Quantcast
Channel: Julkaise tiedotteet helposti ja nopeasti - ePressi
Viewing all 10517 articles
Browse latest View live

Vinkkejä vapaa-aikaan Turun Kirjamessuilta

0
0

Turun kaupungin kulttuuritarjonta esittäytyy Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla 30.9.–2.10.2016 osastolla A/67. Turun kulttuurin osasto tarjoaa runsaasti menovinkkejä vapaa-aikaan, kirjalöytöjä ja messutarjouksia. Samalla on mahdollisuus äänestää Palveleva Turku -kilpailussa.

TFO:n messutarjouksia ja virtuaalisia konserttielämyksiä

Osastolla voi kuunnella Turun filharmonisen orkesterin verkkokonsertteja ja tutustua orkesterin syyskauden ohjelmaan. Esittelyssä on myös kevättalvella ensi-iltansa saava ooppera Die Kalewainen in Pochjola, joka on yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallisia kärkihankkeita. Osastolla on myynnissä tarjoushintaisia lippuja Olli Mustosen Triptyykki-konserttiin 3.–4.11.

Teatteri tarjoaa messuhintaiset liput

Turun Kaupunginteatteri tarjoaa messuosastolla lippuedun, joka on saatavilla vain messujen ajan. Teatterin pisteellä voi myös osallistua teatterilippujen arvontaan, kuulla teatterin pikkujouluvinkit ja ostaa lippuja kaikkiin ohjelmiston teoksiin. Kaupunginteatterin syksyn ohjelmistossa ovat mm. moderni klassikko Kissa kuumalla katolla, kasarimusikaali Rock of Ages ja neurooseja käsittelevä komedia Toc Toc.

Kuvalähde-teos syväluotaa Museokeskuksen arvokasta valokuvakokoelmaa

Turun kaupungin historiallisen museon perintönä Turun museokeskuksen valokuvakokoelma on runsas. Kokoelma sai alkunsa 1800-luvun loppupuolella, kun vastaperustettuun museoon tehtiin lahjoituksia. Myöhemmin kokoelma kasvoi erityisesti Turku-kuvin. Tuore julkaisu Kuvalähde – Valokuvia Turun museokeskuksen kokoelmasta antaa historiallisen kontekstin ja uusia merkityksiä monille kokoelman valokuva-aineistoille. Teos sisältää valokuvia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Kirjan artikkeleissa käsitellään valokuvaajia, kuvaamista, muistamisen funktiota ja kaupunkitematiikkaa. Uutuuskirja on myynnissä messuilla hintaan 28 euroa.

Kaupunginkirjasto vinkkaa tapahtumistaan

Messuosastolla on tarjolla tietoa myös Turun kaupunginkirjaston palveluista ja tapahtumista. Kirjastoissa voi syksyn aikana osallistua muun muassa mielenkiintoisiin luentosarjoihin, kirjailijatapaamisiin, musiikkiesityksiin sekä lasten ja nuorten tapahtumiin.

Kaupungin paras palvelu-uudistus valitaan äänestyksellä

Osastolla voi äänestää Palveleva Turku -kilpailussa. Kaupunkilaiset valitsevat viidestä Turun kaupungin palvelu-uudistuksesta mielestään parhaan palvelun. Mukana olevia palvelu-uudistuksia ovat esimerkiksi turku.fi-verkkopalvelu ja Nuokkaribiili. Äänestäneiden kesken arvotaan Turun Kaupunginteatterin lahjakortti.

Kuvaan Turun Mikaelin kanssa

Reformaation merkkivuoteen 2017 sukelletaan myös Turun kulttuurin osastolla, joka on mukana Reformaation merkkivuoden pelissä. Osastolta voi noutaa merkkivuoden teemalehden sekä samalla kuvauttaa itsensä Turun Mikaelin kanssa ja lähettää sähköisen tervehdyksen Turusta.

 

Lisätiedot:

  • Turun filharmoninen orkesteri, tiedottaja-markkinoija Inka-Maria Pulkkinen, p. 044 907 2091
  • Turun Kaupunginteatteri, viestintäassistentti Siiri Liitiä, p. 040 808 6824
  • Turun museokeskus, Hanna-Sanni Lähdeniemi, viestintäsuunnittelija, p. 044 907 2911
  • Turun kaupunginkirjasto, ts. tiedottaja Nina Huurrevaara, p. 040 578 7815
  • Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala, markkinointipäällikkö Kirsi Storckovius, p. 040 480 3521
  • Palveleva Turku -kilpailu, suunnittelija Emmi Välke, p. 040 703 6859

Em. sähköpostit: etunimi.sukunimi@turku.fi

  • Reformaation merkkivuosi 2017, projektikoordinaattori Katariina Ylikännö, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, katariina.ylikanno@evl.fi, p. 040 341 7649

Lue lisää:

 

Pidätämme oikeuden muutoksiin.


Vain harvoilla yrityksillä ja valtioilla on kunnon edellytykset hyödyntää digitaalisia alustoja

0
0

Kiina, Intia ja Yhdysvallat ovat globaalin alustatalouden edelläkävijämaita, useimmat Euroopan maat jälkijunassa

 

Enemmistö uusista digitaaliselle alustalle syntyvistä startup-yrityksistä epäonnistuu, ja maiden välinen kuilu digitaalisten alustojen hyödyntämisessä kasvaa tulevina vuosina. Digitaalisina perustettujen yritysten vanavedessä nyt myös pk-yritykset ja perinteiset toimialat ovat lähdössä hakemaan kasvua digitaalisilla alustoilla toimivilta markkinoilta. Tiedot käyvät ilmi Accenturen tuoreesta Five Ways To Win with Digital Platforms -tutkimusraportista.

Accenturen yhdessä nuorten yrittäjien G20-yhteisön kanssa julkaiseman raportin mukaan digitaalisiin alustoihin investoitiin vuosina 2010–2015 yli 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta yli puolet vuosina 2014–2015.

Raportin Accenture Platform Readiness -indeksi arvioi 16:n G20-maan kykyä tukea digitaalisten alustojen menestystä. Indeksin perusteella Kiina, Intia ja Yhdysvallat ovat alustatalouden kärkimaat vuoteen 2020 mennessä. Euroopan maista Iso-Britannia ja Saksa ovat digitaalisten alustojen menestyjiä. Muiden Euroopan maiden ja kehittyvien markkinoiden ennustetaan puolestaan jäävän kehityksessä jälkeen puutteellisten liiketoimintaa ja sosioekonomista kehitystä tukevien olosuhteiden vuoksi.

Accenture Platform Readiness Index

Kuva: Accenture Platform Readiness Index

”Digitaalisten alustojen menestyneimpiä hyödyntäjiä ovat Yhdysvaltojen rinnalla Kiina ja Intia. Näissä maissa alustojen avulla on rakennettu suuria markkinoita erittäin nopeasti”, sanoo Tomas Nyström, Accenturen teknologiajohtaja Suomessa. ”Monet Euroopan valtiot ovat vaarassa jäädä paitsi alustatalouden mahdollisuuksista pirstoutuneiden digitaalisten markkinoiden vuoksi. Vaaditaan monien eri sidosryhmien yhteistyötä, jotta valtiot kykenevät tavoittamaan nämä markkinat sekä tukemaan digitaalisen kulutuksen ja liiketoiminnan kasvua, jota alustayritykset tarvitsevat menestyäkseen.”

Accenturen raportin mukaan maiden sijoittuminen alustavalmiutta kuvaavassa Platform Readiness -indeksissä korreloi G20-maissa voimakkaasti digitaalisten alustojen aktiivisen käytön ja investointien kanssa.

Raportissa suositellaan, että hallitusten ja yritysjohtajien tulisi yhdessä pyrkiä vakiinnuttamaan käyttöön toimintatapoja, jotka edistävät digitaalisia alustoja tukevan ympäristön syntymistä. Näitä toimenpiteitä ovat:

  1. Tietosuojastandardien ja -säädösten priorisointi: Edistetään tietosuoja- ja tietoturvalainsäädännön yhtenäistämistä ja joustavaa tiedonsiirtoa rajojen yli.
  2. Digitaalisten alustojen huomioiminen säädöstyössä: Testataan säädöksiä uusien teknologioiden ja bisnesmallien rinnalla. Esimerkiksi Ison-Britannian finanssivalvonnasta vastaava FCA on perustanut oman testiympäristön, jossa startup-yritykset voivat testata ideoitaan ilman, että niistä aiheutuu heti kaikkia normaaleja säädösten mukaisia seuraamuksia.
  3. Rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin tukeminen: Harmonisoidaan verotus ja standardit, kuluttajansuoja, sopimuslait ja logistiikan infrastruktuuri.
  4. Investoinnit digitaaliseen infrastruktuuriin: Esimerkiksi EU:n maksupalveludirektiivi (PSD2) tuo startup-yrityksille mahdollisuuden laajentaa asiakaskuntaansa ja rohkaisee innovatiivisiin liiketoimintamalleihin.
  5. Tukea pk-yrityksille: Jaetaan pk-yrityksille tietoa vaihtoehtoisista rahoitusmahdollisuuksista, kuten joukkorahoituksesta, vertaislainoista sekä tieto- ja kuluttajansuojasta. Tuetaan pk-yrityksiä luomalla digitaalisia talousvyöhykkeitä sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi.

Digitaalisista alustoista tulossa oletusliiketoimintamalli
Accenture tutkimusraportin mukaan vain 15 prosentilla Fortune 100 -yrityksistä on digitaalisen alustan liiketoimintamalli. Lisäksi vain 10 prosenttia uusista, digitaalisiin alustoihin keskittyvistä startup-yrityksistä kehittyy kannattaviksi ja itsenäisiksi yrityksiksi tulevina vuosina. Menestyvien digitaalisten alustojen uskotaan kuitenkin yleistyvän, kun pienyritykset ja perinteiset teollisuudenalat alkavat hyödyntää alustoja digitaalisina perustettujen yritysten vanavedessä.

”Digitaaliset alustat eivät ole enää vain Airbnb:n tai Alibaban kaltaisten digitaalisina perustettujen yritysten reviiriä. Niistä on tulossa oletusliiketoimintamalli suurimmassa osassa teollisuuden toimialoja sekä yritys- että kuluttajapuolella”, sanoo Nyström. ”Liiketoiminnan tehostaminen ja kasvu vaativat yrityksiltä täysin uutta lähestymistapaa tuotteiden ja palveluiden luomiseen yhdessä kolmansien osapuolien kanssa sekä tuotteiden räätälöintiin asiakkaille ja niiden dynaamiseen hinnoitteluun. Ratkaisevaa digitaalisen alustan menestymisen kannalta on, että yritykset työskentelevät sellaisten digitaalisten kumppanien kanssa, joiden tuottamat palvelut täydentävät aidosti asiakaskokemusta.”

Tietoja tutkimuksesta
Accenture Platform Readiness Index mittaa 16:ta G20-maata useilla tekijöillä, kuten niiden digitaalisia kanavia ja alustoja käyttävän väkiluvun koko ja digiosaamisen taso, digitaalisen lahjakkuuden määrä sekä maan yrittäjähenkisyyden aste. Accenture mittasi myös, missä määrin yritykset ovat halukkaita jakamaan immateriaaliomaisuutta ja ideoita avoimen innovoinnin hengessä, sekä yritysten teknologiainfrastruktuurin laatua ja niiden kykyä tukea omia teknologioita. Lisäksi mitattiin markkinoiden sääntelyn ketteryyttä ja joustavuutta muun muassa tietosuojaa, tiedon siirrettävyyttä ja kyberturvallisuutta koskevien kysymysten osalta.

Lue alkuperäinen englanninkielinen tiedote.

Lisätietoja:
Reeta Kaukiainen, Accenture, viestintä
Sähköposti: reeta.l.kaukiainen@accenture.com
Press office: 040 137 3954

Viisi rohkeaa julkkista Elinluovutuskortti-kampanjan lähettiläiksi

0
0

Euroopan elinsiirtopäivänä 8. lokakuuta muistutetaan elinluovutuskortista. Luovuttaja-kampanjassa elinluovutuskortin allekirjoittavat vapaaottelija Teemu Packalén, jääkiekkoilija Pekka Jormakka, radio- ja tv-juontaja Tuija Pehkonen, fitnessbloggaaja Janni Hussi ja laulaja Kim Herold.

Suomessa elinsiirtoa odottaa tälläkin hetkellä 450 ihmistä. Yksi luovuttaja voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen.

– Elinluovutuskortti kannattaa olla täytettynä tai ladattuna älypuhelimeen, vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, ellei ole sitä eläessään vastustanut. Jos mahdollisella elinluovuttajalla ei ole elinluovutuskorttia, hänen tahtoaan tiedustellaan omaisilta. Kortti kertoo läheisillekin tahdon selkeästi, elinluovutuskortin markkinoinnista vastaavan Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa sanoo. 

Vain neljännes suomalaisista on allekirjoittanut kortin. Paperisen kortin voi tilata ilmaiseksi kotiinsa osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi. Älypuhelinsovellus löytyy kaikista sovelluskaupoista nimellä elinluovutus.

Euroopan elinsiirtopäivää vietetään Suomessa tänä vuonna luovuttaja-teemalla. Luovuttaja-kampanjan lähettiläinä on viisi rohkeaa julkisuuden henkilöä, jotka eivät ole luovuttaneet elämässä, mutta uskaltavat olla luovuttajia silloin, kun se johtaa hyvään.

Mukana ovat vapaaottelija Teemu Packalén, Jokereiden pelaaja Pekka Jormakka, Yle Puheella ohjelmaa luotsaava Tuija Pehkonen, fitnessbloggaaja Janni Hussi ja laulaja Kim Herold. Kampanjan kuvat ovat huippuvalokuvaaja Robert Lindströmin käsialaa. Julkkikset poseeraavat kuvissa kampanjan Luovuttaja-paidassa, jonka logon on suunnitellut Ivana Helsinki.

Elinluovutuskortti – tuttu lapsuudesta
Osalle kampanjan lähettiläistäelinluovutuskortti on vanha tuttavuus.Tuija Pehkonen törmäsi ensimmäisen kerran 12-vuotiaana elinluovutuskorttiin, kun hän oli pyyhkimässä pölyjä äitinsä työpaikalla Iisalmen apteekissa.

– Täytin elinluovutuskortin täytettyäni 18 vuotta. Kuolema ahdistaa minua, enkä mielelläni juurikaan puhu siitä. Tästä huolimatta haluan, että minulta löytyy elinluovutuskortti. Minusta se on kansalaisvelvollisuus, Pehkonen sanoo. 

Janni Hussi löysi lapsena isänsä lompakosta elinluovutuskortin. Pieni tyttö hätääntyi, niin että hengitys salpaantui.

– Luulin, että isäni oli sairas, koska hän halusi lahjoittaa elimensä. Nykyään ymmärrän elinluovutuskortin merkityksen. Ajattelen asiaa läheisteni kautta, jos joku perheenjäsenistäni sairastuisi vakavasti ja saisi tarvitsemaansa apua, Hussi kertoo.

Myös laulaja Kim Herold on tiennyt lapsesta saakka elinluovutuskortista. Elokuvassa hän näki elinsiirron, josta aihe tuli tutuksi.

– Minusta on hienoa, että omalla kuolemalla joku toinen voi jatkaa elämäänsä. Enhän minä tee mitään haudassa sisäelimilläni. Ne pääsevät puolestani kiertoon, Herold sanoo.

Nuoret aikuiset eivät tunne korttia
Suomessa nuoret aikuiset tuntevat huonoiten elinluovutuskortin. Myös kampanjan urheilijatähdet tutustuivat siihen ensimmäistä kertaa.

– En luovuta ikinä, mutta sisäelimeni haluan luovuttaa, kun aikani on siirtyä tästä elämästä toisaalle. Toivon, että paljon treenattu sydämeni voisi antaa toiselle ihmiselle uuden mahdollisuuden, Packalén sanoo.

Jokereiden pelaaja Pekka Jormakka toivoo, että nuoret löytäisivät elinluovutuskortin.

– On järkevää, että elinluovutuskortti on allekirjoitettuna tai kännykässä. Jos vaikka joku nuori sattuisi saamaan uuden mahdollisuuden sen avulla, Jormakka jatkaa.

Lue Luovuttaja-lähettiläiden koko tarinat
Tuija Pehkonen www.elinluovutuskortti.fi/tuija
Janni Hussi www.elinluovutuskortti.fi/janni
Teemu Packalén www.elinluovutuskortti.fi/teemu
Kim Herold www.elinluovutuskortti.fi/kim
Pekka Jormakka www.elinluovutuskortti.fi/pekka

Valtakunnallinen Luovuttaja-kiertue 5.–8.10.2016
Valtakunnallinen Luovuttaja-kiertue starttaa 5.10 Jyväskylästä. Kiertue on Tampereella 6.10, Kuopiossa 7.10 ja Helsingissä 8.10. Neljälle paikkakunnalle nousee kaupungin keskustaan vuorovaikutteinen installaatio Luovuttaja-paidoista. Installaatiot rakennetaan yhteistyössä paikallisten oppilaitoksien kanssa ja ne purkautuvat sitä myöten, kun ohikulkija allekirjoittaa elinluovutuskortin. Kiertue huipentuu Euroopan elinsiirtopäivänä Helsinkiin Kolmen Sepän patsaalle, jonne Aalto-yliopiston taideopiskelijat rakentavat installaation 450 paidasta.

Lisätiedot:
Petri Inomaa
viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
040 524 0679, petri.inomaa@muma.fi

Lisätietoa elinsiirtopäivästä:
www.elinluovutuskortti.fi/elinsiirtopaiva

Luovuttaja-kuvat:
www.elinluovutuskortti.fi/luovuttajakuvat

Elinluovutuskortti somessa
Facebook @kyllaelinluovutukselle
Instagram #elinluovutuskortti
Twitter @elinluovutus

Elinluovutuskortti-tiedotustoimintaElinluovutusten edistämiseen tähtäävässä tiedotustoiminnassa mukana ovat Munuais- ja maksaliitto, Hengitysliitto, Näkövammaisten liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto ja Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – SYKE ry sekä SPR Veripalvelu ja Regea kudospankki ja solukeskus. Toiminnasta vastaa Munuais- ja maksaliitto. Toiminnan rahoittaa RAY.

Kukkasipulit värittävät puistoja ensi keväänä Suomen lipun värein

0
0

Vihervuoden yhtenä syystempauksena istutetaan koneellisesti muutamassa päivässä 1,5 miljoonaa kukkasipulia ympäri maata. Kukkasipuliseokseksi on valittu Finnish Flag, sinivalkoinen kukkasipuliseos Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Keväällä tulee maan suurimmissa kaupungeissa nousemaan valkoisten narsissien ja sinisten helmililjojen värittämiä kuvioita puistoihin.

Istutustyö on määrä käynnistyä keskiviikkona 28.9. Tampereella ja jatkua sieltä Turun kautta pääkaupunkiseudulle ja ensi viikolla edelleen Mikkeliin ja Kuopioon.

Finnis Flag –kukkasipuliseoksessa on sekoitettuna valkoisia narsisseja (lajike Triandrus Thalia) ja sinisiä helmililjoja (Muscari).

 

Istutusohjelma (karkea)

Viikolla 39-40 kiertää VRJ Group istuttamassa Jub Hollandin kukkasipulin istutuskoneella n. 1,5 miljoonaa sipulia kuuteen eri kaupunkiin.

Viikolla 39 istutetaan Tampereelle 73 500 sipulia ja Turkuun 256 200 sipulia. (torstai / perjantai). Turun sipuli-istutukset tehdään  kaunistamisrahaston varoin.

Viikolla 40 siirrytään pääkaupunkiseudulle. E Espooseen istutetaan 288 240 sipulia ja Helsinkiin 324 000 sekä Vantaalle 88 000 sipulia. (maanantai / tiistai).

Loppuviikolla 40 käydään Mikkelissä istuttamassa 73 500 sipulia (keskiviikko) ja Kuopiossa 1350. (Torstai)

 

Lisätietoja istutusaikataulusta antavat

Taimiagentti Oy, taimiagentti@taimiagentti.fi, Juuso Anttila gsm +358 400 232 024

 

Sekä kaupunkien puutarhurit

Tampere, Teemu Kylmäköski 050 5672406, teemu.kylmakoski@tampere.fi

Helsinki, Päivi Islander 050 5591437, paivi.islander@hel.fi

Espoo, Merja Myyry 050 525 2102, merja.myyry@espoo.fi

Turku, Anu Nuora 040 484 7542, anu.nuora@turku.fi

Kuopio, Matti Nikoskelainen 044 718 5711, matti.nikoskelainen@kuopio.fi

Mikkeli, Sirpa Vesanen 044 794 3233, sirpa.vesanen@mikkeli.fi

Vantaa, Pirjo Kosonen 0400 605856 pirjo.kosonen@vantaa.fi

Kutsu kevään ohjelmiston julkistamisinfoon torstaina 6.10.

0
0

Kutsu medialle

Julkistamme ensi kevään ohjelmiston aamiaisinfossa
torstaina 6.10. klo 8.30 alkaen
TTT-Klubilla
(Hallituskatu 19).

Ensi vuonna Tampereen Työväen Teatteri on mukana Suomi 100 vuotta –teemassa. Keväällä luvassa on myös verevä klassikkonäytelmä, joka toteutetaan unelmamiehityksellä. Teemme myös nuorille katsojille suunnattua teatteria.

Aamiainen on tarjolla klo 8.30 alkaen, tilaisuus alkaa klo 9.

Tervetuloa kuulemaan kevään uutuuksista, haastattelemaan ja kuvaamaan!

 

Vp. tarjoilua varten tiedottajille ti 4.10. mennessä
Sari Andersson, sari.andersson@ttt-teatteri.fi, 050 5969069
Mika Kauhanen, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi, 050 401 8252

Kutsu tutustumaan Dialogi ajassa -näyttelyyn ja dialogioppaisiin Heurekassa 29.9. klo 10

0
0

“Nauran itselleni useammin kuin ennen, sillä alan jo tottua virheisiini. Rakastan lujemmin kuin ennen, sillä hupeneva aika pakottaa tiivistämään.” – Kyllikki Krapinoja, 73

”Ikääntyminen tuo vapauden, esimerkiksi nukkua aamulla pitkään. Risteillä maailman merillä. Lukea kirjat, jotka ovat jääneet lukematta.” – Olli Parikka, 75

Muun muassa näitä asioita on tuoreiden dialogioppaiden mielestä ikääntyminen.

Lokakuun ensimmäisenä päivänä yleisölle avautuvan Dialogi ajassa – vanhenemisen taito -näyttelyn seniorioppaat ovat aloittaneet työnsä Heurekassa 12. syyskuuta käynnistyneessä koulutuksessa. Nämä 30 elämänmyönteistä ja aktiivista yli 70-vuotiasta ikäihmistä valittiin näyttelyn oppaiksi peräti 578 hakijan joukosta. Tulevan näyttelyn oppaina toimii 18 naista ja 12 miestä, joiden taustat ja tarinat ovat hyvin erilaisia. Joukossa on muun muassa opettaja, lääkäri, pappi, nuohooja ja autonkuljettaja.

Median edustajilla on mahdollisuuden tutustua Dialogi ajassa -näyttelyyn ja dialogioppaisiin ensimmäisten joukossa torstaina 29. syyskuuta kello 10–12. Paikalla on neljä dialogiopasta, jotka pitävät näyttelyssä opastetut kierrokset kello 10.30–11.30 ja 10.50–11.50. Heitä on mahdollisuus haastatella kierrosten jälkeen.

Dialogi ajassa – vanhenemisen taito on ainutlaatuinen näyttely yhdestä aikamme merkittävimmistä teemoista – ihmisen ikääntymisestä. Näyttely voittaa ennakkoluuloja, syventää sukupolvien välistä dialogia ja lisää tietoisuutta ikääntymisen tuomista mahdollisuuksista. Dialogi ajassa kannustaa sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen ja antaa samalla mahdollisuuden kokea, millaisia arkipäivän haasteita vanhus kohtaa.

Näyttelyn teemat eivät kannusta vain pohtimaan omaa ja muiden ikääntymistä, vaan ne antavat ajattelemisen aihetta myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Ikääntyminen on yksi tärkeimmistä sosiaalisista kysymyksistä, joka koskettaa koko maailmaa. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä kasvaa koko ajan ja sen arvellaan nousevan nykyisestä 19,9 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämän arvion mukaan vuonna 2020 Suomessa on jo yli miljoona 65-vuotiasta. Arvion mukaan koko maapallon väestöstä peräti kolmasosa on yli 65-vuotiaita vuonna 2050. Suomi on yksi maailman nopeiten ikääntyviä kansakuntia Japanin, Italian ja Saksan rinnalla.

Dialogi ajassa -näyttelyn on tuottanut Dialogue Social Enterprise GmbH. Heurekassa on ollut aiemmin esillä saman tuottajan Dialogi pimeässä- ja Dialogi hiljaisuudessa -näyttelyt. Näyttelyn yhteistyökumppanina on Miina Sillanpään Säätiö ja asiantuntijayhteistyökumppanina Vanhustyön keskusliitto.

Dialogi ajassa – vanhenemisen taito on esillä Heurekassa 1.10.2016–15.1.2017.

Ilmoittautuminen 29.9.2016 klo 10-12 tiedotustilaisuuteen: heli.ainoa@heureka.fi, puh. 040 9015 295

Lisätiedot:

Dialogioppaat ja haastattelupyynnöt: Innoituspäällikkö Merja Nuutinen, puh. 040 9015 236, merja.nuutinen@heureka.fi

Näyttely: Elämysjohtaja Mikko Myllykoski, puh.040 9015 244, mikko.myllykoski@heureka.fi

Uusia asumisoikeusasuntoja Nuutin pientaloalueelle Jyväskylän Palokkaan

0
0

TA-Yhtiöt rakennuttaa Jyväskylän Palokkaan, Nuutin rauhalliselle pientaloalueelle uusia asumisoikeusasuntoja. Osoitteeseen Heinäkuja 1 ja 2 rakennetaan neljä kaksikerroksista taloa, joihin tulee yhteensä 34 saunallista asuntoa. Palokan liikekeskus palveluineen sijaitsee parin kilometrin etäisyydellä ja lähistöllä on luonnonläheisiä ulkoilumaastoja. Jyväskylän keskustaan on matkaa noin kahdeksan kilometriä.

Heinäkuja 1 ja 2:n viihtyisissä vaaleansävyisissä asunnoissa on laminaattilattiat, laatoitetut kylpyhuoneet, parvekelasitus sekä keittiössä keraaminen liesi. Autopaikkoja on runsaasti, 52 kpl, joten tilaa löytyy jopa perheen kakkosautolle. Taloissa on hissit.

Haku Heinäkuja 1 ja 2 asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 9.10.2016 saakka. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on 30.9.2017.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asuntoon elinikäisen asumisoikeuden. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Lisätietoja:

Myyntineuvottelija Jaana Koivisto, p. 045 7734 3804, jaana.koivisto@ta.fi

Naiset miehiä ylpeämpiä suomalaisten tuotteiden ostamisesta – Nokian puhelimet poikkeus

0
0

Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus selvitti suomalaistuotteita, joiden ostaminen on herättänyt ylpeyttä suomalaisesta työstä. Näitä olivat etenkin Fiskarsin tuotteet, kotimainen ruoka ja Fazerin sininen suklaa. Neljännelle sijalle yltäneet Nokian puhelimet saivat tuntemaan varsinkin miesostajat ylpeiksi.

Sinivalkoinen jalanjälki-kyselyyn vastanneista suomalaisista yli puolet, eli 52 prosenttia oli sitä mieltä, että voisimme olla ylpeämpiä suomalaisesta työstä. Vaatimattomuus kaunisti 34 prosenttia vastaajista, joiden mielestä olemme jo nykyiselläänkin riittävän ylpeitä osaamisestamme. Ylpeydenaiheita löytyy kuitenkin monista suomalaistuotteista, joita etenkin naiset ja yli 65-vuotiaat arvottivat muita vastaajia korkeammalle.

Kampanjatutkimuksen mukaan naiset olivatkin Nokian puhelimia lukuun ottamatta kautta linjan ylpeämpiä suomalaistuotteiden ostamisesta. Nuorimman vastaajaryhmän, eli 18–24-vuotiainen ylpeydenaiheena olivat erityisesti suomalaiset elintarvikkeet.

– Suomalaisesta osaamisesta ja tuotteista saa syystä olla rinta rottingilla, muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila. – Suomalaisuudella on kuluttajille tärkeä arvo ja tutkimustemme mukaan peräti 84 prosenttia kertoo suosivansa suomalaista aina, kun se vain on mahdollista, Mantila kertoo.

Minkä suomalaisen tuotteen ostaminen on saanut sinut ylpeäksi?

1)      Fiskarsin tuotteet 47%

2)      kotimainen ruoka 45%

3)      Fazerin sininen 43%

4)      Nokian matkapuhelin 37%

5)      Iittalan tuotteet 34%

6)      maito 30%

7)      Marimekon tuotteet 24%

8)      SINI-tuotteet 23%

9)      kotimainen huonekalu 22%

10)   Mäntysuopa pesuaine 19%

11)   kengät 18%

12)   Nanson vaatteet 15%

13)   Havin kynttilät 14%

14)   polkupyörä 13%

15)   Kiilto tuotteet 12%

16)   joku muu 3%

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin kesäkuussa 2016 ja siihen vastasi 1033 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lisätietoja

Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 374 7410, jokke.eljala@suomalainentyo.fi
Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 330 3640, merja.mantila@suomalainentyo.fi


Valtakunnallinen kriisi- ja traumakonferenssi 11.-12. marraskuuta 2016 Finlandia-talossa

0
0

Traumaterapiakeskus ry järjestää Psykologiliiton kanssa ensimmäisen valtakunnallisen trauma-alan tapahtuman marraskuussa Finlandia-talossa. Konferenssiin osallistuu akuutin kriisityön, perheen sisäisen traumatisoitumisen ja traumatisoituneiden maahanmuuttajien kanssa työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, järjestöjen edustajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, poliiseja, opettajia ja traumahistorian tutkijoita.

Kaksipäiväisen konferenssin ensimmäisenä päivänä käsitellään akuuttia kriisityötä ja vakavan trauman hoitomenetelmiä. Toisena päivänä ohjelmassa on suomalaista traumahistoriaa ja traumatisoituneiden pakolaisten hoitoon liittyviä teemoja. Konferenssin avaa ministeri Elisabeth Rehn perjantaina 11. marraskuuta. Konferenssissa luennoi 58 suomalaisia trauma-alan asiantuntijaa.

Traumaterapiakeskuksen johtajan, psykologi ja psykoterapeutti Anne Suokas-Cunliffen mukaan konferenssi järjestetään, jotta eri syistä traumatisoituneiden ihmisten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat verkostoitua. Samalla laajennetaan traumanäkökulmaa. Suomessa trauman hoito jakaantuu akuuttiin traumatyöhön, kompleksisen traumatisoitumisen hoitoon ja traumoista kärsivien pakolaisten auttamiseen.

”Näiden ryhmien työntekijät ovat hyvin pitkälle jakaantuneet omille tonteilleen. He kuitenkin tarvitsevat toisten ryhmien asiantuntemusta omaan työhönsä”, Suokas-Cunliffe sanoo. Konferenssissa käydään läpi akuutin trauman suomalainen kehityskulku neljäkymmentä vuotta sitten tapahtuneesta Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen jälkityöstä nykyään järjestettäviin poliisien post-traumatyöpajoihin, joissa autetaan poliiseja ylläpitämään työkykyään.

Vakavaa traumatisoitumista käsitellään useissa käytännönläheisissä kliinisissä alustuksissa. Lisäksi esitellään erilaisia hoitoprojekteja, joissa vakavasti traumatisoituneita on hoidettu. Traumatisoituneiden pakolaisten hoidosta ja oikeusprosesseista on useita esityksiä, samoin traumatisoitumisen ylisukupolvisuutta eli traumaoireiden siirtymistä sukupolvelta toiselle käsitellään monessa esityksessä.

Oman värinsä konferenssiin antaa suomalainen traumahistoria, jota käsitellään vuoden 1918 sisällissodasta alkaen. Konferenssissa esitellään myös trauma-alan kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta.

Suokas-Cunliffen mukaan sekä yksittäisen trauman että kiintymyssuhteessa pitkään jatkuneen traumatisoitumisen hoitoon on kehitetty useita toimivia menetelmiä. Samoin ylisukupolvisen siirtymän hoitoon on tehokkaita keinoja.

”Traumatisoitumisen hoito on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa yhteiskunnalle. Vakavan traumatisoitumisen seuraukset tulevat kalliiksi. Syrjäytyminen, työkyvyttömyys ja somaattiset sairastumiset maksavat yhteiskunnalle huomattavasti enemmän kuin psykoterapeuttinen hoito, joka myös ehkäisee ylisukupolvista siirtymää”, Suokas-Cunliffe sanoo.


Linkit:
Lisätiedot ja luennoitsijoiden haastattelupyynnöt: Sirpa Pääkkönen, sirpa.paakkonen@traumaterapiakeskus.com Puh. 044 7225906

Traumaterapiakeskus: www.traumaterapiakeskus.com

Konferenssin ohjelma:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/ttkeskus.palvelee.fi/tiedostot/Koulutus/Ohjelma_konferenssi_2016.pdf

Kutsu lehdistölounaalle: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiistaina 4.10. Vaasassa

0
0

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vierailee 4.10. Vaasassa ja tapaa työnantajien edustajina Vaasan keskussairaalan ylihoitajat Saija Seppelinin ja Kyösti Hyvärisen sekä kaupungin henkilöstöpalveluiden henkilöstöjohtaja Leena Kauniston. Tapaamisissa keskustellaan mm. Vaasan keskussairaalan tulevaisuudesta sekä hoitohenkilöstön jaksamisesta muutoksissa.

 SuPer on huolissaan muutosten vaikutuksista superilaisten työtehtäviin ja työhyvinvointiin. Huolta herättävät myös maan hallituksen suunnitelmat vanhuspalveluiden minimimitoituksen laskemisesta 0,4:ään. Vaasan kaupungin vanhustenhuollossa mitoitus on nykyisellään 0,6–0,7. 

Puheenjohtaja Paavola vierailee päivän mittaan Himalajan palvelutalolla ja päiväkoti Providassa sekä tapaa superilaisia myös illan jäsentapaamisessa.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita SuPerin lehdistölounaalle:

Aika:         tiistaina 4.10. klo 12.00–13.00
Paikka:     Sokos Hotel Vaakuna, Kvarken 3 krs.
(os. Rewell Center 101, Vaasa)

Tilaisuudessa ovat paikalla SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, SuPerin asiantuntija Sara Simberg, Vaasan ammattiosaston puheenjohtaja Marja Isomöttönen, Vaasan kaupungin pääluottamusmies Anne Humalamäki sekä Vasanejdens fa:n puheenjohtaja Sonja Burman.

 

Tervetuloa!


Sari Tirronen
Tiedotuspäällikkö
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer


SuPerissa on kaikkiaan lähes 90 000 jäsentä, joka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.


Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
SuPerin Vaasan ammattiosaston puheenjohtaja Marja Isomöttönen, 050 405 3658

 

 

R-kioski ja Ärrävesi+ tekee hyvää!

0
0

R-kioski toi toukokuussa markkinoille uuden juoman, Ärrävesi+ -veden, jonka myyntihinnasta lahjoitetaan 10 senttiä kuluttajien valitsemiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Ärrän asiakkaat äänestivät ensimmäiseksi hyväntekeväisyyskohteeksi lapsia ja nuoria liikuttavan WAU ry:n, jolle lahjoitetaan 10 124,80 euroa. Lahjoitetun summan avulla WAU pystyy tarjoamaan lapsille ja nuorille 3500 tuntia lisää liikettä.

- Haluamme Ärrällä tehdä yhteiskuntavastuutyötä yhdessä asiakkaidemme kanssa. Touko-elokuussa aiheena oli lasten ja nuorten harrastusten tukeminen. Annoimme asiakkaillemme mahdollisuuden päättää, mihin ohjaamme varojamme. Samalla, kun asiakas ostaa Ärrävesi+ -tuotteen, pääsee hän myös kertomaan, mihin rahat tulisi ohjata. Samalla teemme asiakkaillemme tutuksi eri hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa, R-kioskin markkinointipäällikkö Riikka Pellosniemi kertoo.

Ärrän asiakkaat valitsivat lahjoituksen saajaksi WAU ry:n, joka on vuonna 2009 perustettu, voittoa tavoittelematon kotimainen hyvinvointijärjestö. Järjestö järjestää matalan kynnyksen liikunnallista toimintaa lasten ja nuorten lähtökohdat huomioiden vuosittain noin 10 000 lapselle.

- Olemme konkreettisesti tutustuneet itsekin WAU ry:n toimintaan, sillä järjestö liikuttaa myös tukiorganisaatiotamme keskiviikkoisin. Tätä kautta olemme päässeet näkemään, kuinka hienoa työtä järjestö tekee, Pellosniemi sanoo.

Kampanja jatkuu parasta aikaa. Seuraavaksi R-kioskin asiakkaat pääsevät äänestämään lahjoituksen kohteeksi vähävaraisia perheitä tukevia järjestöjä. Asiakkaiden äänestystulos julkistetaan joulukuussa. R-kioski tekee laajasti yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa ja on mukana muun muassa Roosa nauha -keräyksessä. R-kioski tukee myös pienten potilaiden hyvinvointia pitkäaikaisen tukikohteensa Lastenklinikoiden Kummit ry:n kautta.

Lisätietoja:

Riikka Pellosniemi, markkinointipäällikkö
gsm +358 40 754 6783, riikka.pellosniemi(at)r-kioski.fi

Karin Gummerus, viestintä, R-kioski Oy, p. 020 554 4150, karin.gummerus(at)r-kioski.fi

 

Kuvassa mukana:

Katri Einamo, markkinointipäällikkö, WAU ry

Rami Luomanpää, toiminnanjohtaja, WAU ry

Teemu Rissanen

Harri Saalasti

Ann-Charlotte Schalin

ja Riikka Pellosniemi

 

KHO:n vuosikirjapäätös, joka koskee arvonlisäverotusta

0
0

Investointipankkitoimintaa harjoittava A Oy suoritti asiakkailleen asiakkaan yritysjärjestelyihin liittyviä palveluja, jotka käsittivät muun ohella asiakkaan avustamisen osakkeiden tai liiketoiminnan myynnissä tai ostossa. A Oy toimi asiakkaan taloudellisena edustajana ja neuvonantajana liittyen järjestelyn suunnitteluun ja toteuttamiseen. A Oy:n saama toimeksianto saattoi tähdätä myös pelkästään osakkeiden myyntiin tai ostoon. Myyntitoimeksiannoissa A Oy:n tehtäviin kuului muun muassa potentiaalisten ostajatahojen etsiminen ja yhteydenotot heihin, tarjousten arviointi, due diligence -prosessin suunnittelu ja koordinointi sekä avustaminen neuvotteluissa ja esitysten ja esitysmateriaalin teossa. Ostotoimeksiannoissa A Oy:n tehtäviin kuului muun muassa asiantuntijoiden työn koordinointi, ostokohteen arviointi ja analysointi, tarjousten laatiminen, dokumenttien kommentointi ja korjaus, prosessin suunnittelu, due diligence -prosessin koordinointi sekä avustaminen materiaalien valmistelussa. A Oy:n tehtäviin myynti- tai ostotoimeksiannoissa ei sisältynyt neuvonantoa verotuksellisissa eikä juridisissa kysymyksissä.

A Oy sai vastikkeena toimeksiannon hoitamisesta onnistumispalkkion (success fee), jos kauppa toteutui. Onnistumispalkkio määräytyi joko osuutena kauppahinnasta tai kiinteämääräisesti. Onnistumispalkkioiden osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko A Oy:n suoritettava arvonlisäveroa onnistumispalkkioista siinä tapauksessa, että toimeksianto johti liiketoimintakaupan sijasta osakkeiden myyntiin tai ostoon. Myynti- ja ostotoimeksiantoon liittyvää palvelukokonaisuutta pidettiin arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuna arvopapereita koskevan liiketoimen välityksenä ja siten arvonlisäverolain 42 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna rahoituspalvelun myyntinä, josta A Oy:n ei ollut suoritettava arvonlisäveroa.

Lisäksi A Oy sai vastikkeena yleensä kuukausipohjaisen kiinteän palkkion (retainer fee), joka tyypillisesti oli onnistumispalkkiota vähäisempi. A Oy sai pitää tämän palkkion, vaikka järjestely ei toteutuisi. A Oy:n oli oikaistava arvonlisäverollisena veloittamansa retainer fee verottomaksi, jos toimeksianto johti osakekauppaan. Jos toimeksiantosopimus tähtäsi vain osakkeiden myyntiin tai ostoon, A Oy:n ei ollut suoritettava arvonlisäveroa tästä palkkiosta, vaikka toimeksiannon mukainen osakekauppa jäisi toteutumatta.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hylättiin. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut keskusverolautakunnan antamaa ennakkoratkaisua.

KHO 2016:137

Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574

TERÄS- JA ALUMIINIRAKENTEIDEN STANDARDI SFS-EN 1090 UUDISTUU

0
0

 

TERÄS- JA ALUMIINIRAKENTEIDEN STANDARDI SFS-EN 1090 UUDISTUU
Tekninen raportti helpottamaan standardin SFS-EN 1090-1 tulkintaa

Teräs- ja alumiinirakenteiden CE-merkintä* on ollut käytössä nyt muutamia vuosia. Käytännöstä saatuja kokemuksia on kertynyt ja niiden pohjalta on Euroopassa aloitettu standardien uudistaminen. Suomi on aktiivisesti mukana ja kansallisia huomioita on viety standardisointikokouksiin.  

SFS-EN 1090-1 standardin tulkintaan selvennystä

Standardin SFS-EN 1090-1 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuden arviointiin soveltamisala on käytännössä osoittautunut hyvin vaikeaksi hahmottaa. Komissio on antanut soveltamisalaan tarkennusta omalla FAQ-palstallaan. Tähän komission selvennykseen perustuen on laadinnassa tekninen raportti (TR), joka selventää osaltaan mihin teräs- ja alumiinituotteisiin/rakenneosiin CE-merkintä tulee kiinnittää. Tämä tekninen raportti (CEN/TR 17052) on parhaillaan loppuäänestyksessä ja mikäli se hyväksytään, julkaisu tapahtuu helmikuussa 2017.  

Standardisarja SFS-EN 1090 jakaantuu viiteen osaan

Standardisarjan SFS-EN 1090 rakennetta ollaan myös muuttamassa siten, että nykyisellään kolmiosainen standardi tulee jakaantumaan viiteen osaan. Kylmämuovatut rakenteelliset rakenneosat irrotetaan omiksi standardeikseen, jolloin kylmämuovatut teräksestä valmistetut rakenteelliset rakenneosat julkaistaan standardina SFS-EN 1090-4 ja kylmämuovatut alumiinista valmistetut rakenteelliset rakenneosat vastaavasti standardina SFS-EN 1090-5. 

Standardien SFS-EN 1090-4 ja SFS-EN 1090-5 laatiminen on jo pitkällä ja ne ovatkin tulossa loppuäänestykseen loppuvuodesta 2016. Mikäli standardit loppuäänestyksessä hyväksytään, ne julkaistaan alkukeväästä 2017. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin virallinen käyttöönotto tapahtuu tai koska CE-merkintä voidaan näihin standardeihin perustuen kiinnittää. 

Olemassa olevien standardien SFS-EN 1090-1, SFS-EN 1090-2 ja SFS-EN 1090-3 uudistaminen on vasta alkuvaiheessa ja uudet standardit saattaisivat olla käytettävissä aikaisintaan vuodenvaihteessa 2018-2019. 

*CE-merkintä on tuotteeseen kiinnitettävä merkintä, jolla tuotteen valmistaja ilmoittaa, että tuote täyttää Euroopan unionin direktiivien oleelliset turvallisuusvaatimukset. Merkintää ei saa kiinnittää mihin tahansa tuotteisiin, vaan ainoastaan niihin tuoteryhmiin, joilta sitä direktiivien myötä edellytetään. CE-merkityillä  tuotteilla on vapaa liikkumisoikeus Euroopan talousalueella. 

 

Lisätietoja
Hanna Järvenpää, METSTA

hanna.jarvenpaa@metsta.fi
puh. 040-551 8514

 

Selvitys: Maahanmuuttajia vielä vähän julkisen sektorin töissä

0
0

Julkisella sektorilla on tällä hetkellä vaihtelevasti ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä: tietyillä aloilla ja alueilla suhteellisen paljonkin, mutta useimmissa organisaatioissa vasta vähän, jos lainkaan. Vuonna 2013 Suomen valtion ja kuntien työntekijöistä 3,4 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

- Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia työskentelee koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla, jotka ovat muutenkin julkisen sektorin suurimmat alat, kertoo tutkimusavustaja Erika Paakkinen, joka on tehnyt Kevalle selvityksen maahanmuutosta ja julkisesta sektorista.

Työntekijöiden riittävyys on herättänyt keskustelua julkisella sektorilla, vaikka sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi tilannetta onkin vaikea arvioida. Yhdeksi ratkaisuksi työvoimapulaan on esitetty maahanmuuttoa. Julkinen sektori hyötyy maahanmuuttajien tekemästä työstä paitsi työvoiman muodossa, myös työttömyysturvan tarpeen vähenemisen kautta.

Selvityksen mukaan maahanmuuttajatyönhakijat eivät kuitenkaan välttämättä pidä julkista sektoria yhtä houkuttelevana tai helposti lähestyttävänä kuin yksityistä sektoria. Syynä tähän ovat muun muassa tiukat vaatimukset julkisen sektorin työpaikoissa.

- Olisi julkisen sektorin etujen mukaista saada koulutetut maahanmuuttajat mahdollisimman pian koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin töihin. Julkisen sektorin luonteeseen sopisi hyvin se, että sen työtehtävissä toimii monipuolisesti ja kattavasti ihmisiä, jotka käyttävät sen palveluita.

Maahanmuuton merkitys Kevan toimintaympäristössä kasvaa vähitellen. Tällä hetkellä maahanmuuttajille maksettujen eläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä on marginaalinen, mutta tilanne muuttuu koko ajan. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Kevan asiakkaista on todennäköisesti maahanmuuttajia.

 

Tiedot perustuvat Kevalle tehtyyn selvitykseen ”Maahanmuutto ja julkisen sektorin työelämä”. Selvitys on luettavissa Kevan verkkosivuilta.

 

 

Lisätietoja:

 

Erika Paakkinen
erika.paakkinen@helsinki.fi

Pauli Forma
Työelämäpalvelujen johtaja
p. 040 525 4530
pauli.forma@keva.fi

Viittomakielistä satukirjaa toteutetaan joukkorahoituksella

0
0

Kuurojen Liitto sai viime talvena palautetta kuurojen lasten opettajilta: hyvästä viittomakielisestä lastenkirjallisuudesta on huutava pula. Liiton Viittomakielinen kirjasto päätti lähteä toteuttamaan kirjahanketta joukkorahoituksen avulla.

Viittomakielinen kirjasto otti yhteyttä Heinähattu ja Vilttitossu -sarjan kirjailijoihin, Sinikka ja Tiina Nopolaan, jotka suhtautuvat hankkeeseen positiivisesti. Käännöslupa saatiin ja käännettäväksi kirjaksi valikoitui sarjan osa Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen. Myös kirjan kuvittaja Salla Savolainen lähti tukemaan hanketta ja antoi luvan käyttää kuviaan viitotun tarinan tukena.

Kustantamo Tammelta saadun luvan jälkeen Viittomakielinen kirjasto päätti käännöstyön rahoittamiseksi käynnistää viiden viikon mittaisen (20.9.–25.10.2016) joukkorahoituskampanjan mesenaatti.me -verkkosivulla. Joukkorahoituksella toteutetaan satukirjan käännös, käsikirjoitus, kuvaus, editointi, tekninen toteutus ja suomenkielinen ääni. Tavoitteena on, että viittomakieliset lapset voivat seurata satua yhdessä kuulevien luokkakavereiden, perheenjäsenten tai vaikka ystävien kanssa.

Kuurojen Liitto kokeilee nyt joukkorahoitusta ensimmäistä kertaa ja aloitusviikon tulos on rohkaiseva. Minimikeräystavoitteesta on saavutettu puolet ja valmistelut viittomakielisen satukirjan toteuttamiseksi ovat käynnistyneet.

Viittomakielisen kirjaston tavoitteena on edistää kuurojen ja kaikkien viittomakielisten tiedon ja kulttuurin yhdenvertaista saavutettavuutta.  E-kirjastona toteutettu verkkopalvelu kokoaa suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakielistä aineistoa saman palvelusivuston alle. Yksi tärkeä käyttäjäryhmä on viittomakieliset lapset, joille vastaavaa omakielistä materiaalia on erittäin vähäisesti tarjolla.

Lisätietoja:

Riitta Vivolin-Karén
tuottaja, Viittomakielinen kirjasto
GSM 040 574 5053
riitta.vivolin-karen@kuurojenliitto.fi

Tiina Vihra
tiedottaja
GSM 040 8281 846
tiina.vihra@kuurojenliitto.fi


Tule seuraamaan Rosetta-luotaimen viimeisiä hetkiä Tutkijoiden yöhön!

0
0

Rosetta-komeettaluotaimen kahden vuoden toiminta komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenkolla loppuu 30. syyskuuta, kun luotain ohjataan hitaasti komeetan pinnalle. Ilmatieteen laitoksen tutkijat seuraavat törmäyksen etenemistä Tutkijoiden yö -tapahtumassa Helsingin yliopiston observatoriolla.

Rosetta saavuttaa komeetan pinnan 30.9. alkuiltapäivästä, jolloin yhteys luotaimeen menetetään. Tieto signaalin sammumisesta saadaan klo 14.00 – 14.40 välillä. Matkalla pinnalle luotain lentää komeetan kaasu- ja pölypilven läpi. Pöly on merkittävä riski luotaimelle ja ei ole varmaa, että yhteys alukseen toimii loppuun asti. Luotain tekee ainutlaatuisia havaintoja lähestyessään komeetan pintaa ja lähettää ne reaaliajassa Maahan.

 

Tule seuraamaan Rosetta-luotaimen viimeisiä tunteja Ilmatieteen laitoksen avaruustutkijoiden kanssa Helsingin observatoriolle, jossa vietetään samana päivänä myös Tutkijoiden yötä.

 

Ilmatieteen laitoksen avaruustutkijat ovat paikalla seuraamassa tapahtumaa klo 13 - 15 Helsingin yliopiston observatoriolla, osoitteessa Kopernikuksentie 1, Helsinki.

 

Tilaisuuden ohjelma:

13.15-13.30     Saapuminen paikalle ja kahvitarjoilu

13.30-14.00     Rosettan elinkaari lyhyesti

14.00-14:40     Laskeutumisen seuranta

14.40-15:00     Aikaa haastatteluille

 

Ilmoittaudu mukaan 28.9. mennessä osoitteella viestinta@fmi.fi 

"Rosetta on erittäin onnistunut tutkimusmissio, jossa on merkittävä suomalainen panostus. Seuraamme viimeiset hetket loppuun asti mielenkiinnolla, sillä Ilmatieteen laitos osallistui kuuden emoaluksessa ja Philae-laskeutujassa olevan laitteen suunnitteluun ja rakentamiseen. Laitteet ovat toimineet odotetusti ja dataa on saatu paljon. Havaintoaineistossa riittää analysoitavaa pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen.

Tutkijoiden yössä tietoa myös avaruusmyrskyistä ja revontulista

Tutkijoiden yö -tapahtumassa voi ihastella myös huikaisevia videoita Auringosta ja oppia ennustamaan avaruussäätä. Kuulet myös, mitä ovat koronan massapurkaukset ja miten ne liittyvät revontuliin? Entäpä miltä näyttää avaruusmyrsky? Se selviää kun katselet maailman tarkimman avaruussimulaatio Vlasiatorin upeita animaatioita aurinkotuulen riepottelemasta Maan lähiavaruudesta. Näytillä on myös huima, hiustakin ohuempi sähköpurjelieka. Tällä Ilmatieteen laitoksessa tehdyllä suomalaiskeksinnöllä voidaan tulevaisuudessa kuljettaa havaintolaitteita nopeasti vaikkapa Saturnukseen.

Tutkijoiden yö järjestetään syyskuun viimeisenä perjantaina (30.9.2016) yhtä aikaa noin 300 kaupungissa ympäri Eurooppaa. Tapahtuman järjestämiseen on saatu kaksivuotinen rahoitus Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmalta, jolla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita.

Lisätietoja:

Tutkija Riku Järvinen, riku.jarvinen@fmi.fi, puh. 029 539 4681
Tutkimusprofessori Minna Palmroth, minna.palmroth@fmi.fi, puh. 040 5311 745

Tutkijoiden yö: 

https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tutkijoiden-yo-30.9.2016#section-14566

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – arjen ruokailua voi helpottaa rutiineilla

0
0


Lapsiperheen arkirutiinit rakentuvat tutun vuorokausirytmin ympärille, jonka perustan muodostavat säännölliset ateriat, harrastukset, kiireettömät leikkihetket sekä riittävä uni. Tärkeää on myös perheen kanssa yhdessä ruokapöydässä vietetty aika. Ruokapöydän ääreen on helppo kokoontua jakamaan päivän tapahtumat ja kokemukset.


SAGAn 4+1 vinkkiä sujuvampaan arkiruokailuun

1. Vähemmän tiskiä – enemmän aikaa arkeen

Monen suomalaisen ikisuosikit makaronilaatikko ja kinkkukiusaus valmistuvat uunissa itsestään. Kun uunivuoat vuoraa leivinpaperilla, ei ruoka pala kiinni vuokaan ja tiskari saa vapaapäivän.

2. Pakkanen pelastaa

Kun tekee kerralla isomman annoksen, pääsee jonain toisena päivänä helpommalla. Esimerkiksi makaronilaatikon voi pakastaa isossa rasiassa yksittäisinä annospaloina, kun sujautat annospalojen väliin leivinpaperin palan, jolloin palaset eivät jäädy kiinni toisiinsa.

Myös SAGA Eväspussi sopii lyhytaikaiseen pakastamiseen. Sujauta kalapuikot tai sämpylät eväspussiin, merkkaa päälle ruokalaji ja päivämäärä ja laita pakkaseen odottamaan päivää, jolloin aika on kortilla.

3. Puhtia välipalasta

Pilko reilu annos porkkanoita, kurkkua ja muita vihanneksia iltapalalle. Suojaa ylimääräiset vihannekset tuorekelmulla, joka säilyttää ne jääkaapissa raikkaina seuraavaan päivään. Näin reippaiden koululaisten välipala on valmiina odottamassa heti koulun jälkeen.

4. Iltapalaa iloisesti

Kukapa lapsi ei innostuisi retkistä ja yllätyksistä! Iltapala maistuu jännittävältä, kun se nautitaan olohuoneen lattialla pyjamat päällä picnic-tyyliin. SAGA Eväspussissa voi tarjota niin maistuvat leivät kuin herkulliset hedelmät ja kädetkin pysyvät siisteinä.

+1: Uskalla kokeilla uutta

Tarjoiluun panostamalla yksinkertaisesta arkiruoasta saa näyttävämmän ja herkullisemman. Esimerkiksi leivinpaperista tehdyt veneet syntyvät pienellä vaivalla, ja ne tuovat näyttävyyttä arkipöytään. Veneissä ja nyyteissä voi myös helposti huomioida allergiat ja mieltymykset.

Currykanaa SAGA veneessä

Thaimaalaisvaikutteinen kanaruoka

350 g kanan rintafileitä
2 omenaa
1 banaani
1 suuri sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 tl curryjauhetta
2 dl kuohukermaa (tai kookosmaitoa)
20 g voita
suolaa
pippuria
tuoretta ruohosipulia

Suojaa leikkuulauta leivinpaperilla, leikkaa kanafileet paperin päällä annospaloiksi ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Siivuta banaani ja leikkaa omenat kahdeksaan samansuuruiseen lohkoon. Poista kota ja siemenet.

Paista pilkottu sipuli ja murskattu valkosipuli paistinpannulla yhdessä kanapalojen kanssa noin 3 minuuttia. Sekoita curryjauhe kermaan erillisessä astiassa.

Asettele kana, omenalohkot ja banaaninsiivut neljälle SAGA Leivinarkille. Muodosta arkeista SAGA veneet kiertämällä arkkien päät ja kaada currykerma ruoka-annoksien päälle.

Paista uunissa 200 °C noin 15 minuuttia. Koristele ruoka ruohosipulilla ja tarjoile ateria suoraan SAGA veneistä. Tarjoa lisukkeena riisiä.

 

Tuotenäytteet ja kuvapyynnöt:
Viestintätoimisto Drum, Annamari Säteri, puh. 050 409 2177, annamari.sateri@drum.fi

Lisätiedot:
Jenni Kujala, markkinointijohtaja, Baking & Cooking, Metsä Tissue, jenni.kujala@metsagroup.com, p. 044 590 5352

Syksyn yhteishaussa SAMKiin lähes 800 hakijaa

0
0

Syksyn yhteishaussa oli tarjolla kolme koulutusta, joihin oli yhteensä 797 hakijaa. Näistä 501 haki ensisijaisesti SAMKiin. Erityisen vetovoimainen oli liiketalouden aikuiskoulutus, mutta myös merenkulun uusi Master-koulutus herätti kiinnostusta.

Huittisissa tarjolla olevassa liiketalouden monimuotokoulutuksessa 55 aloituspaikkaa tavoitteli kaikkiaan lähes 400 hakijaa. Opiskelijat valitaan ensimmäistä kertaa verkossa toteutettavan valintakurssin avulla. Uudella valintatavalla mitataan erityisesti hakijan soveltuvuutta verkko-opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun.

− Kokemukset ovat olleet niin myönteisiä, että tätä käytäntöä jatketaan ensi vuonna, kertoo osaamisaluejohtaja Timo Mattila.

Mattila pitää valintakokeen parhaana puolena sitä, että hakijan opinnot etenevät jo valintakoevaiheessa.

− Hakijan ei tarvitse opetella ulkoa tietoja vain valintakoetta varten vaan hän saa suoraan kurssilla suoritetun opintojakson tradenomin tutkintoonsa ja kokemusta siitä, millaista opiskelu verkossa on ja miten opetus Huittisissa järjestetään koko tutkinnon osalta, Timo Mattila kertoo.

Haussa ollut Master of Marine Technology and Master of Engineering, merenkulun ylempi AMK-tutkinto tarjoaa merenkulun insinööreille ensimmäistä kertaa väylän jatkaa oman alan opinnoissa Suomessa. Päivätoteutuksena tarjolla oli hoitotyön koulutus Porissa.

Lisätiedot hakuluvuista: Opiskelijapalveluiden päällikkö Janne Santala, 044 710 3012

13 suomalaisurheilijaa mitalijahtiin taekwondon liikesarjojen MM-kilpailuihin Peruun

0
0

Taekwondon 10. liikesarjojen (poomsae) MM-kilpailut kisataan Perun pääkaupungissa Limassa syys-lokakuun vaihteessa (29.9.-2.10.). 

Suomen kisajoukkueen muodostaa 13 urheilijaa, joista kymmenen osallistuu yksilökilpailuun. Lisäksi mukana on kisaamassa kaksi paria sekä kaksi ryhmää.

Oman jännityksensä näihin kilpailuihin tuo MM-kisoissa ensi kertaa käytössä oleva elimination-toteutus, jossa liikesarjat tehdään yksi yhtä vastaan ja vain voittaja menee jatkoon. 

Päävalmentaja Heikki Liukkosen mukaan joukkue lähtee Peruun hyvillä mielin erinomaisten edellisten arvokisojen jälkeen.

 - Matkaan lähdetään hyväntuulisena ja odottavissa tunnelmissa. Monipuolinen ja tunnollinen harjoittelu sekä säännölliset maajoukkueleirit ovat nostaneet sekä joukkueen henkeä, teknistä osaamista sekä henkistä valmiutta MM-kisoja varten. 

- Lähtökohdat ovat hyvä myös edellisten arvokisojen menestyksen suhteen:  MM-kilpailuista Frans Salmi voitti Suomelle kautta aikain ensimmäisen liikesarjojen MM-mitalin ja viime kesän EM-kilpailut Serbiassa olivat ennätyksellisen menestykkäät: neljä EM-mitalia (Frans Salmi, Niina Virtala, Johanna Nukari, Triin Saviauk) ja Suomen ensimmäinen liikesarjojen EM-kulta (Frans Salmi). 

Laakereille ei ole kuitenkaan jääty lepäämään, vaan systemaattista harjoittelua on Liukkosen mukaan jatkettu saumattomasti edellisistä arvokilpailuista kohti Perua. 

- Virallista mitalitavoitetta joukkueella ei ole, mutta onnistuneilla suorituksilla mitalit ovat jälleen täysin mahdollisia. Tähän peilaten tärkein tavoite kilpailulle onkin kilpailijoiden suoritus MM-lavalla, jolla saavutetaan oma henkinen ja fyysinen potentiaali.

 

FRANS SALMI

Edellisten nuorten MM- ja aikuisten EM-kisojen mitalisti on saanut valmistautua Perun koitoksiin suunnitelmien mukaan.

- Tällä hetkellä olen fyysisesti elämäni kunnossa. Henkistä puolta olen myös työstänyt urheilupsykologi Tuomas Grönmanin kanssa. Aloittiin yhteistyö 2014 ja nyt syksyllä ollaan jatkettu tätä projektia. Grönmanin kanssa ollaan panostettu kilpailuun valmistautimiseen ja itseluottamukseen.

 - Lähden positiivisilla ajatuksilla kisoihin. Nämä ovat ensimmäiset aikuisten MM-kisat minulle. Vaikka palkintokaapista löytyykin jo mitaleita, lähden haastajana kisoihin. Haastaja-asema sopii itselleni, koska näin ollen paineet siirtyvät vastustajalle. Tavoitteet olen miettinyt psykologin kanssa ja pidän ne omana tietonani. 

- Sen voin kertoa, että tavoitteena on tehdä elämäni suoritukset. Jos selaiset saan, on minua vaikea voittaa. Toki näissä kisoissa myös arpaonnella on suuri merkitys. 

Kisat käydään pudotuspelinä, jossa arvotaan vastustaja, ja vain voittaja jatkaa kaaviossa eteenpäin. 

 

CHRISTIAN KAMPHUIS

Christian Kamphuis matkaa myös hyvissä tunnelmaissa ensimmäisiin MM-kisoihinsa.

- Valmistautuminen on sujunut mainiosti ja olen lähdössä matkaan itsevarmalla asenteella. 

- Tavoite on tottakai sijoittua mahdollisimman hyvin pari- ja freestylesarjassa sekä saada kaikki itsestäni irti. En malta odottaa kisoihin lähtöä, tätä ollaan odoteltu ja pian on aika nousta kisalavalle.

 

JOHANNA NUKARI

EM-mitalisti lähtee näyttämään MM-kisoihin omaa osaamistaan luottavaisena U40-sarjassa ja joukkuekilpailussa.

- Valmistautuminen on sujunut aikalailla suunnitelmien mukaisesti. Fyysisellä puolella tavoitteena on ollut voimatason lisääminen ja voiman sekä nopeuden esiin tuominen tekniikan puolella liikesarjoissa. Viimeiset viikot ovat olleet tärkeitä myös henkisen valmistautumisen kannalta ja olen tehnyt tällä saralla aika paljon työtä saadakseni keskittymisen ja kilpailuvireen viritettyä oikealle tasolle h-hetkeä varten. 

- Kaiken kaikkiaan lähden hyvin myönteisen odottavalla mielellä Peruun. Haluan näyttää tuomareille oman osaamiseni kokonaisuudessaan ilman, että mikään ylimääräinen jännitys tai hermostuneisuus syö siitä osan. Jos tähän pystyn, on mitalikin mahdollinen.

- Naisten ryhmäsarjassa olemme saaneet muutaman intensiivisen yhteisen treenipäivän toteutettua. Ryhmän tekeminen on saatu nostettua uudelle tasolle siinä suhteessa, että olemme pyrkineet pois liiasta varovaisuudesta synkrovirheiden pelossa ja tähdänneet rohkeaan, voimaa ja oikeissa kohdissa nopeutta esiin tuovaan suoritustapaan, jossa yhdenaikaisuus saadaan silti tai jopa sen ansioista säilytettyä. Ryhmän suhteen on siinä mielessä samat tunnelmat kuin yksilösarjankin; jos onnistumme tekemään kaiken mitä osaamme, on mitalikin otettavissa!

 

TRIIN SAVIAUK 

Viime vuotinen EM-pronssimitalisti lähtee tekemään omaa parasta suoritustaan, joka voi riittää aina mitaleille asti.

- Kisoihin valmistautuminen on sujunut suunnitellusti ja oikein hyvin!. Tavoitteena on mennä tekemään parhaat suoritukset ja jos kaikki menee aivan nappiin, niin toivottavasti se mitallikin olisi mahdollista. Fiilis on siis positiivinen ja vire hyvä. Yhdessä kannustetaan joukkue menestykseen.

 

NIINA VIRTALA 

Viime MM-kisoissa Meksikossa viidenneksi sijoittunut U50-sarjalainen on kärsinyt hieman vammoista, mutta hakee maailmanmestaruutta Perusta.

- Valmistautumiseni on ollut vähän puutteellista viime kuukausina lievän polvivamman ja rannekipujen takia, mutta sentään kaksi viimeistä viikkoa olen pystynyt treenaamaan 

lähes täydellä teholla muutaman kerran viikossa. Paljolti kilpailumenestys on kuitenkin kiinni keskittymiskyvystä ja paineensiedosta sillä ratkaisevalla hetkellä. 

- Noin neljän vuoden intensiivisen, kansainvälisen kilpailukokemukseni pohjalta odotan jo itseltäni, että pystyn parhaimpiin mahdollisiin suorituksiin jännittävässä ja tärkeässä kisassa antamatta minkään häiritä. 

- Tavoitteena on maailmanmestaruus yksilösarjassa ja mitalisija naisten ryhmäsarjassa.

Suomen joukkue taekwondon 10. liikesarjojen MM-kilpailuissa Perun Limassa 29.9.-2.10. 

Naiset:
Essi Labart, Taekwondourheilijat 2011, U30
Naam Suomalainen, Vihti-Nummela Mudo Taekwondoseura, Cadet (12-14 v)
Triin Saviauk, Budokwai Taekwondo, O30 (ei yksilökisassa)
Niina Virtala, Manse Taekwondo, U50
Johanna Nukari, Espoo Hwarang Team Taekwondo, U40 
Eevi Huuskonen, Espoo Hwarang Team Taekwondo, U17 (ei yksilökisassa) 

Miehet:
Christian Kamphuis, Taekwondourheilijat 2011, Freestyle O17
Jeppe Aukio, Vihti-Nummela Mudo Taekwondoseura, O30  (ei yksilökisassa)
Matti Huuskonen, Espoo Hwarang Team Taekwondo, U60 
Veeti Koivistoinen, Kuopion Taekwondo, U17
Kim Rejman, Helsingin Taekwondoseura, U50
Frans Salmi, Budokwai Taekwondo, U30
Sauli Aalto-Setälä, Rauman Taekwondo, U40 

Parit: 
U17 Huuskonen & Koivistoinen
U30 Kamphuis & Labart 

Ryhmät:
O30: Virtala, Nukari & Saviauk
O30: Aukio, Rejman & Aalto-Setälä 

Päävalmentaja: Heikki Liukkonen
Apuvalmentaja: Olli Siltanen
Joukkueenjohtaja: Ville Lehtinen
Fysio: Jasmina Nyberg
Huoltajat: Ari Koivistoinen, Sirpa Huuskonen, Vesa Suomalainen 

Suomalaisten kisa-aikataulu 

Torstai 29.9:
- Naam Suomalainen (Cadet Female)
- Christian Kamphuis & Essi Labart (Pair U30)
- Kim Rejman, Jeppe Aukio & Sauli Aalto-Setälä (Team O30 Male)
- Kim Rejman (Male U50)
- Matti Huuskonen (Male U60) 

Perjantai 30.9:
- Sauli Aalto-Setälä (Male U40)
- Veeti Koivistoinen & Eevi Huuskonen (Junior Pair)
- Johanna Nukari (Female U40)
- Johanna Nukari, Triin Saviauk & Niina Virtala (Team Female O30) 

Lauantai 1.10:
- Frans Salmi (Male U30)
- Eevi Huuskonen (Junior Female)
- Niina Virtala (Female U50) 

Sunnuntai 2.10:
- Veeti Koivistoinen (Junior Male)
- Essi Labart (Female U30)
- Christian Kamphuis (Freestyle Male O17) 

POOMSAE? 

Poomsae paljastaa armotta, hallitseeko sen tekijä tasonsa mukaiset taekwondon perusasiat, kuten tekniikoiden oikean suoritustavan, rytmityksen, tasapainon, hengityksen, voiman suuntaamisen ja keskittymisen. 
Kilpailuissa arvostelu perustuu seuraaviin seikkoihin:
Liikesarjan oikeellisuus (40%) ja esittäminen (60%)

Lisätietoja:
Tatu Iivanainen
Pääsihteeri, Suomen Taekwondoliitto ry
0400 519531 
tatu.iivanainen@taekwondo.fi 

Toni Flink
Tiedotus
040 7773396
toni.flink@gmail.com

Norppaturvallinen ja tehokkaasti kalastava rysä kehitetty Saimaalla

0
0

-ainutlaatuinen kehitystyö parantaa suomukalan pyyntiä ja vähentää verkkokalastuksen tarvetta

 Saimaalla on kehitteillä ammattikalastajille rysämalli, joka on monipuolisesti kalastava pyydys ja myös turvallinen saimaannorpalle. Estokaltereilla varustettu rysä soveltuu hyvin taloudellisesti tärkeiden suomukalojen, kuten kuhan ja ahvenen pyyntiin. Rysämallia on kehitetty usean vuoden ajan sekä testattu koekalastuksissa ja seurattu vedenalaiskameroilla Saimaalla.

Kehitystyö on lähtenyt käyntiin ammattikalastajien aloitteesta vuosikymmenen alussa ja jatkuu nyt Saimaannorppa-LIFE -hankkeessa usean toimijan yhteistyönä. Mukana on ollut viranomaisista, tutkijoista, suojeluväestä ja ammattikalastajista koostuva työryhmä.

Uusi rysämalli on päältä katettu pohjarysä, jossa norpan kulku rysän kalapesään on estetty kokonaan. Malli on kalastuksellisesti tehokkaampi kuin aiemmat mallit ja vähentää näin verkkokalastuksen tarvetta ja riskiä saimaannorpan pyydyskuolleisuuteen.

”Verkkokalastus on aikaa vievää puuhaa, ja soveltuu parhaiten kylmän veden aikaan. Rysät kalastavat ympäri vuorokauden ja kala säilyy niissä hyvänä useamman päivän. Saaliin kokeminen rysästä on verkkokalastusta nopeampaa, jolloin aikaa jää saaliin käsittelyyn ja jatkojalostukseen. Uskon, että nyt saadut hyvät kokemukset pohjarysistä tulevat lisäämään ammattimaista rysäkalastusta norppavesillä, toteaa rysää kehittämässä ollut ammattikalastaja Markku Kettunen.”

Kehitteillä olevat rysät parantavat kalan toimitusvarmuutta verkkokalastusrajoitusten aikana 15.4-30.6, jolloin verkkojen käyttö on kielletty myös ammattikalastajilta.

Monipuoliset testaukset

Rysämallia on kehitetty usean vuoden ajan. Testattavana on ollut mm. erilaisten estokaltereiden ja päältä katettuihin rysiin tehtyjen pakoaukkojen vaikutus kalansaaliisiin. Koekalastuksissa on todettu, että norpan kulun estävä kalteriratkaisu voidaan toteuttaa niin, että se ei vähennä kuha- ja ahvensaalista. Rysän potkujen kattaminen puolestaan parantaa saalista, vaikka kattoon jätetään norpan kulkemisen mahdollistavat aukot. Pyydysten rakenteiden toimivuutta ja kalojen käyttäytymistä pyydyksissä on kuvattu vedenalaiskameroilla. Pyydyskehittelyn tuloksena on kalastusrajoituksia koskevaan lakiin tullut lisäys, jossa päältä suljetuilla rysillä kalastaminen sallitaan, jos pyydykset on varustettu estokalterilla.

Ensi vuoden aikana koerysätyypin kalastavuutta ja käsiteltävyyttä pyritään edelleen kehittelemään. Kehitystyöhön on haettu oppia tutustumalla ammattimaiseen rysäpyyntiin Perämerellä, Pietarsaaren seudulla ja Hjälmaren-järvellä Ruotsissa.

Muikun rysäpyyntiin estokaltereilla varustetut rysät eivät sovellu, mutta suomukalan, kuten kuhan ja ahvenen pyynnissä menetelmä näyttää toimivan hyvin. Tulevaisuuden haasteena onkin kehittää muikun pyyntiin soveltuva norppaturvallinen isorysä. Myös ns. jokamiehen norppaturvallista pienrysää on alustavasti ideoitu korvaamaan vapaa-ajankalastajien verkkopyyntiä.

Saimaannorppa-LIFE -hanke edistää saimaannorpan suojelua ja suotuisan suojelutason saavuttamista. Hanketta vetää Metsähallituksen luontopalvelut ja kumppaneita ovat Etelä-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö sekä Turun yliopisto.

Lisätietoja:

 Valokuvia median käyttöön tämän uutisen julkaisun yhteydessä: http://bit.ly/2d02rDn

 Kuvissa ammattikalastaja Markku Kettunen. Kuvatiedot: Metsähallitus/Saara Lavi

 Mikko Jokela, Saimaan Safarit Oy, puh. 044 520 0126, mikko.jokela@saimaansafarit.fi

 Timo Turunen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 02 6112, timo.turunen@ely-keskus.fi

 Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 32 7404, ari.leskelä@luke.fi

 Raisa Tiilikainen, Metsähallitus, puh. 0206 39 5294, raisa.tiilikainen@metsa.fi

 

www.metsa.fi/saimaannorppalife

www.luontoon.fi/saimaannorppa

www.facebook.com/saimaannorpankesa/?ref=ts&fref=ts

 

Viewing all 10517 articles
Browse latest View live