Quantcast
Channel: Julkaise tiedotteet helposti ja nopeasti - ePressi
Viewing all 10517 articles
Browse latest View live

Suomen ylioppilaskuntien liitto hakee siviilipalvelusvelvollista graafisen suunnittelijan tehtäviin!

0
0

Hakuilmoitus
Vapaasti jaettavaksi
5.10.2016

Suomen ylioppilaskuntien liitto hakee siviilipalvelusvelvollista graafisen suunnittelijan tehtäviin!

Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat julkaisujen ja sähköisten materiaalien suunnittelu ja taittaminen, graafisen ilmeen kehittämiseen osallistuminen, valokuvaaminen sekä viestinnän muut tehtävät. Käytännössä kyseessä ovat esimerkiksi erilaiset esitteet, käyntikortit, kuvituskuvat sosiaaliseen mediaan, infografiikka ja uutiskirje. Arvostamme myös videokuvaustaitoja ja editointiohjelmistojen hallintaa sekä kokemusta järjestötoiminnasta. Web-osaaminen katsotaan myös eduksi.

Meillä tapahtuu aika paljon kaikkea ja toivommekin, että voisit ideoida meidän kanssamme, kuinka parhaiten voisimme kuvallistaa viestiä ajankohtaisista asioista. Työympäristönä on Adobe CS ja Windows.

Työtehtävä vaatii luovuutta, tarkkuutta, oma-aloitteisuutta, ryhmätyökykyä ja aika usein myös heittäytymistä. Meillä on tarjota viihdyttävät työkaverit, kiva työyhteisö, paljon tekemistä ja tietysti siviilipalvelukseen liittyvät lakisääteiset edut. Palveluspaikka sijaitsee Helsingin Kampissa. Hommat aloitetaan sopimuksen mukaan, mutta kuitenkin mahdollisimman pian.

Hakemukset ja CV toimitetaan osoitteeseen hakemukset@syl.fi. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista graafisista töistä, myös linkki nettiportfolioon käy.

Mikäli olet kiinnostunut siviilipalveluspaikasta ota yhteyttä pääsihteeri Eero Manniseen (puh. 045 631 7145, etunimi.sukunimi@syl.fi) tai viestintäninja Iiris Niinikoskeen (puh. 041 515 2228).


Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Yhteiskunnallinen yritys -merkin Lakiston Palvelut Oy:lle

0
0

Espoolaiselle Lakiston Palvelut Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus. Lakiston Palvelut Oy työllistää muun muassa kehitysvammaisia sekä muita osatyökykyisiä ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä ja pyrkii näin edistämään heidän yhdenvertaisuuttaan yhteiskunnassa.

Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus. Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti.

– Lakiston Palvelut perustettiin tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja se on tärkeä tehtävämme edelleen. Koimme luontevaksi tehdä työtämme näkyväksi myös muille ja hakea Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä. Vuoden 2015 aikana yritys työllisti yhteensä 24 henkilöä, joista osatyökyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä oli 16, kertoo Lakiston Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Lea Nevalainen.

– Lakiston Palvelut tekee tärkeää työtä edistämällä kehitysvammaisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien työllistymistä. Lakiston Palveluiden toimialoina ovat henkilöstövuokraus ja ravitsemispalvelut, ja se toimii yleishyödyllisen periaatteen mukaisesti. Hienoa, että heikommassa työmarkkina-asemassa oleville tarjotaan työllistymismahdollisuuksia, sillä se lisää sekä yksilön että ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointia, sanoo Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja:

Lea Nevalainen, toimitusjohtaja, Lakiston Palveut Oy, p. 050 325 0656, lea.nevalainen@rinnekoti.fi

Niina Ollikka, brand manager, Suomalaisen Työn Liitto, p. 040 674 8773, niina.ollikka@suomalainentyo.fi

SDP:n ryhmäpuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa 5.10.

0
0

Eduskunnassa käydään tänään ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Ilkka Kantola. Tässä puhe:

Arvoisa puhemies

Romaanissaan Kärpästen herra nobelkirjailija William Golding, kuvaa taitavasti sitä, miten sivistyneiden ihmisten käy kriisitilanteessa liikkeelle laitettujen perättömien huhujen vaikutuksesta. Peloissaan olevat ihmiset alkavat toimia irrationaalisesti. He alkavat epäillä toistensa aikeita. Syntyy liittoutumia. Järjettömät mielikuvat muuttuvat viholliskuviksi. Lopulta viha johtaa järjettömiin surmatekoihin yhteisössä, jonka piti olla kaikin puolin järkevä ja sivistynyt.

Nobelkirjailijan viesti on vahva. Demokratian ja sivistyksen mureneminen johtaa lopulta järjettömään vihaan ja väkivaltaan ja syyttömien kuolemaan.

Arvoisa puhemies

Suomi on hyvä maa. Menestyksemme rakentuu demokratialle ja sivistykselle.  Monipuoluejärjestelmämme on osoittautunut keinoksi, jonka kautta kansalaisten erilaiset näkemykset ovat päässet vaikuttamaan yhteiskuntamme kehitykseen. Yhdessä olemme kyenneet luomaan suotuiset puitteet tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vahvistumiselle.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Muutos näkyy demokratian vastaisten äärioikeistolaisten, uusnatsismia edustavien ääriliikkeiden vahvistumisena. Näkyviin tullut poliittinen väkivalta on merkki pinnan alla tapahtuvasta huolestuttavasta liikehdinnästä. Olemme yhtä mieltä siitä, että on syytä olla valveilla. Olemme nähneet kansalaisen menettävän henkensä poliittisen väkivallan uhrina. Poliittisista vaikutteista syntyvä väkivalta on uhka koko demokraattiselle järjestelmällemme, jos annamme väkivallan hyväksyville ääriliikkeille tilaa.

Arvoisa puhemies

On tärkeätä, että meillä on yhteinen halu sanoa jyrkkä ei kaikelle poliittiselle väkivallalle ja demokratian vastaisille ääriliikkeille. Vastuu demokratian puolustamisesta ja yhteiskuntarauhan lujittamisesta kuuluu meille kaikille. Se mitä me lausumme tai mitä kantoja otamme tai minkälaisissa järjestöissä toimimme, on monille kansalaisille malli, jota he ovat valmiita seuraamaan. Äänestäjät ovat asettaneet meidät kantamaan vastuuta. Heillä on oikeus odottaa, että me myös puhumme ja toimimme vastuullisesti.

Huonosti harkituilla sanoillamme ja teoillamme voimme vahvistaa asenteita, jotka antavat hyväksynnän demokratiaa halveksiville ääriliikkeille ja väkivaltaan johtavalle vihalle. Tai voimme viisaasti perustella ja vakuuttaa, että kaikista puutteistaan huolimatta demokratia on paras menetelmä edistää niin yksilön kuin koko kansakunnankin hyvää.

Samhällets värderingar mäts i hur det förhåller sig till sina minoriteter. Att godkänna olikhet är en del av bildningen. Vi kan inte acceptera att någon diskrimineras på basen av ålder, nationalitet, språk, religion, övertygelse, åsikt, politisk verksamhet, sexuell läggning eller annan personlig egenskap.

Eurooppalaisten demokraattisten puolueiden rasisminvastaisessa peruskirjassa puolueet sitoutuvat ”puolustamaan ihmisoikeuksia ja demokraattisia periaatteita, torjumaan rodullista häirintää ja kiihottamista kansanryhmää vastaan sekä rotusyrjintää ja kaikkia rasistisen väkivallan muotoja.” Sdp on esittänyt, että puolueet kunnallisvaaliehdokkaita asettaessaan edellyttävät ehdokkailta sitoutumista rasisminvastaiseen julistukseen.

Arvoisa puhemies.

Kansanedustajan puhevapaus on perustuslaissa turvattu. Tämä ei silti tarkoita, että kansanedustaja voisi lausua mitä tahansa joutumatta rikosvastuuseen. Kansanedustajien saamat syytteet ja epäilyt sananvapauden väärinkäyttämisestä eivät ole edustuksellisen demokratiamme kauneimpia kukkasia. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jyrkässä ristiriidassa demokraattisesti päätettyjen, yhteisten arvojemme kanssa. Sillä leikkiminen on leikkiä tulella, jonka vaarallisuuden me tiedämme fasismin ja natsismin historiasta.

Arvoisa puhemies

Vallanhaluun nojaavat rasistiset ja väkivaltaan valmiit poliittiset ääriliikkeet käyttävät hyväksi ihmisten katkeruutta ja toivottomuutta kasvavan eriarvoisuuden keskellä. Meidän on demokraattisin keinoin ponnisteltava tarmokkaammin yhteiskunnan kahtia jakautumisen torjumiseksi. On luotava tukevammat jalansijat heille, jotka ovat pudonneet ja joutuneet syrjään. On vahvistettava aitoa dialogia päättäjien ja eri kansalaisryhmien välillä. On lisättävä kansalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies

Demokratia on puolustamisen arvoinen. Demokratiaa on puolustettava.

********

SDP Viestintä
Viestintäkoordinaattori Maarit Hirvensalo
p. 040 587 1755

Pirkanmaalta tuplamiehitys Rakentamisen Laatuteko 2016 -kilpailun finaalissa

0
0

Viime keväänä käynnistynyt Rakentamisen Laatuteko 2016 -kilpailu on edennyt finaaliin, johon asiantuntijatuomaristo valitsi kahdeksan parasta 44 ehdokkaan joukosta. Pirkanmaalta kärkikahdeksikkoon mahtui kaksi laaturakentajaa, Lempäälän lukion perusparannus- ja laajennustyömaan mittakirvesmies Markus Neejärvi sekä Tampereen Kaupissa sijaitsevan asuntokohteen vastaava mestari Markku Lindholm.

– Rauhallinen, huolellinen, tarkka. Näillä sanoilla Neejärvi kuvailee hyvän mittakirvesmiehen ominaisuuksia ja painottaa myös sujuvien aikataulujen merkitystä.

– Mittoja pitää pystyä saamaan sitä mukaa kun niitä odotetaan, jotta työ sujuu ilman katkoja. Kiireen kuitenkin pyrin jättämään pois, koska mieluummin teen työn kerran kunnolla kuin kahteen kertaan, sanoo Lujatalolla työskentelevä Neejärvi.

Myös tuomaristo arvostaa Neejärven ”kerralla kuntoon” -asennetta.

– Mittamiehen rooli rakennustyömaalla on tärkeä, koska hän luo edellytyksiä virheettömälle toteutukselle. Neejärvi tunnetaan tarkkana ammattilaisena, jonka mitat ovat justiinsa kohdallaan ja jonka jäljiltä muiden työntekijöiden on helppo tehdä omat osuutensa, toteaa kilpailun tuomaristossa mukana oleva Jukka Pekkanen, Rakennusteollisuus RT:llä rakentamisen kehittämisestä vastaava johtaja.

YIT:llä työskentelevä Markku Lindholm painottaa omassa työssään luottamuksellista ja avointa asiakassuhdetta.

– Otan yhteyttä asunnon ostajaan viimeistään kahden viikon sisällä kaupoista ja kutsun tulevat asukkaat tutustumaan työmaahan ja talon rakentajiin. Näin asukas näkee heti, että meillä on homma hanskassa, Lindholm kertoo.

Lindholmin asiakaslähtöinen asenne on tehnyt vaikutuksen myös tuomaristoon.

– Lindholm on edelläkävijä asunnon ostajien työmaavierailukäytännön luomisessa. Hyvä ja avoin yhteistyö tulevien asukkaiden kanssa jo rakentamisvaiheessa on tärkeä osa kokonaislaatua ja edesauttaa asukkaiden tarpeiden huomioimista, Jukka Pekkanen summaa.

Tuomariston mukaan myös muita Laatuteko-kilpailun finaaliin yltäneitä yhdistää hyvä kokonaisuuden hallinta, kaikkien osapuolten huomioiminen ja ammattiylpeys. Finalisteja valitessaan tuomaristo korosti erityisesti myös periksiantamatonta asennetta laadun tekemistä kohtaan.

Laatuteko-kilpailu on suunnattu rakennusalan työntekijöille, työryhmille ja työnjohtajille. Asiantuntijaraadin nimeämästä finalistikahdeksikosta voittajan valitsee maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Voittaja julkistetaan 13.10. FinnBuild-messujen yhteydessä.

 

Lisätietoja:

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Yhteiskunnallinen yritys -merkin Lakiston Palvelut Oy:lle

0
0

Espoolaiselle Lakiston Palvelut Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus. Lakiston Palvelut Oy työllistää muun muassa kehitysvammaisia sekä muita osatyökykyisiä ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä ja pyrkii näin edistämään heidän yhdenvertaisuuttaan yhteiskunnassa.

Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus. Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti.

– Lakiston Palvelut perustettiin tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja se on tärkeä tehtävämme edelleen. Koimme luontevaksi tehdä työtämme näkyväksi myös muille ja hakea Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä. Vuoden 2015 aikana yritys työllisti yhteensä 24 henkilöä, joista osatyökyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä oli 16, kertoo Lakiston Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Lea Nevalainen.

– Lakiston Palvelut tekee tärkeää työtä edistämällä kehitysvammaisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien työllistymistä. Lakiston Palveluiden toimialoina ovat henkilöstövuokraus ja ravitsemispalvelut, ja se toimii yleishyödyllisen periaatteen mukaisesti. Hienoa, että heikommassa työmarkkina-asemassa oleville tarjotaan työllistymismahdollisuuksia, sillä se lisää sekä yksilön että ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointia, sanoo Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja:

Lea Nevalainen, toimitusjohtaja, Lakiston Palveut Oy, p. 050 325 0656, lea.nevalainen@rinnekoti.fi

Niina Ollikka, brand manager, Suomalaisen Työn Liitto, p. 040 674 8773, niina.ollikka@suomalainentyo.fi

Kanavansuulla laitetaan porukalla hihat heilumaan

0
0

Mälkiän-Kanavansuun asukasyhdistys järjestää lauantaina kaikille asukkaille avoimen talkoopäivän, jolloin siistitään vesakoitunut puistoalue yhteisvoimin. Talkoot toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tukeman Elinvoimaa ja osallisuutta -hankkeen ”Myö tehään porukalla” tuella. 

Päivän aikana asukkailla on mahdollisuus tutustua asuinalueen muihin asukkaisiin, ideoida yhteisöllistä toimintaa sekä osallistua samalla alueen viihtyisyyden parantamiseen raivaustalkoiden merkeissä. 

–     Talkoiden tarkoituksena on tiivistää Mälkiän kaupunginosan asukkaiden yhteisöllistä toimintaa ja tutustuttaa alueen asukkaita toisiinsa. Talkoot on myös hyvä tapa tehdä jotain konkreettista oman asuinalueen hyväksi sekä kuulla ihmisten toiveita alueen kehittämiseksi, kertoo Mälkiän-Kanavansuun asukasyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kaksonen

Asukkaiden itsensä ideoimaa ja toteuttamaa toimintaa 

Talkoot polkaistaan käyntiin klo 10 Kanavamuseon parkkipaikalta, josta joukkojen kasaamisen jälkeen siirrytään itse pelipaikoille, eli Saimaan kanavan itäpuolella olevaan puistoon. Mikäli lauantaina sattuu satamaan talkoiden toteutusta haittaavasti, on varapäivä sovittu kahden viikon päähän lauantaille. 

–     Toivomme erittäin runsasta osanottoa, sillä kyseessä on meitä kaikkia alueen asukkaita palveleva yhteisöllisyyden muoto. Ja kuten kunnon talkoisiin kuuluu, on kaikille osallistujille tarjolla talkoomurkinaa, innostaa Kaksonen asukkaita mukaan. 

Asukkaat ovat saaneet ideoida osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä toimenpiteitä Lappeenrannan keskustaajamassa toteutettaviksi ”Myö tehään porukalla” -hankkeen mahdollistamana. Lauantain Mälkiän-Kanavansuun talkoot ovat ensimmäinen ehdotus, joka taipui hankkeelle määriteltyihin ehtoihin. 

-       Tätä hanketta toteutettaessa on muistettava ennen kaikkea se, että mennään asukkaiden osallisuus ja yhteisöllisyys edellä. Toimenpiteiden tulee tukea näitä tavoitteita, ja siksi talkoilla tulee olla asukkaita yhdistävä ja asukastoimintaa kehittävä ajatus. Tähän tarkoitukseen talkoot ovat hyvä keino, kertoo hanketta koordinoiva Marika Heinilä Lappeenrannan kaupungilta. 

Kuvateksti: Mälkiän-Kanavansuun asukasyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kaksonen ja Ani-koira toivottavat kaikki asukkaat tervetulleiksi lauantain talkoisiin.

Lisätietoja:

Marika Heinilä, hankekoordinaattori, Lappeenrannan kaupunki
040 621 4084 / marika.heinila@lappeenranta.fi 

 

 

Lahella Sydäntä –konsertti 25.1.2017 Vesijärvi-hallissa

0
0

LAHELLA ON SYDÄNTÄ TÄNÄKIN VUONNA

Lahella Sydäntä –projekti on Lahden ammattikorkeakoulun uusi oppimisympäristö. Projektissa opiskelijat pääsevät näyttämään mihin pystyvät yhdessä sekä näkemään ja kokemaan mitä tapahtumien järjestäminen todella vaatii.

Opiskelijat järjestävät vuoden aikana pienempiä konsertteja kaiken ikäisille Päijät-Hämeen alueella. Tapahtumaketju mahdollistaa useamman opiskelijan osallistumisen tapahtumien luontiin.

Ensimmäinen iltakonsertti järjestettiin 30.9.2016 Harjulan Setlementissä, jossa pianisti Jukka Borg ihastutti kuulijoita. Tapahtumien ketju huipentuu tammikuussa järjestettävään Lahella Sydäntä –konserttiin, joka järjestetään Vesijärvi-hallissa Lahden Messukeskuksessa DuuniExpo –messujen jälkeen keskiviikkona 25.1.2017. Konsertti on päihteetön ja ikärajaton.

Konsertissa yhteistyötä tekee paikallinen avustusjärjestö, jonka kautta konsertista saadut tuotot lahjoitetaan eteenpäin. Konsertin tuotoilla opiskelijat haluavat auttaa paikallisia vähävaraisia lapsia sekä lapsiperheitä.

Lahella Sydäntä -tapahtuma muissa kanavissa

Facebook: Lahella Sydäntä
Instagram: @lahellasydanta
Twitter: @LahellaSydanta

#LAMK #lahellasydanta #yheslahes

Yhteystiedot

Sanna-Maria Mäkinen, projektipäällikkö
sanna-maria.makinen@lamk.fi  
puh. 040 761 0188

 

 

Kemera-tukea taimikon varhaishoitoon voi hakea 10.10.2016 alkaen

0
0

Maa- ja metsätalousministeriö on 5.10.2016 muuttanut päätöstään, jolla keskeytettiin Kemera-tuen hakeminen taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja terveyslannoitukseen vuoden 2016 loppuun asti.

Taimikon varhaishoidon rahoituksen haku avataan. Metsäkeskus ottaa rahoitushakemuksia vastaan 10.10.2016 alkaen. Sen sijaan nuoren metsän hoidon ja terveyslannoituksen hakua ei avata, eikä niitä koskevia rahoitushakemuksia oteta vastaan enää kuluvan vuoden aikana.

Metsäkeskus ratkaisee taimikon varhaishoidon rahoitushakemuksia vuonna 2016 käytettävissä olevan myöntämisvaltuuden puitteissa. Haun avaamisen jälkeen toimitettuihin rahoitushakemuksiin on varattu arviolta 12 miljoonaa euroa. Rahat on tarkoitettu erityisesti tänä syksynä toteuttaville taimikon varhaishoidon kohteille.

Tuki maksetaan hankkeiden valmistuttua toteutusilmoituksen jättämisen jälkeen.   
Jos käytettävissä oleva myöntämisvaltuus ei riitä kaikkien rahoitushakemusten ratkaisemiseksi, jäljelle jääneet rahoitushakemukset siirretään käsiteltäväksi vuonna 2017. Ensi vuoden Kemera-tuesta päätetään valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Kuluvana vuonna on kaikkia työlajeja koskevien töiden maksamiseen määrärahoja käytettävissä vielä huomattavasti. Kaikkien työlajien osalta hankkeiden toteutus tulisi ajoittaa siten, että tuen maksaminen käynnistyisi mahdollisimman pian. Taimikon varhaishoitotöiden ajoittaminen kuluvalle syksylle on toivottavaa erityisesti metsureiden työllisyyden kannalta.

Toivottavaa on, että hakemukset jätetään sähköisten järjestelmien kuten Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta. Tämä helpottaa hakemuksien käsittelyä, koska sähköpostilla tulevat hakemukset joudutaan tallentamaan hyväksymisjärjestelmään manuaalisesti. Metsänhoitotyöt voi aloittaa heti rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.  

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen, p. 0295 162 447, marja.hilska-aaltonen(at)mmm.fi


Kemera-stöd för tidig vård av plantbestånd kan sökas från och med den 10 oktober

0
0

Jord- och skogsbruksministeriet har ändrat beslutet av 5.10.2016 som avbröt ansökan om Kemera-stöd för tidig vård av plantbestånd, vård av ungskog och vitaliseringsgödsling fram till utgången av 2016.

Ansökan om stöd för tidig vård av plantbestånd ska nu öppnas. Skogscentralen tar emot ansökningar från den 10 oktober framåt. Ansökan om stöd för vård av ungskog eller vitaliseringsgödsling öppnas däremot inte, ansökningar tas inte heller emot i år.

Skogscentralen beslutar om stödansökningarna enligt fullmakten att bevilja stöd år 2016. För det stöd som söks efter att ansökan har öppnats har reserverats ungefär 12 miljoner euro. Denna summa är speciellt avsedd för den tidiga vård av plantbestånd som sker i höst. Stödet betalas ut när man slutfört projekten och lämnat in verkställighetsanmälan.

Om fullmakten att bevilja stöd inte räcker till alla stödansökningar, kommer resten av ansökningarna att behandlas år 2017. Beslut om nästa års Kemera-stöd fattas i samband med beredningen av statsbudgeten.
För åtgärder inom alla arbetsslag står det ännu i år mycket anslag till förfogande. Tidsplanen för projekten inom alla arbetsslag ska planeras så att betalningen av stöd kan inledas så fort som möjligt. Att vårda plantbestånd nu i höst är önskvärt i synnerhet med tanke på skogsarbetarnas arbetsläge.

Det rekommenderas att ansökningarna lämnas in via elektroniska system, t.ex. Skogscentralens MinSkog.fi. Detta gör det enklare att behandla ansökningarna eftersom de ansökningar som kommer in via e-post måste sparas i systemet manuellt. Skogsvårdsarbetena får inledas genast efter att ansökan är inlämnad.

Mer information:
Marja Hilska-Aaltonen, forstråd, tfn 0295 16 2447, marja.hilska-aaltonen(at)mmm.fi

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Yhteiskunnallinen yritys -merkin Ravimäkiyhdistykselle

0
0

Ravimäkiyhdistykselle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena arvokkaasta työstä ikäihmisten ja vammaisten hyväksi. Ravimäkiyhdistys on haminalainen yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tarkoituksena on asuntotoiminnan, palveluasumisen ja avohuollon palveluiden tuottaminen.

Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus. Yhteiskunnallinen yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti, sillä nämä yritykset tekevät hyvää ja jakavat hyvää.  

– Ravimäkiyhdistys ry on toiminut aktiivisesti paikallisena sosiaalipalvelujen tuottajana vuodesta 1981 alkaen. Yhdistyksen palvelutoiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys ja osallistavuus sekä uusien innovatiivisten toimintojen kehittäminen, toteaa Ravimäkiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Minna Mäkelä ja iloitsee suuresti myönnetystä Yhteiskunnallinen yritys -merkistä.

Ravimäkiyhdistys ry:n toiminta perustuu yhteiskunnallisen yrittäjyyden kulmakiviin, joissa toiminta tasapainotetaan yhteiskunnallisten, ympäristöllisten ja taloudellisten tavoitteiden kautta.  Ravimäen tahtotila on jatkuva toiminnan parantaminen ja kehittyminen luotettavana ja vaikuttavana palveluntuottajana sekä yhteistyökumppanina.  

– Ravimäki on yli kuudenkymmenen kehitysvammaisen, vaikeavammaisen ja ikäihmisen koti Haminassa, selvittää Mäkelä. Ravimäkiyhdistys tarjoaa perinteistä, tehostettua ja tuettua palveluasumista ja esimerkiksi lounasravintolapalveluita sekä työllistymistä edistäviä palveluita. Kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille Ravimäessä on mahdollisuus lyhytaikaiseen hoitoon, esimerkiksi omaishoitajan vapaan aikana.

– On hienoa saada Ravimäkiyhdistys merkinhaltijoiden kasvavaan joukkoon, toteaa Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja

Minna Mäkelä, toiminnanjohtaja, Ravimäkiyhdistys ry., p. 0400 846 621, minna.makela@ravimäkiyhdistys.fi

Niina Ollikka, brand Manager, Suomalaisen Työn Liitto, 040 674 8773, niina.ollikka@suomalainentyo.fi

Tuulivoima-ala tuomitsee pelottelun – Putkosen väitteillä ei tieteellistä pohjaa

0
0

Perussuomalaisten edustaja Matti Putkonen aikoo aloittaa omien sanojensa mukaan tuulivoimapakolais -projektin, ja esittää julkisuudessa absurdeja väitteitä tuulivoiman terveysvaikutuksista. Putkosen julkisuuteen nostamilla väitteillä ei ole mitään tieteellistä pohjaa.

Tuulivoimaloiden äänen vaikutusta lähiympäristöön on tutkittu laajasti jo pitkään ja uusia tutkimuksia tehdään. Tuulivoimalat tuottavat infraääntä siinä missä esim. tuuli, ukkonen, maanjäristykset ja tieliikenne, mutta sen äänenpainetaso jää tutkimusten mukaan selkeästi ihmisen kuulokynnyksen alle. Tähän asti tehtyjen tutkimusten mukaan infraäänellä voi olla terveysvaikutuksia vasta silloin, kun ääni muuttuu kuultavaksi.

”Tiedeyhteisö ei ole tähän päivään mennessä löytänyt mitään yhteyttä infraäänen ja oirehtimisen välillä. Sen sijaan internetistä löytyy helposti epätieteellistä materiaalia, joka ei ole luotettavaa. Putkonen jakaa nyt tätä tietoa lähdekritiikittömästi totuutena,” kommentoi Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Tuulivoima-ala tuomitsee virheellisen tiedon jakamisen. ”Energia on elinehtomme, ilman sitä emme kylmässä Pohjolassa tule toimeen. Se, että suomalaisia tarkoituksella pelotellaan energiatuotannolla, on asiatonta ja tuomittavaa. Kritisoida toki saa, mutta ei huuhaalla,” Mikkonen jatkaa.

Pelottelu voi sairastuttaa

Moni tutkimus osoittaa, että väärään tietoon perustuva huoli ja pelko voivat olla haitallisia terveydelle. Tämä koskee myös tuulivoimaa: perusteettoman pelottelun aiheuttama huoli ja stressi voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Oireet ovat tuolloin aitoja mutta syntymekanismi juontuu koettuun huoleen terveydestä. Tuulivoiman infraäänen kokemisesta tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että esimerkiksi tiedotusvälineissä tai internetissä jaettu tieto negatiivisista terveysvaikutuksista voi itsessään vaikuttaa lisäävästi oireiden kokemiseen, ja että infraäänestä saatu tieto ja ennakko-odotukset voivat ohjata oirekokemuksia ja mielialaa molempiin suuntiin. (Crichton ym. 2013.)

Myös valitukset tuulivoimasta ovat osoittautuneet yleisemmiksi niillä alueilla, joilla tuulivoiman vastaiset liikkeet ovat olleet aktiivisia. Australialaistutkimuksen (Chapman ym. 2013) mukaan äänestä tuli vain neljä valitusta puistoista, joissa tuulivoiman vastainen liike ei ollut aktiivinen. 90 % valituksista on tehty sen jälkeen, kun tuulivoiman vastaiset ryhmät aktivoituivat alueilla. Australiassa kartoitettiin kaikista maan 51:stä tuulipuistosta tulleet valitukset aikavälillä 1992 - 2012.

Tutkimusta on tehty myös Suomessa

Suomessa tuoreimman tieteellisen tutkimuksen tuulivoimaloiden äänen häiritsevyydestä ja oireiden kokemisesta toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana. Tutkimustulokset vahvistavat aiemmin saatua tietoa tuulivoimaloiden äänen vaikutuksista, sillä tulosten mukaan harva koki tuulivoimaloiden äänestä aiheutuvan häiriötä sisätiloissa tai nukkuessa. Äänen terveysvaikutuksia tarkasteltaessa häiritsevyyden arvioiminen nimenomaan sisätiloissa on erityisen tärkeää.

THL:n tutkimuksessa selvitettiin tuulivoiman infraäänen terveysvaikutuksiksi esitettyjen oireiden yleisyyttä yhdeksällä paikkakunnalla. Oireilun yleisyydessä ei ollut eroa eri etäisyysvyöhykkeiden välillä. Jos tuulivoimaloiden infraääni olisi syynä raportoituihin oireisiin, oireilun voisi odottaa olevan yleisintä lähimpänä tuulivoimaloita, jossa myös altistuminen on suurinta, tutkimusraportissa todetaan. THL:n tutkimustulosten mukaan tuulivoiman terveysvaikutuksista koettu huoli vaihtelee eri tuulivoima-alueilla ja oli paljon yleisempää kuin äänestä koettu häiritsevyys.

Asiaa tullaan tutkimaan lisää Suomessa, sillä THL jatkaa tuulivoimamelun terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin liittyvää tutkimusta mm. mallintamalla kuultavaa ääntä ja mittaamalla sekä kuultavaa että infraääntä tuulivoima-alueilla. STY pitää hyvänä, että tutkimusta tehdään, sillä tutkittua tietoa tarvitaan uskomusten sijaan.

Tuulivoima-ala toivoo, että myös kuntien edustajat, virkamiehet ja yksityiset kansalaiset pyrkisivät käyttämään viranomaisten ja tutkijoiden tuottamaa tietoa arvioidessaan tuulivoimaan liittyviä kysymyksiä. Epäviralliset tahot tarjoavat yksipuolista ja usein virheellistä tietoa, joka voi aiheuttaa perusteetonta pelkoa ja ennakkoluuloja.

*******

Lähteet

Chapman, St George, Waller, Cakic. 2006. Spatio-temporal differences in the history of health and noise complaints about Australian wind farms: evidence for the psychogenic, “communicated disease” hypothesis. Lataa julkaisu täältä.

Crichton, Dodd, Schmid, Gamble & Petrie. 2013. Can Expectations Produce Symptoms From Infrasound Associated With Wind Turbines?  Lataa julkaisu täältä.

Crichton, Dodd, Schmid, Gamble, Cundy & Petrie. 2013. The Power of Positive and Negative Expectations to Influence Reported Symptoms and Mood During Exposure to Wind Farm Sound. Health Psychology. Lataa julkaisu täältä.

Turunen & Lanki. 2016. Meluhaittojen kokeminen ja oireilu yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa. Lataa julkaisu täältä.

 

Lisätietoja

Anni Mikkonen

Toiminnanjohtaja

Suomen Tuulivoimayhdistys ry

040 771 6114

Mäntyharjun kansalaisopistossa uutistoimituksen ja kriisihallinnan ammattilaisia pohtimassa maailmantapahtumien uutisointia

0
0

Mäntyharjun kansalaisopisto järjestää 13.10.2016 klo 18-19.30 ilmaisen yleisöluennon/ keskustelutilaisuuden ajankohtaisesta aiheesta 

 
Mistä uutiset maailmalla ja Suomessa muodostuvat? Kuka päättää, mitä kerrotaan?
Olemme saaneet kovatasoisen ammattilaiskaartin tilaisuuteen. 
 
Tilaisuuden alustaa ja keskusteluun osallistuu 
toimittaja, lehdistösihteeri, ulkomaankirjeenvaihtaja ja tuottaja Seppo Toivonen. 
 
Muina keskustelijoina ovat 
Helsingin sanomien päätoimittaja Antero Mukka
lähetystöneuvos, ETYJ- ja YK -kriisinhallinnan vastuuvirkamies UM:stä Hanna-Leena Korteniemi sekä 
Länsi-Savon mäntyharjulainen toimittaja Mikko Kontti
 
Yleisö voi osallistua keskusteluun omilla kysymyksillään. Tilaisuus on Mäntyharjun kulttuurisalissa (Kompantie 22).

EL Karaokemestari 2016 - kilpailun finalistit

0
0

VALTAKUNNALLINEN EL KARAOKEMESTARI 2016

 
Valtakunnallinen EL Karaokemestari 2016 -kilpailu järjestetään kaksipäiväisenä tapahtuma Spa Hotel Runnin tiloissa 4. – 5.10.2016. Valtakunnallinen kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja nyt järjestettävä kilpailu on yhdeksäs. Kilpailujärjestelyt ovat toimineet sujuvasti.

Kilpailuun ilmoittautui 72 kilpailijaa yhteensä neljään sarjaan, joita ovat Naiset 50 – 64 vuotta, Miehet 50 – 64 vuotta sekä Naiset 65 + ja Miehet 65 +. Kilpailun osallistujat ovat voittaneet oman piirinsä järjestämän karaokekilpailun.

Tuomariston puheenjohtaja, Eläkeliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Markku Sivosen mukaan on karaokelaulussa tapahtunut paljon kehitystä. Nyt lauluja ei pelkästään lauleta, vaan laulut tulkitaan.

Tuomariston mukaan kilpailujen taso on noussut vuosi vuodelta ja tasossa näkyy selvästi laulunopiskelu ja harrastuneisuus. Kilpailun henki on ollut leppoisa.

Finaaleissa laulavat keskiviikkona klo 17.00 alkaen sarjoittain seuraavat henkilöt.

NAISET 65+                                                           MIEHET 65 +

1.  Sirpa Lindroos                                                   1. Juhani Yli-Sikkilä

2.  Anja Ylitalo                                                       2. Lauri Harsunen

3. Maija Kaitalehto                                                  3. Lars Lundqvist

4. Aulikki Lehtinen                                                  4. Heikki Saarela

5.  Marketta Karvali                                                 5. Taisto Poimaa

6. Ritva Mäntsälä                                                    6. Tauno Leinonen

7. Leena Haajanen                                                  7. Seppo Mikkola

8. Mauri Peltoniemi

 

NAISET 50–64                                                      MIEHET 50-60

1. Sirkka Alanen                                                    1. Pertti Ryynänen

2. Maija Alitalo                                                      2. Aulis Tapaninen

3. Tuija Vartiainen                                                  3. Juhani Roininen

4. Raija Savolainen                                                4. Kari Kettunen

5. Leila Kattilakoski                                               5. Tenho Kurka

6. Merja Noronen                                                  6. Ilpo Vuorinen

7. Helmi Kemppainen                                           7. Ari Rantametsä

Finaalin arvioitu päättymisaika on klo 22.

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat Markku Sivosen lisäksi, laulunopettaja Eeva Riitta Rytkönen, laulajat Rainer Friman ja Juha Vartiainen sekä aikaisemmat EL karaokemestarit Raija Bernitz ja Juha Hötti.

 

Viiankiaapa-takki, Keminsaaret-mekko, Neitvuori-tunika: Luonnonsuojeluliiton luontohelmistä tulee vaatemallisto

0
0

Suomen luonnonsuojeluliitto sekä kierrätysmateriaaleista vaatteita ja asusteita valmistava Globe Hope kutsuvat yhdessä suomalaiset juhlimaan satavuotiaan Suomen luontoa ympäri maan ja tukemaan ainutlaatuisten luontokohteidemme varjelua.

Luonnonsuojeluliiton toteuttamassa Suomen juhlavuoden Suomen 100 luontohelmeä -hankkeessa on kerätty suomalaisilta ehdotuksia maamme ainutlaatuisiksi ja säilyttämisen arvoisiksi luontokohteiksi ympäri maata.

Ehdotukset, nimet ja tarinat nimien takana ovat olleet inspiraationa Globe Hopen syksyn ja talven uudelle Finnish Nature Mystic -mallistolle, jonka tuotosta osa ohjautuu Suomen luonnonsuojeluliiton tekemälle työlle.

"Meille on tärkeää juhlistaa Suomen upeaa luontoa ja yhdistää uudella tavalla muoti ja luonnonsuojelu. Haluamme näin lisätä tietoutta Suomen toinen toistaan upeammista luontokohteista, kun Suomi viettää 100-vuotisjuhliaan", sanoo Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala.

Jokainen tuote on nimetty eri luontohelmi-ehdotuksen mukaisesti. Esimerkiksi kaivosteollisuuden uhkaamasta Viiankiaavasta syntyi kääntövillatakki, saimaannorpan kotiseudun Puruvedestä t-paita, porotaloudelle ja monien lintujen pesinnälle tärkeästä Olvassuosta viikonloppulaukku sekä kirkkaiden selkävesien, selkälokin, saukon ja norpan kotiseudulla Luonterilla sijaitsevasta Neitvuoresta muodostui tunika.

"On aivan fantastista ja inspiroivaa nähdä suomalaisille tärkeät luontokohteet myös nimettyinä hienoina vaatteina, kasseina ja koruina. Odotan malttamattomana, mitä kaikkea 100 luontohelmeä -hankkeen kulttuuritapahtumat synnyttävätkään, kun yhdistämme suomalaisen luonnon kulttuurimme monien muiden ulottuvuuksien kanssa", iloitsee Suomen 100 luontohelmeä -hankkeen koordinaattori Heikki Susiluoma.

Suomen 100 luontohelmeä

Suomen 100 luontohelmeä on Luonnonsuojeluliiton Suomi100-hanke, jonka tarkoitus on kannustaa ideoimaan, kokemaan ja varjelemaan 100 kansallisesti merkittävää suomalaista luontokohdetta, jotka haluamme jättää perinnöksi jälkipolville. Ehdotuksia luontohelmiksi on kerätty kuluneen vuoden aikana ympäri Suomea. Luontohelmiä ehdotettiin yhteensä 160, ja ne kaikki tullaan esittelemään Luonnonsuojeluliiton nettisivuilla. Lopulliset valinnat 100 luontohelmeksi julkistetaan joulukuussa 2016.

Kuvia malliston julkistamistilaisuudesta maanantaina 3.10. (Kuvaaja: Laura Karppanen)

Editorialkuvat mallistosta sekä katalogi löytyvät täältä (Kuvaaja: Pekka Keränen)

 

Lisää aiheesta

Globe Hopen blogi

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomi 100 luontohelmeä -hankkeen sivu

 

Lisätiedot

Miisa Asikainen, viestintä ja markkinointi, Globe Hope, miisa.asikainen(a)globehope.com, p. 040 549 8165 

Heikki Susiluoma, hankekoordinaattori, Suomen luonnonsuojeluliitto, heikki.susiluoma(a)sll.fi, 040 550 4944

KUTSU: Karvin Jyväskylän toimipisteen avoimet ovet keskiviikkona 26.10.2016

0
0

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) Jyväskylän toimipiste on muuttanut uusiin tiloihin Cygnaeuksenkatu 1:een.

Tervetuloa tutustumaan Karvin toimintaan Cygnaeustaloon keskiviikkona 26.10.2016 klo 9-10.30!

Vapaamuotoisessa tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella arvioinnista ja perehtyä Karvin toimintaan yhdessä Jyväskylän toimipisteen henkilökunnan ja Karvin johtajan Harri Peltoniemen kanssa. Paikalla on myös henkilöstöä Karvin Helsingin toimipisteestä.

Opastus Cygnaeustalon aulasta Karvin tiloihin 4. kerrokseen klo 9-10.30.  

Kutsu on avoin kaikille koulutuksen arvioinnista kiinnostuneille, ja voitte välittää sitä organisaatiossanne eteenpäin.

Tarjoilujen järjestämiseksi pyydämme kuitenkin ennakkoilmoittautumista oheisesta linkistä: 

https://digiumenterprise.com/answer/?sid=1449217&chk=AN6AJM5W

Tervetuloa!

 

Harri Peltoniemi, johtaja, harri.peltoniemi@karvi.fi, 029 533 5532                                                            

Päivi Kamppi, yksikön päällikkö, Jyväskylän toimipiste, paivi.kamppi@karvi.fi,  029 533 5512

 

Lisätietoja:

Virpi Pietiläinen, tiedottaja, virpi.pietilainen@karvi.fi, 029 5333 5520


Maatilojen tilapäisiä maksuvalmiusongelmia helpottavat lakiehdotukset etenevät eduskuntaan

0
0

Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen laiksi maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lisäksi kahta muuta lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että investointituen lainojen maksuhelpotusvuosien kokonaismäärää lisätään kolmella vuodella yhteensä kahdeksaan vuoteen. Tavoitteena on helpottaa maatilojen tilapäisiä maksuvalmiusongelmia.

Lakiesityksen mukaan valtiontakaukset myönnettäisiin pankkien antamille maksuvalmiuslainoille ja rahoitettaisiin maatilatalouden kehittämisrahasto Makerasta. Takauksen kohteena olevan lainan enimmäismäärä olisi 30 prosenttia maatalousyrittäjän kahden edellisvuoden myyntitulojen ja maataloustukien yhteenlasketusta keskiarvosta, kuitenkin vähintään 30 000 euroa ja enintään 110 000 euroa. Takauksen vähimmäismäärä edellyttää vähintään 100 000 euron suuruista myyntitulojen ja tukien yhteismäärää.

Valtiontakaus voisi olla enintään 70 prosenttia takauksen kohteena olevan lainan määrästä. Laina-aika olisi enintään seitsemän vuotta, johon voisi sisältyä enintään kaksi lyhennysvapaata vuotta. Takauksen saajalta perittäisiin valtiolle vastaavaa takausmaksua kuin maatalouden investointeihin myönnettävissä valtiontakauksissa.

Esityksellä toteutetaan maatilojen rahoitusjärjestelyjä valmistelevan työryhmän väliraportin ehdotukset. Työryhmän työskentely jatkuu lokakuun loppuun saakka ja päättyy loppuraportin julkaisuun.

– Päätetyt toimet ovat osa hallituksen budjettiriihessä sopimaa mittavaa maatalouden kriisipakettia. Työ akuutin kassakriisin sekä pitkäaikaisen kannattavuusongelman ratkaisemiseksi jatkuu. Viljelijöiden viesti on kuultu, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Mika Saari, p. 0295 162 134
maatalousneuvos Esko Juvonen, p. 0295 162 271
maatalousylitarkastaja Sanna Koivumäki, p. 0295 162 437
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lagförslag som ska lindra gårdsbruksenheternas tillfälliga likviditetsproblem överlämnas till riksdagen

0
0

Regeringen har till riksdagen överlämnat en proposition med förslag till lag om statsgarantier som beviljas gårdsbruksenheter 2016 och 2017. Dessutom föreslås det att två andra lagar ändras så att det totala antalet år för betalningslättnader i fråga om lån inom ramen för investeringsstödet ökas med tre år till sammanlagt åtta år. Målet är att lindra tillfälliga likviditetsproblem som gårdsbruksenheterna har.

Enligt lagförslaget ska statsgarantierna gälla de likviditetslån som beviljas av bankerna, och garantierna ska finansieras genom gårdsbrukets utvecklingsfond (Makera). Beloppet av det lån som borgen gäller kan uppgå till högst 30 procent av medeltalet av lantbruksföretagarens sammanräknade belopp av försäljningsinkomster och jordbruksstöd under de föregående två åren, dock minst 30 000 euro och högst 110 000 euro. Minimibeloppet för borgen förutsätter att det sammanräknade beloppet av försäljningsinkomster och stöd är minst 100 000 euro.

Statsborgen kan uppgå till högst 70 procent av det lånebelopp som borgen gäller. Lånetiden föreslås vara högst sju år och kan omfatta högst två amorteringsfria år. Hos borgenstagaren tar staten ut en borgensavgift som motsvarar den avgift som tas ut vid statsborgen som beviljas för investeringar inom jordbruket.

Genom propositionen genomförs förslagen i lägesrapporten av den arbetsgrupp som bereder finansieringssystemet för gårdsbruksenheterna. Arbetsgruppen fortsätter sitt arbete till slutet av oktober och arbetet avslutas med en slutrapport. 

– De åtgärder som det fattats beslut om är en del av det omfattande krispaket för jordbruket som regeringen kom överens om vid budgetmanglingen. Arbetet för att lösa den akuta kassakrisen och det långvariga lönsamhetsproblemet fortsätter. Jordbrukarnas budskap har nått fram, säger jordbruks- och miljöminister Kimmo Tiilikainen.

Mer information:
Mika Saari, äldre regeringssekreterare, tfn 0295 162 134
Esko Juvonen, lantbruksråd, tfn 0295 162 271
Sanna Koivumäki, jordbruksöverinspektör, tfn 0295 162 437
fornamn.efternamn@mmm.fi

KUTSU: Karvin Jyväskylän toimipisteen avoimet ovet keskiviikkona 26.10.2016

0
0

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) Jyväskylän toimipiste on muuttanut uusiin tiloihin Cygnaeuksenkatu 1:een.

Tervetuloa tutustumaan Karvin toimintaan Cygnaeustaloon keskiviikkona 26.10.2016 tasatunnein klo 14.00, 15.00 tai 16.00!

Vapaamuotoisessa tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella arvioinnista ja perehtyä Karvin toimintaan yhdessä Jyväskylän toimipisteen henkilökunnan ja Karvin johtajan Harri Peltoniemen kanssa. Paikalla on myös henkilöstöä Karvin Helsingin toimipisteestä.

Opastus Cygnaeustalon aulasta Karvin tiloihin 4. kerrokseen tasatunnein klo 14.00, 15.00 tai 16.00.

Kutsu on avoin kaikille koulutuksen arvioinnista kiinnostuneille ja voitte välittää sitä eteenpäin. Tarjoilujen järjestämiseksi pyydämme kuitenkin ennakkoilmoittautumista oheisesta linkistä:

https://digiumenterprise.com/answer/?sid=1449110&chk=24GZ6K2Y

 

Cygnaeustalo kartalla

 

Tervetuloa!

 

Harri Peltoniemi, johtaja, harri.peltoniemi@karvi.fi, 029 533 5532                                            

Päivi Kamppi, yksikön päällikkö, Jyväskylän toimipiste, paivi.kamppi@karvi.fi, 029 533 5512

 

Lisätietoja:

Virpi Pietiläinen, tiedottaja, virpi.pietilainen@karvi.fi, 029 5333 5520

Sotiemme veteraaneille uusi Suomi100 merkki

0
0

Sotiemme veteraaneille uusi Suomi100 merkki.

Sotiemme veteraanit juhlistavat 100-vuotiasta Suomea omalla rintamerkillä. Merkin suunnittelutyö toteutettiin kutsukilpailuna. Veteraanit valitsivat voittajaksi Paavo Halosen suunnitelman ”Vapaa, Fri”.

Merkkiä myydään sotiemme veteraanien hyväksi. ”Uusi merkki edustaa itsenäisyyttä, iloa, vapautta ja rauhaa. Suunnittelukilpailun voitti Paavo Halosen Vapaa, Fri -suunnitelma, joka valloitti veteraanien sydämet selkeällä sanomallaan”, kertoo Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit -varainkeruuyhteisöstä. 

Kutsukilpailun suunnittelun kohteena olivat varainkeruuseen käytettävät rintamerkki ja ranneke. ”Olen kiitollinen ja ylpeä kunniasta saada suunnitella Sotiemme Veteraanit -rintamerkin ja rannekkeen. Suunnitteluprosessi oli haastava ja kiinnostava, ideoista pari pääsi paperille ja lopulta päädyin selkeään tekstiin, joka kertoo veteraanien meille antamasta tärkeimmästä lahjasta, vapaudesta”, sanoo Paavo Halonen suunnittelukilpailun ratkettua.

Kilpailuun kutsutut suunnittelijat olivat taiteilija Paavo Halonen, kuvittaja Sanna Pelliccioni ja muotoilijatyöpari Elina Järvinen ja Tomi Tallqvist.  Kilpailun järjestelyistä vastasi Viivi Lehto-Peltomäki Musta Designista.

Uusi merkki tulee myyntiin marraskuussa. Merkki toteutetaan kaksivärisestä nauhasta ja siinä on teksti Vapaa, Fri.  ”Merkkien pakkaamisen hoitaa Niemikotisäätiö, joka tekee työtä helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien hyväksi. Nauha ja pakkaus valmistetaan Suomessa”, kertoo Mikkonen.

Veteraaniliittojen varallisuus on alle 50 euroa / veteraani 

Tukea tarvitaan, sillä tällä hetkellä veteraaniliittojen varallisuudella jokaiselle veteraanille saataisiin viikon lämpimät ateriat. Jos veteraaniliitot lopettaisivat toimintansa ja varat jaettaisi järjestöjen veteraanijäsenille, kukin saisi noin 47 euroa. Selvityksessä on laskettu mukaan Rintamaveteraaniliitto ry:n ja Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n varat.

Liitoittain tarkasteltuna summat olisivat kutakuinkin Rintamaveteraaniliiton jäsenelle 52 euroa ja Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenelle 42 euroa. Sotainvalidien Veljesliitolla on varallisuutta 345 euroa sotainvalidi­ ja puolisojäsentä kohden, jotka on tarkoitettu sodassa vammautuneiden ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Luvut perustuvat järjestöjen virallisiin tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin 31.12.2015.

Lisätietoa:

Sotiemme Veteraanit -keräys, Pia Mikkonen, puh. 050 354 0262, pia.mikkonen@sotiemmeveteraanit.fi

Päijät-Hämeestä Euroopan biokiertotalouden veturi

0
0

Päijät-Häme lähtee vetämään merkittävää kansainvälistä kiertotaloushanketta. EU:n Interreg Europe-ohjelma myönsi toisella hakukierroksella 1,5 miljoonaa euroa BIOREGIO-projektille, joka edistää biomateriaaleihin liittyvien parhaiden kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa.

Projekti porttina Euroopan kiertotalousmarkkinoille

Lahti ja Päijät-Häme ovat vahvasti matkalla biotalouteen, kuten Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen eilen Sibeliustalossa järjestetyssä biotalousseminaarissa toi esiin. Sitran ja hallituksen tavoitteena on johdattaa Suomi johtavaksi biokiertotalousmaaksi ja Päijät-Häme on tässä avainasemassa. Alue on tunnettu edelläkävijä muun muassa kehittyneestä jätehuollosta ja teollisista symbiooseista. BIOREGIOssa jaetaan tietoa koko EU:n alueella ja se keskittyy erityisesti kiertotalouden ratkaisuihin, joita sovelletaan biologisiin virtoihin kuten ruokajätteeseen tai yhdyskuntalietteeseen.

Kiertotaloudessa on tunnistettu lähes kolmen miljardin liiketoimintapotentiaali Suomelle. Uudet liiketoimintamahdollisuudet edellyttävät kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä, jotta tieto suomalaisesta huippuosaamisesta leviää. BIOREGIO-projektin kautta päijäthämäläistä kiertotalousosaamista voidaan jakaa muille osallistujamaille, joita ovat Slovakia, Romania, Ranska, Espanja ja Kreikka sekä saada vastaavasti tietoa heidän parhaista käytännöistään.

- BIOREGIO antaa meille tilaisuuden laajentaa kansainvälisiä verkostojamme ja tuoda uusia avauksia alueelle kertoo kehittämisjohtaja Riitta Nieminen Päijät-Hämeen liitosta tyytyväisenä.

Kansainvälinen rahoitus yhteistyön mahdollistajana 

Interreg Europe -ohjelma on laajin Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma ja sen tavoitteena on tehostaa kansallisten rakennerahasto-ohjelmien toteutumista koko Euroopan alueella. Toisella hakukierroksella jätettiin ohjelmaan kaiken kaikkiaan 211 hakemusta, joista ehdollisesti hyväksyttiin 66. Näistä Suomen vetovastuulle tuli kaksi. 

Lahden ammattikorkeakoulu johtaa BIOREGIO-projektia ja mukana partnerina on Päijät-Hämeen liitto. Päijät-Hämeen osuus hankkeesta on lähes puoli miljoonaa euroa. Projekti käynnistyy maaliskuussa 2017 ja partnerit saapuvat Lahteen ensimmäiseen yhteiseen kansainväliseen tilaisuuteen keväällä.

Lisätietoja
Susanna Vanhamäki, TKI-asiantuntija, LAMK, susanna.vanhamaki@lamk.fi, 044 708 1516
Kati Manskinen, TKI-johtaja, LAMK, kati.manskinen@lamk.fi, 050 301 8167
Marko Mälly, erityisasiantuntija/ kansainväliset asiat, Päijät-Hämeen liitto, marko.mally@paijat-hame.fi, 044 3719 438
Riitta Nieminen, kehittämisjohtaja, Päijät-Hämeen liitto, riitta.nieminen@paijat-hame.fi, 040 508 6526

Viewing all 10517 articles
Browse latest View live