Suomessa on lähes miljoona hengityssairasta eli astmaa, keuhkoahtaumatautia ja uniapneaa sairastavaa. Paljon sairastetut ylähengitystieinfektiot, nuhakuume ja kausi-influenssat ovat heillä merkittävimpiä hengityssairauden pahenemisen laukaisijoita. Työpaikalla ne leviävät tehokkaasti suoraan pisaratartuntana tai epäsuorasti erilaisilta pinnoilta.

Hengitysliitto pelkää hallituksen esityksen sairauspäiväkarenssista johtavan siihen, että hengityssairaiden riski sairastua työpaikalla lisääntyy. Pahimmillaan esitys johtaa myös siihen, että hengityssairas lähtee sairaana töihin.

– Kun hengityssairauden pahentumisvaihe pitkittyy ja toipuminen viivästyy, sairauspoissaolopäivät lisääntyvät. Karenssi ja hoitoon tarvittavien lääkkeiden kustannusten kasvu heikentävät hengityssairaiden toimeentuloa. Hengityssairaat maksavat sairaudestaan kipeästi, sanoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

– Hallituksen esitys leikkaa viiltävästi hengityssairaiden työssä jaksamista ja toimeentuloa.

Esimerkiksi astmaa sairastaa noin kymmenen prosenttia suomalaisista ja lisäksi viidellä prosentilla on ajoittain astman kaltaisia oireita. Suurimmalla osalla astma on hyvin lääkehoidolla hoidettavissa oleva sairaus. Tästäkin huolimatta on arvoitu, että astma ja allergiat aiheuttavat joka vuosi noin miljoona työstäpoissaolopäivää. Epäsuorat kustannukset, kuten sairauspoissaolot, työtehon lasku ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän kasvu aiheuttavat yhteiskunnalle yli miljardin euron vuosittaisella laskulla.

Lisätietoja:

Mervi Puolanne
Hengitysliiton järjestöjohtaja
p. 040 588 2782

Lappeenrannassa päiväkodit, peruskoulut, lukiot ja koululaisten iltapäivätoiminta toimivat normaaliin tapaan perjantaina 18.9.2015. 

Myös Lappeenrannan kaupungin ylläpitämät liikuntapaikat, kuten uimahallit, liikuntahallit ja jäähallit, ovat avoinna normaalisti perjantain aukioloaikojensa mukaan. Kaupungin ohjatut liikuntaryhmät ja muut vastaavat palvelut järjestetään normaalisti. 

Samoin nuorisotilat sekä kulttuurilaitokset, kuten kirjastot ja museot, ovat avoinna aukioloaikojensa mukaisesti. 

Lappeenrannan kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi arvioi, että palkansaajajärjestöjen mielenilmauksen vaikutukset Lappeenrannassa jäävät varsin vähäisiksi.

– Todennäköisesti yksittäisiä kaupungin palveluksessa olevia henkilöitä osallistuu Helsingin suurmielenosoitukseen, mutta tämä ei vaikuta kaupungin palvelujen järjestämiseen. Suurimmat hankaluudet ovat luvassa koulukyydeissä, koska Lappeenrannan paikallisliikenne ja myös maaseutuvuoroja pysähtyy vuorokaudeksi, Savilampi arvioi.

Autolinjat Oy on ilmoittanut, että Lappeenrannan paikallisliikenne kaupungin keskustaajaman alueella, numeroiduilla bussilinjoilla, pysähtyy perjantaiaamuna klo 3 ja käynnistyy uudelleen lauantaiaamuna 19.9. klo 3. Myös Autolinjojen ja Pohjolan liikenteen linja-autoliikenne pysähtyy samaksi ajaksi Imatran ja Lappeenrannan välillä. 

Maaseutualueen vuoroista jäävät ajamatta Autolinjat Oy:n Lappeenrannan ja Ylämaan väliset reitit sekä Joutsenon auto- ja kuljetuspalvelun ajama Joutseno – Penttilä – Leppälä – Ravattila – Joutseno -reitti.

Kaupungin tilausliikennettä ajava Kuljetus Mikkonen Ky ei aja kaikkia tilausreittejään. Ajamatta jäävät: oppilaiden kuljetus Kasukkalan koululle, Ylämaan tien suunnan erityisoppilaiden kuljetus Lappeenrantaan, oppilaiden kuljetus Mustolan koululle ja eskarilaisten kuljetus Hovinpellon päiväkotiin. 

Kaupungintalolla sijaitseva Asiakaspalvelukeskus Winkki sekä IsoKristiinan kulmauksessa sijaitseva Matkailuinfo ovat myös avoinna normaalin perjantain tapaan. 

LISÄTIETOJA:

Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi,
puh. 040 577 9235
paivi.savilampi@lappeenranta.fi

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,
puh. 0400 705 875
tuija.willberg@lappeenranta.fi

Autolinjat Oy on ilmoittanut, että Lappeenrannan paikallisliikenne kaupungin keskustaajaman alueella, numeroiduilla bussilinjoilla, ei kulje perjantaina 18.9.2015 palkansaajajärjestöjen mielenilmauksen takia. Bussiliikenne pysähtyy perjantaiaamuna klo 3 ja käynnistyy uudelleen lauantaiaamuna 19.9. klo 3. 

Myös Autolinjojen ja Pohjolan liikenteen linja-autoliikenne pysähtyy samaksi ajaksi Imatran ja Lappeenrannan välillä. 

Maaseutualueen vuoroista jäävät ajamatta reitit:

-       Lappeenranta – Ylämaa – Hujakkala (Autolinjat Oy)

-       Lappeenranta – Pulsa – Ylämaa (Autolinjat Oy)

-       Joutseno – Penttilä – Leppälä – Ravattila –Joutseno (Joutsenon auto- ja kuljetuspalvelu). 

Kaupungin tilausliikennettä ajava Kuljetus Mikkonen Ky ei aja kaikkia tilausreittejään. Ajamatta jäävät: oppilaiden kuljetus Kasukkalan koululle, Ylämaan tien suunnan erityisoppilaiden kuljetus Lappeenrantaan, oppilaiden kuljetus Mustolan koululle ja eskarilaisten kuljetus Hovinpellon päiväkotiin. 

LISÄTIETOJA: 

Liikenneinsinööri Birgitta Nakari,
puh. 040 502 5263
birgitta.nakari@lappeenranta.fi

Suunnittelupäällikkö Timo Kalevirta,
puh. 040 637 4400
timo.kalevirta@lappeenranta.fi

Sisäsurffauksen SM-kisat järjestetään Siriuksessa Pyhtäällä lauantaina 19.9.2015. 

Lajia kehitetään aikaista määrätietoisemmin lajin harrastajien toimesta. Autofaneista kertovan reality-sarja Latelan yksi tähdistä, nokialainen Vesa Majuri on yksi sisäsurffauksen voimahahmoista Suomessa. Hän on perustanut harrastajien yhteisön Finflown, jonka päätehtävänä on edistää lajia Suomessa.

Finflow ja Sirius Sport järjestävät yhteistyössä kansainvälisen Flowriding workshopin, jonka tavoitteena on saada suuri yleisö paremmin tietoiseksi sisäsurffauksen kehittymisestä ja taustasta. Workshopissa käydään läpi lajin sääntöjä ja paneudutaan myös tuomarien toimintaan.

USA:n mestaruuskiertuetta jo useita vuosia organisoinut Adam Muller sekä lajin valovoimaisin tähti, viisinkertainen USA:n mestari ja kolminkertainen maailmanmestari Sean Silveiran vetävät seminaarin alan harrastajille 16.9. klo 18–20. Lehdistön on mahdollista haastatella raidaajia klo 17. 

SM-kisojen voittaja pääsee kisaamaan EM-tittelistä Ibizalle Battery Energy Drinksin sponsoroimana. Viime vuonna Suomen mestaruuden ja viidennen sijan Hollannissa pidetyissä EM-kisoissa voitti pyhtääläinen Henri Haapala. Hän teki kuitenkin sellaisen vaikutuksen tuomareihin, että sai Hollannin kisoista tuomareilta ns. villin kortin MM-kisoihin Abu Dhabiin. Tänä vuonna MM-kisat pidetään Dubaissa.

SM-kisoihin ja workshoppiin on katsojilla vapaa pääsy. Lauantaina kisasuoritusten lomassa yleisö voi nähdä Sean Silveiran näytöksiä Siriuksen aalloilla.

Kisojen aikana Siriuksessa toimii pop-up ravintola, joka pitää huolta katsojien ja kisailijoiden ruokailuista.

Tapahtuma on osa Liikunta- ja urheilumatkailun seutukaupunkipilotti –hanketta.

Tervetuloa!

Paikka: Sirius Sport, Kotitie 10, 49270 PYHTÄÄ

SM-KISOJEN KATEGORIAT 

• Body Boarding Open
• Flowboarding Open
• Flowboarding Open Junior

AIKATAULUT:

WORKSHOP 16.9.2015 klo 18-20 (englanninkielinen), puhumassa Sean Silveira ja Adam Muller

SM-KISAT  19.9.2015 klo 11-21

TILAISUUDET MAKSUTTOMIA JA AVOINNA  KAIKILLE FLOWBOARDINGISTA KIINNOSTUNEILLE.

MAAILMANMESTARI SEAN SILVEIRA VALMENTAA SIRIUKSESSA:

Ke 16.9. klo 16-17, 17-18

To 17.9. klo 16-17, 17-18

Pe 18.9. klo 18-19, 19-20

KISA-AIKATAULU:

11:00 Avajaiset

Sean Silveira show

11:30 Bodyboard harjoitukset

12:30 Bodyboard kisa

14:30 Lounas

14:50 Sean Silveira show

15:00 Junior Flowboard harjoitukset

16:00 Junior Flowboard kisa

17:30 Bodyboard ja Jr Flowboard tulokset

18:00 Open Flowboarding harjoitukset (pääsarja)

19:00 Open Flowboarding kisa alkaa

20:20 Sean Silveira show

20:30 Tulokset ja palkintojen jako

21:00 Tilaisuus loppuu

Lisätietoja: facebook.com/siriussport

Lisätietoja: Marie Skavo-Sinisalo, Sirius Sport Resort, puh. 044 779 7033

Hallituksen koulutusleikkaukset vaarantavat tulevan kasvun, koulutuksellisen tasa-arvon ja osaamistason nousun. Näin todetaan koulutusleikkauksia koskevassa välikysymyksessä. Pääoppositiopuolue SDP:n lisäksi välikysymyksessä ovat mukana Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Jukka Gustafssonin (sd.) mukaan korkean osaamisen työpaikat ovat Suomessa vaarassa. Gustafsson huomauttaa, että kaikki puolueet lupasivat ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Gustafssonin mukaan hallitus on tehnyt väärän, mutta tietoisen arvovalinnan.

”Vaalilupaukset on petetty törkeällä tavalla. Hallitus leikkaa 3 miljardia euroa koulutuksesta ja tutkimuksesta. Tässä ei ole mitään järkeä! Jopa EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta on esittänyt huolensa leikkauksista. Sama huoli esitetään välikysymyksessä. Hallituksen olisi syytä ymmärtää, että Suomi ei voi nousta, jos osaamistasomme ei nouse.”

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muistuttaa, että koko Suomen historian ajan osaamistaso on noussut. Se on mahdollistanut Suomen nousun.

”Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso tulee laskemaan. Hallitus leikkaa 3 miljardia euroa Suomen tärkeimmästä kilpailukykyvaltista eli osaamisesta. Tätä ei voi perustella tai hyväksyä millään tavalla.”

Välikysymyksessä halutaan vastaus muun muassa siihen, miksi hallitus on vaarantanut tulevan kasvun leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta ja rapauttamalla varhaiskasvatusta kasvattamalla ryhmäkokoja sekä leikkaamalla perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut määrärahat.

"Vihreät ei halua Suomesta lasten luokkayhteiskuntaa, mitä hallituksen koulutussäästöt merkitsevät. Vihreät korvaisivat koulutussäästöt leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia”, Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

”Leikkaukset varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen johtavat koulutus- ja oppimiserojen kasvuun alueellisesti ja oppilaiden välillä. Jos ja kun hallituksen tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä, ei voi kuin ihmetellä, miten siihen tavoitteeseen päästään alentamalla osaamistasoamme ja leikkaamalla laadukkaasta koulutuksestamme”, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoo.

”Säästämisessä perussääntö on, että vastuu laskusta on meillä aikuisilla, ei lapsilla. Tämän valossa päivähoitoon ja perusopetukseen kohdistuvia näin laajoja säästöjä ei voida hyväksyä. Suomen tulevaisuutta rakennetaan osaamisella. Leikkaamalla koulutuksesta leikkaamme samalla tulevaisuudesta”, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo.

Välikysymysteksti on liitteenä.

Lehtiä haravoitaessa ja puutarhan syystöissä syntyy paljon kasviperästä jätettä, jonka oikeaoppinen käsittely säästää ympäristöä ja naapurisopua. Puutarhajäte on helppo käsitellä ja kuljettaa, kun sen pakkaa kestävään SINI-jätesäkkiin.

Puutarhajäte kannattaa kompostoida

Puutarhajäte kannattaa ensisijaisesti käsitellä syntypaikassaan eli kompostoida omalla tontilla. Jos se ei kuitenkaan ole mahdollista, tulee lehdet  ja puutarhajäte viedä asianmukaiseen paikkaan, kuten jätteenkäsittelyalueelle, maankaatopaikalle tai kierrätysalueelle.  Vastaanotettavat puutarhajätteet, niiden lajittelu, vastaanottopaikkojen aukioloajat sekä maksut vaihtelevat kunnasta riippuen. 

SINI-jätesäkit ovat 100 % kierrätysmuovia

Syksyn lehdet, puista ja pensaista leikkattavat oksat, risut ja muu puutarhajäte on helppo ja siisti pakata kestävään, 150 litran vetoiseen SINI Kantokahvasäkkiin. Säkissä on kätevät kantokahvat, joista se on helppo solmia kiinni. Ympäristöystävällisesti valmistettu, erikoisvahvasta kierrätysmuovista tehty säkki kestää kantamisen ja kuljetuksen.  SINI-kantokahvasäkkirullassa on kahdeksan säkkiä.

Kun tarvitset vielä enemmän vielä enemmän säkityskapasitettia, on ratkaisu 240 litran vetoinen, extravahva SINI-jätesäkki. 100 % kierrätysmuovista valmistetun jätesäkin vahvuus on 0,07 mm. Iso SINI-jätesäkki sopii myös 240 litran jäteastiaan. SINI-jätesäkkirullassa on 10 jätesäkkiä.

SINI-säkit soveltuvat myös muuhun käyttöön kuin jätteille, esim. vaatteiden tai lelujen säilytykseen ja varastointiin. Kierrätysmuovista valmistetut jätesäkit vähentävät maailman hiilidioksidipäästöjä, ja käytetyt jätesäkit voidaan hävittää enegiajätteen mukana.

Muista myös suojata kätesi hyvillä suojakäsineillä

Pitkävartiset SINI-siivouskäsineet sopivat kodin-, keittiön- ja puutarhatyöskentelyn yleiskäsineeksi ja ne kestävät kaikkia tavanomaisia pesuaineita. Käsineet on muotoiltu anatomisesti, joten ne on helppo pukea ja mukavat käyttää. Pirteän pinkit siivouskäsineet on valmistettu lateksista ja ne on CE-hyväksytty.

Lisätietoja tuotteista:

Sinituote Oy, varatoimitusjohtaja Aino Määttä, p. 019 7600 213 tai aino.maatta@sinituote.fi

Kuvat ja materiaalipyynnöt:

Sinituote Oy, verkkoviestinnän asiantuntija Tommi Pätynen, p. 019 7600 218, tommi.patynen@sinituote.fi

Liikennevirasto aloitti kesällä kantatie 77:n parannushankkeeseen kuuluvan Taimoniemen (valtatie 4) ja Keiteleen välisen tieosuuden parantamisen. Osana hanketta katkaistuna ollut yhteys välillä Vesannontie ja Toulaudentie on nyt avattu liikenteelle. Päällystystyöt tieosuudella jatkuvat kuitenkin vielä jonkin aikaa. Ensimmäinen päällystekerros valmistuu 21.9. mennessä, ja toinen päällystekerros, joka tehdään heti ensimmäisen valmistuttua, saadaan valmiiksi 15.10. mennessä

Vuoden 2015 aikana parannettavalla tieosuudella tehdään lisäksi luiskien viimeistelyä sekä kaiteiden asennusta ja valaistustöitä.

Nopeusrajoitus koko alueella on 50 km/h ja päällystystyökohteissa tilapäisesti 30 km/h. Liikenne saatetaan joutua pysäyttämään tieosuudella kahdessa kohdassa pisimmillään 12 minuutiksi kerrallaan. Vaihtoehtoinen 19 kilometrin pituinen reitti on käytössä.

Nopeusrajoitus nostetaan alueella normaaliksi, kun kaikki työt luiskien viimeistelyä lukuun ottamatta ovat valmiit ja tie on otettu liikennekäyttöön. Tavoite on nostaa parannettavan tieosuuden nopeusrajoitus 80 kilometriin tunnissa lokakuun loppuun mennessä. Parannettavien siltojen kohdalla on voimassa alhaisempi nopeusrajoitus.

Pahoittelemme tietyöstä aiheutuvaa haittaa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Jarmo Niskanen

p. 0295 34 3127

jarmo.niskanen@liikennevirasto.fi

Hankkeesta löytyy tietoa myös netistä www.liikennevirasto.fi/kt77

Kantatie 77 parantaminen välillä Viitasaari–Keitele -hankkeen tavoitteena on kaikkien tienkäyttäjien turvallisuuden lisääminen ja liikenteen sujuvuuden varmistaminen tärkeällä länsirannikon ja Itä-Suomen välisellä poikittaisella tieyhteydellä. Hankkeessa muun muassa parannetaan näkyvyyttä ja vähennetään korkeuseroja ja tien kaltevuutta. Tietä myös levennetään. Hanke käynnistyi kesällä 2015 ja se valmistuu vuonna 2016.

Accenture ostaa huippuluokan pilvipalvelu- ja teknologiakonsulttiyhtiö Cloud Sherpasin. Yritysosto vahvistaa entisestään Accenturen asemaa johtavana pilvipalveluntarjoajana ja auttaa yritystä tukemaan asiakkaitaan pilvistrategiassa sekä pilvipalvelujen toteuttamisessa, integroinnissa ja hallinnassa entistä paremmin. Accenturen tuore Cloud First Applications -tiimi, joka toimittaa pilvipalveluita mm. Googlelle, NetSuitelle ja Salesforcelle, kasvaa kaupan myötä yli 1100 osaajalla.

”Pilvipalvelut ovat käännekohdassa. Asiakkaamme siirtyvät nopeassa tahdissa pilvipohjaisiin ratkaisuihin”, sanoi Paul Daugherty, Accenturen globaali teknologiajohtaja. ”Accenturen mullistava Cloud First -ohjelma auttaa asiakkaitamme siirtämään toimintaansa pilveen ja saavuttamaan merkittäviä tuloksia nopeammin. Olen tyytyväinen saadessani toivottaa Cloud Sherpasin kyvykkäät ammattilaiset joukkoomme.”

Yrityskaupan ehtoja ei julkistettu. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä.

Lue alkuperäinen englanninkielinen tiedote.

Lisätietoja:
Oriana Branon, Accenture
+1 415 537 5032
oriana.branon@accenture.com

Englannin maaperällä pidettävät kisat starttaavat 18. syyskuuta avajaisjuhlallisuuksilla. Viaplay lähettää 48 vuorokautta kestävistä MM-kisoista kaikki 44 ottelua suorina lähetyksinä. Viasat Sport –kanavalta on nähtävissä kisojen aikana peräti 16 ottelua.

Rugbyn MM-kisat käydään 18. syyskuuta - 31. lokakuuta urheilulajin kotimaassa Englannissa missä 20 kansaa taistelee maailmanmestaruudesta. Englanti voitti pokaalin viimeksi vuonna 2003, joten faneilla on nälkää tuoda tittelin kotiin. Isännän lisäksi turnauksessa nähdään hyvin perinteisiä rugby-kansoja kuten Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Afrikka ja Skotlanti.

Viaplayssa on nähtävissä jokainen ottelu kisojen alusta viimeiseen taistoon. Viasat Sport –kanava näyttää turnauksen 16 kovinta otteluparia. Kaikki ottelut nähdään englanninkielisellä selostuksella.

Otteluaikataulu (muutokset mahdollisia)

18.9.      klo 21.00              Rugbyn MM-kisat: Avajaisjuhlat (Viaplay)

              klo 21.55              Englanti – Fiji (Viaplay ja Viasat Sport)

19.9.      klo 13.55              Tonga – Georgia (Viaplay)

               klo 16.25              Irlanti – Kanada (Viaplay)

               klo 18.40              Etelä-Afrikka – Japani (Viaplay)

               klo 21.55              Ranska – Italia (Viaplay)

20.9.      klo 13.55              Samoa – USA (Viaplay)

               klo 16.25              Wales – Uruguay (Viaplay)

               klo 18.40              Uusi-Seelanti – Argentiina (Viaplay ja Viasat Sport)

23.9.      klo 16.25              Skotlanti – Japani (Viaplay)

               klo 18.40              Australia – Fidzi (Viaplay)

               klo 21.55              Ranska – Romania (Viaplay)

24.9.      klo 21.55              Uusi-Seelanti – Namibia (Viaplay)

               klo 18.40              Argentiina – Georgia (Viaplay)

26.9.      klo 16.25              Italia – Kanada (Viaplay)

               klo 18.40              Etelä-Afrikka – Samoa (Viaplay ja Viasat Sport)

               klo 21.55              Englanti – Wales (Viaplay ja Viasat Sport)

27.9.      klo 13.55              Australia – Uruguay (Viaplay)

               klo 16.25              Skotlanti – USA (Viaplay)

               klo 18.40              Irlanti – Romania (Viaplay)

29.9.      klo 18.40              Tonga – Namibia (Viaplay)

1.10.      klo 18.40              Wales – Fidzi (Viaplay)

               klo 21.55              Ranska – Kanada (Viaplay)

2.10.      klo 21.55              Uusi-Seelanti – Georgia (Viaplay)

3.10.      klo 16.25              Samoa – Japani (Viaplay)

               klo 18.40              Etelä-Afrikka – Skotlanti (Viaplay ja Viasat Sport)

               klo 21.55              Englanti – Australia (Viaplay ja Viasat Sport)

4.10.      klo 16.25              Argentiina – Tonga (Viaplay)

               klo 18.40              Irlanti – Italia (Viaplay)

6.10.      klo 18.40              Kanada – Romania (Viaplay)

               klo 21.55              Fidzi – Uruguay (Viaplay)

               klo 18.40              Etelä-Afrikka – USA (Viaplay)

               klo 21.55              Namibia – Georgia (Viaplay)

9.10.      klo 21.55              Uusi-Seelanti – Tonga (Viaplay)

10.10.    klo 16.25              Samoa – Skotlanti (Viaplay)

               klo 18.40              Australia – Wales (Viaplay ja Viasat Sport)

               klo 21.55              Englanti – Uruguay (Viaplay)

11.10.    klo 13.55              Argentiina – Namibia (Viaplay)

               klo 16.25              Italia – Romania (Viaplay)

               klo 18.40              Ranska – Irlanti (Viaplay ja Viasat Sport)

               klo 21.55              USA – Japani (Viaplay)

17.10.    klo 16.50              Puolivälierä 1 (Viaplay ja Viasat Sport)

               klo 21.55              Puolivälierä 2 (Viaplay ja Viasat Sport)

18.10.    klo 14.55              Puolivälierä 3 (Viaplay ja Viasat Sport)

               klo 17.55              Puolivälierä 4 (Viaplay ja Viasat Sport)

24.10.    klo 17.55              Välierä 1 (Viaplay ja Viasat Sport)

               klo 17.55              Välierä 2 (Viaplay ja Viasat Sport)

30.10.    klo 21.55              Pronssiottelu (Viaplay ja Viasat Sport)

31.10.    klo 17.55              Finaali (Viaplay ja Viasat Sport)

Åbo stad har grundat en stor samarbetsgrupp för att koordinera asylsituationen. Gruppen har som syfte att upprätthålla situationsbilden, utväxla information i realtid, förmedla information och komma överens om detaljer de olika aktörerna emellan.

Gruppen omfattar representanter från Finlands Röda Kors, Migrationsverket, NTM-centralen i Egentliga Finland, Polisinrättningen i Sydvästra Finland, Egentliga Finlands regionräddningsverk samt Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet.

Åbo stads sektorer samt specialister inom sysselsättning, invandring och kommunikation finns representerade i gruppen. Gruppen omfattar även pressrepresentanter från Turun Sanomat och Yle Turku.

Gruppen leds av Åbo stads stadsutvecklingsgrupp vars ordförande är stadsutvecklingsgruppens ordförande Pekka Sundman. Gruppen sammanträder minst en gång per två veckor beroende på hur situationen utvecklas.

I och med att de driver flyktingförläggningarna har Migrationsverket och Finlands Röda Kors huvudansvaret för att ta emot asylsökande. Stadens och de andra aktörernas roll bekräftas i integreringsskedet.

Under det första mötet utredde man situationsbilden och kom överens om fortlöpande informationsförmedling. Nästa steg är att planera den gemensamma verksamheten. Gruppen kom överens om att man uppmuntrar andra kommuner i Egentliga Finland att bära sitt ansvar för att underlätta situationen.

– Samarbetet mellan olika aktörer är mycket viktigt i denna snabbt föränderliga situation. Genom gruppen får vi information om varandras planer och kan tillsammans komma överens om hur vi bäst sköter ärendena, säger direktör Pekka Sundman.

Gruppen strävar efter att sprida så mycket information som möjligt även till kommuninvånarna. På måndag och tisdag arrangerade staden informationstillfällen för invånarna i Hirvensalo och Pansio gällande placeringen av nödinkvartering i regionerna. Vid båda tillfällena deltog runt 50 regioninvånare. Informationstillfällen ordnas alltid på områden där man öppnar enheter för nödinkvartering.

Enligt det beslut som Åbo stadsstyrelse gjorde den 7 september 2015 anvisas Perno skola, Kastu skola, Runosbackens skola, Niuskala vårdhem, ett före detta vandrarhem och Mäntykoti som nödinkvartering för de asylsökande som tagits emot av Egentliga Finlands distrikt inom Finlands Röda Kors. I vilken ordning lokalerna tas i bruk utreds i förhandlingar med Röda korset. Bland annat bygglovsprocessen och uppgörandet av räddningsplaner påverkar beslutet.

Mer information:

Pekka Sundman, direktör, Åbo stads stadsutvecklingsgrupp, tfn 040 163 1561

Maarit Luukkaa, utvecklingschef, välfärds- och invandrarärenden, tfn 0500 825 532

Turun kaupunki on perustanut laajan yhteistyöryhmän turvapaikkatilanteen koordinoimiseksi. Ryhmän tavoitteena on tilannekuvan ylläpitäminen, ajantasainen tiedonvaihto, tiedonvälitys ja asioista sopiminen eri toimijoiden kesken.

Ryhmässä on edustajat Suomen Punaisesta Rististä, Maahanmuuttovirastostosta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Lounais-Suomen poliisilaitokselta, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä.

Turun kaupungilta mukana ovat kaikkien toimialojen edustajat sekä työllistämisen, maahanmuuton ja viestinnän asiantuntijat. Ryhmässä on mukana myös median edustajat Turun Sanomista ja Yle Turusta.

Ryhmää johdetaan Turun kaupunkikehitysryhmästä ja sen puheenjohtaja on kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman.  Ryhmä kokoontuu vähintään kahden viikon välein, riippuen tilanteen kehittymisestä.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottovaiheessa päävastuu tulijoista on Maahanmuuttovirastolla ja Suomen Punaisella Ristillä vastaanottokeskusten ylläpitäjänä. Kaupungin ja muiden toimijoiden rooli vahvistuu kotouttamisvaiheessa.

Ensimmäisessä kokouksessa luotiin tilannekuva ja sovittiin jatkuvasta tiedonkulusta, seuraavaksi aletaan pohtia yhteisiä toimia. Ryhmässä sovittiin, että muita Varsinais-Suomen kuntia kannustetaan kaikin tavoin kantamaan myös vastuunsa tilanteesta.

- Eri toimijoiden yhteistyö on hyvin tärkeää tässä nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Ryhmän kautta saamme tietoa toistemme suunnitelmista ja voimme yhdessä sopia, miten asiat hoidamme parhaiten, johtaja Pekka Sundman sanoo.

Tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman paljon myös kuntalaisille. Kaupunki järjesti maanantaina ja tiistaina asukastilaisuudet Hirvensalossa ja Pansiossa hätämajoitusten tulemisesta alueille. Molempiin tilaisuuksiin osallistui viitisenkymmentä alueiden asukasta.

Tilaisuuksia järjestetään aina niillä alueilla, joille uutta hätämajoitusta tulee. 

Turun kaupunginhallituksen 7.9.2015 tekemän päätöksen mukaan Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin vastaanottamien turvapaikanhakijoiden hätämajoitustiloiksi osoitetaan Pernon koulu, Kastun koulu, Runosmäen koulu, Niuskalan huoltokoti, entinen retkeilymaja ja Mäntykoti. Se, missä järjestyksessä tiloja otetaan käyttöön, selviää neuvotteluissa Suomen Punaisen Ristin kanssa. Asiaan vaikuttavat muun muassa rakennuslupaprosessi ja pelastussuunnitelmien teko.

Lisätietoja:

Pekka Sundman, johtaja, Turun kaupunkikehitysryhmä, p. 040 163 1561

Maarit Luukkaa, kehittämispäällikkö, hyvinvointi ja maahanmuuttoasiat, p. 0500 825 532

Lahden kaupungin palvelut järjestetään perjantaina 18.9. lähes normaalisti. Henkilöstöjohtaja Anne-Maj Salmi korostaa, ettei kyseessä ole lakko vaan mielenilmaisu, joka ei kohdistu työnantajaan. Salmen mukaan esimiehet suhtautuvat tilanteeseen joustavasti, ja kuntalaisten peruspalvelujen turvaamiseksi on tehty tiiviisti työtä. Tilannetta kuitenkin vaikeuttaa joukkoliikenteen toimimattomuus.

Ammattijärjestöt ovat linjanneet vastuuntuntoisesti mielenilmaisuun osallistumisen, sanoo Salmi. Esimerkiksi Tehyn ja Superin jäsenet tekevät suunnitellut työvuorot ja turvaavat perusterveydenhuollon. Opettajien ammattijärjestö, OAJ on ilmoittanut Lahden osalta, etteivät he osallistu mielenilmaisuun, joten koulut toimivat normaalisti.

Lastentarhanopettajat osallistuvat mielenilmaisuun, johon on varhaiskasvatuspalveluissa varauduttu. Päivähoitojohtaja Mika Harju arvioi, että päiväkodeissa henkilöstöä on kohtuullisesti työssä ja perheiden ennakkoilmoitusten mukaan aika paljon lapsia on jäämässä perjantaina pois päivähoidossa, joten päivähoito pystytään sitä tarvitseville järjestämään. Päiväkotien aukioloista ja palveluista pidetään yhteyttä suoraan perheisiin.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, JHL on mukana mielenilmaisussa. Lahden kaupunki on sopinut JHL:n kanssa suojelutyöstä eli tehtävistä, jotka ehkäisevät terveyden vaarantamisen tässä tilanteessa. Näihin kuuluvat erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalla sairaalapalvelut, kotihoito ja vammaispalvelut.

Vanhuspalvelujen johtaja Ismo Rautiaisen mukaan asiakasturvallisuus on tärkeintä ja työntekijät ovat hyvin ymmärtäneet tilanteen. Rautiainen arvioi, että perjantaina vanhusten palvelut pystytään järjestämään Lahdessa normaaliin tapaan.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto, Jyty on rajannut virkasuhteiset pois osallistujista.

Lisätietoja: henkilöstöjohtaja Anne-Maj Salmi, 050 559 4065

MEDIASEMINAARI LOUNAAN MERKEISSÄ:

 PYSÄYTÄ OSTEOPOROOSI

Tavallisesti ajatellaan, että lonkkamurtuma on usein seurauksiltaan traaginen. Harvalle tulee mieleen, että nikamanmurtuma saattaa aiheuttaa yhtä traagisia seurauksia: korkeaa sairastavuutta, elämän laadun heikentymistä ja kohonnutta kuolleisuutta.

Jo 5 cm pituuden lyhenemä ja kumara ryhti voivat olla merkki osteoporoottisista selkänikaman murtumista. Osteoporoosi ei katso myöskään ikää eikä sukupuolta: osteoporoosiin voi sairastua jo nuorena, vaikka se on yleisempää ikääntyneillä. 50 vuotta täyttäneistä naisista joka kolmannella ja miehistä joka viidennellä murtuu ranne, nikama tai lonkka osteoporoosin vuoksi. Ensimmäisen murtuman jälkeen seuraavan murtuman todennäköisyys on kaksin- jopa viisinkertainen.

Väestön vanhetessa osteoporoosi yleistyy, mutta se diagnosoidaan usein myöhässä. Eettisin ja kustannustehokkain tapa on havaita luukato varhain sekä pysäyttää sen eteneminen omahoidon ohjauksella ja tarvittaessa luulääkehoidolla. Hälytyskellojen tulisi soida aina luunmurtuman yhteydessä: kumara ryhti tai pituuden lyhenemä voivat olla osteoporoosin merkki.  

Luustoliitto järjestää medialle Mediaseminaarin lounaan merkeissä to 1.10. klo 11.00–13.00 Ravintola VLTAVA, kabinetti Havel (4. krs), Helsinki (rautatieaseman vieressä) aiheesta:

 PYSÄYTÄ OSTEOPOROOSI

Luennoitsijoina ovat:

• ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, professori Hannu Aro
• tutkijatohtori, dosentti, ETT (ravitsemustiede) Heli Viljakainen
• kuntoutujapuheenvuoro

Tarjoamme lounaan. Tarjoilua varten ilmoittautumiset ma 28.9. klo 12 mennessä toimistosihteeri Lauri Väänänen (sähköposti: toimisto@luustoliitto.fi). Ilmoita samalla mahdollinen erityisruokavaliosi.

 Lisätietoja
toiminnanjohtaja Ansa Holm
Suomen Luustoliitto ry
050 303 8129
ansa.holm@luustoliitto.fi

Työmarkkinajärjestöjen on nyt tartuttava pääministeri Sipilän ja maan hallituksen vetoomukseen yrittää vielä kerran ratkaisua yhteiskuntasopimukseksi, painottaa KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Hän pitää myönteisenä sitä, että Akava ja STTK ovat jo ilmoittaneet olevansa valmiita neuvottelemaan viiden prosentin säästövaatimuksen pohjalta. Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on valmis harkitsemaan neuvottelujen aloittamista uudelleen. Käytännössä uusi yritys voi alkaa perjantain ammattijärjestöjen mielenilmaisun jälkeen.

Työmarkkinaosapuolilla on nyt muutama päivä aikaa löytää ja esittää ratkaisu. Sellaisia toimenpiteitä voisivat Jalosen mielestä olla vaikkapa lomarahojen leikkaaminen ja työajan pidentäminen. Mahdollinen kombinaatio voisi löytyä siitä, että lomarahat puolitetaan ja toinen osa säästöistä tehdään työaikaa pidentämällä. Lomarahojen puolittaminen kohtelee kunta-alan henkilöstöä tasapuolisemmin kuin sunnuntaityökorvausten ja ylitöiden leikkaaminen.

Kuten pääministeri Sipilä puheessaan totesi, Suomi on velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuoden ajan - ja velkakierre jatkuu. Kunnissa menot ovat selvästi tuloja suuremmat. Joudumme Jalosen mukaan siksi tekemään kuntasektorilla paljon vaikeita päätöksiä, jotta kuntatalous saadaan kestävälle pohjalle.

Lisätietoja

työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puhelin 040 547 7710

Professorin ja palkitun tietokirjailijan Veli-Pekka Lehtolan Saamelaiskiista julkistetaan Turun messukeskuksen lehdistöhuoneessa 2.10.2015 kello 10.30 Turun kirjamessuilla. Saamenmaa on tänä vuonna yksi messujen pääteemoista.

Ovatko saamelaiset uhka Suomelle, jos he saavat päättää omista asioistaan? Miksi monet lappilaiset haluavat saada saamelaisen statuksen? Entä miksi saamelaisuus herättää niin vahvoja reaktioita? Professori Veli-Pekka Lehtolan uutuuskirja Saamelaiskiista – Sortaako Suomi alkuperäiskansaansa? on ensimmäinen kokonaisesitys kiistasta, joka on tulehduttanut ihmisten välejä pohjoisessa jo vuosikymmeniä, mutta josta Etelä-Suomessa ei tiedetä juuri mitään.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Siitä huolimatta Suomi ei ole ratifioinut YK:n alaista sopimusta tämän tosiasian tunnustamiseksi, vaikka esimerkiksi Norja on tehnyt sen jo 1990-luvun alussa. Saamelaiskiista antaa kattavan selvityksen saamelaisten nykytilanteesta ja niistä mielikuvista, joita saamelaisista pidetään yllä.

Veli-Pekka Lehtola on saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopistossa. Inarista kotoisin oleva Lehtola on juuriltaan äitinsä puolelta saamelaista ja isänsä puolelta suomalaista sukua. Lehtola on julkaissut 12 kirjaa ja noin 90 tieteellistä artikkelia. Vuonna 2011 hänet palkittiin vuoden tietokirjailijana.

Kirjan kuvituksesta vastaa anonyymi taiteilijakollektiivi Suohpanterror, jonka jäsenet ovat saamelaisia. Suohpanterror haluaa kiinnittää taiteellaan huomiota saamelaisten oikeuksiin ja tekee kantaaottavaa ja poliittista taidetta, kuten provosoivia propagandajulisteita, joissa hyödynnetään pop-taiteen ja länsimaisen populaarikulttuurin kuvastoa.

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista

Into-tieto, nidottu, 307 sivua, suositushinta 26 €, ISBN: 978-952-264-458-9 

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätiedot: sanna.lehtinen@intokustannus.fi / 050 378 2647

Painokelpoinen kansikuva ja kirjailijakuva.

Mäntyharjun kunta tiedottaa perjantaiksi suunnitellun palkansaajajärjestöjen mielenilmauksen vaikutuksista Mäntyharjun kuntaan. Perjantaiksi järjestettävä palkasaajajärjestöjen mielenilmaus ei aiheuta muutoksia Mäntyharjun kunnan omissa palveluissa. Kunnan palvelut, kuten terveyskeskus, koulut ja päiväkodit toimivat normaalisti.

Lisätiedot:

Kunnanjohtaja Jukka Ollikainen, 040 7797 747, jukka.ollikainen@mantyharju.fi

Hallintojohtaja Tuomo Penttinen, 040 5229 055, tuomo.penttinen@mantyharju.fi

WWF haastaa instituutionaaliset sijoittajat laskemaan sijoitustensa hiilijalanjäljen ja julkistamaan tuloksen. Hiilikuplan puhkeamisen vaaraan varaudutaan jo maailmalla – nyt myös suomalaisten sijoittajien on mahdollista osoittaa, että ne ottavat hiiliriskin vakavasti.

WWF on lähettänyt haasteen (http://wwf.fi/mediabank/7709.pdf) tänään 18 Suomessa toimivalle eläkerahastolle, pankille ja vakuutusyhtiölle. Suomalaisista sijoittajista OP ja Ilmarinen ovat jo julkaisseet sijoitustensa tai tuotteidensa hiilijalanjälkiä. Nordean varallisuudenhoito on allekirjoittanut Montréal Pledge -sitoumuksen ja aikoo poistaa 28 kivihiiliyhtiötä sijoitussalkuistaan. Mandatum Life Sijoituspalvelut Oy on hakenut jäseneksi kansainväliseen Portfolio Decarbonization Coalition -verkostoon, jonka tavoitteena on saada sijoittajat pienentämään hiilijalanjälkeään.

”Nyt muillakin suomalaisilla institutionaalisilla sijoittajilla on mahdollisuus osoittaa, että ne ottavat hiiliriskin vakavasti ja kykenevät suunnittelemaan sijoitusstrategiaansa pitkällä aikavälillä”, toteaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Noin 60–80 prosenttia maailman tunnetuista fossiilisista polttoainevarannoista täytyy jättää käyttämättä, mikäli maapallon keskilämpötilan nousu mielitään pitää alle kahdessa asteessa. Huomattava osuus fossiilienergiayhtiöiden varallisuudesta voi muuttua arvottomaksi. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi perinteisesti turvallisina sijoituskohteina pidettyjen öljy-yhtiöiden markkina-arvoon. Hiilikuplassa piilevät riskit on syytä arvioida huolella.

”Pariisin ilmastokokouksen kirvoittaman Montréal Pledge -sitoumuksen allekirjoittaminen on yksi konkreettinen tapa, jolla voi osoittaa olevansa vastuullisten sijoittajien etujoukossa. Muutkin sijoitusten hiilijalanjäljen selvittämiseen liittyvät aloitteet ovat tervetulleita”, Kolle sanoo.

WWF tekee yhteenvedon suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilijalanjälkisitoumuksista ennen loppuvuonna järjestettävää Pariisin ilmastokokousta.

Lisätietoja:
ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF Suomi, p. 050 591 3072, kaarina.kolle.@wwf.fi
Kuinka suuri on sijoitustesi hiiliriski? -haaste: http://wwf.fi/mediabank/7709.pdf

Lista yrityksistä, joille haaste lähetettiin:
Aktia
Danske Bank
Elo
Fennia
Handelsbanken
If
Ilmarinen
Keva
LähiTapiola
Mandatum Life
Nordea rahastoyhtiö
OP
Pohjantähti
POP
Sampo Oyj
Säästöpankkiryhmä
Varma
Valtion eläkerahasto (VER)

Tiedoksi toimituksille:
Montréal Carbon Pledge julistettiin Montréalissa Kanadassa syyskuussa 2014. Montréal Pledgen tavoitteena on sitouttaa vuosittaiseen hiilijalanjäljen raportointiin kolmen biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta sijoitusvarallisuutta ennen joulukuussa järjestettävää Pariisin ilmastokokousta. www.montrealpledge.org

IhmeFilmi -elokuvakasvatushanke tarjoaa nuorille elokuvaelämyksiä ilmaiseksi. Luvassa on kymmen laatuelokuvan sarja, joka pyörähtää käyntiin Kino Iiriksessä torstaina 24.9. kello 16 alkavalla Laulavat sadepisarat -klassikkomusikaalilla.

IhmeFilmeissä seikkaillaan Hollywoodin lisäksi muun muassa kultaryntäyksen Alaskassa, tulevaisuuden Los Angelesissa ja 1990-luvun lama-Suomessa. Luvassa on suuria unelmia ja pahimpia painajaisia, kun sarjaan kuuluvat esimerkiksi vuosikaudet maailman parhaaksi elokuvaksi äänestetty Citizen Kane, neorealismin humanistinen huipentuma Polkupyörävaras ja kiertelevien kauppiaiden tragikoominen työnkuvaus Pölynimurikauppiaat.

Nuorilla on mahdollisuus katsoa kaikki sarjan elokuvat tai poimia niistä vain omat suosikkinsa. Pääsymaksuttomat esitykset ovat torstaisin Kino Iiriksessä osoitteessa Saimaankatu 12 ja ne alkavat aina kello 16.00. Ikäraja on 15 vuotta. Poikkeuksen tekee sarjan 3.12. päättävä Blade Runner, joka on kielletty alle 16-vuotiailta. Koulujen syyslomaviikolla ei ole esitystä.

IhmeFilmi on valtakunnallinen elokuvakasvatushanke. Lahdessa sen järjestämisestä vastaa Kino Iiris ja Lahden kaupungin nuorisopalvelut. Mukana on myös oppilaitoksia, joiden opiskelijat saavat kurssisuorituksen sarjan katsomisesta. Vuonna 2008 alkaneen hankkeen tavoitteena on tutustuttaa nuoret laatuelokuviin ja tuoda niiden katsominen osaksi koulujen ja nuorisotilojen toimintaa.

Esitykset

• 24.9. Laulavat sadepisarat (USA 1952)
• 1.10. Kultakuume (USA 1925)
• 8.10. Citizen Kane (USA 1941)
• 15.10. Kauas pilvet karkaavat (Suomi 1996)
• 29.10. Henkien kätkemä (Japani 2001)
• 5.11. Polkupyörävaras (Italia 1948)
• 12.11. Pölynimurikauppiaat (Suomi 1993)
• 19.11. Goodbye Lenin (Saksa 2003)
• 26.11. Rooma – avoin kaupunki (Italia 1945)
• 3.12. Blade Runner (USA 1982, K16)

Lisätietoja

Markus Lehtinen
Elokuvasihteeri
Kino Iiris
p. 040 743 8006
markus.lehtinen@kinoiiris.com

Leena Perälä
Elokuvasihteeri
Kino Iiris
p. 040 555 3899
leena.perala@kinoiiris.com

Krista Jokela
Nuorisonohjaaja
Lahden kaupungin nuorisopalvelut
p. 044 716 1580
krista.jokela@lahti.fi

www.ihmefilmi.fi

Suomen Lähetysseura on myöntänyt 50 000 euroa Burundista Tansaniaan saapuvien pakolaisten avustamiseen.

Lähetysseura ohjaa varat kirkkojen keskinäisen katastrofi- ja kehitysyhteistyöjärjestön ACT-allianssin kautta pitkäaikaiselle yhteistyökumppanilleen Tanganyika Christian Refugee Service -järjestölle (TCRS).  TCRS tekee työtä pakolaisleireillä, joihin on kesän jälkeen saapunut arviolta 100 000 burundilaista pakolaista. Tansanian puolelle tulee jatkuvasti lähes 300 pakolaista päivässä.

Burundin tuoreimman pakolaiskriisin taustat liittyvät kevään 2015 presidentinvaalikamppailuun ja niistä alkaneisiin levottomuuksiin. Väkivaltaa pakenevat burundilaiset suuntaavat naapurimaihin, ennen kaikkea Tansaniaan, jossa he päätyvät pakolaisleireille.

Täynnä olevissa leireissä on puutetta elämän perusedellytyksistä, kuten puhtaasta vedestä ja suojasta. Erityisen vaikea tilanne on Nyarugusun leirillä läntisessä Tansaniassa. Kongolaisille pakolaisille aikoinaan perustetussa leirissä on tilaa korkeintaan 50 000 hengelle, mutta tällä hetkellä Nyarugusuun on sijoitettu runsaat 150 000 ihmistä.

Tansaniaan saapuvilla pakolaisilla ei usein ole edes välttämättömyystarvikkeita mukanaan. Lähetysseuran varat käytetään puhtaan veden, vedensäilytysastioiden, huopien, keittiötarvikkeiden, vaatteiden ja suojamateriaalien hankintaan.

Varoilla tuotetaan myös psykososiaalisen tuen palveluja sekä parannetaan leirien hygieniatasoa. Toiminta hyödyttää ensisijaisesti Nyarugusun leirin väestöä.

***

Lisätietoja Lähetysseuran katastrofityön koordinaattori Timo Frilander puh. 020 7127 275

***

Katastrofirahaston keräystili
IBAN: FI60 8179 9710 0312 86
BIC: DABAFIHH
kirjoita viestikenttään AUTA

Soita katastrofikeräyspuhelimeen 0600-11320 (Puhelun hinta 20,28 e + pvm.)

Lahjoita tekstiviestillä kirjoittamalla viestiksi 
AUTA5 (5 e) tai AUTA10 (10 e). 
Lähetä viesti numeroon 16155

Kaivosalan haasteena on osoittaa, että se hallitsee ympäristö- ja turvallisuusasiat ja saada siten kaivostoiminnalle sosiaalinen hyväksyttävyys. Vastuullisuus on edellytys sosiaaliselle hyväksynnälle. Kaivostoiminnan sosiaalinen hyväksyttävyys liittyy yhteiskunnan kokonaisetuun ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteisön, asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa.

Euroopan kaivosviranomaiset kokoontuivat keskustelemaan kaivostoiminnan sosiaalisesta hyväksyttävyydestä Helsinkiin tällä viikolla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) isännöi kokousta.

Euroopassa on vielä paljon hyödyntämättömiä raaka-ainevaroja, ja EU:n strategisena linjauksena on maanosan omien raaka-ainevarojen entistä parempi hyödyntäminen.

Vaikka kaivostoiminnan historia, laajuus ja haasteet ovat osin erilaisia eri puolilla Eurooppaa, Euroopan kaivosviranomaiset tunnistivat monia yhteisiä haasteita, suurimpana vuoropuhelu sidosryhmien kanssa.

-Keski-Euroopan ja Brittein saarien tiheään asutuilla kaivostoiminnan haasteet lähellä asutusta ovat erilaisia kuin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin pohjoisosissa, joissa haasteena on paikallisten elinkeinojen ja luontoarvojen sovittaminen yhteen kaivostoiminnan kanssa, kertoo johtaja Päivi Rantakoski Tukesista.

-Lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa tulee varmistaa ennen kaikkea turvallisuus sekä kaivoslupiin liittyvien prosessien ja päätösten läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja avoimuus.  Viranomaisten kannattaa  avata lainsäädännön vaatimuksia ja lupaprosessien etenemistä ja ylipäätään toimia niin, että ne saavuttavat niin kaivosteollisuuden, kansalaisten kuin toisten viranomaisten luottamuksen, korostaa Päivi Rantakoski.

Niin viranomaisten kuin kaivosteollisuuden pitää pyrkiä minimoimaan kaivostoiminnan haitat. Kaivosten elinkaari on hoidettava hyvin alusta loppuun. Kaikkien kaivosalan toimijoiden kannattaa myös lisätä kansalaisten ja sidosryhmien tietoisuutta kaivostoiminnasta ja sen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Euroopan kaivosviranomaisten kertomat esimerkit osoittivat, että kaivosyhtiöiden kannattaa viestiä suunnitelmistaan jo suunnitteluvaiheessa, ja jatkaa viestintää koko prosessin ajan avoimesti ja vuorovaikutteisesti.

- Avainasemassa on viestintä paikallisen yhteisön ja asukkaiden kanssa. Onnistuneesta vuoropuhelusta sidosryhmien kanssa oli hyviä esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa. Vuoropuhelussa kannattaa hyödyntää erilaisia viestintäkanavia ja -keinoja, korostaa kaivosyli-insinööri Terho Liikamaa Tukesista.

Kyseessä oli järjestyksessä 21. Euroopan kaivosviranomaisten kokous (21st Meeting of European Heads of State Mining Authorities), joka järjestettiin nyt ensimmäisen kerran Suomessa. Edellistä kokousta isännöi Irlanti vuonna 2014. Kokoukset on pidetty vuosittain. Kokoukseen osallistui 26 Euroopan kaivosviranomaisten edustajaa 12 eri maasta sekä 12 suomalaista Tukesista, Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Geologian tutkimuskeskuksesta.

Tukes toimii kaivosalan lupa- ja valvontaviranomaisena Suomessa. Tukes ratkaisee kaivoslain mukaisia oikeuksia ja lupia koskevat hakemukset sekä ylläpitää kaivosrekisteriä. Tukes valvoo toimintaa kaivoslain mukaisen raportoinnin kautta, kaivostarkastuksilla, valvontakäynneillä, tietokyselyillä sekä eri osapuolten tekemien aloitteiden perusteella.

Päivi Rantakosken aiheeseen liittyvä blogi

Tukesin verkkolehden juttu Euroopan kaivosviranomaisten kokouksesta

Lisää tietoa kaivosasioista http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kaivokset/

Lisätietoja:

Johtaja Päivi Rantakoski, p. 029 5052 359

Kaivosyli-insinööri Terho Liikamaa, p. 029 5052 117

Ylitarkastaja Aki Ijäs, p. 029 5052 682

etunimi.sukunimi@tukes.fi