkulaisissa lukioissa kirjoitetaan ylioppilaaksi huipputuloksin vuodesta toiseen. Turkulaisista lukioista pääsee maan keskiarvoa paremmin korkeakouluihin.

Lähes kaikilla Turun lukioilla on opetusministeriön myöntämä erityistehtävä. Näitä ovat ilmaisu, ICT, urheilu, musiikki ja luonnontiede. Lisäksi Turussa toimii merilinja. Lukion erityistehtävä tarkoittaa normaalin lukio-opiskelun ohella tuntikaupalla esimerkiksi improvisaatiota, pelisuunnittelua, ankaraa treeniä, suuria musiikkiproduktioita, laboratoriokursseja yliopistolla ja kenttätutkimusta Saaristomerellä. Jokaisessa Turun kaupungin lukiossa voi suorittaa monissa eri aineissa lukiodiplomin. Suomen, ruotsin ja englannin lisäksi opiskelija voi valita myös saksan, ranskan, espanjan, italian, kreikan, latinan, kiinan tai japanin kielen opinnot. Kaikilla turkulaisilla lukioilla on paljon kansainvälistä toimintaa

Lisätietoja / Turun ammatti-instituutti:

Juhan Joenpolvi, koulutussuunnittelija
juhani.joenpolvi@turku.fi, puh. 050 320 0539

Jarmo Linkosaari, työelämäyhteistyön koordinaattori
jarmo.linkosaari@turku.fi, puh. 050 518 5811
www.turkuai.fi

Lisätietoja / Turun kaupungin lukiokoulutus:

Esko Heikkonen, lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja
esko.heikkonen@turku.fi, 044 907 2037
www.turku.fi/lukiokoulutus

Palvelualojen ammattiliitto PAM on toimittanut tänään työnantajaliitoille esityksen keskusjärjestösopimusten siirtämisestä työehtosopimusten osaksi.  PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo nyt työnantajien toimivan, kuten ovat puhuneet.

 - Työnantajat ovat korostaneet, että EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten siirtäminen työehtosopimuksiin on vain tekninen toimenpide. Toivomme nyt, että he myös lunastavat lupauksensa ja tekevät sopimukset kanssamme jatkuvan neuvottelun periaatteella, toteaa Selin

PAMin esittää työnantajille, että keskusjärjestösopimukset sovitaan tässä vaiheessa sellaisenaan osaksi työehtosopimuksia. Sisältöjen muokkaaminen työehtosopimusteksteiksi tapahtuu myöhemmin osana sopimusten selkokielisyystyötä. Selin toivoo, että sopimuksiin saataisiin nimet lähipäivinä.

- En näe mitään syytä pitkittää sopimista. Mielestäni sopimusten allekirjoittaminen voidaan tehdä vaikka välittömästi, korostaa Selin.

Lisätiedot: Ann Selin, p. 0500 750 405

Lähes 100 henkilön muodostama suomalaisyhteisö on avaamassa urakkaansa Lahden MM-maisemissa. Suomen joukkueen Road to Lahti -tavoite huipentuu helmi-maaliskuun taitteessa urheilijoiden, Hiihtoliiton, kisaorganisaation ja Suomen Olympiakomitean muodostamaan yhteiseen loppukiriin.

Suomen joukkueenjohtaja Olli-Pekka Kärkkäisen mukaan yksi iso perhe, Team Finland on yhtenäinen, erikokoisista joukkueista ja laajasta ikäjakaumasta huolimatta.

"Halutaan olla yhtenäinen, vaikka kaksi kolmasosaa joukkueesta on maastohiihtoa. Pyritään kuitenkin siihen, että koettaisiin olevamme yhtenäinen ja taisteleva Suomen joukkue", Kärkkäinen alleviivaa.

Kärkkäinen haluaa, että asioita jaetaan eri lajien välillä ja tilanteita käydään yhteisesti läpi niin lajien kuin koko joukkueenkin sisällä. Kärkkäisen mukaan juuri tämä muovaa joukkueesta yhtä.

"Joukkueessa on harvinaisen kokeneita urheilijoita ja toisaalta ensikertalaisia. Tämä on hektistä, mutta joukkuetta on kannustettu siihen, että pienillä eleillä, teoilla ja sanoilla meillä konkarikaarti näyttää mallia ensikertalaisille. 16 vuotta sitten mukana olleet (Janne) Ahonen, (Aino-Kaisa) Saarinen, (Sami) Jauhojärvi ja (Hannu) Manninen ovat meidän nuorille roolimalleja ja esikuvia. On hienoa, että samassa joukkueessa on uransa eri vaiheessa olevia urheilijoita."

"Road to Lahti -tavoitteessa joukkue on yhtenäinen, menestyvä suomalainen joukkue. Hyödynnetään osaamisen jakamista ja autetaan samalla kaveria mahdollisimman paljon", Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala puolestaan alleviivasi, ja viittasi niin eri urheilulajien kuin MM-kisaorganisaation ja Hiihtoliiton henkilökunnan tiiviiseen yhteistyöhön. 

Yhteistyötä lajien välillä on tehty niin suksihuollon kuin nyt viimeisimpänä mäkihypyn osaamisessa ja mäkipukujen tuotannossakin. Muun muassa Janne Ahonen on kehittänyt ja ommellut mäkipukuja mäki- ja yhdistetyn joukkueille useita kymmeniä kauden aikana.

MM-karkelot avataan keskiviikkona virallisilla avajaisilla. Toden teolla kisat alkavat maastohiihdon sprinteillä torstaina sekä naisten mäkihypyn karsinnalla. Maastohiihdossa ja yhdistetyssä suomalaiset ovat kuluvalla maailmancupin kaudella saaneet palkintokorokepaikkoja.

Joukkueet ovat asettaneet tavoitteensa itsenäisesti. Mitalitavoitteita on, mutta määrällisesti niitä ei ole linjattu. Maastohiihdossa ladulla on jokaisena päivänä yksi tai useampi mitalikandidaatti.

"Jokaisena päivänä on urheilija tai urheilijoita, jotka realistisesti tavoittelevat mitaleita", maastohiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä sanoi.

Yhdistetyssä mitali oli vielä keväällä unelma, joka realisoitui tavoitteeksi erinomaisen alkukauden aikana. 

 "Jokaisessa kisassa on yllätysmahdollisuus, jos kaikki menee nappiin", yhdistetyn päävalmentaja Petter Kukkonen puolestaan linjasi.

Mäkihypyssä suomalaiset ovat haastajan asemassa, vaikka Julia Kykkänen hyppäsikin naisten maailmancupissa PyeongChangin MM-kenraaleissa upeasti kahdeksanneksi ja seitsemänneksi.

"Pystyy pitämään saman tason kun harjoituksissa. Sen enempää ei voi vaatia", naisten päävalmentaja Kimmo Kykkänen huomauttaa.

Miehissä valmentajakautensa keväällä aloittanut päävalmentaja Andreas Mitter on joukkueensa kanssa oikealla tiellä, vaikka koti-MM-kisat tulevatkin eteen hieman liian nopeasti.

"Joukkuekisassa tavoite on toiselle kierrokselle, top-6 olisi loistava. Henkilökohtaisissa tavoitteena on saada niin monta urheilijaa jatkoon ja top-20:een kuin mahdollista", miesten Mitter valotti.

Liitteenä olevat kuvat:
"KÄYTETTY 22.2. ja Road to Lahti Show-136" - Kuvat lokakuun 2016 Road to Lahti -show'sta (Jesse Väänänen)
"Kick off 2016" - Kuva toukokuussa 2016 Vierumäellä järjestetystä maajoukkueiden yhteisestä MM-kick off -tapahtumasta (Leevi Vähälä)

Uusi romaani kuvaa 1960-luvun alkupuolen pohjoista pikkukaupunkia

Hyvönen, Tapani: Punainen asema

Romaani kertoo 17-vuotiaan Ramin kesästä 1960-luvun Kemissä. Rami saa työpaikan Veitsiluodon paperitehtaan rakennusosaston betonilaboratoriosta. Töiden lomassa Rami havainnoi ympäristöään tuorein, toispaikkakuntalaisen silmin. Kasvava teollisuuskaupunki näyttää mukavan kesäiset ja joskus vähän epämukavammatkin kasvonsa. Tehtaan väessäkin on montaa sorttia, mutta kyllähän nuori mies pärjää, kun vaan muistaa ottaa lakin päästä pääinsinööri Linnan tullessa paikalle. Vai pärjääkö sittenkään? Mainiota, huumorintäyteistä ajankuvaa ja nuoren miehen kehityskertomus.

Reisjärveläinen Tapani Hyvönen on tehnyt leipätyönsä opettajana, mutta kirjoitellut pakinatyyliin nuoruudestaan lähtien. Punainen asema perustuu Hyvösen omiin kokemuksiin, kun hän keskikoulun jälkeen lähti Veitsiluodon tehtaille Kemiin vuodeksi töihin. “Suurin merkitys teinipojalle oli sopeutuminen aikuisten työmiesten usein karskiin seuraan. Vuosi vanhan betoniaseman vetoisissa tiloissa ja taskulampun kanssa hääräily höyryävien kiviaineskasojen luona Perämeren tuulen vapaasti puhallellessa, toi mieleen ajatuksen ’siististä sisätyöstä’.” Opettajan työ mahdollisti myös kirjoittelun, jonka tuloksena syntyi näytelmiä, materiaalia alakouluille, muistelmia, aforismeja maakuntalehteen sekä parikymmentä vuotta säännöllistä pakinointia paikallislehteen. “Kirjoituksissani olen hellinyt huumorin ohella murretta. Kansanmies ei voi puhua muuta kuin kansankieltä”, Hyvönen kirjoittaa.

9789523152663 | 297 s. | 148x210mm | kovakantinen | 84.2 | 33,00 €

Kansikuva web

Kansikuva paino

arvostelukappaletilaukset kirjat@nordbooks.fi

Kutsu lehdistölle

Toimialakatsaus 2016: Optisen alan vähittäiskaupan tunnusluvut 2.3. klo 9:00

Kutsumme median edustajat kuulemaan, miten optisen alan vähittäiskauppa pärjäsi viime vuonna ja miltä tulevaisuus näyttää. Tilaisuudessa kerromme tuotekaupan ja näönhuollonpalveluiden myyntiluvut, yritysten markkinaosuudet ja liikevaihtotiedot sekä näönhuollon tuotteiden myynti- ja hintakehityksen suunnat.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala kertoo puheenvuorossaan kaupan näkymistä sekä kaupan ja palveluiden potentiaalista kansantalouden rakentajana. Terveyspalveluiden ja kaupan kohtaamisen mahdollisuuksia valottaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. Paneelikeskustelussa toimialan ketjujen johtajat avaavat näkemyksiään edellisvuodesta sekä tulevaisuuden suunnista.

Ohjelma

Klo 9:00 Aamiainen tarjolla | Ilmoittautuminen

Klo 9:30 Kaupan näkymät – kauppa ja palvelut luovat menestystä | Juhani Pekkala, toimitusjohtaja, Kaupan liitto

Klo 9:40 Sote, silmäterveys ja digitalisaatio – terveyspalveluiden tulevaisuudensuunnat | Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry.

Klo 09:50 Optisen alan vähittäiskaupan tunnusluvut – katsaus vuoteen 2016 | Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry.

Klo 10:10 Johtajapaneeli: Näkemisen ja silmäterveyden toimialan ajankohtaiset kysymykset | Paneelikeskustelussa toimitusjohtaja Pasi Kohmo (Silmäasema), toimitusjohtaja Vesa Mars (Synsam), Näe ry:n puheenjohtaja Pekka Palmu (Silmäoptikot Palmu), maajohtaja Erkki Tala (Specsavers), myyntijohtaja Anu Tola (Instru optiikka), ja asiakkuuspäällikkö Vesa Vaine (Fenno Optiikka).

Klo 10:30 Kysymykset ja keskustelua

Klo 11:00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuudessa on aamiaistarjoilu. Tarjoilujen mitoittamisen vuoksi toivomme ilmoittautumisia viimeistään maanantaina 27.2.2017. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: tiedottaja Meri Karppanen, meri.karppanen@naery.fi, 040 922 3171.

Aika: torstai 2.3.2017 klo 9:00 – 11:00.
Paikka: Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20, 00130 Helsinki.

Ruissalo siirtyi Turun kaupungin omistukseen vuonna Turun kaupungin ja valtion 13.5.2006 allekirjoittamalla sopimuksella. Saaren luonnon ja erityispiirteiden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi alueelle laadittiin alueelle hoito- ja käyttösuunnitelma.

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellään yleiset linjaukset alueen käytöstä. Suunnitelman päätavoite on turvata luonto- ja kulttuuriarvojen säilyminen sovittamalle ne yhteen alueen muiden käyttömuotojen kanssa. Samalla se toimii myös Natura-2000 alueen hoitoa ja käyttöä ohjaavana työkaluna luonnonsuojelulainsäädännön näkökulmasta.

Ensimmäinen suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 12.12.2005. Päivityksen tarkoituksena on täydentää suunnitelman tiedot ajan tasalle ja tarkistaa alueen hoidon ja käytön menettelytapoja ja tavoitteita vastaamaan paremmin tulevia tarpeita.

Päivitystyössä tullaan kuulemaan kaikkia asianosaisia, alueen asukkaista lähialueen yrittäjiin, jotta yhteiselo Turun kaupungin monimuotoisimmalla virkistyskohteella jatkuu yhtä mallikkaasti kuin aiemminkin.  Päivitystyön aloitusvaiheessa järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus, jossa esitellään käyttö- ja hoitosuunnitelman päivitystä ja keskustellaan teemoista ryhmissä.

Yhteistyöllä pystytään turvaamaan Ruissalon tulevaisuus kaupungin vetovoimaisimpana virkistys- ja luontokohteena.

Hoito- ja käyttösuunnitelman projektisuunnitelma lautakuntakäsittelyyn 28.2.2017

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta käsittelee Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksen projektisuunnitelmaa ja tavoiteasettelua kokouksessaan tiistaina 28.2.2017.

Lisätietoja 

Esityslista: Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta 28.2.2017 

Ympäristönsuojelusuunnittelija Tanja Ruusuvaara-Koskinen, Turun kaupungin ympäristötoimiala, puh.

040 482 9506 

www.turku.fi/ruissalonhoito

Nelonen on irtisanonut vapaasti vastaanotettavien tv-kanaviensa jakelusopimukset Soneran kanssa, eikä uutta sopimusta ole saatu solmittua. Kanavien näkyminen Soneran kaapeli-tv:ssä uhkaa keskeytyä, mikäli tekijänoikeuskorvauksiin liittyvään kiistaan ei löydetä ratkaisua.

Nykyiset jakelusopimukset päättyvät 28.2.2017. Mikäli uutta sopimusta ei synny, Jimin, Livin ja Heron näkyminen Soneran kaapeli-tv-verkoissa ja Sonera Viihde laajakaistalla –palvelussa päättyy keskiyöllä kuun vaihteessa. Sonera Viihde mobiilissa – palvelussa kanavien tallennusmahdollisuus jatkuu entiseen tapaan.

Sopimustilanteen taustalla on viime viikkoina uutisoitu kiista tekijänoikeuskorvauksista. Tv-yhtiöt ovat nykykäytännön mukaisesti maksaneet kanavien sisällöistä korvaukset koko Suomen osalta, mutta Kopiosto ry on esittänyt että Soneran pitäisi maksaa uusia korvauksia. Tv-yhtiöt haluaisivat uusittavissa sopimuksissa siirtää operaattorille vastuun näistä korvauksista, jotka eivät kuitenkaan kuulu kaapeli-tv-operaattorin maksettavaksi.

"Kaapeli-tv:n liittymismaksu kattaa tekniset kulut, mutta emme voi periä asiakkailtamme korvauksia vapaasti vastaanotettavien kanavien sisältöihin liittyvistä kustannuksista. Ymmärrämme että tv-yhtiötkin ovat tässä tilanteessa hankalassa välikädessä, mutta me emme voi ottaa vastuullemme kuluja, kun emme saa vastaavia tuottojakaan”, sanoo Soneran tuotehallinnasta vastaava johtaja Markus Lahtinen.

Soneran tavoitteena on tarjota tv-asiakkaille jatkossakin mahdollisimman laaja valikoima vapaasti vastaanotettavia kanavia, maksukanavia ja viihdepalveluita. ”Pahoittelemme asiakkaillemme nyt syntynyttä tilannetta ja toivomme, että kiistaan löydetään ratkaisu niin että kaikkien kanavien jakelu voi jatkua ennallaan”, Lahtinen toteaa.

Kaapelioperaattorit vastaavat tv-signaalin jakelusta yli puoleen suomalaiskodeista.

Lisätietoa kanavien tilanteesta julkaistaan osoitteessa www.sonera.fi/kanavatiedote.

Lisätietoja:

Soneran viestintä
02040 54000
communications-fi@sonera.com

Eläkeuudistuksen aiheuttamaa ruuhkaa eläkehakemusten käsittelyssä ollaan hyvää vauhtia purkamassa. Ruuhkautuminen näkyy hakemusten käsittelyajoissa, sillä ne ovat selvästi pidentyneet.

Esimerkiksi vanhuuseläkkeen käsittely kesti tammikuussa keskimäärin 38 päivää, kun viime vuoden lopussa käsittely hoitui 20 päivässä. Myös kuntoutushakemusten käsittelyaika on venynyt 12 päivästä 15 päivään.

Sen sijaan perhe-eläkehakemukset käsiteltiin tammikuun aikana keskimäärin 13 päivässä eli viisi päivää nopeammin kuin viime vuoden lopussa.

Käsittelyajat ovat keskimääräisiä: osa hakemuksista käsitellään nopeammin ja osa hitaammin. Nopeimmin käsittely sujuu, kun Kevalla on heti käytössään kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

Vuodenvaihteessa voimaan astunut eläkeuudistus vaati suuria muutoksia eläkelaskentajärjestelmiin. Tämän vuoksi kaikki 1.2.2017 tai sen jälkeen alkavat vanhuuseläkkeet, osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeen maksupäätökset jäivät odottamaan laskentajärjestelmiin tehtäviä muutoksia. Ruuhkaa alettiin vuodenvaihteessa purkaa kiireellisyysjärjestyksessä eläkkeen alkamisajan mukaan.

Vanhuuseläkkeiden osalta tilanne palaa normaalitasolle kevään aikana.

Lisätietoja:

Eläkejohtaja Eija Korhonen

p. 040 750 3193

eija.korhonen@keva.fi

www.keva.fi

Infra tarkoittaa teitä, ratoja, satamia ja talojen perustustöitä. Puistoja ja virkistysalueita, siltoja, luolia, tunneleita. Vesiväyliä ja rantarakenteita. Alan ammattilaiset rakentavat ja hoitavat ulkona näkyvää ja maan alla olevaa tekniikkaa, tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset ja vastaavat rakennusmateriaalien kierrätyksestä sekä vaativista erikoiskuljetuksista ja nostotöistä. (lähde: www.rakennusteollisuus.fi/INFRA/)

Vastatakseen kovaan työvoimatarpeeseen Vamiassa aloitetaan ensimmäistä kertaa ruotsinkielinen maarakennuskoneenkuljettaja-koulutus. Uusi koulutus on haettavana kevään yhteishaussa. Vaasan ammatillisella koulutuksella, nykyisellä Vamialla, on pitkä kokemus alan koulutuksesta. Suomenkielistä maarakennuskoneenkuljettaja-koulutusta on ollut vuodesta 2002.

Kevään yhteishaussa on haussa sekä suomen- että ruotsinkielinen maarakennuskoneenkuljettaja-koulutus. Molempiin ryhmiin otetaan 20 opiskelijaa.

Pohjanmaalla on paljon pieniä alan pk-yrityksiä, joilla on tarve alan ammattilaisista. Alan toimialajärjestöllä, Infra Pohjanmaa ry:llä, on 130 jäsenyritystä, joissa on henkilöstöä yhteensä 650 henkilöä ja konekalustoa 750 yksikköä. Monet maarakennuskoneenkuljettajat perustavat oman yrityksen ja urakoivat itsenäisinä yrittäjinä.

Maarakennuskoneenkuljettaja-koulutuksen aikana opitaan ajamaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia maarakennuskoneita, kuten kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Koulutukseen sisältyy C-ajokortti ja kuljetusalan perustason ammattipätevyys.

Tutkinnon suorittaneilla on myös yleinen jatko-opintokelpoisuus hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Maarakennuskoneenkuljettajan koulutukseen voivat yhteishaussa hakea peruskoulun suorittaneet, ylioppilastutkinnon suorittaneet ja myös sellaiset hakijat, jolla on aiempi ammatillinen tutkinto. Koulutusaika on peruskoulutuksesta riippuen 2,5-3 vuotta.

Lisätietoja

Suomenkielinen koulutus
Heli Kantola, opinto-ohjaaja 0408342518

Ruotsinkielinen koulutus
Claus Norrgrann, opinto-ohjaaja 0406855471

Pohjolan Liikenteen busseihin voi nyt varata itselleen mieleisen istumapaikan. Paikan voi tässä vaiheessa varata kaikille pikavuoromatkoille sekä Rauman-tien ja Kuopio–Iisalmi-reitin vakiovuoroille Pohjolan Liikenteen verkkokaupasta.

- Tämä on kaivattu ja tärkeä uudistus. Matkustajat haluavat varmistaa istumapaikan pitkällä matkalla, moni myös tietyn paikan, sanoo Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko.

Paikkalippu ostetaan valitulle matkustusvälille, ja sen hinta on 2 euroa. Paikkavarauksen voi tehdä ainoastaan lipun oston yhteydessä, ja sen voi ostaa vielä viisi minuuttia ennen lähtöä.

Suosituimmissa vuoroissa paikan varausmahdollisuus helpottaa matkustusta.

– Varaamalla paikan etukäteen asiakas voi varmistaa itselleen mieluisimman istumapaikan, Alanko muistuttaa.

Lisätiedot verkkokauppapäällikkö Ilona Pirhonen, puh. 040 862 3771

Marjukka Turunen on nimitetty Kelan muutosjohtajaksi. Turunen vastaa tehtävässä erityisesti sote-uudistukseen liittyvistä valmisteluista. Turusen mukaan Kela voi tarjota sote-uudistuksessa laajaa osaamista ja kokemusta Kelan toimeenpanemasta sosiaaliturvasta, sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä ICT-ratkaisuista.

Turunen aloittaa tehtävässä 1.3.2017.
– Tehtävä on mielenkiintoinen näköalapaikka, kun sotea viedään eteenpäin, Turunen kommentoi nimitystään.

Turunen on toiminut Kelassa Arkki-hankkeen johtajana ja Etuuspalvelujen lakiyksikön päällikkönä. Koulutukseltaan Turunen on varatuomari ja valtiotieteiden lisensiaatti.

Kela osallistuu monipuolisesti sote-uudistuksen valmisteluun

Kelan toimeenpanema sosiaali- ja terveysturva muodostavat ison osan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudesta. Kela vastaa esimerkiksi lääkekorvausjärjestelmästä, sairauden vuoksi tehtävien matkojen korvaamisesta, matkojen yhdistelystä sekä laajasti kuntoutuksesta ja siihen liittyvistä tuista. Kela myös toimeenpanee 40:tä sosiaaliturvaetuutta. Rajapintoja asiakkaan palvelupolkuihin ja prosesseihin on paljon.
– Tämän osaamisen hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää uudistuksessa, Turunen huomauttaa.

Kelan roolia ja tehtäväkenttää uudessa sote-järjestelmässä ollaan parhaillaan rakentamassa.
– Tulevaisuudessa Kelan palvelut voivat olla entistä vahvemmin osa kokonaisuutta. Sote-uudistuksessa kannattaa käyttää apuna Kelan vahvaa etuuksien sisältö- ja tietojärjestelmäosaamista sekä valtakunnallista palveluverkostoa, Turunen toteaa.

Maakuntien tarvitsemat valinnanvapautta tukevat ICT-järjestelmät on mahdollista toteuttaa hyödyntämällä jo olemassa olevaa Kelan sairaanhoidon suorakorvausjärjestelmää. Suorakorvausjärjestelmä perustuu väestörekisteriin, ja siinä on jo mukana suurin osa yksityisistä palveluntuottajista. Tarvittava lähetepalvelu on mahdollista toteuttaa Kanta-palvelujen kautta.

Keskustelua on käyty sotevalmistelun yhteydessä siitä, mitä muita kansallisia palveluita Kela voisi saada hoitaakseen. Tällaisia asioita ovat muun muassa valinnanvapauden toteuttamiseen liittyvät rahaliikenteen ja asiakkuuden hallinnan ICT-palvelut.

Lisätietoja medialle:
Muutosjohtaja Marjukka Turunen, p. 020 634 3429
etunimi.sukunimi@kela.fi

Infrastruktur betyder vägar, järnvägar, hamnar och grundläggningsarbeten för hus, parker och rekreationsområden, broar, grottor, tunnlar, vattenleder och strandkonstruktioner. Yrkesmännen inom branschen bygger och arbetar med teknik som finns ovanför och under marken, producerar de stenmaterial som behövs vid byggandet och svarar för återvinning av byggmaterial samt för krävande specialtransporter och lyftarbeten. (Källa: www.rakennusteollisuus.fi/INFRA/)

För att svara på det stora behovet av arbetskraft inleds vid Vamia för första gången en svenskspråkig utbildning för schaktningsmaskinförare.  Ansökan till den nya utbildningen kan göras vid vårens gemensamma ansökan. Vasas yrkesutbildning, nuvarande Vamia, har lång erfarenhet av utbildning inom området. Finskspråkig utbildning för schaktningsmaskinförare har funnits sedan år 2002.

Vid vårens gemensamma ansökan kan man söka både till finsk- och svenskspråkig utbildning för schaktningsmaskinförare. Till båda grupperna antas 20 studerande.

I Österbotten finns många små och medelstora företag som är i behov av fackmän inom branschen.  Branschorganisationen Infra Österbotten rf har 130 medlemsföretag, vilka har en personal på sammanlagt 650 personer och 750 enheter av maskinmateriel. Många schaktningsmaskinförare grundar ett eget företag och utför entreprenader som självständiga företagare.

Under utbilningen till schaktningsmaskinförare lär man sig att köra och mångsidigt använda olika jordbyggnadsmaskiner såsom grävmaskin och hjullastare. I utbildningen ingår C-körkort och grundläggande yrkeskompetens inom transportbranschen.

De som avlagt examen har också allmän behörighet för att söka vidare till studier vid yrkeshögskola eller universitet. 

Personer som har gått ut grundskolan, som avlagt studentexamen och även sådana som redan har en yrkesexamen kan söka till utbildningen för schaktningsmaskinförare via den gemensamma ansökan. Utbildningstiden är beroende på grundutbildning 2,5–3 år.

Ytterligare information

Den finskspråkiga utbildningen
Heli Kantola, studiehandledare: 0408342518

Den svenskspråkiga utbildningen
Claus Norrgrann, studiehandledare: 0406855471

Marjukka Turunen har utnämnts till förändringsledare vid FPA. Hon ansvarar särskilt för beredningsuppgifter i anslutning till social- och hälsovårdsreformen. Enligt Turunen kan FPA bidra med bred kompetens och erfarenhet när det gäller social- och hälsovård, social trygghet och ICT-lösningar.

Turunen inleder sitt arbete som förändringsledare 1.3.2017.
– Det är en intressant post som ger en god överblick när arbetet med social- och hälsovårdreformen framskrider, kommenterar Turunen sin utnämning.

Turunen har hos FPA arbetat som projektledare för projektet Arkki och som chef för Juridiska enheten för förmånsrelaterade tjänster. Hon är vicehäradshövding och politices licentiat.

FPA deltar mångsidigt i beredningen av social- och hälsovårdsreformen

Den sociala trygghet och hälsotrygghet som FPA verkställer utgör en stor del av social- och hälsovårdens servicehelhet. FPA ansvarar till exempel för systemet för läkemedelsersättning, ersättandet av resor som görs på grund av sjukdom, samordningen av resor samt i stor omfattning för rehabilitering och olika stöd i anslutning till rehabiliteringen. FPA verkställer 40 sociala trygghetsförmåner. Det finns många kontaktytor med kundernas servicestigar och processerna.
– Det är ytterst viktigt att det här kunnandet utnyttjas i reformen, påpekar Turunen.

FPA:s roll och uppgiftsområde i det nya social- och hälsovårdssystemet håller på att utformas.
– I framtiden kan FPA:s tjänster utgöra en ännu fastare del av helheten. I social- och hälsovårdsreformen lönar det sig att utnyttja vårt förmånskunnande i fråga om både innehåll och datasystem samt vårt riksomfattande servicenät, konstaterar Turunen.

Genom att utnyttja FPA:s befintliga system för direktersättning av sjukvårdskostnader är det möjligt att ta fram de ICT-system som landskapen behöver som stöd för valfriheten. Direktersättningssystemet bygger på uppgifter från befolkningsregistret, och största delen av de privata serviceproducenterna är redan med i systemet. Den remisstjänst som behövs kan ordnas via Kanta-tjänsterna.

I samband med beredningen av reformen har det förts diskussioner om vilka andra nationella tjänster som FPA skulle kunna ansvara för. Sådana är till exempel ICT-tjänster för hantering av penningrörelsen och kundrelationerna i anslutning till genomförandet av valfriheten.

Närmare information för medierna:
Förändringsledare Marjukka Turunen, tfn 020 634 3429
förnamn.efternamn@fpa.fi