Happee teki tänä iltana Salibandyliigan historiaa kaataessaan kotonaan jumbo M-Teamin 17-0. Voitto on pääsarjan kaikkien aikojen suurin.

Ennen tätä olivat suurimmat voitot tulleet 16 maalin erolla, kun SSV oli kaatanut 2007 vieraissa Pirkat sekä HIFK:n molemmat 17-1.

Tämän illan ottelussa M-Team sinnitteli ilman takaiskua seitsemän minuuttia ja 50 sekuntia, minkä jälkeen oma verkko alkoi pölistä. Eilen SalBa-voitossa tehot 5+3 kirjauttanut maailmanmestari Peter Kotilainen tyytyi tänään viiteen maaliin ja yhteen maalisyöttöön. Puolustaja Otto Tikka kokosi 2+2, ja maalinsa piti puhtaana 15 kertaa torjunut Miro Tuomala.

Espoossa sarjakolmonen SPV varmisteli kolmossijaansa kaatamalla isäntäjoukkue Westend Indiansin 4-3. Peliveljet karkasi 4-1-johtoon, jonka Indians kykeni kuromaan vain yhden maalin eroksi.

Oulussa EräViikingeille riitti väkivahva puolikas peli 9-5-voittoon OLS:sta. Helsinkiläiset johtivat ottelun puolivälissä 7-0, minkä jälkeen OLS kavensi neljästi peräkkäin. Miko Kailialan ja Janne Hyvösen maalit kolmannessa erässä riittivät kuitenkin varmistamaan helsinkiläisten voiton.

Classic johtaa nyt liigaa yhden pisteen erolla ottelun vähemmän pelanneeseen EräViikinkeihin. Hännillä suoran putoajan paikalla kituva M-Team on jäänyt LASB:sta kolme pistettä, kun sillä on pelaamatta neljä ottelua.

Salibandyliiga jatkuu keskiviikkona Tampereella ottelulla Classic - Nokian KrP.

Kaikkien aikojen ensimmäiset agilityn halli-SM-kilpailut on saatu päätökseen Vantaalla Racinel Areenalla. Paikalla olivat lähes kaikki suomalaisen agilityn huippukoirakot, ja kilpailu pysyi tiukkana loppumetreille asti. Karsintaratojen perusteella finaaleihin ylsi 30 minikoiraa, 30 medikoiraa ja 30 maksikoiraa. Finaalit käytiin puhtaalta pöydältä.

Etenkin mediluokassa taisto voitosta oli niin tiukka kuin vain voi: Sanni Kariniemi ja shetlanninlammaskoira Goa päihittivät Jonna Kanniston ja shetlanninlammaskoira Nanan yhdellä sadasosasekunnilla. Kariniemi ja Goa ovat viime syksyn MM-pronssimitalistit. Kannisto ja Nana edustivat Suomea viime vuonna European Open -kilpailussa Ranskassa.

Halli-SM-kilpailujen kärkikolmikot säkäluokittain:

Minit:

1. Iina Asunta ja Xenon  -9,99

2. Eerika Pasanen ja Pinna  -8,31

3. Sari Puusaari ja Fly  -7,14

Medit:

1. Sanni Kariniemi ja Goa  -12,01

2. Jonna Kannisto ja Nana  -12,00

3. Ville Liukka ja  Oodi  -11,64

Maksit:

1. Janita Leinonen ja Fu  11,92

2. Santtu Stenberg ja RaiRai  -10,72

3. Reetta Rounaja ja Höyry  -8,94

Joukkueviestissä hallimestaruuden voittivat miniluokassa Tampereen Seudun Koirakerho, mediluokassa Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajat ja maksiluokassa Hakunilan Seudun Koiraharrastajat.

Lue kilpailuista tarkemmin Suomen Agilityliiton blogista:

https://agilityliitto.wordpress.com/

Lisätietoja:

Vastaava koetoimitsija

Jonna Väyrynen

jonna.vayrynen@agilityliitto.fi

040-5339867

Vuoden 2016 majoitustilastot ovat valmistuneet ja niissä näkyy Kuopion ja Tahkon vahva kasvu matkailussa. Kuopiossa majoittumisia rekisteröitiin 549 970 kpl ja Tahkolla kaupallisia majoittumisia oli lähes puoli miljoonaa. Näin Kuopiossa kokonaisuudessa kertyi reilusti yli miljoona majoitusvuorokautta vuonna 2016.

Tahkolla ja Kuopiossa vahvaa kasvua matkailussa

Vuoteen 2015 verrattuna Kuopion ns. kantakaupungissa (ennen Nilsiän kuntaliitosta ollut Kuopio) majoitusvuorokaudet nousivat +4,6%. Tahkolla vastaavasti kokonaismajoittujamäärä nousi huimat +18,2%.

Johtuen Kuopion monipuolisesta taloudellisesta rakenteesta, Kuopion majoitusmäärä kertyy monenlaisista eri syistä vuoden aikana, joten aivan yhtä merkittävää tekijää kasvulle ei ole. Mielenkiintoista kuitenkin on se, että suurimmat kasvukuukaudet Kuopiossa ovat keväällä ja syyskaudella (maalis-huhtikuu sekä loka-joulukuu), eli siis Kuopion vahvimpien vapaa-ajanmatkailukuukausien ulkopuolella. Näistä kasvukuukausista maaliskuussa sekä marras-joulukuulla kasvua ovat tuoneet vapaa-ajanmatkailu ja huhti- ja lokakuussa työperäinen matkustus.

Tahkolla kasvua tuli läpi vuoden – ainoastaan huhti- ja kesäkuussa tuli hiukan takapakkia. Huomattava tekijä Tahkon kasvussa on ollut tapahtumiin panostaminen. Loppuvuodesta 2016 vaikutti talven aikainen alkaminen positiivisesti, kun rinteet saatiin viime vuosia aiemmin auki. Myöskin venäläismatkailu Tahkolle elpyi hiukan kahden edellisen vuoden tiputuksesta.

Tahkon korjattu majoitustilasto

Tilastokeskuksen rekisteröinnissä mukana ovat vain yli 20 petipaikan majoitusliikkeet, minkä johdosta Tahkon mökkikanta kirjautuu virallisiin rekistereihin vain murto-osaltaan. Esimerkiksi alueella toimivien TAHKOcomin ja Lomarenkaan välitysmyynnissä oleva yksityisomisteinen mökkikanta ei näy tilastoissa lainkaan.

Majoitustilaston lukuja voidaan verrata vuoden 2015 keväällä valmistuneeseen”Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013”, missä tutkittiin ensimmäistä kertaa tarkasti rekisteröimättömän majoituksen määrää Tahkolla. Tutkimuksen tuloksena havaittiin Tahkon rekisteröimättömän kaupallisen majoitusmäärän olevan noin 4,3 suurempi kuin rekisteröidyn majoituksen. Selvityksen teki Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta Hilkka Lassila Savonia AMK:sta.

Vuoden 2016 rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä Tilastokeskuksen mukaan Tahkolla oli 115 307 kpl. Täten Pohjois-Savon liiton selvityksen suhdelukua käyttämällä saadaan vuoden 2016 kaupallisten majoitusvuorokausien määräksi Tahkolla noin 495 820 kpl, eli lähes puoli miljoonaa majoitusvuorokautta. Tahkolla huomattavan lisän majoittujiin tuo myös omissa mökeissään majoittuvat. Tämä osuus on vuodessa noin 250 000 majoitusvuorokautta. Kokonaisuudessaan Tahkolla on siis vuosittain noin 750 000 majoitusvuorokautta.

LISÄTIETOJA

Wille Markkanen
Kuopio-Tahko Markkinointi Oy
p. 044 553 7775
email: wille.markkanen@kuopiotahko.fi

LÄHTEET

• Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013, Pohjois-Savon liitto. Hilkka Lassila, Savonia-ammattikorkeakoulu
• Majoitustilastot,  Tilastokeskus
• Matkailutilasto.fi, Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

Helmikuun 24. päivä ilmestyy neljä uutta postimerkkijulkaisua, jotka sopivat keväisiin ja kesäisiin tervehdyksiin. Postimerkkien ensipäivätapahtumaa vietetään Postimuseossa Vapriikissa.

Pääsiäistervehdyksiin taiteilija Maarit Ailio on suunnittelut Virvon varvon -ikimerkin, johon hän on kuvannut pajunoksia somasti rusetilla solmittuna. Posti on julkaissut pääsiäispostimerkkejä vuodesta 2001 lähtien. Tuolloin julkaistiin Hannu Tainan suunnittelema kahden merkin sarja, jossa aiheina olivat mukaeltu tipu ja pääsiäismuna. Pääsiäinen on Postin kolmanneksi suosituin korttisesonki.

Minni Havas on piirtänyt iloisen väriseen Karuselli-ikimerkkiin karusellihevosen. Suosittu postikorttitaiteilija Anna-Mari West on puolestaan kuvannut kesäiseen ikimerkkiin perinteisiä kesäkukkia. Kimpussa on päivänkakkaroita, puna-apiloita, kissankelloja ja mustikanvarpuja.  Kansainvälisiin postikortteihin ja kevyisiin kirjeisiin käyvät Stina Hovin suunnittelemat Tyynen rauhallisesti -merkit, jotka  kuvaavat upeasti Suomen luontoa eri vuodenaikoina.  

Ensipäiväntilaisuus on perjantaina 24.2. kello 13–17 Tampereella Postimuseossa museokeskus Vapriikissa. Ainostaan silloin kävijät saavat lähetyksiinsä ensipäivänleimoja. Ensipäiväntilaisuudessa on mukana myös Suomen postcrossingyhdistys, joka kertoo muun muassa mitä ovat maksimipostikortit ja esittelee postcrossingia harrastuksena.

Museokeskus Vapriikki sijaitsee osoitteessa Alaverstaanraitti 5, 33100 TAMPERE.

 Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön

 Lisätietoja:

 Ensipäivätapahtumasta, Postimuseo:

• Viestintäsuunnittelija Helena Pärssinen, puh. 0400 806909 helena.parssinen@postimuseo.fi

 Postimerkeistä, Posti Oy:

• Design Manager Tommi Kantola, puh. 020 451 5531, tommi.kantola@posti.com
• Design Manager Petri Pohjolainen, Posti Oy, puh. 020 451 5572, petri.pohjolainen@posti.com

Posti Group Oyj:

• viestintäasiantuntija Merja Suomalainen, puh. 0400 918 221, merja.suomalainen@posti.com

Verkkokaupan palveluyhtiö Digizer Oy kehittää ainoana suomalaisena toimijana verkkokauppiaille suunnattuja palveluja. Yhtiö tarjoaa ammattitaitoista apua ja räätälöityjä ratkaisuja verkkokaupan liiketoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Digizer Oy on konseptiltaan ainutlaatuinen, koska se tarjoaa ensimmäisenä suomalaisena yhtiönä kaikki verkkokaupan palvelut samalta toimijalta. Lähin verkkokaupan palveluja yhtä kattavasti tarjoava yritys löytyy Saksasta.

Digizer vastaa monipuolisilla palveluillaan kaikkiin verkkokaupan tarpeisiin; logistiikkaan, varastointiin, markkinointiin, tuotehallintaan sekä asiakaspalveluun. Verkkokauppias voi esimerkiksi ostaa varastotilaa tuotteiden säilytystä varten silloin, kun omat resurssit tulevat vastaan.

Yhtiö auttaa myös verkkokaupan ylläpidossa ja päivittämisessä tarjoamalla tekstinsyöttö- ja tuotekuvauspalveluja. Digizer tuottaa ainoana palveluyhtiönä Suomessa laadukkaita 360° animaatiokuvia optimaalisessa kuvausympäristössä. Kattavaan palveluvalikoimaan kuuluu myös hakukoneoptimointiin, hakukonemainontaan sekä konversio-optimointiin liittyviä palveluja. Niiden avulla voidaan parantaa verkkokaupan näkyvyyttä ja sijoitusta hakutuloksissa sekä nostaa myyntien ja yhteydenottojen määrää.

Digizer Oy auttaa kaikenkokoisia verkkokauppoja, sillä palvelut räätälöidään aina yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Asiakas voi ostaa yksittäisiä palveluita tai halutessaan kaiken kattavan palvelukokonaisuuden. Palveluiden laadun takaa vankka asiantuntemus, sillä yhtiön taustalla on kokeneita verkkoliiketoiminnan osaajia ja yrittäjiä.

Digizer Oy on mukana Helsingissä 8.-9.3. järjestettävässä e-Commerce –tapahtumassa yhdessä johtavan digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän pilvipalveluyhtiön Koodiviidakko Oy:n kanssa.

Koodiviidakko Oy kehittää yrityskäyttöön suunniteltuja digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän työkaluja Marketing Cloud ja PR Cloud –tuoteperheiden muodossa. Yhtiö tarjoaa kaikki ratkaisunsa SaaS (Software as a Service) –palveluina, joihin sisältyy työkalun lisäksi aina myös asiantuntevan tukitiimin palvelut sekä uusimmat ohjelmistopäivitykset. Koodiviidakko on suomalainen yksityisomistuksessa oleva osakeyhtiö, jolla on yli 3.500 yritysasiakasta Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä.

Lisätietoja:
Jaakko Heikkinen
Toimitusjohtaja
Digizer Oy
jaakko.heikkinen@digizer.fi
+358 50 303 9091

Duudsonit ovat valjastettu esittelemään suomalaisia innovaatioita kansainväliselle yleisölle. Videokampanjan tavoitteena on nostattaa tietoisuutta suomalaisesta huippuosaamisesta ja rohkeudesta tehdä asioita toisin. Jäätävän osaamisen lisäksi haluamme kertoa Suomen olevan Euroopan paras innovaatioalusta, jonne kansainväliset toimijat ovat tervetulleita.

Duudsonien kansainvälisellä Facebook-sivulla ja yli 2,8 miljoonan yleisön keräävällä The Dudesons -youtube-kanavalla on 19. helmikuuta julkaistu ”Meanwhile in Finland” -videosarjan ensimmäinen jakso. Kyseessä on Tekesin, Duudsonien ja kansainvälistä kasvua hakevien yritysten yhteistyössä toteuttama kampanja. Facebookissa oleva video, jossa Duudsonit testaavat Ponssen metsäkonetta rodeolaitteena, on kerännyt vajaan 12 tunnin aikana jo yli kaksi miljoonaa näyttöä.

Viikon välein julkaistava neliosainen videosarja nostaa esille suomalaista osaamista cleantechin, terveyden ja hyvinvoinnin, arktisen ja digitaalisen -osaamisen alueilta sekä vahvasti yritysten kanssa yhteistyötä tekevästä tutkimuksesta. Mukana kahdessa ensimmäisessä jaksossa nähdään Ponsse, Firstbeat, Myontec ja Suunto. Ensimmäisessä videossa nähtävä Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia ja suomalainen veturiyritys. Suomen mittakaavassa suurten yritysten mukana kansainvälisiin markkinoihin pääsevät pienemmät yritykset suurten mukana.

”Haluamme esitellä Suomi-innovaatioita rohkeasti ja ennennäkemättömällä tavalla, joka kiinnostaa kansainvälistä yleisöä. Tällaista ei ole kukaan tehnyt maailmalla aikaisemmin ja ensimmäisen videon menestys kertoo idean toimivan. Kun yhdistetään kaksi toisistaan poikkeavaa maailmaa, syntyy jotain ainutlaatuista”, kommentoi Duudsonien Jarno Laasala.

Suomalainen huippuosaaminen terveyden ja hyvinvoinnin -alueilla sekä cleantechissa

Terveyden ja hyvinvoinnin puolelta viikon kuluttua julkaistavalla videolla nähdään Firstbeat. Yrityksen sykeanalytiikka ja toiminta perustuvat vahvaan tieteelliseen näyttöön. Tutkimukseen perustuvan teknologian kaupallistamisen haasteita Firstbeat on taklannut yhteistyössä Tekesin kanssa.

”Alkuvuodet ovat aina haasteellisia yritykselle, joka ponnistaa tutkimustaustasta. Oman kilpailukykymme kannalta Tekesin tuki on ollut merkittävää: olemme sen avulla pystyneet panostamaan pitkäjänteiseen tuotekehitykseen”, Firstbeatin toimitusjohtaja Joni Kettunen valaisee.

”Innovointi ja uuden luominen vaativat rohkeutta, joskus jopa hullunrohkeutta. Videoilla esiintyviltä Duudsoneilta ja yrityksiltä ei sitä puutu. Rohkeus on aina myös riskin ottamista, ja Tekes on riskinjakajana yritysten uudistumisessa”, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini kannustaa ja kehottaa yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä kansainvälistymissuunnitelmissa. Myös rahoitusta on tarjolla. Esimerkiksi biotalous- ja cleantech- ratkaisuja kehittäville ja kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille on avoinna rahoitushaku, jota yritysten kannattaa hyödyntää.

Suomalaista cleantech- ja digiosaamista hyödyntämällä saadaan luonnonvaroja kestävään käyttöön maailmalla. Cleantechin muita suomalaisia huippuesimerkkejä ovat esimerkiksi kaikuluotainta roskiksissa hyödyntävä Enevo tai Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas ja sen ympärillä oleva laaja yritysekosysteemi ja yritystenvälinen tiivis yhteistyö.

• Tutustu: Tekes.fi/duudsonit & Tekes.fi/dudesons
• Forest Machine Rodeo The Dudesons -Youtube
• Forest Machine Rodeo Facebook

Lisätiedot

Tomi Korhonen, markkinointi- ja viestintäjohtaja, tomi.korhonen@tekes.fi, +358 2950 55995

Duudsonit

Rohkeista tempauksista ja TV-ohjelmista tunnetut Duudsonit ovat itse raivanneet tekemisellään ja asenteellaan tiensä kansainväliseksi viihdeilmiöksi. Heidän TV-ohjelmiaan on nähty yli 150 maassa ja heidän YouTube-kanavallaan on yli 2,8 miljoonaa tilaajaa. Duudsonien toiminnan keskiössä ovat yhteiset vahvat arvot, kuten ystävyys, rohkeus ja aitous. He ovat kampanjoineet vahvasti koulukiusaamista vastaan ja heidän elämäniloinen asenne luo ympärilleen positiivista anarkiaa. Heidän saavutuksensa ja asenteensa on huomioitu myös Yhdysvaltojen edellisen hallinnon puolelta. Duudsonien Jukka Hilden sai alkuvuodesta 2017 kutsun Barack Obamalta valkoiseen taloon.

Lappeenrannassa Kalevalan päivää 28.2. juhlitaan laulaen ja iloiten Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuoneella (Kristiinankatu 20). Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma alkaa kahvitarjoilulla klo 18, jonka jälkeen Kehruusalin lavalle nousevat Set’Akat -kansanlauluyhtye sekä Kehruuhuoneen kanteleyhtye. 

Kalevalan päivänä muistetaan myös viipurilaisia kulttuurimesenaatteja Juho ja Maria Lallukkaa, joiden hautamuistomerkille tehdään kunniakäynti iltapäivällä klo 15. Kuvanveistäjä Emil Wikströmin tekemä harmaa graniittinen hautamuistomerkki sijaitsee Vanhan hautausmaan pohjoisreunalla Kauppakadun läheisyydessä. 

Kehruuhuoneella illalla esiintyvä Set’Akat on Sari ja Mari Kaasisen sekä Karoliina Kantelisen muodostama kansanlauluyhtye, joka on laulanut yhdessä yli 10 vuoden ajan. Kaikilla kolmella laulajalla on juuret Suomen tunnetuimmassa kansanmusiikkiyhtyeessä Värttinässä. 

Set’Akkojen musiikki perustuu kalevalaiseen ja karjalaiseen lauluperinteeseen, jonka Sari Kaasinen on siirtänyt omiin sävellyksiinsä. Laulujen aiheet ovat naisen elämän eri laidoilta iloineen ja suruineen. Säestyssoittimina käytetään kanteleita ja muita karjalaisia kansansoittimia. Set’akat on karjalankielinen sana, joka tarkoittaa matka- ja kanssakulkijaa. 

Kalevalan päivän juhla tuotetaan Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalvelujen tilaamana yhteistyössä Lappeenrannan Kalevalaisten Naisten ja kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuoneen kanssa. 

Kalevalan päivän juhlaohjelma 28.2.2017 

Klo 15          Kunniakäynti Juho ja Maria Lallukan hautamuistomerkillä, Lappeenrannan Kalevalaiset Naiset ry 

Kehruuhuoneella

klo 18           Kahvitarjoilu yleisölle
klo 19           Kehruuhuoneen kanteleyhtye
                    Set'Akat -kansanlauluyhtye 

Kalevalan päivän juhlaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupunki
Tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio, puh. 0400 155 597
jorma.kallio@lappeenranta.fi

Tapahtuma- ja kulttuurikeskus Kehruuhuone
Sari Kaasinen, puh. 050 564 0930
sari.kaasinen@kehruuhuone.fi 

Lappeenrannan Kalevalaiset Naiset ry
Päivi Lavikainen paivis.lavikainen@gmail.com

Valtakunnallinen Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hanke talvilomatapahtuma Reaktorissa 22.–23.2.2017

Koulutusta, nuorisotyötä ja kulttuuria yhdistetään raikkaalla tavalla valtakunnallisessa uutuushankkeessa, joka esittäytyy talvilomaviikolla Helsingin Messukeskuksessa maksuttomassa Reaktori-tapahtumassa. Osallistava ja liikunnallinen teatteri -hanke tavoittelee 15–25-nuoria, jotka syystä tai toisesta kaipaavat uutta otetta elämäänsä.

Liikunnanohjaajille, teatteriohjaajille ja muille hanketyöntekijöille pidettiin sirkuskoulun elementteihin nojaavaa valmennusta Kajaanissa helmikuun alussa. Sanna Heikkinen Kajaanin kaupunginteatterista sekä Teemu Haverinen ja Tuomas Kosunen WAU ry:stä osallistuivat vauhdikkaaseen päivään. Kuva: Karoliina Kuvaja

Nyt toiminta käynnistyy pääkaupunkiseudullakin, ja olennaista on yhdessä tekeminen ja voimaannuttavien kokemusten saaminen nuorille. Tavoitteena on integroida liikuntaa ja teatterillisia menetelmiä yhä tiiviimmin opetukseen ja opiskeluympäristöihin. 

- Hankkeessa eri alojen ammattilaiset tulevat yhteen ja suunnittelevat toimintaa yhdessä nuorten kanssa. Kohderyhmänä ovat kaikki 15–25-vuotiaat, ja erityisesti he, jotka eivät välttämättä innostu ”perinteisistä” harrastuksista, kuvaa projektipäällikkö Niko Nummela Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Nuoria pyritään tavoittamaan koulujen, nuorisotoimen sekä erilaisten nuorten kanssa toimivien järjestöjen kautta. Kalliolan Nuoret ry on yksi pääkaupunkiseudun toimijoista.

- Hankkeen aikana perustetaan ryhmiä, joissa yhdistyy teatterin ja liikunnan kautta tekeminen. Ryhmiä voidaan toteuttaa esimerkiksi kouluajalla nuorille, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä, tai vapaa-ajalla nuorille, joille on kasvanut korkea kynnys lähteä liikkumaan ja harrastamaan, kertoo projektikoordinaattori Leila Hellman-Eronen Kalliolan Nuoret ry:stä.

Liikettä talvilomaan Reaktorista!

Toimintaan voi tutustua käytännössä talviloman maksuttomassa suurtapahtumassa Reaktorissa Helsingin Messukeskuksessa. Kalliolan Nuorten pisteelle messujen hyvinvointialueelle perustetaan liikuntarata keskiviikkona ja torstaina 22.–23.2.2017 klo 13–15.

- Liikuntaradalle pääsevät mukaan kaikki halukkaat. Luvassa on pientä kilpaa ja liikettä, jossa kaikilla on yhtä hyvät mahdollisuudet onnistua”, Hellman-Eronen kertoo.

Hankkeessa perimmäisenä tavoitteena onkin voimaannuttavien kokemusten tarjoaminen nuorille ja sitä kautta oman kiinnostuksen herättäminen. Kajaanissa toiminta pääsi käyntiin jo helmikuun alussa, kun Kajaanin kaupunginteatterissa pidettiin perehdytyskoulutusta pohjoisen alueen liikunnanohjaajille, teatteripedagogeille ja muille hanketyöntekijöille. Kainuun aluehanketta koordinoi Kajaanin Kaupunginteatteri.

- Tavoitteena on, ettei syrjäseudulla asuminen, sosiaalisesti heikompi asema tai mikään muukaan syy estä nuoria osallistumasta kulttuurin harrastamiseen. Hankkeen tarjoamalla toiminnalla voi olla ratkaiseva itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja vahvistava merkitys. Elämänsä suuntaa hakevalle nuorelle ihmiselle voi olla hyvin tärkeää päästä tekemään ja kokemaan yhdessä, ilman normaalin oppilaitosrutiinin suorituspaineita ja huokaisemaan hetkeksi tietoähkystä vapaaseen ympäristöön, pohtii kaupunginteatterin johtaja Helka-Maria Kinnunen.           

FAKTAA:

-        Osallistava ja liikunnallinen teatteri on valtakunnallinen, ESR-varoin toteutettava hanke, jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

-        Valtakunnallista hanketta koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja mukana toiminnassa osatoteuttajina ovat Kainuun Liikunta ry, Kajaanin Kaupunginteatteri, Kalliolan Nuoret ry, Q-teatteri ja WAU ry. Lisäksi mukana on useita yhteistyökumppaneita, kuten oppilaitoksia, peruskouluja ja lukioita, sairaalakouluja sekä järjestöjä.

-        Hankkeen keskiössä on nuorten tuntuma taiteeseen ja liikuntaan omassa elämässään sekä sosiaalinen aktivoiminen. Toiminta on maksutonta nuorille.

-        Hanke on alkanut marraskuussa 2016 ja päättyy maaliskuussa 2019.

-        Hanke on esillä Helsingin talvilomatapahtumassa Reaktorissa 22.–23.2.2017 Kalliolan Nuoret ry:n pisteellä messujen Hyvinvointialueella.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Niko Nummela: niko.nummela@diak.fi, puh. 040 509 3574

projektikoordinaattori Leila Hellman-Eronen: leila.hellman-eronen@kalliola.fi, puh. 040 198 82 08

projektikoordinaattori Karoliina Kuvaja: karoliina.kuvaja@kajaani.fi, puh. 044 4214 279

Lohjan kaupunginorkesteri 

MEDIATIEDOTE
17.2.2017
Julkaisuvapaa: HETI

Kauneimmat virret huippusolistien tulkitsemana kirkoissa

 Tänä keväänä on hieno mahdollisuus päästä kuulemaan Lohjan kaupunginorkesterin Vaskiseitsikon Kauneimmat virret- kiertuetta useamman kirkon akustiikassa. Vaskiseitsikon solisteina laulavat Suomen ooppera maailman kiintotähdet sopraano Mari Palo ja baritoni Esa Ruuttunen sekä toukokuun konsertit Ruuttusen tilalla esiintyvä Heikki Orama, basso. Vaskiseitsikkoa luotsaa varmoin ottein Martina Simola.

 Martina Simola kertoo konserttikiertueen syntyneen ajatuksesta: millaista musiikkia hänen iäkkäät vanhempansa lähtisivät kuuntelemaan. No tuttuja virsiä tietenkin! Martina kyseli eri ikäryhmien lempivirsiä ikähaarukalla 7-103 vuoteen. Yhdessä solistien kanssa näistä toivevirsistä valittiin 15 virren kokonaisuus. Vaskiseitsikolle ei virsistä ole ollut olemassa valmiita virsisovituksia, joten Martina kutsui apuun neljä taitavaa sovittajaa Peter Gransin, Erkki Ylimäen, Samppa Leinon ja Jukka Linkolan. Nämä kyseiset sointunikkarit ja loistavat solistit varmistavat, ettei penkeissä pääse tunnelma puutumaan.  

 Mari Palo on laulanut itsensä suomalaisten sydämiin useiden suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina. Suomen Kansallisoopperassa Palo on vieraillut säännöllisesti vuodesta 1999. Kaudella 2016–2017 Palo esiintyy Suomen Kansallisoopperan lavalla Kreivittären ja Micaëlan rooleissa.

 Esa Ruuttunen opiskeli ensin teologiaa ja valmistuttuaan papiksi toimi kymmenen vuotta papin virassa Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Pappistyön ohessa hän opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa professori Matti Lehtisen johdolla. Ammattilaulajana hän aloitti vuonna 1985 ja sai vakituisen kiinnityksen Suomen Kansallisoopperan solistiksi vuonna 1987 jääden eläkkeelle 2005 Esa Ruuttunen on vuodesta 2007 Opetusministeriön nimeämänä Suomen Kansallisoopperan säätiön hallituksen jäsen sekä samasta vuodesta Jokilaaksojen Musiikkisäätiön taiteellinen johtaja.

 Heikki Orama on bassolaulaja, joka aloitti laulajanuransa Cantores Minores -poikakuorossa vuonna 1962. Hän toimii kirkkomuusikkona Lohjan alueseurakunnassa sekä Karjalohjan kivikirkon kesäkonserttien taiteellisena koordinaattorina. Vuonna 2008 Oramalle myönnettiin Director Cantus -arvonimi. Heikki Orama on myös Vuoden Taiteilija Lohjan Tenoripäivillä 2014.

KAUNEIMMAT VIRRET

to 2.3.2017 klo 19 Lohjan kirkko

su 5.3.2017 klo 15 Pusulan kirkko

la 18.3.2017 klo 18 Porvoon pikkukirkko

to 4.5.2017 klo 19 Virkkalan kirkko

la 13.5.2017 klo 18 Loviisan kirkko

su 14.5.2017 klo 15 Karjalohjan kirkko

Mari Palo, sopraano

Esa Ruuttunen, baritoni 2.3.–4.5.

Heikki Orama, basso 13.5.–14.5.

Lohjan Vaskiseitsikko

Martina Simolan johdolla

Liput: www.netticket.fi

Aurinkoisin terveisin,

Katja Juntunen

Lohjan kaupunki/

Lohjan kaupunginorkesteri

Tehtaankatu 26

08100 Lohja

+358443741462

katja.juntunen@lohja.fi

Before printing this email, please think of the enviroment.

Oulun yliopisto
ODL Liikuntaklinikka
Tiedote 20.2.2017

Pelit voivat saada liikkeelle myös sellaisia nuoria, joita liikunta ei kiinnosta ja elämänhallinnassa on ongelmia.

Tuoreessa ODL Liikuntaklinikan ja Oulun yliopiston MOPO-tutkimuksessa (www.tuunaamopo.fi), selvitettiin pelinkaltaisen aktivointipalvelun vaikutuksia lähes 500 kutsuntaikäisen elämäntyytyväisyyteen ja terveyteen. Tyytyväisyys elämään koheni sekä sovellusta käyttäneiden että verrokkien ryhmässä. Tyytyväisyys ja terveys kohenivat erityisesti niillä nuorukaisilla, jotka olivat olleet tyytymättömiä elämäänsä ja kokeneet terveytensä huonoksi.

Jopa 80 % suomalaisnuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, vaikka liikkuminen edistäisi myös henkistä hyvinvointia. Älypuhelimella käytettävän MOPO-palvelun tavoite oli aktivoida nuoria miehiä lisäämään arkiliikkumistaan, ja palvelun sisällöt oli valittu sen mukaisesti. Tutkimuksen perusteella digitaalisia, nuorille tuttuja pelien elementtejä hyödyntäviä palveluja tulisi kehittää ja hyödyntää nykyistä enemmän erityisesti riskiryhmiin kuuluvien nuorten aktivoinnissa ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Tutkimus oli osa MOPO-hanketta (www.tuunaamopo.fi), jonka toteuttivat ODL Liikuntaklinikka ja Oulun yliopisto yhteistyössä Oulun kaupungin, Puolustusvoimien ja Virpiniemen liikuntaopiston kanssa. Pelinkaltaisen alustan toteutti oululainen Ludocraft Oy. Hanketta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Sotilaslääketieteen keskus, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Juho Vainion säätiö.

Julkaisu: Pyky R, Koivumaa-Honkanen H, Jauho AM, Ahola R, Hirvonen N, Enwald H, Luoto T, Ferreira E, Ikäheimo TM, Keinänen-Kiukaanniemi S, Mäntysaari M, Jämsä T, Korpelainen R. Effect of tailored, gamified, mobile physical activity intervention on life satisfaction and self-rated health in young adolescent men: A population-based, randomized controlled trial (MOPO study). Computers in Human Behavior (2017). http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S074756321730105X

Lisätietoja:      

tutkija Riitta Pyky, tutkija, ODL Liikuntaklinikka, p. 050 312 5757, riitta.pyky@odl.fi

viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413

Kymijärven vedenlaatu on edelleen välttävässä tilassa, eikä selvää kohenemista ole havaittu. Tämä selviää Lahden kaupungin ympäristöpalvelujen tuoreesta raportista.

Ympäristöpalvelujen asiantuntijoiden mukaan lisätiedon kerääminen Kymijärven sedimentin ravinteista edesauttaisi konkreettisten päästövähennystavoitteiden määrittämistä ja järven sisäisen kuormituksen vähentämismahdollisuuksien arviointia.

- Kariston alueilta Kymijärveen tuleva kuormitus on vähäistä, mikä viittaa onnistuneisiin hulevesiratkaisuihin. Uusia mahdollisia kuormituksen vähentämiskohteita ovat ainakin Tiiranmäen alueen liittäminen viemäriverkostoon sekä maatalouden vesiensuojelun tehostaminen, sanoo vesiensuojelusuunnittelija Juhani Järveläinen.

Välttävässä ekologisessa tilassa oleva Kymijärvi on Lahden seudun järvistä heikkokuntoisin. Ulkoinen kuormitus on rehevöittänyt Kymijärveä jo 1950-luvulta lähtien. Järven ulkoisen kuormituksen nykytaso on 720 kiloa fosforia ja 14 500 kiloa typpeä vuodessa.

Tuoreessa arvioinnissa on hyödynnetty Kymijärveen laskevien jokien ja ojien vedenlaadun seurantatuloksia vuosilta 2008–2016. Pinta-alaan suhteutettuna voimakkainta kuormitus oli maatalousvaltaisimmissa uomissa.

Kalaston ekologinen tila parantunut

Hoitokalastus on lisännyt Kymijärven kuhakannan tuottavuutta ja parantanut kalaston ekologista tilaa.

Kymijärvi koekalastettiin kesällä 2016 kolmen vuoden tehokalastusjakson vaikutusten arvioimiseksi. Koekalastuksen perusteella kalaston ekologinen tila oli kohentunut välttävästä tyydyttäväksi vuoden 2012 tuloksiin verrattuna.

Kymijärven kuhakanta lisääntyy luontaisesti ja on poikkeuksellisen vahva, mutta kovan kalastuspaineen vuoksi kuhien keskikoko on pieni. Nastolan kalastusalueen toteuttama hoitokalastus on kohdistunut särkikaloihin, ja hoitokalastussaaliin mukana poistunut fosforimäärä on merkittävä. Saaliin fosforisisältö vastaa noin puolta järven ulkoisesta fosforikuormituksesta.

Lisätietoja:

Kymijärven ulkoinen ravinnekuormitus -raportti

Kymijärven kalastoraportti

Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin, p. 050 525 9579

Vesiensuojelusuunnittelija Juhani Järveläinen, p. 050 559 4083

Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, p. 050 5391696

Kanslerintien vesihuoltosaneeraus on saatu päätökseen ja liikennehaitat sen osalta ovat päättyneet. Myös poikkikadut ovat jälleen avoinna liikenteelle. Tien pintana on tällä hetkellä murske, mutta se tullaan asfaltoimaan myöhemmin.

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) Oy:n hallitus on kokouksessaan 17.2.2017 päättänyt, että Oulun ammattikorkeakoulu Oy käynnistää yhteistoimintalain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut koskien työvoiman käytön mahdollista vähentämistä taloudellisilla ja tuotannollisilla sekä toiminnan uudelleen järjestelyistä johtuvilla perusteilla. Säästötavoitteiden toteuttamiseksi Oamk suunnittelee muun ohella henkilöstövähennyksiä. Suunniteltuja henkilöstövähennyksiä ovat irtisanomiset, osa-aikaistamiset ja lomautukset.

Oamkin järjestämään koulutustoimintaan kohdentuu merkittäviä rahoitusleikkauksia. Tämän vuoksi Oamk joutuu sopeuttamaan toimintaansa vastaamaan muuttuvaa taloudellista tilannetta. Toimintaedellytystensä turvaamiseksi Oamk joutuu muun ohella vähentämään henkilöstökuluja. Toiminnan sopeuttamisen edellyttämäksi säästötavoitteeksi arvioidaan vuositasolla henkilöstökulujen osalta noin 2,6 miljoona euroa.

Alustavan arvion mukaan vähennystarve on noin 40 henkilötyövuotta. Oamkissa työskentelee noin 640 henkilöä. Vähennystarpeesta noin 2/3 kohdistuu opetustyöhön ja noin kolmannes tuki- ja palvelutoimintoihin. Mahdollisten irtisanomisten, osa-aikaistamisten ja/tai lomautusten enimmäismäärä on yhteensä 40 työntekijää, josta opetustyöhön kohdistuvia vähennyksiä olisi noin 2/3 sekä tuki- ja palvelutoimintoihin kohdistuvia vähennyksiä noin 1/3. Suunniteltujen irtisanomisten, osa-aikaistamisten ja/tai lomautusten määrää vähentävät mahdolliset eläköitymiset sekä vapaaehtoiset järjestelyt.

Yhteistoimintaneuvottelujen arvioidaan päättyvän huhtikuun loppuun mennessä sen jälkeen, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalain 8 luvun edellyttämällä tavalla. Mahdolliset irtisanomiset, osa-aikaistamiset ja lomautukset pannaan täytäntöön tämän jälkeen.

”YT-prosessi on raskas. Oamkin henkilöstö on tehnyt laadukasta ja tuloksellista työtä, mutta meidän on pakko valmistautua rahoituksen vähenemiseen edelleen. Vuoden 2012 rahoitus oli 56 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 rahoitus 48,1 miljoonaa euroa, eli vuosirahoituksestamme on leikkautunut lähes 8 miljoonaa euroa. Vuoteen 2020 mennessä vuosirahoituksesta leikkautuu vielä yli 3 miljoonaa euroa verrattuna tämän vuoden tasoon. Tavoitteena on turvata Oulun ammattikorkeakoulun toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset antaa alueen työ- ja elinkeinoelämän sekä kulttuurin tarpeisiin kohdentuvaa laadukasta korkeakouluopetusta”, sanoo rehtori Jouko Paaso.

Lisätietoja antaa:

Jouko Paaso, puhelin 044 556 8200

toimitusjohtaja, rehtori

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n Itä-Suomen alueen ammattiosastojen johtokunnat yhteisesti tuomitsevat Elinkeinoelämän keskusliiton keskusjärjestösopimusten irtisanomiset. Erityisen moitittavaa on tapa irtisanoa voimassa olevat keskusjärjestö sopimukset yksipuolisesti, ilman edes yritystä neuvotella niistä tai keskustella niiden vaikutuksista.

Elinkeinoelämän keskusliitto perustelee provosoivia toimiaan, pyrkimyksellään siirtää sopimista enemmän liittojen välille. Tosiasiassa tämä tulee jäädyttämään orastavan paikallisen sopimisen kehittymisen, koska sopimusten yllättävä irtisanominen luo kielteisen ilmapiirin tulevien sopimusten ympärille ja vaikeuttaa työrauhan säilyttämistä.

PAM Itä-Suomi korostaa, että jäsenistömme on osallistunut talkoisiin ja olemme olleet valmiit joustamaan ja sopimaan myös itsellemme vaikeita sopimuksia - aina työllisyys ja kasvusopimuksesta kilpailukykysopimukseen saakka. EKn toimet tuhoavat tämän sopimisen kulttuurin.

Yhdymme Metalliliiton ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n kantaan, että nyt irtisanotut keskusjärjestösopimukset tulee siirtää mahdollisimman pian kaikkiin työehtosopimuksiin.

Olemme valmiit tukemaan kaikin käytettävissä olevin järjestöllisin toimin PAMin neuvottelijoita, jotta tämä prosessi saadaan käytyä mahdollisimman pian. Olemme jo nyt alueellisesti ja järjestöllisesti valmistautuneet liittokierroksiin. Toivomme, että liittokierroksia ei kriisiytetä turhalla provokaatiolla.

Vetoamme myös hallitukseen, erityisesti pääministeri Sipilään, työministeri Lindströmiin sekä elinkeinoministeri Lintilään, että Suomen hallitus pyrkii kaikin käytössään olevin keinoin palauttamaan rauhan työmarkkinoille. Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ehdoton edellytys on toimiva ja luotettava sopimuskulttuuri. Sanelulla, pelottelulla ja turhalla provosoinnilla ei saada aikaiseksi kuin vastatoimia - jonka osoitti jo niin kutsutut pakkolait.

”Sitä suap, mitä tilloo!”

Julkilausuman ovat allekirjoittaneet kaikki 12 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n Itä-Suomen alueen ammattiosastoa.

Lisätietoja
Seija Jaatinen, puheenjohtaja PAM - Liikealan Pohjois-Karjalan osasto 022
Kati Miina, puheenjohtaja PAM - Liikealan Kuopion seudun osasto 025
Reijo Partanen, puheenjohtaja PAM - Ylä-Savon osasto 039
Pirjo Kinnunen, puheenjohtaja PAM - Pohjois-Karjalan osasto ry 721
Niina Nikula, puheenjohtaja PAM - Hotelli- ja ravintola-alan Mikkelin osasto 727
Vesa Leskinen, aluepäällikkö PAM Itä-Suomi, p. 040 038 6893
Isto Yrjönen, toimitsija PAM Itä-Suomi, p. 044 336 8639

Vanhan Raatihuoneen uudet näyttelyt avautuvat 25.2.2017

Galleria Harmaa 25.2.–2.4.2017
Eero Merimaa Herätä kylmään aamuun

Eero Merimaan installaation taustalla on muutaman vuoden ikäinen videoteos Lintuaamu.
- Heräsin kerran aurinkoiseen aamunvaloon ja ikkunan ulkopuolella parveilevat linnut heijastivat kauniita varjokuvia verhoihin. Kauneuden alla makailin ja katselin lintujen kuvia. Seuraavaa aamua varten asetin videokaluston valmiiksi, mutta linnut eivät enää palanneet, kuvailee Merimaa.

- Herätä kylmään aamuun -teos syntyi nopeasti, vähän kuin itsestään, samalla kun työskentelin toisen, iltarukouksia ja pakolaisuutta käsittelevän teoksen parissa. Minulle se kertoo piiloutumisesta. Suojaan vetäytymisestä ja turtumuksesta ja rikkoutuneesta yhteisöllisyydestä. Se on henkilökohtainen yritys ymmärtää paikattomuuden ja ajattomuuden käsitteitä pysyvyyttä ja lineaarisuutta korostavasta kulttuurista käsin. En ole ollenkaan varma, voiko niin tehdä. Teos on myös yritys artikuloida kannanotto maailman poliittiseen tilanteeseen, missä mikään ei yllätä eikä mikään määrä hätää ole inhimillisyydelle vierasta. Se osoittautuu minulle mahdottomaksi. Tietenkin. Hapuilen kuitenkin kohti jonkinlaista katharsista. 20.3. auringon keskipiste ylittää taivaanekvaattorin ja päivät alkavat pidentyä, Merimaa kertoo.

Minä olen ikkunattomassa huoneessa. Minulla on täällä vuode ja pieni pöytä. Minä olen tietoinen ilmansuunnista. Kuvittelen mielessäni, että minun pitää lähteä ja kerään mukaani joitakin tavaroita ja rakkaimpani sieltä täältä ja yhdessä me kaivaudumme syvälle maan sisään ja olemme hiljaa ja odotamme samalla, kun maa ympärillämme vettyy.

Eero Merimaa on Turussa työskentelevä kuvataiteilija ja taideopettaja. Teoksen äänimaiseman on suunnitellut ja toteuttanut Teemu Raudaskoski.

Median edustajat ovat tervetulleita näyttelyn avajaisiin perjantaina 24.2. klo 17.

Lisätiedot
Eero Merimaa, taiteilija
eeri.merimaa@turkuamk.fi

Vanhan Raatihuoneen galleria 25.2.–2.4.2017
Hermanni Saarinen Paradiso

Kontrastit rikkovat teoksen eheyden ja yhtenäisyyden. Ne luovat teoksessa oman järjestelmän, jossa yhteen kasautuvat merkit ja eleet menevät tukkoon ja romahduttavat itsensä. Kontrastit, erot tai mutaatiot eivät kuitenkaan muodosta joko tai -positiota, vaan toisiaan täydentäviä, laajenevia järjestelmiä. Toisinaan niistä voi muodostua myös omia autonomisia kokonaisuuksia, joihin edelleen kehittyy uusia hajoavaisuuksia ja poikkeamia. Teoksen rakenne voi olla kompleksinen, sirpaleinen, surkastunut, sortuva, mutta sortuminen voidaan myös pysäyttää ja tukea parantavalla ja eheyttävällä eleellä. Näistä eleistä kehittyy teoksen dramaturgia ja tarinallinen ulottuvuus.

Tarinallisuus on tekijän sisällyttämistä teokseen tai sen lähettyville. Tekijä saattaa lakata näkymästä, jolloin myös teos voi kadota. Galleriatila on näyttämö, jossa kehot kohtaavat. Teos on aina kehon jatke, korvike ja laajennus. Kuten kaikki kehot, se ei voi sulkeutua itseensä täydellisesti, vaan on altis laajentumille ja liitoksille, toisille kehoille, jotka sekä uhkaavat että auttavat sitä.

Hermanni Saarisen viimeisimpiä yksityisnäyttelyitä ovat Paradiso Sorbus Galleriassa 2016 ja Mykkä puhelin upotettuna saveen galleria Sculptorissa 2014. Hän on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2011. Saarinen osallistuu 2017 keväällä ryhmänäyttelyyn Materian kan(s)sa Taidemuseo Eemilissä Lapinlahdella. Hän on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2011.

Lisätiedot
Hermanni Saarinen
her.saarinen@gmail.com, www.hermannisaarinen.com

Piia Oksanen, kuraattori
puh. 040 637 1023, piia.oksanen@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Galleria Harmaa ja Vanhan Raatihuoneen galleria sijaitsevat Vanhalla Raatihuoneella, Vanha Suurtori 3, 20500 Turku. Galleriat ovat avoinna ti–su klo 10–18. Gallerioihin on vapaa pääsy.

turku.fi/vanha-suurtori/galleriat
facebook/Vanhan-Suurtorin-Galleriat Turku
instagram @galleriatsuurtorilla

”1001 tarinaa esineistä – yhteisöllinen kokoelmaprojekti”

1001 tarinaa esineistä – yhteisöllinen kokoelmaprojekti on Turun museokeskuksen näyttely, jossa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten ja museon kokoelmien esineitä. Projektissa järjestettiin työpajoja, joihin kutsuttiin osallistujia eri oppilaitoksista ja maahanmuuttajayhdistyksistä, ja keskusteltiin osallistujien mukanaan tuomista esineistä ja museon kokoelmista. Työpajoissa oli mukana vapaaehtoisia Turun normaalikoulun International Baccalaureate -lukiosta, Turun yliopiston vaihto-ohjelmista ja kansainvälisistä maisteriohjelmista sekä maahanmuuttajanaisten yhdistyksestä DaisyLadies ry:stä ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kotoutumiskoulutuksesta.

Näyttely on koottu työpajojen ja esineisiin liittyvien tarinoiden pohjalta. Esillä on Turun museokeskuksen kokoelmien esineitä kuten hiilillä lämmitettävä vesipannu 1800-luvun lopulta. Näyttelyssä on myös kuvia osallistujien omista, hyvinkin kaukaa Suomeen kulkeutuneista esineistä. Näiden joukossa on esimerkiksi parantava ja onnea tuottava irakilainen sormus sekä vietnamilainen kookosraastin.

Näyttely on osa kehittämisprojektia, jossa halutaan edistää kulttuurisen moninaisuuden huomioivia käytäntöjä kokoelmatyössä ja painotetaan jaetun asiantuntijuuden merkitystä. Vuorovaikutteisuuden tavoitteena on myös kartoittaa eri taustoista tulevien asiakkaiden ja yleisöjen tarpeita, jotta kokoelmatyö ja museokokoelmat voivat paremmin palvella jatkuvassa muutoksessa olevaa nyky-yhteiskuntaa.

Projektitutkija on paikalla kertomassa näyttelystä tiistaisin ja torstaisin klo 10–17.

Projektiin voi tutustua Turun museokeskuksen uudessa blogissa ”Kukkuu kokoelmista!”

Brinkkalan galleria, Vanha Suurtori 5, Turku. Galleria on avoinna ti–su klo 10–18. Galleriaan on vapaa pääsy.

Lisätiedot
Piia Oksanen, kuraattori
puh. 040 637 1023, piia.oksanen@turku.fi
Anu Leppänen, projektitutkija
puh.  040 178 0981, anu.leppanen@turku.fi
Ninna Pulli, projektitutkija
puh. 040 158 0952, ninna.pulli@turku.fi

Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Kuka tahansa voi kuunnella keskusteluja Machine Conversations -saitilla

KONEen hissit nousevat uudelle tietoisuuden tasolle ja keskustelevat reaaliaikaisesti helmikuussa ympäri maailmaa lanseeratussa Machine Conversations -kampanjassa, jossa esitellään KONEen uudet, älykkäät 24/7 Connected Services -palvelut.

hasan & partnersin suunnittelemassa ja yhdessä KONEEN teknisten asiantuntijoiden kanssa toteuttamassa, muun muassa USA Todayn noteeraamassa kampanjassa hissien sensoreiden lähettämä data on käännetty puheeksi ihmisten ymmärtämään muotoon. Machine Conversations -saitilla kävijät voivat valita haluamansa hissin ja kuunnella hissien keskusteluja KONEen pilvipalvelun kanssa.

"Machine Conversations yhdistää uudella tavalla luovuuden ja liiketoiminnan tavoitteet. Tekoälyä ja IBM Watson Iot -alustaa hyödyntämällä olemme tuoneet esineiden internetin maailman läpinäkyväksi ja ymmärrettäväksi. Hissien keskustelujen kuunteleminen on hämmentävän kiehtovaa”, hasan & partnersin luova johtaja Tobias Wacker sanoo.

KONEen uusissa 24/7 Connected Services -palveluissa hyödynnetään IBM Watson IoT -alustaa ja muita edistyksellisiä teknologioita, joilla hissit ja liukuportaat tuodaan älykkäiden palveluiden piiriin. Watsonin kognitiivisen tiedonkäsittelyjärjestelmän ansiosta hissien ja liukuportaiden kunnossapito voidaan nostaa täysin uudelle tasolle.

Järjestelmällä voidaan kerätä, analysoida ja raportoida valtavia määriä hissien sensoreiden lähettämää dataa, mikä auttaa ennakoimaan mahdollisia vikoja ja näin parantamaan laitteiden käyttövarmuutta ja turvallisuutta. Hissien ja liukuportaiden käyttäjille palvelu merkitsee vähemmän odotusta ja yksilöllisempiä kokemuksia.

”Kampanjamme tuo inhimillisen kosketuksen monimutkaiseen aiheeseen ja on hieno esimerkki yhteistyöstä, joka yhdistää luovuuden ja teknologian. Asioiden internet, pilvipalvelut ja tekoäly ovat monimutkaisia asioita – tavoitteemme oli mahdollisimman konkreettisesti osoittaa, miten homma toimii ja miten tuomme asiakkaillemme uutta arvoa. Machine Conversations markkinoi innovatiivisesti uusia 24/7 Connected Services -palveluitamme Watsonin kognitiivisten ominaisuuksien auttaessa meitä nostamaan hissien ja liukuportaiden palvelut uudelle tasolle toimialallamme”, KONEen markkinointi- ja viestintäjohtaja Max Alfthan toteaa. 

”B2B-markkinointi ei ole enää boring to boring. Machine Conversations on esimerkki uudenlaisesta B2B-tekemisestä. Uskon että seuraavien vuosien aikana monet luovimmat ja tuloksellisimmat kampanjat tulevat B2B-puolelta. Yritysten teknologian yhdistäminen luovaan ajatteluun avaa hienoja uusia mahdollisuuksia", hasan & partnersin B2B-yksikön johtaja Mia Sirkiä toteaa.

Lisätiedot: 

Mia Sirkiä, B2B-yksikön johtaja, hasan & partners, puh. +358 40 8600 240, mia.sirkia@hasanpartners.fi

Tukimies Roni Salonen (9) taklaamassa vastustajan pallonkantajaa keväällä 2016. Kuva: Goran Milosavljevic 

Maajoukkueen puolustuksen avainhahmoihin lukeutuva Roni Salonen, 26, jatkaa uraansa Saksassa. Salonen on solminut kautta 2017 koskevan sopimuksen Braunschweig Lionsin kanssa. Lions on hallitseva Saksan mestari ja voitti kaudella 2016 myös Euroopan seurajoukkueiden mestaruuden eli Eurobowlin.

– Brauschweigin valintaan vaikutti lopulta eniten se, että GFL on itselleni uusi liiga ja tietysti se, että pääsen tavoittelemaan Eurobowl-voittoa, Salonen kommentoi siirtoaan.

Kahden edellisen kauden ajan Salonen on pelannut Innsbruck Raidersissa ja voittanut kummankin kauden päätteeksi Itävallan mestaruuden. Vuonna 2016 Salonen toimi Raidersin kapteenina. Huippupuolustaja palasi Itävallan kauden jälkeen kasvattajaseuraansa Helsinki Roostersiin ja oli syksyllä voittamassa myös Suomen mestaruutta.

Huhtikuun lopussa alkavassa Saksan pääsarjassa GFL:ssä pelaa tulevalla kaudella ainakin kaksi suomalaista. Salosen lisäksi myös kulmapuolustaja Santeri Inkinen pelaa GFL:ssä, Frankfurtin joukkueessa. Kummankin suomalaispuolustajan joukkueet tavoittelevat Saksan mestaruuden lisäksi myös seurajoukkueiden Euroopan mestaruutta.

Perjantaina 24.2.2017 klo 12:00, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali S212

PsM Laura Pesun psykologian väitöskirjan "The role of parents' and teachers' child-related competence beliefs in the development of students self-concept of ability'' (Vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevien uskomusten yhteydet lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Hannu Räty (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Pesu tutki väitöskirjassaan, miten vanhempien ja opettajien lasta koskevat uskomukset ovat yhteydessä lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että taidoiltaan hyvät ja heikot lapset hyötyvät eri tavalla vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevista myönteisistä uskomuksista. Mitä enemmän vanhempi tai opettaja uskoi lapsen taitoihin, sitä myönteisempi oli lapsen myöhempi oppijaminäkuva taidoiltaan hyvillä lapsilla. Taidoiltaan heikommat lapset eivät vastaavassa määrin hyötyneet vanhempien ja opettajien myönteisistä uskomuksista. Vanhempien ja opettajien uskomuksilla oli samanlainen rooli tyttöjen ja poikien oppijaminäkuvan kehitykselle.

Lapselle muodostuu jo ensimmäisten kouluvuosien aikana käsitys omista taidoistaan ja kyvyistään eri oppiaineissa. Tätä käsitystä kutsutaan oppijaminäkuvaksi. Oppijaminäkuva liittyy merkittävästi lapsen käyttäytymiseen, koulussa suoriutumiseen ja koulunkäyntiin liittyviin valintoihin kuten kurssivalintoihin.

Pesun väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittivat, että ensimmäisellä luokalla olevilla oppilailla opettajien uskomukset olivat myönteisesti yhteydessä taidoiltaan hyvien oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen, mutta eivät taidoiltaan heikkojen oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen. Vanhempien uskomukset eivät ennustaneet oppijaminäkuvan kehitystä ensimmäisellä luokalla olevilla oppilailla. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että oppilailla, jotka olivat siirtymässä alakoulusta yläkouluun, eli kuudes- ja seitsemäsluokkalaisilla, sekä yläkouluikäisillä oppilailla, äitien uskomukset olivat myönteisesti yhteydessä erityisesti taidoiltaan hyvien oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen. Taitotasoltaan heikot lapset eivät vastaavassa määrin hyötyneet äitien myönteisistä uskomuksista.

– On tärkeää, että vanhemmille ja opettajille välitettäisiin tietoa heidän olennaisesta roolistaan lasten oppijaminäkuvan kehittymisessä. Mietittäessä keinoja tukea lasten ja nuorten oppijaminäkuvan kehitystä olisi syytä huomioida, että koulussa heikosti ja hyvin menestyvät lapset hyötyvät mahdollisesti erilaisesta tuesta, Pesu korostaa.

Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopistossa kerättyjä Vanhemmat, lapset ja oppiminen, Koulutaidot ja motivaatio sekä TIKAPUU -pitkittäisaineistoja. Tutkittavat olivat suomalaisia koululaisia. Oppijaminäkuvaa ja vanhempien ja opettajien lasta koskevia uskomuksia tutkittiin kyselylomakkeilla.

Lisätietoja:

Laura Pesu, puh. 040 024 7988,  laura.a.pesu@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Laura Pesu on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta vuonna 2003 ja valmistunut psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Valmistuttuaan hän työskenteli Jyväskylän yliopistossa koordinointitehtävissä eri tutkimuksissa ennen tohtoriopintojen aloittamista. Hän on ollut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella psykologian tutkijakoulun ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tukemana.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 579, 48 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 579, ISBN 978-951-39-6974-5 (nid.), ISBN 978-951-39-6975-2 (PDF). Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825; 040 805 3978 tai myynti@.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Teos luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6975-2

Jyväskylän yliopistossa järjestetään konferenssi idän ja lännen kulttuurisuhteista 24.–25.2. Konferenssissa tarkastellaan taiteiden ja kulttuuridiplomatian vuorovaikutusta kylmän sodan ajoista aina tähän päivään, ja tehdään näkyväksi idän ja lännen yhteistä kulttuuriperintöä ja -historiaa.

Taiteilijat politiikan välineinä

Konferenssissa painottuu erityisesti taiteilija- ja taidevaihto idän ja lännen välillä. Neuvostoliitto pyrki sodanjälkeisellä kaudella vaikuttamaan länsimaisiin yhteiskuntiin kulttuurin ja parhaiden taiteilijoidensa välityksellä. Taiteellisella ylivertaisuudella ei ainoastaan pyritty osoittamaan järjestelmän paremmuutta, vaan myös vaikuttamaan suoraan ihmisten asenteisiin ja näkemyksiin Neuvostoliitosta.

Taiteilijat nähtiin erinomaisina kulttuurilähettiläinä. He ilmaisivat Neuvostoliiton hyväntahtoisuuden ja todistivat, että Neuvostoliiton demonisointi on perusteetonta. Taiteilijat itse eivät olleet niinkään kiinnostuneita politiikasta, vaan he hyödynsivät matkoja omiin ammatillisiin tavoitteisiinsa. Neuvostoliiton ulkopoliittiset tavoitteet kuitenkin mahdollistivat erittäin mittavan taiteilija- ja kulttuurivaihdon Neuvostoliiton ja länsimaiden välillä, mikä vaikutti merkittävästi taiteiden kehitykseen niin Suomessa, Euroopassa kuin Neuvostoliitonkin alueella.

Tärkeää taustatietoa nykytilanteeseen

Konferenssi tuo esiin tärkeää taustatietoa nykyisessä tilanteessa, jossa kulttuurivaihto on Venäjän ja EU:n suhteiden kiristymisen myötä vaikeutunut. Kun julkisia tukia samalla leikataan, on yhä haastavampaa edistää taideteosten ja taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Myös nationalististen äänenpainojen nousu eri puolilla Eurooppaa haastaa käsitystä itäisen ja läntisen Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja historiasta. Tämä alleviivaa tarvetta pohtia kulttuurisen vuoropuhelun kehitystä Euroopassa.

Konferenssi on osa belgialaisen BOZAR-taidekeskuksen koordinoimaa projektia Trauma & Revival, joka saa rahoitusta mm. EU:n Luova Eurooppa -ohjelmalta sekä Opetushallitukselta. Projektin tavoitteena on tuoda esille Euroopan yhteistä, valtioiden rajat ylittävää kulttuuria ja historiaa aikana, jolloin kansalliset jakolinjat ovat jälleen vahvistumassa.

Tapahtuman tiedot

East-West Cultural Relations: Interplay of Arts and Cultural Diplomacy, 1945–2017

Aika: 24.–25.2.2017

Paikka: Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto

Nettisivut: https://ewcr2017.wordpress.com

Yhteystiedot

Tapahtuman vastaava, Akatemiatutkija Simo Mikkonen

040 809 3949

simo.mikkonen@jyu.fi

Konferenssisihteeri, projektitutkija Jari Parkkinen

040 805 3754

ewcr2017@gmail.com