#NUORIMIELI täyttää nuorten taide- ja toimintatalo Vimman taidokkailla teoksilla, joissa on hyödynnetty rohkeasti kierrätysmateriaaleja aina karkkipaperista metalliromuun. 29. syyskuuta avautuva näyttely on Fendarin kädentaitopajan nuorten kokonaan itse suunnittelema ja toteuttama.

Karamellien käärepapereita, metallirasioita ja pullonkorkkeja; monenlaista sekatekniikkaa. Tänä vuonna Fendarin syysnäyttelyn töissä korostuu erityisen kekseliäs kierrätysmateriaalien käyttö. Nuoret ovat saaneet vapaat kädet tehdä teoksista itsensä näköisiä käyttämällä haluamiaan tekniikoita ja materiaaleja. Esillä ovat muun muassa karkkipapereista koostettu mekko ja vanhasta pulpetista kasvanut taideteos.
– Myös maalauksia on noin kolmenkymmenen teoksen joukossa runsaasti, ja nekin ovat kehyksiä myöten nuorten tekemiä. Samoin näyttelyjuliste, kertoo ohjaaja Taru Haapsalo Fendarista.
Kaikki työt on tehty Fendarissa vuoden 2015 aikana.

Fendari on Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan nuorisopalveluiden nuorten työpaja. Sen toiminta kohdistuu alle 29-vuotiaisiin turkulaisiin nuoriin, jotka tarvitsevat työ- ja yksilövalmennuksen eri osa-alueita. Turun kaupungin yhtenä poikkihallinnollisena strategisena painopisteenä on nuorisotyöttömyyden vähentäminen, johon nuorten työpajat Fendari omalta osaltaan vastaa.
Fendarissa nuoret suunnittelevat ja toteuttavat ohjaajien opastuksella monenlaisia tuotteita myyntiin. Työpajoilla tehdään myös asiakastilauksia ja osallistutaan erilaisiin projekteihin. Ekologisuus on kaikessa toiminnassa tärkeää ja Fendarissa valmistetuissa töissä hyödynnetään laajalti kierrätysmateriaaleja.
Työpajojen nuoret tulevat monista eri lähtökohdista ja taustoista – pajalla jokainen nuori saa apua ja ohjausta erilaisissa elämää askarruttavissa asioissa työhön tai omaan elämään liittyen.

Nuorten työpaja Fendarin syysnäyttely nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa (Aurakatu 16, 2. krs) 29.9–19.11.2015. Avajaiset ti 29.9.2015 klo 12–15 (näyttelyn pystytys 28.9.2015).

Nuorten työpaja Fendari, Amiraalistonkatu 6, 20100 Turku.

Lisätietoja:
Taina Laaksonen, Ohjaus ja tuki -yksikön toiminnanjohtaja
taina.laaksonen@turku.fi, puh. 050 554 6 141

Turun nuorisopalvelut
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Tullivalvonnan tehostaminen

Tulli on päättänyt tehostaa tullivalvontaa läntisellä maarajalla 22.9.2015 alkaen Tornion ja Aavasaksan alueella. Tulli siirtää henkilöstöään muilta alueilta Tornion tullin tueksi. Tullivalvonnan tehostaminen tapahtuu osana muiden viranomaisten, kuten Poliisin ja Rajavartiolaitoksen tehostamistoimia.  Tullivalvonnan tehostamistoimilla Tulli pyrkii varmistamaan maahantuontia koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen sekä suojaamaan yhteiskuntaa. Tulli noudattaa sisärajoilla vakiintuneita toimintamalleja tarkastuksissa. Tehostetun tullivalvonnan lisäksi Tulli antaa tarvittaessa virka-apua ulkomaalaisvalvontaan Poliisille ja Rajavartiolaitokselle PTR-lain ja yhteistyön puitteissa.

Tehostetun tullivalvonnan osalta toimintaa johtaa Tornion tullin johtaja Juha Heikkilä ja kenttätoiminnan johto on Tornion tullissa. Tehostettua tullivalvontaa jatketaan toistaiseksi.

Tullitarkastus

Tullitarkastus suoritetaan sisärajatarkastuksena ja Tullilain (1466/1994) 2 § mukaisia toimivaltuuksia voidaan käyttää EU:n lainsäädäntöä noudattaen myös EU:n sisäisessä liikenteessä tavaroiden maahantuontia ja maastavientiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvomiseksi. Tarkastukseen ohjattujen henkilöiden matkatavarat ja ajoneuvot tarkastetaan huolellisesti. Toimintaa tuetaan myös liikkuvalla läpivalaisuyksiköllä. Tullitarkastuksessa paljastuneet tullirikokset ohjataan tutkittavaksi Tullin Tornion rikostorjuntayksikköön.

Lisätiedot:

Tornion tullin johtaja Juha Heikkilä, p. +358 40 332 8002

Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit, p. +358 40 332 2506

Sophie Jackson
Kolmannen valtakunnan sankarilentäjä Hanna Reitsch

Luftwaffen koelentäjän Hanna Reitschin tarina on kertomus poikkeuksellisen taitavasta ja pelottomasta naisesta, jolle Hitler oli isähahmo, kansallissosialismi syvälle juurtunut aate ja lentäminen suurin intohimo.

Jacksonin kirja kaivautuu myyttien, propagandan, vihan ja palvonnan taakse. Se tuo näkyviin todellisen Hannan: naisen, joka halusi tehdä jotain merkittävää aikana, jolloin valtaa oli vain natseilla.

1930-luvulla Reitsch teki lukuisia ilmailuennätyksiä purjekoneella ja vuonna 1937 hänet lähetettiin Luftwaffen koelentokeskukseen, jossa hän toimi pääkoelentäjänä Junkers Ju 87 Stuka ja Dornier Do 17 -koneilla sekä lensi ensimmäisenä naisena helikopterilla. Reitsch oli mukana testaamassa ja kehittämässä myös V1-ohjuksia.

Adolf Hitler myönsi Reitschille ainoana naisena ensimmäisen ja toisen luokan rautaristin, ja lisäksi hän sai timantein koristellun Luftwaffen lentäjän ja valvojan merkin.

Sodan jälkeen Reitsch oli 18 kuukautta Yhdysvaltain armeijan kuulusteltavana, koska hän oli ollut merkittävästi esillä natsi-Saksan propagandassa ja osallistunut hankkeisiin, joista haluttiin saada tietoja. Häntä ei asetettu syytteeseen.

Hannan haastatteluihin ja Yhdysvaltain sota-arkiston aiemmin salaisiksi luokiteltuihin kuulusteluaineistoihin perustuva teos tuo uutta tietoa legendaarisesta naislentäjästä ja selvittää hänen elämäänsä ja kuolemaansa liittyviä myyttejä.

Sophie Jackson: Kolmannen valtakunnan sankarilentäjä Hanna Reitsch

ISBN/EAN 978-952-312-212-3
Luokka 99.1
Suomennos Antti Immonen
135 x 210 mm
Sidottu
325 s.
Ilmestyy viikolla 41/2015 

Sophie Jakson on englantilainen journalisti ja kirjailija. Jackson toimittaa The History Magazine -julkaisua, ja hänen artikkeleitaan julkaistaan laajasti niin Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin. Jackson on aiemmin julkaissut mm. teokset Churchill’s Unexpected Guests, British Interrogation Techniques, Churchill’s White Rabbit sekä SOE’s Balls of Steel.

EU:n eläinpalkkion saamiseksi eläimen rekisteröinti- ja tunnistusvaatimusten pitää olla kunnossa viimeistään palkkiokelpoisuuden ensimmäisenä päivänä. Tämä koskee vuodesta 2015 alkaen maksettavia EU:n eläinpalkkiota eli nautapalkkiota, lypsylehmäpalkkiota sekä lammas- ja vuohipalkkioita. Vaatimus johtuu Euroopan komission asetusmuutoksesta, joka säätää palkkion maksua.
 
Eläimestä ei enää makseta palkkiota kyseisenä tukivuonna, jos palkkioeläintä koskeva ilmoitus myöhästyy. Lisäksi ilmoituksen myöhästymisestä aiheutuu valvontasääntöjen mukaiset seuraamukset.

Aiemmin nauta- ja lypsylehmäpalkkiossa oli käytössä viivepäivien vähennys palkkiosta. Komission asetusmuutos merkitsee, että tästä luovutaan nyt kokonaan.

Maaseutuviraston verkkosivustolla on tietoa eläimen rekisteri-ilmoitusten tekemisestä
(www.mavi.fi > tuet ja palvelut > viljelijä > nautapalkkio)
(www.mavi.fi > tuet ja palvelut > viljelijä > lypsylehmäpalkkio)
(www.mavi.fi > tuet ja palvelut > viljelijä > lammas- ja vuohipalkkiot).

Lisätietoja Maaseutuvirastosta (toimeenpano):
Ylitarkastaja Marika Lehtinen, puh. 0295 31 2489, etunimi.sukunimi@mavi.fi.

Lisätietoja MMM:stä (notifiointi):
Ylitarkastaja Auli Nurmi, puh. 0295 16 2304, etunimi.sukunimi@mmm.fi.

Pirkko Vekkeli – Ismo Loivamaa
Åke ja minä

Åke Lindmanin elämä ja ura perheen, ystävien ja työtovereiden kertomana julkistetaan 8.10.2015

Åke Lindmanista (1928–2009) voi hyvin käyttää epiteettiä ’legenda jo eläessään’. Hän oli tunnettu ja rakastettu elokuvaohjaaja, näyttelijä ja jalkapalloilija, jonka tulkinnat muistetaan niin varhaisen Suomi-elokuvan konnana kuin Tuntemattoman sotilaan kovennettua seisovana Lehtona.

Vähemmän tunnettu on Åken ura teatterinäyttelijänä. Hänet nähtiin kuitenkin näyttämöllä eri puolilla Suomea ja Ruotsia aina 1990-luvulle saakka. Tiedetään, että Åke oli nuorena jalkapallotähti, mutta moniko muistaa, että hän pelasi myös Suomen edustusjoukkueessa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.

Lindman toimi myös kansainvälisten tuotantojen suomalaisena yhteyshenkilönä mm. Jerry Lewisin ja Alfred Hitchcockin kanssa. Punaiset- elokuvan ohjaajan Warren Beattyn kanssa hän suorastaan ystävystyi, siinä määrin, että vei miehen pikamatkalle Lappiin katsomaan lempimaisemiaan.

Åke ja minä -kirjan minä on vuorollaan moni Åken lähellä eläneistä ja työtä tehneistä ihmisistä. Pääosassa on itseoikeutetusti puoliso Pirkko Mannola, jonka tapaamisesta kertomus alkaa – polveillakseen myös takaumina läpi tärkeiden vaiheiden molempien elämässä.

Muistojaan kertomassa ovat myös Åken ja Pirkon tytär ja vävy Heidi ja Teemu Kara sekä monet perheystävät.  Läheisistä yhteistyökumppaneista mukana kirjassa ovat muun muassa Åken luottokuvaaja Pauli Sipiläinen, säveltäjä Lasse Mårtenson, näyttelijät Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius, näyttelijä-teatterinjohtaja Asko Sarkola sekä kirjailija Pirkko Saisio.

Kirjalla embargo 8.10. tapahtuvaan julkistukseen asti

Pirkko Vekkeli – Ismo Loivamaa
Åke ja minä

ISBN/EAN 978-952-312-193-5
Luokka 99.1
160 x 225 mm
Sidottu, läpikuvitettu, kuvaliite, suojapaperi
286 s.
Ilmestyy 8.10.2015

Toimittaja ja tietokirjailija Pirkko Vekkeli on julkaissut aiemmin mm. teokset Liisa Lipsanen – bisneslady ja Kristiina Halkola – jos rakastat.

Ismo Loivamaa on toimittaja ja kriitikko, joka on kirjoittanut mm. iskelmämusiikkia sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta käsitteleviä teoksia.

Yhdessä Pirkko Vekkeli ja Ismo Loivamaa ovat kirjoittaneet teokset Unohtumaton Ansa Ikonen sekä Lumoava Eeva-Kaarina Volanen.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto kutsuu median edustajat aamiaiselle, jossa alan asiantuntijat esittelevät ensimmäisen Kaivostoiminnan yhteiskuntavastuu 2014 -raportin:

keskiviikkona 23.9.2015 klo 9 Eteläranta 10, 11.krs

Kaivostoiminnan yhteiskuntavastuun raportti käsittelee laajasti Suomessa toimivia kaivoksia ja malminetsintähankkeita. Raportti sisältää tietoa esimerkiksi kaivostoiminnan vaikutuksista lähialueisiin, yhtiöiden maksamista yhteisöveroista, kaivosten ympäristöpäästöistä ja niiden mittaamisesta, työturvallisuudesta sekä kaivosten yhteistyöstä sidosryhmien kanssa.

Raportin tiedot on kerätty projektiin osallistuneilta yhtiöiltä. Mukana on kaikkiaan 19 yhtiötä, joukossa lähes kaikki tärkeimmät alan toimijat Suomessa. 140-sivuinen raportti on paitsi ensimmäinen merkittävä kokonaisesitys yhteiskuntavastuusta, myös merkittävä yleisesitys kaivosalasta Suomessa.

Otteita raportin sisällöstä:

-        Suomessa käynnissä kahdeksan merkittävää kaivosprojektia

-        Kaivokset käyttävät 1,2 % Suomen teollisuuden kokonaisenergiankäytöstä

-        Kaivosten osuus on alle prosentti teollisuuden vedenotosta

-        Agnico Eaglen kaivos maksoi valtiolle yhteisöveroa 2012–13 kaikkiaan 18 miljoonaa euroa. Vuosittain kaivos maksaa valtiolle rojalteja 3 miljoonaa ja kiinteistöveroa kunnalle 0,2 miljoonaa.

-        Lähes kaikilla yrityksillä käytössään työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmä

-        Yhdellä avolouhoksella on jo vuosia järjestetty rock-konsertteja

Tiedotustilaisuudessa Kestävän kaivostoiminnan verkoston toiminnasta kertoo verkoston puheenjohtaja, kansliapäällikkö Hannele Pokka. Juontaja toimii verkoston pääsihteeri Eero Yrjö-Koskinen. Ulla Syrjälä FQM Kevitsa Miningista sekä Joanna Kuntonen-van’t Riet Anglo American Explorationilta esittelevät työryhmien julkaisuja.

Tilaisuudessa on paikalla myös Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela, joka vastaa kaivosalaa koskeviin kysymyksiin.

Tilaisuudessa tarjotaan aamiainen. Ilmoittautumisia pyydetään sähköpostilla 22.9. mennessä marko.mannila@teknologiateollisuus.fi   

Lokakuussa ilmestyvä Lennokas – Satuja, jotka saivat siivet (Lasten Keskus) sisältää Finnairin henkilökunnan ja matkustajien kirjoittamia satuja lapsille ja lapsiperheille. Sen ovat toimittaneet Sirpa Kivilaakso, Riitta Kiiveri ja Anna-Reetta Sipilä, kuvituksesta vastaa Karoliina Pertamo.

Finnairilaisten aloitteesta syntyneen kirjan ja sen julkistamisjuhlan tuotosta merkittävä osa ohjautuu Uuden Lastensairaalan tukemiseen. Julkistamisjuhlaa vietetään 7.11. klo 13 Aleksanterin teatterissa. Lipunmyynti taiteilijoiden tähdittämään perhetapahtumaan on alkanut vilkkaana.

Hanke sai alkunsa, kun lentoemäntä Kati Kaivanto kutsui koolle kollegansa Meriitta Ahtikarin ja Riitta Kiiverin. He ideoivat yhdessä satukirjan lentoonlähdön ja pyysivät miehistönsä ”esimieheksi” purseri ja satututkija Sirpa Kivilaaksoa. ”Meillä on ollut lastenkirjassa upea tiimi, ja loppu onkin todellista satua”, iloitsee Kati Kaivanto.

Mukaan saatiin joukko Finnairin henkilökuntaa ja matkustajia. Heidän kynästään syntyi huikeita satuseikkailuja matkoilla maailman ympäri. Kirjaan on koottu myös lapsimatkustajien kokemuksia ja humoristisia kommentteja.

Lennokas julkaistaan myös englanniksi nimellä Airy tales – Stories from above the clouds and beyond the skies. Kääntäjänä Nana Arjopalo. ISBN 978-952-288-352-0

Toim. Sirpa Kivilaakso, Riitta Kiiveri ja Anna-Reetta Sipilä. Kuvitus Karoliina Pertamo. Sid. 63 s. ISBN ISBN 978-952-288-297-4; Kl L 85; Ovh 26,00; Lasten Keskus 10/2015

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Lasten Keskus / viestintäpäällikkö Marja-Liisa Saraste (09 6877 4568) marja-liisa.saraste@lastenkeskus.fi tai Finnairin viestintä comms@finnair.com

Arvostelukappaletilaukset ja kuvapyynnöt: Minna Vatja, minna.vatja@lastenkeskus.fi (Kansikuva: www.lastenkeskus.fi/kuvapankki.)

www.facebook.com/Lennokas?fref=ts

http://www.lippupalvelu.fi/event/lennokas-satukirjan-julkistamisjuhla-lippuja/165251

Oulu Sinfonian solisti Jorma Hynninen on yksi tunnetuimmista suomalaisista laulajista. Hänen pitkä uransa sisältää yli 60 oopperaroolia, joita hän on esittänyt eri puolilla maailmaa. Hänet tuntee suurin osa suomalaisista, sillä hän on laulanut jokaisessa Suomen kolkassa. Laulamisen ohella hän on toiminut Suomen Kansallisoopperan ja Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellisena johtajana sekä laulumusiikin professorina Sibelius-Akatemiassa.

Hynninen laulaa sarjan Toivo Kuulan keräämiä Eteläpohjalaisia kansanlauluja ja kaksi Aleksis Kiven laulua Einojuhani Rautavaaran oopperasta Aleksis Kivi. Hynninen on tämän oopperan idean isä ja toistaiseksi ainoa pääroolin laulaja. Konsertin muut numerot ovat Erkki Salmenhaaran Suomi – Finland, Rautavaaran Suomalainen myytti ja keskipohjalaisesta kansanmusiikista kumpuava Pehr Henrik Nordgrenin Pelimannimuotokuvia.

Madetojan salissa 24.9. klo 19 alkavassa konsertissa Oulu Sinfoniaa johtaa kapellimestari Juha Kangas, joka on pitkäjänteisellä työllään nostanut Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin maailmanmaineeseen.

Finska Missionssällskapet sänder 50 000 euro till sin samarbetspartner Tanganyika Christian Refugee Service (TCRS) i Tanzania. Medlen når fram via kyrkornas internationella nätverk för katastrofarbete, ACT-alliansen, 

TCRS arbetar i flyktinglägren i Tanzania, som under hösten fått ta emot uppskattningsvis 100 000 flyktingar från Burundi. Varje dag kommer närmare 300 flyktingar över gränsen till Tanzania.

Orsaken till den pågående flyktingkrisen i Burundi är bland annat presidentvalskampen våren 2015 och de oroligheter som utbröt då. Människorna flyr våldet i Burundi och söker sig framförallt till Tanzania.

Det råder brist på skydd och rent vatten i  de överfulla flyktinglägren. Situationen är speciellt svår i lägret i Nyarugusu i västra Tanzania. Lägret som en gång i tiden byggdes för flyktingar från Kongo har rum för högst 50 000 personer, men för tillfället finns där cirka 150 000 människor.

De flyktingar som anländer till Tanzania saknar alla livsförnödenheter. Finska Missionssällskapets pengar kommer att användas till rent vatten, vattendunkar, filtar, kokkärl, kläder och skyddsmaterial.

Medlen kommer också att användas till krishjälp och till att förbättra hygienen i lägren. Hjälpen kommer i första hand att ges till lägret i Nyarugusu.

***

Stöd katastroffonden

Gör en inbetalning till Finska Missionssällskapets katastroffond FI60 8179 9710 0312 86 (BIC: DABAFIHH). Skriv HJÄLP i meddelandefältet.

Hjälp genom att ringa 0600 11320. Samtalet kostar 20,28 euro + lna.

Hjälp via sms: För att ge 5 euro, skriv HJÄLP5 till numret 16155. För att ge 10 euro, skriv HJÄLP10 till 16155

Teknologiateollisuuden valtakunnallinen Työkaari kantaa -hanke tähtää konkreettisiin toimiin työhyvinvoinnin parantamiseksi. Hankkeella lisätään tietoisuutta eri-ikäisten työntekijöiden tarpeista ja aktivoidaan yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sen ennaltaehkäisevän roolin vahvistamiseksi.

Tavoitteena on luoda työpaikoille toimintakulttuuri, jossa eri-ikäisten osaamista ja työpanosta arvostetaan ja hyödynnetään paremmin. Tällä saavutetaan työtyytyväisyyden ja työhön sitoutumisen kasvu, työurien eheytyminen ja piteneminen, työhyvinvoinnin paraneminen ja eläköitymisiän nousu.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa väestö ikääntyy, työurat ovat katkonaisia ja syntyvyys laskee. Teknologiateollisuuden asiantuntija Marjo Uusi-Pantin mukaan työkaarimallin tavoitteena on eheyttää työuria ja nostaa keskimääräistä eläköitymisikää.

”Työeläkeuudistuksen onnistuminen vaatii lainsäädäntömuutosten lisäksi yrityksiltä ja niiden henkilöstöiltä työhyvinvointiin panostamista ja eri-ikäisten työntekijöiden työssä jaksamisen tukemista. Sekä työnantajien että työntekijöiden asenteiden on muututtava”, Uusi-Pantti korostaa.

Työkaari-hankkeen keskeisin tavoite on luoda asennemuutosta suomalaisissa teknologia-alan yrityksissä ja kotimaisilla työmarkkinoilla. Yritysten on suunniteltava johtamiskäytännöt, jotka tukevat kaikenikäisten työntekijöiden työssä jaksamista. Myös työntekijöiden asenteiden on muututtava. Oman työkyvyn ja osaamisen ylläpitoon on opittava suhtautumaan uudella tavalla. Teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolten vuosina 2010-15 toteuttamassa Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa saadut kokemukset osoittavat, että työuraa tukevia toimenpiteitä on syytä kohdentaa koko työuran ajalle.

Työpaikan kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja toiminnallisten tavoitteitten asettaminen tulee tehdä yhdessä sopimalla ja hyvällä yhteistyöllä.

”Kun koko henkilöstö on aidosti ja ajoissa mukana suunnittelemassa toimenpiteitä, saadaan vahvempi sitoutuminen kehittämiseen. Tavoite on, että yrityksissä tehdään konkreettisia toimenpiteitä ja viedään ne aktiivisesti osaksi päivittäistä toimintaa”, Uusi-Pantti painottaa.

Hanke osaltaan toteuttaa Työelämä2020 -hankkeen tavoitteita ja siinä on tarkoitus hyödyntää alan parasta asiantuntemusta ja yhteistyötahoja. ESR-hanke toteutetaan yhteistyössä alan palkansaajajärjestöjen kanssa.

Lisätietoja:
Asiantuntija Marjo Uusi-Pantti, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 145 8595

Förstärkt tullbevakning

Tullen har beslutat förstärka tullbevakningen vid den västra landgränsen från och med den 22 september 2015 i Torneå- och Aavasaksa-området. Tullen flyttar personal från andra områden till Torneå tull. Den förstärkta tullbevakningen är en del av den effektivisering som också övriga myndigheter så som Polisen och Gränsbevakningsväsendet nu har inlett.  Genom att förstärka tullbevakningen vill Tullen skydda samhället och säkerställa att de förbud och begränsningar som gäller import följs. Tullen använder sig av etablerade förfaringssätt vid granskningar vid de inre gränserna. Utöver den förstärkta tullbevakningen ger Tullen också vid behov handräckning åt Polisen och Gränsbevakningsväsendet i övervakningen av utlänningar inom ramarna för lagen om samarbete mellan Polisen, Tullen och Gränsbevakningsväsendet.

Den förstärkta tullbevakningen leds av direktören för Torneå tull Juha Heikkilä och fältarbetet leds vid Torneå tull. Den förstärkta tullbevakningen fortsätter tillsvidare.

Tullkontroll

Tullkontroll genomförs som kontroll vid inre gräns och befogenheterna enligt 2 § i Tullagen (1466/1994) kan, med iakttagande av EU-lagstiftning, användas också i EU-intern trafik för att övervaka att de förbud och begränsningar som gäller import och export av varor följs. Resgods och fordon som tillhör personer som hänvisats till tullkontroll granskas noggrant. Verksamheten stöds också med en rörlig genomlysningsapparat. Tullbrott som avslöjas vid tullkontroll kommer att undersökas vid brottsbekämpningsenheten på Torneå tull.

Mera information

Juha Heikkilä, direktör för Torneå tull tfn +358 40 332 8002

Sami Rakshit, direktör för Tullens bevakningsavdelning, tfn +358 40 332 2506

Tervetuloa tiistaina 22.9. kello 12.00 taustatilaisuuteen Pikkuparlamentin Mustapoppeli-kabinettiin. Tilaisuudessa käydään läpi koulutusleikkauksia ja niiden vaikutuksia. Paikalla ovat SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä entiset opetusministerit Krista Kiuru ja Jukka Gustafsson, joka on myös koulutusvälikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.

Ilmoittautumiset tiistai 22.9. kello 9.00 mennessä dimitri.qvintus@eduskunta.fi tai 050 574 0956.

Lisätietoja:

Dimitri Qvintus
Viestintävastaava
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Karim Maïchen Mitäs me länsimaalaiset! – Suomi ja lännen käsite julkistetaan Gaudeamus Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki) 28.9.2015 kello 16.30. Toimittaja Maryan Abdulkarim on mukana tilaisuudessa keskustelemassa ja haastattelemassa kirjailijaa. 

Miten suomalaisissa koulukirjoissa lapsiimme juurrutetaan usko siihen, että on olemassa länsi, joka on vapaa, demokraattinen, sekulaari, rationaalinen ja itsekriittinen? Mitä yhteistä on antiikin Kreikalla ja Natolla? Entä miten Kalevala, Sibelius ja vuoden 1934 Miss Eurooppa Ester Toivonen liittyvät toisiinsa?

Lännestä puhuminen on ajankohtaista. Se on läsnä kuumana käyvässä pakolaiskeskustelussa, Ukrainan sekä Syyrian konflikteissa ja Charlie Hebdo -lehden pilapiirtäjien murhiin liittyvässä sananvapauskeskustelussa. Mitäs me länsimaalaiset! vastaa syviin kysymyksiin suomalaisesta identiteetistä ja maailmanpolitiikasta. Teoksessa osoitetaan pelottavalla ja välillä hauskallakin tavalla se, miten lännen käsitteen käyttäminen vaikuttaa ympäröivän maailman hahmottamiseen.

Karim Maïche on suomalais-algerialainen tutkija ja toimittaja, joka tekee väitöskirjaa Algerian ay-liikkeestä. Maïche on syntynyt ja kasvanut Helsingissä, valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta ja esiintynyt turisteille joulupukin tonttuna Rovaniemellä.

Karim Maïche: Mitäs me länsimaalaiset! – Suomi ja lännen käsite

Into-tieto, nidottu 230 sivua, suositushinta 26 €, ISBN: 978-952-264-448-0

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätiedot: sanna.lehtinen@intokustannus.fi / 050 378 2647

Painokelpoinen kansikuva ja kirjailijakuva.

Increased customs control

Customs has decided to increase customs control at the western land border as of 22 September 2015 in the Tornio and Aavasaksa region. Customs will transfer personnel from other areas to Tornio Customs. The increased customs control is part of the intensified actions taken by other authorities such as the Police and the Border Guard.  By increasing customs control, Customs strives to protect society and to ensure that prohibitions and restrictions regarding import are observed. Customs uses established procedures when performing internal border control. In addition to the increased customs control, Customs also provides assistance to the Police and Border Guard in the monitoring of foreigners, if needed, within the framework of the Act on cooperation between the Police, Customs and the Border Guard.

The increased customs control is supervised by the director of Tornio Customs, Mr. Juha Heikkilä and the field operations are managed at Tornio Customs. Increased customs control will be carried out for the time being.

Customs inspection

Customs inspections will be carried out as internal border inspections and the powers under section 2 in the Customs Act (1466/1994) may also be exercised, in compliance with Community legislation, in the internal traffic of the Community in order to supervise compliance with the prohibitions and restrictions concerning the importation and exportation of goods. Luggage and vehicles belonging to persons referred to inspection will be thoroughly examined. The inspection activities will also be supported by a mobile x-ray unit. Customs offences uncovered in the customs inspections will be investigated at the crime prevention unit of Tornio Customs.

More information

Director of Tornio Customs Juha Heikkilä, tel. +358 40 332 8002

Director of the Enforcement Department Sami Rakshit, tel. +358 40 332 2506

Ihanteellinen hyödyke on ekologinen valmistaa, resurssitehokas käyttää ja vaivaton kierrättää. Tällaisia ominaisuuksia meidän on lupa odottaa yhä useammilta tuotteilta tulevaisuudessa. Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi.

Kiertotalous, energiatehokkuus ja yritysten yhteistoiminta raaka-aineiden säästämiseksi on tulevaisuudessa arkea. Resurssien viisas käyttö on nousemassa yhä vilkkaammin myös kansainväliseksi kilpailutekijäksi.

Talouden rakenteiden muuttuminen, ympäristöongelmien kärjistyminen ja kysynnän vaatimusten kasvu edellyttävät yrityksiltä resurssiviisaampia ratkaisuja. Resurssiviisauden toimintamallin avulla kaupungit ja kunnat voivat puolestaan vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä, luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa asukkaiden hyvinvointia. Näin resurssiviisaita ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja on mahdollista syntyä eri toimialoilla toimivien yritysten ja kuntien yhteistyöllä.

Suomalaisyritysten teknologiajohtajille tehdyn kyselyn mukaan heistä lähes 70 % näkee materiaalien kierrättämisen hyödyttävän liiketoimintaa. Valtaosa pitää myös teollisia symbiooseja erittäin tärkeänä keinona liiketoimintansa kehittämiseen.

Täydennyskoulutus 29.10. ja 12.11.2015

Osaamisen kehittäminen resurssiviisauden ja kiertotalouden hyödyntämiseksi eri kohteissa on tärkeää. Tästä syystä Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan ala yhteistyössä asiantuntijoiden ja yritysten kanssa järjestää 29.10.2015 ja 12.11.2015 klo 8.30 alkaen NiemenCampuksella Lahdessa koulutuspäivät aiheesta Resurssiviisautta ja kiertotaloutta.

Koulutuksen ensimmäinen päivä (Päivä 1, Johdanto 29.10.2015) koostuu asiantuntijoiden puheenvuoroista, joissa käsitellään resurssiviisautta ja teollisten symbioosien tilannetta Suomessa sekä alueellisia käytännön esimerkkejä ja hyviä käytänteitä. Koulutuksen lainsäädäntöosassa (2. päivä 12.11.2015) luodaan yleiskatsaus resurssitehokkuutta koskeviin ajankohtaisiin ympäristölainsäädännön muutoksiin. Lisäksi lainsäädäntöosuudessa käydään läpi resurssiviisauden ja teollisten symbioosien näkökulmista ympäristölupaprosessia ja jätelainsäädännön muutosten vaikutusta yrityksissä käytännön esimerkein.

Kenelle?

Koulutus sopii niin teollisuuden, kaupan, palvelualojen kuin julkishallinnonkin tehtävissä toimiville. Koulutus on tarkoitettu erityisesti yritysten ja organisaatioiden tuotannosta, materiaali-, energia- tai jäteasioista ja toiminnan kehittämisestä vastaaville, sekä resurssien käyttöä edistävien palvelujen tuottajille. Koulutuksen avulla pyritään vahvistamaan Päijät-Hämeen kuntien ja teollisuuden osaamista resurssiviisautta ja kiertotaloutta edistävien ratkaisujen suunnittelemiseksi ja hyödyntämiseksi.

Koulutuksen asiantuntijoiksi osaamistaan jakamaan pyritään saamaan valtakunnallisten ja alueellisten koordinaattorien ja asiantuntijoiden edustajia. Koulutukseen ilmoittautumiset 30.9.2015 mennessä (molempiin päiviin erikseen) ja lisätietoja:  http://www.lamk.fi/tekniikka/koulutus/taydennyskoulutus/sivut/tuote.aspx?pid=3564

tai projektipäällikkö Irma Mäkelä p. 050 502 0616, irma.makela@lamk.fi,

Koulutuksen ohjelma liitteenä.

Lisätietoja resurssiviisauden ja kiertotalouden sekä täydennyskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alalla antavat:

Yksikön johtaja Silja Kostia, p. 050 387 1901
TKI-johtaja Kati Manskinen, p. 050 301 8167
REISKA – Resurssitehokkuuden parantamisella tehoja liiketoimintaan -hankkeen projektipäällikkö Kirsti Cura, p. 044 708 1586
Täydennyskoulutuksen palvelukoordinaattori Sirpa Keminen, p. 050 403 6891

sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@lamk.fi

​Tekstin lähde: SITRA ja Wikipedia

Keskiviikkona 30.9. klo 7.30-10.00

Hotelli Kämp, Peilisali, Pohjoisesplanadi 29, Helsinki

Accenture kutsuu sinut tutustumaan ja näkemään, miten yritykset digitalisoivat asioita, jotka koskettavat meitä täysin uudella tavalla ja uusissa paikoissa. Tilaisuudessa nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa kansainvälisesti tunnetun muotitalon CuteCircuitin luomuksia Krista Siegfriedsin esitteleminä. 

Aamiaistilaisuudessa nähdään yksilön internetin ilmentymiä ja siihen liittyviä teknologisia innovaatioita. Teknologiakehityksen keskiössä on ihminen. Internetissä toimiva ihminen luo ympärilleen oman, henkilökohtaisen internetin, johon kuuluvat muun muassa puettava teknologia, älytelevisiot, älyautot ja muut älykkäät laitteet. Tämä on yksilön internet, Internet of Me.

CuteCircuit ‒ puettavaa teknologiaa sisältävää huippumuotia esittelevät muotitalon perustajat Francesca Rosella ja Ryan Genz. CuteCircuitin interaktiivisia luomuksia suoraan New York Fashion Weekiltä kantaa yllään myös tilaisuudessa esiintyvä Krista Siegfrids.

Connected Car ‒ Millainen on tulevaisuuden ajokokemus?

Living Services ‒ Miltä näyttää IoT:n tulevaisuus brändien ja kuluttajan näkökulmasta? Teemu Äijälä, Service Design Director, Fjord 

Tilaisuuden avaa Accenture Digitalin johtaja Kari Kaario. Pääpuhujana toimii Accenturen teknologiajohtaja Tomas Nyström.

Tilaisuus järjestetään englanniksi.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: susanna.nipuli@hkstrategies.com

Tervetuloa!

CuteCircuit: CuteCircuit on kansainvälisesti tunnettu muotitalo ja interaktiivisen muodin edelläkävijä, joka on muovannut käsitystä puettavasta teknologiasta perustamisestaan vuonna 2004 lähtien. CuteCircuit on mullistanut muotimaailmaa yhdistämällä älytekstiilit ja mikroelektroniikan tyylikkääseen ja funktionaaliseen pukeutumiseen. CuteCircuitin suunnittelemia asuja on nähty mm. Katy Perryn, U2:n ja Nicole Scherzingerin päällä. www.cutecircuit.com

Valtakunnallinen sote-uudistus tuo mukanaan mittavia toimia Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kiinteistökantaan. Turun kaupungin valmisteleman sote-kiinteistöratkaisun tavoitteena on varautua ennakoivasti lainsäädännön perusteella tapahtuviin sote-rakenteiden muutoksiin.

Valtakunnallisen sote-valmistelun osalta Turun kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2015 talousarvion yhteydessä, että kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnalliseen sote-uudistukseen liittyvässä kiinteistörahastossa.

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveystoimen uudistusta valmistelut ns. Pöystin työryhmän asiantuntijaselvitys lähtee siitä, että uusia sote-alueita palvelevat kiinteistöjärjestelyt toteutetaan suoraan kuntien, kuntien perustamien yhtiöiden tai laajempia sote-alueita palvelevien yhtiöiden toimesta.

Kiinteistöjärjestelyn taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Järjestelyn taloudellisten tavoitteiden lisäksi kiinteistöjärjestelyissä kiinnitetään huomiota rakenteellisiin toiminnallisiin tavoitteisiin. Järjestelyn tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen ja Turun kaupungin kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta.

Tarkoituksena on luoda aikaisempaa paremmat edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden alueelliselle yhteistyölle ja kehittämiselle, parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ohjauksen kehittämiselle.

Kiinteistöjen omistamisen kannalta järjestelyn keskeisiä tavoitteita ovat kiinteistöriskin hajauttaminen ja jakaminen, korjausvelan ja jäännösarvoriskin hallinta sekä pääoman vapauttaminen välillisen omistamisen mallilla.

Valmistelu koskee 23 rakennusta  

Turun kaupunki perustaa Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n. Turun kaupungin omistusosuus yhtiön osakkeista on perustamisvaiheessa 100 %.

Turun kaupunki luovuttaa yhtiölle kaupalla käyvistä arvoistaan keskeisimpiä sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia kohteita. Luovutuksen kohteena on kaikkiaan 23 sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevaa rakennusta, joiden yhteenlaskettu laajuus on noin 90.000 m2. Kohdekokonaisuuksista on teetetty kahdet arviokirjat, joiden mukaan kohteiden yhteenlaskettu käypä arvo on 123–146 M€. Kohteiden luovutukset esitetään tehtäviksi arviokirjojen keskiarvohinnalla 134.775.000 M€.

Turun kaupungin ja Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n välillä tehdään pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on 50 vuotta. Esitettävään järjestelyyn kuuluvien tonttien maanvuokrat ovat vuositasolla noin 1 miljoona euroa ja niiden määräytymisperiaatteena on tonttien käypä pääoma-arvo ja sille kohteesta riippuen 4 - 5 %:n tuotto.

Turun kaupunki vuokraa kohteet takaisin pääsääntöisesti 5 – 15 vuoden vuokrasopimuksilla. Kohteisiin tehtävien vuokrasopimusten vuosivuokra on noin 13,4 M€ vuodessa. Vuokrasopimukset ovat ns. kokonaisvuokrasopimuksia, jolloin rakennusten uusi omistaja vastaa kohteiden ylläpitokustannuksista ja korjauksista.

Luovutukset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana siten, että kohteiden omistusoikeus siirtyy, kun luovutussopimukset on allekirjoitettu ja hallintaoikeus siirtyy 31.12.2015. Operatiivinen toiminta kohteiden hallinnon ja ylläpidon osalta siirretään yhtiölle vuoden 2016 kuluessa. Vuoden 2016 ajan Kiinteistöliikelaitos vastaa kohteiden hallinnoinnista ja ylläpitotehtävien hankinnasta uuden omistajan lukuun.

Kohteista on muodostettu kaksi kokonaisuutta: Sairaala-alue ja Muut keskeiset kohteet. Sairaala-alueella olevista kohteista keskeisimpiä ovat sisätautisairaala, pääterveysasema, vanha kirurginen sairaala ja Mäntykoti. Muita sairaala-alueen ulkopuolisia keskeisiä kohteita ovat Kurjenmäenkodit I ja II, Portsakoti, Runosmäen ja Varissuon terveysasemat, Mäntymäen perhekeskus sekä Mäntyrinteen, Kerttulin ja Liinahaan vanhainkodit.

Perustettavan yhtiön rahoitus

Yhtiöllä ei ole perustamishetkellä ole rahavaroja, joten yhtiön maksuvalmius turvataan alkuvaiheessa 10 M€:n konsernitililimiitin avulla. Tästä tehdään erillinen päätös kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti.

Yhtiö rahoittaa hankinnan 56 M€:n vaihtovelkakirjalainalla ja enintään 84,2 M€:n velkakirjalainalla. Vaihtovelkakirjalaina on myöhemmin vaihdettavissa yhtiön osakkeisiin. Velalla on huonompi etuoikeusasema kuin yhtiön muilla lainoilla ja velka on vakuudeton.

Järjestelyn taloudelliset vaikutukset

Kaupunki maksaa jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevista tiloista yhtiölle vuokraa noin 13,4 M€.

Luovutettaviin kiinteistöihin kohdistuvia, vuosikuluksi kirjattavia korjauskuluja ja erilaisia kiinteistönhoitokuluja jää kaupungilta vastaavasti pois noin 4,4 M€. Kaupungin suunnitelman mukaiset poistot pienevät noin 3,9 M€.

Kaupunki perii lisäksi uutena tulona kiinteistöjen ostajalta maanvuokratuloa, muuta tuloa ja kiinteistöveroa yhteensä noin 1,7 M€. Yhtiön kaupungille maksamia korkotuottoja kertyy noin 5,0 M€.

Järjestelyn kokonaisvaikutus kaupungin tulokseen on noin 1,6 M€ positiivinen, mutta vaihtovelkakirjalainan enintään 25,0 M€:n osakkeiksi konvertoinnin jälkeen vaikutuksiltaan kustannusneutraali.

Päätöksentekoprosessi ja aikataulu 

• Kaupunginhallitus 21.9.2015
• Kaupunginvaltuusto 28.9.2015
• Kaupunginhallitus 5.10. ja 19.10. (täytäntöönpano)
• Kauppakirjojen allekirjoitus lokakuussa 2015

 Lisätietoja:

 Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, p. 050 5590 222, jarkko.virtanen@turku.fi

Suomen yleinen taloustilanne on edelleen erittäin haastava, millä on suorat vaikutukset Turun kaupungin talouteen ja toimintaan verotulojen hitaana kasvuna, pahenevana työttömyytenä ja kaupungin palvelujen lisääntyvänä kysyntänä.

Turun kaupungin toisen talousennusteen mukaan tilikauden 2015 alijäämäksi on muodostumassa 34 miljoonaa euroa. Ensimmäisestä ennusteesta kaupungin alijäämäennuste on kasvanut kahdella miljoonalla eurolla. Vuosikate-ennuste on 16,4 miljoonaa euroa ja se jää 15,8 miljoonaa euroa alle tavoitteen. Kaupunginvaltuustolle esitetään yhteensä 9,8 miljoonan euron korotusta kaupungin toimintakatteeseen.

Keskeiset syyt tilanteeseen ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen nettomenojen ylittymisessä. Kiinteistöliikelaitoksen tulostavoite alittuu myyntivoittojen jäädessä alle tavoitteen. Nettokäyttömenot kasvavat 3,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ennusteen toteutuessa.

Kaupunginvaltuuston sallimassa nettomenojen kasvuraamissa (2 %) pysyminen edellyttäisi noin 16 miljoonan euron menosäästöjä ennustetuista nettomenoista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin nettokäyttömenojen enimmäismääräksi talousarviovuodelle 2016 yhteensä 980,7 miljoonaa euroa ja nyt tehdyn ennusteen mukaan tilikauden 2015 nettokäyttömenot ovat 994,8 miljoonaa euroa.

Kuntien työmarkkinatuen maksuvelvollisuuden laajentuminen vuoden 2015 alusta näyttää kasvattavan kaupungin menoja noin 8,7 miljoonaa euroa (5,6 %). Hyvinvointitoimialan nettomenojen kasvuksi on tulossa 13,2 miljoonaa euroa, josta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käyttöön perustuvan maksuosuuden kasvuksi ennustetaan 5,1 miljoonaa euroa (+ 2,7 %).

Kasvatus- ja opetuslautakunnan ennusteen mukaan toimintamenoissa nettoylitys on 0,3 miljoonaa euroa. Ylitysennuste on pienentynyt 1,4 miljoonalla euroa ensimmäisestä talousennusteesta.

Työttömyysluvut edelleen kasvussa

Työttömyys on kasvanut Varsinais-Suomessa, Turun seutukunnassa ja Turun kaupungissa. Varsinais-Suomen työttömyysaste heinäkuun lopussa oli 2015 14,7 %, joka oli 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli 15,5 (+0,8 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan).  Turun työttömyysprosentti oli heinäkuun 2015 lopussa 18,7 (+0,9 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan).

Väestön määrä on kasvanut ajanjaksolla 1.1.–31.7.2015 Turun seutukunnassa 600 hengellä ja Turussa 151 hengellä edellisvuoteen verrattuna. Mikäli loppuvuoden väestönkehitys on samankaltaista kuin vuosina 2012–2014 keskimäärin, Turun väkiluku on vuoden 2015 lopussa noin 185 700. Lisäystä edellisvuodesta olisi 1 900. Kasvu edellyttää panostuksia tulevaisuuteen.

Ennusteen johdosta tehtävät toimenpiteet

Toimielimille talousarviossa asetetut strategiset tavoitteet näyttävät ennusteen mukaan pääosin toteutuvan. Taloussuunnitelmakaudelle 2014 – 2016 hyväksyttyjen uudistamisohjelman toimenpiteillä tavoiteltiin vuodelle 2015 yhteensä 28,1 miljoonan euron säästöjä ja seurantaraportin mukaan säästötoimenpiteillä tulisi olemaan 24 miljoonaa euron nettovaikutus.

Ennusteen laatimisen jälkeen on valmisteltu sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien kiinteistöjen luovuttamista kaupungin kokonaan omistamalle tytäryhteisölle vuoden 2015 aikana. Järjestelystä syntyy kaupungille vuonna 2015 omaisuuden luovutustuloa noin 135 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen luovutuksesta aiheutuvat muutokset vuoden 2015 talousarvioon esitetään kolmannen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Talousarviopoikkeamia voidaan minimoida yhteisvastuullisesti ja selvittää vuosikatteen poikkeaman suuruiset säästöt toteutettavaksi loppuvuoden aikana. Vuosikatepoikkeama on yhteensä 15,8 miljoonaa euroa. Jos otetaan huomioon kuntaliiton päivitetty tieto Turun verotulojen toteutumisesta, pienenisi poikkeama 5,8 miljoonaan euroon.

Toisen ennusteen vuosikatepoikkeama tulee kattaa loppuvuoden aikana erilaisin sopeuttamistoimin. Poikkeama tulee kattaa käyttömenoja vähentämällä.

Suurimmat ylitykset ovat tulossa sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle. Näille toimielimille tulee antaa myös suurempi vastuu menojen sopeuttamisessa. Hyvinvointitoimialan tulee yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa hakea keinot vähintään 1,0 miljoonan euron vähennykseen kaupungin maksuosuuksiin sairaanhoitopiirille.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan tulee loppuvuoden aikana etsiä myyntikohteita niin, että ennustettu myyntivoittojen alitus vähintään puolittuu. Alitukseksi on ennustettu 4,4 miljoonaa euroa ja siitä kiinteistötoimialan on katettava vähintään puolet eli 2,2 miljoonaa euron omilla toimenpiteillä joko lisäämällä myyntiä tai sopeuttamalla investointeja. Loput säästötavoitteesta ehdotetaan jaettavaksi toimielimille toimintamenojen suhteessa.

Säästötavoitteessa on huomioitu toisen ennusteen laatimisen jälkeen saatu Kuntaliiton uusi ennuste tilikauden 2015 verotulojen toteutumisessa. Ennuste oli 10 miljoonaa euroa suurempi kuin Kuntaliiton keväällä antama ennuste. Verotulojen lisäys johtuu vuoden 2014 verotilitysten oikaisusta, eikä kasvata veroennusteita vuodelle 2016.

Toimialojen tulee tehdä selvitykset ja toimenpide-ehdotukset, joilla toimialoille yhteisesti katettavaksi laskettu säästötavoite voitaisiin loppuvuoden aikana toteuttaa. Tavoite voidaan toteuttaa joko menoja vähentäen tai tuloja lisäten. Loppuvuoden palvelu- ja tavarahankinnat rajoitetaan vain päivittäisessä palvelutuotannossa ehdottomasti tarvittaviin.

Kiinteistöliikelaitoksen tulee varautua vuodelle 2015 suunniteltujen investointien lykkäämiseen, mikäli omaisuuden luovutustulot uhkaavat jäädä alle toisessa ennusteessa arvioitujen myyntitulojen.

Maanantaina 21.9.2015 kokoontunut Turun kaupunginhallitus päätti, että lauta- ja johtokuntien tulee 15.10.2015 mennessä esittää kaupunginhallitukselle toimenpide-ehdotukset säästötavoitteen toteuttamiseksi loppuvuoden 2015 aikana.

Lisätietoja:

Aleksi Randell, kaupunginjohtaja, p. 050 5590 224, aleksi.randell@turku.fi
Jukka Laiho, johtaja, talous- ja strategiaryhmä, p. 040 760 3999, jukka.laiho@turku.fi

Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus on kokouksessaan 21.9.2015 valinnut Benelux-maiden merimieskirkon johtajaksi pastori Katri Oldendorffin (39) ja Lontoon merimieskirkon johtajaksi pastori Marjaana Härkösen (41).

”Katri Oldendorffin valinnassa huomioitiin monipuolinen työ- ja johtamiskokemus. Marjaana Härkösen valinnassa painoi johtamiskokemus sekä kokemus yhteisöllisestä työtavasta”, perustelee Suomen Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen johtajavalintoja.

Ulkomaan merimieskirkon johtajat kuuluvat toimensa puolesta myös Suomen Merimieskirkon johtoryhmään. Hakijoita tehtävään Beneluxissa (Belgia, Alankomaat, Luxemburg) oli 13 ja Lontoossa 28. Lontoon merimieskirkon johtajan vastuulla on koko Iso-Britannian alueella ja Irlannissa tehtävä merimieskirkkotyö.

Katri Oldendorff on työskennellyt Suomen Merimieskirkon palveluksessa keväästä 2014, jolloin hän oli menestyksekkäästi käynnistämässä kansainvälisten risteilyalusten palvelupistettä Hernesaaressa. Tämän jälkeen hän on toiminut yhdistyksen varainhankintakoordinaattorina ja sittemmin yhteyspäällikkönä. Aikaisemmin FM, TM Oldendorff on toiminut mm. toimitusjohtajana digitaalisten vieraiden kielten oppimateriaalien kustantamossa, yrittäjänä kielitoimistossa, kesädiakonina Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä sekä saksan kielen lehtorina Turun yliopistossa ja Kielikanava Oy:ssä.

Merimieskirkon työ ja arki ovat Oldendorffille jo lapsuudestaan saakka tuttua. Hän on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa ulkosuomalaisena Saksassa. Turussa asuva Katri Oldendorff on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.

TM Marjaana Härkönen tulee Merimieskirkon palvelukseen Punkaharjun kappeliseurakunnan (Savonlinnan srk) kappalaisen paikalta, missä tehtävässä hän on työskennellyt vuoden 2013 alusta lähtien. Tätä ennen Härkönen on toiminut mm. kirkkoherrana, vs. hiippakuntasihteerinä ja seurakuntapastorina. Härkönen on Mikkelin hiippakunnan pappisedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen kirkolliskokouksessa (2012–2016). Harrastuksikseen Härkönen mainitsee mm. liikunnan ja matkailun.

Härkönen kertoo hakeneensa paikkaa, koska Merimieskirkon työ on matalan kynnyksen toimintaa, jossa on vahva diakoninen ja ekumeeninen ulottuvuus. ”Toisaalta tehtävässä pääsee toteuttamaan uudesta näkökulmasta papin tehtäviä ja vapaaehtoisten vastuunkantajien työn mahdollistamista. Osallisuuden ja yhteisön rakentamiseen liittyviin kysymyksiin olen saanut tuntumaa erityisesti jumalanpalveluselämän kehittämishankkeen ja kirkon tulevaisuusselontekotyöryhmän työskentelyssä, käytännön harjoitusta taas omassa kappeliseurakunnassani.”

Uudet johtajat aloittavat työnsä vuoden 2016 alusta. Nykyinen Benelux-maiden merimieskirkon johtaja Jarmo Karjalainen on kutsuttu Suomen Lähetysseuran aluepäälliköksi Mekongin alueelle ja Lontoon merimieskirkon johtaja Teemu Hälli on aloittanut Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniajohtajana.

Lisätietoa:
www.merimieskirkko.fi
pääsihteeri Hannu Suihkonen, p. 040 192 2778, hannu.suihkonen@merimieskirkko.fi

Elinkeinoministeri Olli Rehn vierailee torstaina 24.9.2015 Jyväskylässä ja Äänekoskella. Ministeri puhuu kello 10 syksyn 2015 Alueellisten kehitysnäkymien julkistamistilaisuudessa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamo auditoriossa. Tilaisuudesta on suora webcasting-lähetys osoitteessa: http://cloud.magneetto.com/tem/2015_0924_info/view

Ministeri Rehn vierailee aamupäivällä myös Keski-Suomen ELY-keskuksessa ja tapaa Jyväskylän kaupungin johtoa. Kello 13 hän puhuu kyberturvallisuusmessuilla Jyväskylän Kongressikeskus Paviljongissa. Myöhemmin iltapäivällä hän tutustuu vielä Metsä Fibren biotuotetehtaaseen Äänekoskella.

Ministeri Rehn on median edustajien tavattavissa klo 13.30–14.00 Jyväskylän Paviljongissa (neuvotteluhuone K301 Felix) osoitteessa Lutakonaukio 12.

Toimittajia pyydetään ilmoittautumaan ministerin mediatapaamiseen 24.9. klo 10 mennessä osoitteeseen pirjo.ahapainen@ely-keskus.fi tai puh.029 502 4655.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Markku Rajala, puh. 050 345 8490